Celestron Omni XLT 120 vs S-W 80ED +EQ5

[Purtsi]

Elikkä kiinnostais tietää onko jollakulla foorumilaisella kokemusta
http://www.celestron.com/c3/product.php?CatID=63&ProdID=431

Kuvausputki ois hankinnassa ja nyt en oikeen osaa päättää 2 väliltä, tuo Celestron taikka S-W 80ED ja siihen EQ5 + muut tarvittavat varusteet.
Kuvaus scaala olisi noin nyt aluksi ainakin planeetat ja kuuta myös (sitten kun säät taas sallii)
ja kunhan kokemusta rupeaa hiljalleen tulemaan niin myös DS kohtaita olisi mukava päästä kuvailemaan.

Mitä eroa on tuolla celestronilla ja s-w 80ed:llä, muuta kuin kokoeroa, yritin ettiä celestronista jotain tietoa foorumilta ja googlettamalta, mutta en löytäny.
s-w 80ed:tä on ainakin kovasti kehuttu foorumilla siitä löytyikin enemmän kun tarpeeksi tietoa.
Miten on sitten huteruuden laita? ainakin tuo 80ed on pari kiloa kevyempi kuin tuo celestroni.
Vastaako tuo CG-4 jalusta EQ5:sta kantavuudessa ja tukevuudessa?.

Vielä en ole mitään hankkimassa, sen takia kyselenkin, että osaa ottaa sitten sen paremman vaihtoehdon, kunhan saa pesämunaa kasvatettua tarpeeksi.
Ilmat ei todennäköisesti enään salli pahemmin tuota kuvausta edes yöllä, joten putken hankinta todennäköisesti tulee ajankohtaiseksi heinä-elokuussa.

Visuaalihavannointiin on jo tuollainen 203/1200 dobsoni, johon olen ollut enemmän kuin tyytyväinen, monta monituisen tuntia on tullut tuonkin ääressä pilvettöminä öinä vietettyä. 


  - Purtsi

[einari]

Suosittelen SW80-putkea. Sitä on kehuttu tälläkin foorumilla ja syystä - on edullinen, kevyt ja laadukas hintaisekseen.
Celestron on siis akromaatti kun taas SW on ED-putki mikä tarkoittaa vähemmän värivirhettä.
Lisäksi koska SW on kevyempi ja lyhyempi polttoväliltään tarkoittaa se että kevyempikin jalusta riittää riittävän tarkkaan seurantaan.

[Timpe]

Samalta Synta Optical Co:n tehtaalta Kiinasta taitavat molemmat tulla, joten hinta/kokosuhde kertonee jotain myös laadusta.
Omni XLT 120:n jalusta näyttää kuvassa hiukan hennolta tuon kokoluokan putkelle, mutta omakohtaista kokemusta ei ole kummastakaan mallista.
Vertailun vuoksi hiukan isomman Celikan (C6-R) käyttötesti Cloudy Nightsin foorumilla:
   http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=1954

[Meade-mad]

Vastaako tuo CG-4 jalusta EQ5:sta kantavuudessa ja tukevuudessa?

Ovat sama värkki, siis CG5 ja EQ5 ovat, maali saattaa olla eri sävyä. Samaa jalustaa myydään useilla tuotemerkeillä. Ovat Vixenin suoria kopioita, tehty karkeammilla toleransseilla ja halvemmista materiaaleista. Liiat välykset on saatu pois jykevällä vaseliinilla. Jalusta riittää visuaalikäyttöön 12cm putkelle.

CG4 ja EQ3-2 ovat keskenään samanlaisia.

Celikan valovoima f=8,3 on nopeahko frauhofferin doupletiksi ja siksi saattaa tuottaa näkyvää kromaattista aberratiota eli värivirhettä. Se onko tuo virhe merkittävä on makuasia. ED doupletti tuottaa värittömämmän kuvan silloin kun valovoima on samaa luokkaa (niin kuin tässä) ja sopii siten kuvaukseen paremmin.

Tuo 120mm kerää valoa enemmän ja siten valotusajat voivat olla lyhyempiä kuin 80mm putkella se helpottaa jalustan roolia.

Toisaalta 80mm putken polttoväli on lyhyempi  sekä massa pienempi kuin 120mm putkella ja siten jalustalle helpompi hoideltavaksi.

jk

Lisäys: tuota CG-4 jalustaa on useita erilaisia vuosimalleja niin kuin eq5 jalustaakin. Jalkojen profiili on muuttunut samoin tarvikelevyn sijainti ja kiinnitystapa. Akseliston valujakin on erimuotoisia...

EQ5 ja HEQ5 eivät ole sama akselisto ja jalusta. HEQ5 vaikuttaa tukevammalle.

EQ5 jalusta tarvitsee erikseen ostetut moottorit jos sillä meinaa kuvata pikkuisen pidempiä valotuksia.

[keskone]

Olen ymmärtänyt että CG-5 ja EQ6 olisivat lähinnä toisiaan vastaavia. Tuossa 120 XLT:ssähän tulee CG-4 mukana. Kyllä siitä 120:sta saa ca:ta esiin kun oikein yrittää kliks, mutta normaalivalotuksessa virhe ei ainakaan kovin pahasti hyppää silmille. Nuo kuvat on suoraan polttotasolta tavallisella 40D;llä, eikä tarkennuskaan ole välttämättä onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni katsellessa putken piirto on yllättävänkin hyvä tuollaisen hintaluokan putkeksi, ja kestää mainiosti vielä ainakin Baader Orthon 6mm okulaarin käyton. Hyperion 3,5:lla alkaa sitten selkeästi olla pehmeämpi kuva.

[Lauri Uusitalo]

Jos tarkoituksena todella on kuvailla plantsuja ja kuuta, niin ottaisin Celestronin. Ja yksinkertainen syy on polttoväli. Suurennosta saa helpommin aikaiseksi kuin tuosta 80ED:stä. Ja jos oikein pitäisi valita niin sitten joku F10 SCT tms.

Vai olisiko joku eri mieltä?

[Lauri Kangas]

f10 SCT olisi tosiaan ihan huipputason valinta planeettakuvaukseen. Planeettakuvaukseen sillä saakin sitten tyytyä, koska syvän taivaan kuvaamisessa tulee semmoisella järkäleellä olemaan hyvin paljon esteitä edessä. Kokeilla kyllä kannattaa jos on varma ettei kiinnostus lopahda (joku astrokolumnisti vuodatti kerran pitkän tarinan siitä kuinka f10 SCT:t on suurin tekijä aloittelijoiden innostuksen lopettamisessa).

[Lauri Uusitalo]

f10 SCT olisi tosiaan ihan huipputason valinta planeettakuvaukseen. Planeettakuvaukseen sillä saakin sitten tyytyä, koska syvän taivaan kuvaamisessa tulee semmoisella järkäleellä olemaan hyvin paljon esteitä edessä.

Jos hommaa tuollaisen F10 putken kuvaamiseen, niin voisi kuvitella, että samaan jalkaan voisi myöhemmin laittaa ainakin jonkun lyhyen APO putken syvemmän taivaan kuvaamiseen.

[einari]

f10 SCT olisi tosiaan ihan huipputason valinta planeettakuvaukseen. Planeettakuvaukseen sillä saakin sitten tyytyä, koska syvän taivaan kuvaamisessa tulee semmoisella järkäleellä olemaan hyvin paljon esteitä edessä. Kokeilla kyllä kannattaa jos on varma ettei kiinnostus lopahda (joku astrokolumnisti vuodatti kerran pitkän tarinan siitä kuinka f10 SCT:t on suurin tekijä aloittelijoiden innostuksen lopettamisessa).

Minusta SCT on ns 'jokapaikanhöylä', sopii keskinkertaisesti vähän joka tarkoitukseen muttei ole huippuhyvä oikein missään tarkoituksessa.
En tarkoita tällä että se on huono valinta - mulla on nyt vajaa 10 vuotta ollut erilaisia putkia ja 8" SCT on tällä hetkellä vanhin putkeni.
Planeettakuvauksessa se on osaavissa käsissä loistopeli kuten esim Damian Peachin saavutukset osoittaa.
Myös DS-kuvaamiseen sopii tietyin edellytyksin - kun käyttää riittävän laadukasta polltovälin lyhentäjää (tai HyperStar:ia) ja sopivan kokoista kennoa (isolla kennolla reunat alkaa olla kehnolaatuisia).
Myös hyvlaatuinen Newton-putki on aika peli planeettakuvauksessa koska siinä voi käyttää pienempää apupeiliä kuin SCT:ssä (=parempi tarkkuus joskin, Suomessa kelit useimmiten on suurin rajoittava tekijä).