Suomi 100 vuotta -henkisesti koko havaintokauden kestävän havaintoprojektin aiheena ovat suomalaiset Kuussa. Suomalaisten, tai ainakin suomalaisesta näkökulmasta suomalaisiksi laskettavien tutkijoiden mukaan on virallisesti nimetty yhteensä 37 Kuun kraatteria. Näistä 30 on isäntäkraatterinsa satelliitteja. Vain A. I. Virtasen mukaan nimetyt viisi kraatteria ovat täysin Kuun etäpuolella suotuisimmankin libraation ulottumattomissa. Lopuistakin osa, etenkin Anders Donnerin yhdeksän kraatterin ryhmä, vaatii erittäin hyviä olosuhteita näkyäkseen. Toisaalta Argelander, Gyldén, Lexell ja Väisälä ovat mainiosti näkyvissä.
Kraattereiden läpimitat vaihtelevat Lexellin 64 km:sta Argelander C:n vajaaseen neljään kilometriin. Pienimmät kohteet vaativat siis ehdottomasti kunnon karttaa ja putkeltakin jo hieman kokoa, ja tietenkin suotuisaa valaistusta.
Kokonaisuudessaan kohdelista on tällainen:
Nimi Halkaisija Leveys Pituus
Argelander 33,72 -16,55 5,80
Argelander A 8,65 -16,54 6,75
Argelander B 5,60 -15,60 5,10
Argelander C 3,87 -16,28 5,72
Argelander D 10,69 -17,64 4,44
Argelander W 18,63 -16,75 4,18
Donner 55,05 -31,35 97,99
Donner N 19,91 -33,17 97,19
Donner P 40,72 -33,51 96,39
Donner Q 15,61 -34,29 95,63
Donner R 14,90 -34,34 92,28
Donner S 23,39 -32,02 93,55
Donner T 46,21 -31,15 94,77
Donner V 18,84 -30,56 95,59
Donner Z 11,40 -29,76 98,09
Gyldén 48,15 -5,37 0,23
Gyldén C 5,88 -5,90 0,99
Gyldén K 4,25 -5,46 0,60
Lexell 63,70 -35,78 -4,27
Lexell A 33,59 -36,92 -1,39
Lexell B 21,63 -37,27 -3,41
Lexell D 18,47 -36,18 -0,75
Lexell E 13,00 -37,23 -0,42
Lexell F 7,46 -36,56 -5,38
Lexell G 9,26 -37,30 -4,94
Lexell H 8,98 -36,58 -4,88
Lexell K 10,39 -35,98 -6,48
Lexell L 7,18 -36,04 -6,12
Sundman 41,04 10,76 -91,69
Sundman J 10,34 8,84 -90,24
Sundman V 17,93 11,96 -93,56
Väisälä 8,12 25,90 -47,90
Pelkkien kraattereiden lisäksi kannattaa havaita niiden ympäristöä. Väisälä on tuliperäisellä Aristarchuksen ylängöllä, jossa on mm. Schröterin laakso ja lukuisia muita laavauomia. Gyldénin länsi- ja lounaispuolilla on upeita Imbriumin heitteleen uurtamia laaksoja. Myös Argelanderin länsipuoli on saanut niistä osansa. Tychon heitteleen murjoman vanhan Lexellin länsireunan ja pohjan alue taas on varsin kummallisen näköinen.
Sundmanin ja Donnerin ryhmien näkeminen vaatii siis suotuisaa libraatiota. Hankalamman eli Donnerin ryhmän läntisimpiä kohteita voinee yrittää vaikkapa illalla 11. ja 12.3.2017 tai 8.–10.4.2017. Sundmanin ryhmä taitaa olla aika hankala tavoitettava pimeältä taivaalta. Libraation puolesta Sundmaneja voisi yritellä aamuisin esim. 23.–25.3.2017, 19.–22.4.2017 tai 19.–22.5.2017, joskin Kuu on varsin matalalla eikä taivas ole pimeä.
Veikkaisin, ettei kukaan suomalainen ole ainakaan tietoisesti kaikkia teoreettisesti havaittavissa olevia suomalaiskraattereita havainnut, joten haastetta projektissa pitäisi olla, mutta toisaalta helppojen kohteiden myötä myös aloittelija pääsee hommaan kivuttomasti mukaan. Kuvista ja muista havainnoista kasaillaan tuttuun tapaan juttu jonnekin loppukesäiseen tai syksyiseen Zeniittiin.
Teemu
P.S. Tämä koko kauden projekti siis rullaa tavallisten äänestyskohteiden rinnalla. Syksyn ensimmäistä kohdetta ehtii vielä
äänestämään.
Aihe: Suomalaiset Kuussa: kauden 2016—2017 havaintoprojekti (Luettu 19767 kertaa)