Tähtivalokuvien realistisuus?

[Wesku]

Hei!

Mitä mieltä muut ovat?

Olen miettinyt tätä vuosia, ja mielestäni tähtivalokuvia on valotettu liikaa. Tarkoitan tällä sitä, että kun noita hienoja NASAn kuvia tai muita huippu-observatorioiden kuvia katselee, niin kuvat ovat epätodellisen kirkkaita. Ajatellaanpa vaikka jotakin kirkkaasti loistavaa galaksikuvaa. Galaksia, jonka ydin loistaa valokuvassa häikäisevän kirkkaasti. Jos oman Linnunratamme ydin olisi yhtä kirkas kuin eräät "superkuvat", ei maapallolla tulisi yötä lainkaan. Galaksin ytimen valo valaisisi koko taivaan. Tiedämme, että näin ei kuitenkaan ole. Onko siis suurin osa huippuobservatorioiden valokuvista harhaanjohtavia ja näin ollen median välittämä kuva maailmankaikkeuden säihkeestä ja loisteesta harhaanjohtava? Kun tulin ajatelleeksi tätä, olin hiukan pettynyt...

[Meade-mad]

Mitä käytät mitta-asteikkona?

Huomaa että kuvat ovat pieniä yksityskohtia koko taivaan lähes mustasta pinnasta.

jk

[Iiro Sairanen]

Kamera ja silmä ovat kaksi eri asiaa eikä niitä oikein voi vertailla. Käytännössähän se on niin, että kamera näyttää realistisemman näkymän ja silmä vain rippeet?

[Vesa Kankare]

Tarkoitushan noilla valokuvilla ei olekaan tuottaa samanlaista kuvaa kuin mitä silmällä aistimalla kohde näyttäisi, vaan nimenomaan pitkällä valotusajalla tuoda esiin tutkittavaksi sellaista, jota silmällä ei voi havaita. Data on täysin todellista vaikka onkin kuvassa "kirkkaampana". Silmä voisi myös havaita vastaavasti kaukoputkella, jos se kykenisi aikavalotuksiin. Mielestäni näissä ei ole mitään väärää tai harhaanjohtavaa. Toki näillä on se vaikutus, että osa ihmisistä kuvittelee näkevänsä saman kaukoputkessa, mutta pettyy kun okulaarissa onkin himmeä sumuläiskä. Harhaanjohtaminen tulee usein siitä, että kaukoputkimainosten yhteydessä näytetään hubblen kuvia, kun paketissa on 60mm muovilinssinen "plutofinder" ja samassa teksti 500x suurennos!

[papamiguel]

Kamera ja silmä ovat kaksi eri asiaa eikä niitä oikein voi vertailla. Käytännössähän se on niin, että kamera näyttää realistisemman näkymän ja silmä vain rippeet?

Olen kyllä Iiron kanssa samaa mieltä, että näkymien vertailu on todella vaikeaa, koska ihmisen silmä on tosiaan linkissä "tähdestä tuleva valo -> kaukoputki -> ihmissilmä" juurikin se heikoin lenkki. Ja kohteiden näkyminen ajan mittaa muuttuu vaikeammaksi kun se vähäinenkin näkö vielä rapistuu. Ja tieteellisessä mielessä ei ilman tähtitaivaan valokuvaamista ihmissilmällä pystyttäisi tutkimaan juuri mitään.

[Kalendae]

Niin kuin aikaisemmat kirjoittajat jo asian ilmaisivatkin, ei pidä verrata eri (suurten) kaukoputkien, olipa kyse Hubblesta, Spitzeristä tms., kuvia itse kauukoputkella havaitsemiin näkymiin.

Se, että kuvia valotetaan pitkään, johtuu aivan käytännön syistä. Jos halutaan tutkia galaksien ulko-osia, joudutaan kuvia valottamaan pitkään, tai tarkemmin ottamaan useita kuvia lyhyemmillä valotuksisa, jotka sitten yhdistetään yhdeksi kuvaksi. Tässä hommassa tahtoo galaksin keskusta sitten ylivalottumaan, jos koko galaksia kuvataan kerralla. Lisäksi joissain kuvissa värit esittävät erilaisia aallonpituuksia, joten samanlaista kuvaa et näkisi kaukoputkella vaikka yrittäisit - ellet käyttäisi samoja aallonpituuksia.

Tästä olisi esimerkkinä vaikka seuraava kuva: http://hubblesite.org/newscenter/archive/releases/2009/21/image/a/format/large_web/, jossa värit esittävät eri aineita: punainen typpeä, vihreä vetyä ja sininen happea aallonpituuksien ollessa 658, 656 ja 502 nm (tässä järjestyksessä). Kuvien värit voivat tarkoittaa muutakin: esim. hiukkastiheyksiä tai lämpötiloja muutamia mainitakseni. Lisäksi kuvissa voivaan vahvistaa jotain osaa (esim. kontrastia) jonkin asian esille tuomiseksi.

Jo se ollennainen ero silmässä ja näissä isojen putkien kuvissa on se, että ihmissilmällä (aika)valotus ei oikein onnistu.

Eli Weskulle tiedoksi: eivät kuvat valehtele, mutta mitä ne kertovat voi olla jotain muuta kuin mitä äkkiseltään kuvasta voisi päätellä.

[Kaizu]

Oikeen puritaanisesti ajateltuna realistisessa tähtikuvassa ei näy mag 6.5 himmeämpiä tähtiä eikä muita sumuja kuin ehkä M13,M31 M42.
Kaukoputkella saadaan silmälle lisää valoa vastaanottavaa pintaa ja kameralla saadaan lisää herkkyyttä, myöskin sellaisille alueille joita silmä ei muuten näe.
Silmä hukkaa n.90% siihen osuneista, näkyvän valon fotoneista eli QE=10% valotusaika on n.0.3sek.
On silmällä hyviäkin puolia. Silmä havaitsee pieniä kirkkaus- ja värieroja. Silmä on hyvä hahmontunnistuksessa eli löytää hyvinkin kaoottisesta näkymästä rakenteita. Lajikehitys on suosinut marjanpoimijoita astronomien kustannuksella.

Silmällä voi nähdä vanhanakin. Jokunen vuosi sitten eräs Ursan perustajajäsen laskeutui pimeässä varovasti K-U Altairin puuportaita valonaan pikkuruinen kynälamppu joka valaisi suurin piirtein kengän kokoisen alueen. Kysyin että voinko auttaa. Ei tarvinnut, ko. perustajajäsen kertoi että hänellä on putkinäkö eikä kuitenkaan näe isompaa aluetta kuin mitä lamppu valaisee. Hän oli jo tottunut siihen. Kaukoputkeen katsomista putkinäkö ei haitannut.

Väite että kuvat eivät valehtele, on jo useasti osoitettu perättömäksi. Kuvilla valehtelu on vakuuttavaa juuri sen vuoksi että useat ihmiset uskovat että kuva ei valehtele. Nykytekniikalla saadaan tehtyä aivan aidon näköisiä kuvia satumaailmasta.

Kaizu

[mistral]

                         Kuvassa oleva valkoinen on se kaikkein kirkkain valo. No, jos on kaksi erimagnituudista kohdetta, joissa on huomattava
kirkkausero, niin ne kuitenkin kuvassa voivat olla vain niin kirkkaita kuin esim. valkoinen paperi. Elikkä kuva leikkaa kontrastia?

[Meade-mad]

                         Kuvassa oleva valkoinen on se kaikkein kirkkain valo. No, jos on kaksi erimagnituudista kohdetta, joissa on huomattava
kirkkausero, niin ne kuitenkin kuvassa voivat olla vain niin kirkkaita kuin esim. valkoinen paperi. Elikkä kuva leikkaa kontrastia?

Tällä määritelmällä. Mikä on kuun sävy? onko se musta vai valkoinen?

jk

[mistral]

                        Planeettakuvauksessa ei niinkään ole kontrasti ongelmaa. Mutta tähtikuvissa sitä taitaa olla. Kuinka paljon se sitten
häiritsee, on makuasia. Itseäni se ei pahemmin häiritse, mutta ymmärrän Weskun näkemyksiä, myöskin tämän ylivaloisuus pointin.

[avanti]

Olen kyllä Iiron kanssa samaa mieltä, että näkymien vertailu on todella vaikeaa, koska ihmisen silmä on tosiaan linkissä "tähdestä tuleva valo -> kaukoputki -> ihmissilmä" juurikin se heikoin lenkki. Ja kohteiden näkyminen ajan mittaa muuttuu vaikeammaksi kun se vähäinenkin näkö vielä rapistuu. Ja tieteellisessä mielessä ei ilman tähtitaivaan valokuvaamista ihmissilmällä pystyttäisi tutkimaan juuri mitään.

Mielestäni ei voi sanoa, että ihmissilmä olisi linkin heikoin lenkki. Ne ja valokuvaus toimivat niin eri tavalla. Olikosenytniin että valokuvaus filmille tai digitaalisesti toimii lineaarisesti, mutta ihmissilmä toimii logaritmisesti, muistaakseni? Nykyään vaan ei käytetä samoja havaintotekniikoita, kuin ennen kaukoputkea. Esimerkiksi Tycho Brahe kvadrantidilla, ja mitä tekniikoita, menetelmiä niitä olikaan. Ihmissilmät, aivot oikeastaan, ovat myös ylivertaisia hahmottamisessa. Sitähän muuten myös käytetään hyväksi tähtitieteellisessä tutkimuksessa!!

ML

[pnuu]

Silmä on hyvä hahmontunnistuksessa eli löytää hyvinkin kaoottisesta näkymästä rakenteita.

Jep, aivot löytävät tehokkaasti rakenteita, kuten kanavia Marsin pinnalta..