YLE: Tutkimussatelliitti putoaa Maahan - osia voi päätyä Suomeen

[Timo Kuhmonen]

tänne ilmestyi vielä päivitystä, noin tunnin välein viime aikana. Ainakin tämä sivu toimii :-)
http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/GOCE/GOCE_completes_its_mission

[tähtityttö]

Minnepä näyttää tällä hetkellä tippuvan? Ei vissiin Suomi enää "vaaravyöhykkeellä" ja ei ole ollut minusta mielestäni oikeastaan missään vaiheessa, aika pienihän se suhdeluku oli, mutta olishan se ollut jännää, jos se olisi tänne tippunut 

[Jukka_S]

Jonnekin Tyynelle- tai Intian valtamerelle.

[Esko Lyytinen]

Elikkä nyt näyttää kyllä selvältä että ei kannata enää huomisaamuna vahtia 08:48.
Esko
EDIT: Vielä havaittiin 23:42 CET:
http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/GOCE/GOCE_completes_its_mission
ja alle 120 km. Pudonnee ihan näillä hetkillä ehkä Amerikkaan (etelä tai pohjoinen) tai Atlanttiin.

[vesa k]

Tässä viimeisimmät:
http://blogs.esa.int/rocketscience/2013/11/11/end-of-tonights-coverage/

vesa

[Lauri Kangas]

Juuri nyt puolet viimeisestä hajoamisikkunasta jo mennyt, ja samoin varmaan menee todennäköisyydet.

[tähtityttö]

Höh jäi moinen juttu kokematta Suomessa 

[vanhakauko]

Seurasin Ilmatieteen laitoksen nettisivujen kautta satelliittiseurantaohjelmaa n2yo.com.  Klo 03:35:30 se ilmoitti satelliitin paikaksi lat -82,98 long -21,19 nopeus 7,9 km/s ja korkeus 130,58 km.  Miksi ohjelma ei tiennyt satelliitin jo tuhoutuneen paljon alempana?

[Lithos]

Ohjelma varmaankin perustuu viimeisimpään saatuun oikeaan sijaintidataan... olisiko niin että viimeisin varma päivitys satelliitin paikasta jonka ohjelma sai olisi juurikin ollut tuo mitä se näytti.

[Esko Lyytinen]

Seurasin Ilmatieteen laitoksen nettisivujen kautta satelliittiseurantaohjelmaa n2yo.com.  Klo 03:35:30 se ilmoitti satelliitin paikaksi lat -82,98 long -21,19 nopeus 7,9 km/s ja korkeus 130,58 km.  Miksi ohjelma ei tiennyt satelliitin jo tuhoutuneen paljon alempana?

Seurantaohjelmat ilmeisesti yleensä seuraa viimeisimpien julkaistujen elementtien mukaan (tai mikä nyt lienee käytössä) huomioiden yleensä ilmanvastuksen aiheuttaman ensimmäisen derivaatan kiertoaikaan tai korkeuteen mutta ei enempää. Se vaikutus kun kuitenkin loppuvaiheessa voimistuu nopeasti niin seurantaohjelmien mukaan olisi ylhäällä vielä huomattavasti muöhemmin kuin oikeasti on. Eli niiden mukaan tulee lopussakin ikäänkuin tasaisesti alaspäin vaikka se putoaminen lopussa voimistuu vahvasti.
Kyllä se seurantaohjelmissakin voimistuu uusien elementtisettien mukaisesti aina vaihdossa mutta ei ilman niiden vaihtoa.
Tosinkin voisi olla, mutta vaatisi ohjelmalta aktiivisempaa putoamisen mallinnosta kuten vaikkapa SatEvo ohjelma. Se ei kuitenkaan ole varsinainen seurantaohjelma mutta antaisi kuitenkin lopussakin käyttöön joka kierrokselle elemettisetkin, joka tällöin pitäisi manuaalisesti aina vaihtaa seurantaohjelmaan. Ja sitten kuitenkin pitäisi se seurantaohjelmakin manuaalisesti lopettaa, siis ellei ole varsinaista mallinnosta sisäisesti, jolloin voisi lopettaa ohjelmoituna. En ole kuullut että tällaista seurantaohjelmaa olisi olemassa, mutta voisi ollakin.
Näin on yleensä myös HvAb:n seurannassa. Siellä on vielä nytkin tämän aamuinen Suomen ylitysennuste ja satelliitti liikkuukin edelleen "orbit-kuvissa" vaikka on ollut jo kauan pudonneena.
(Siellä on julkaistuna viimeisin elementtisetti "Epoch (UTC): 10 November 2013 23:03:03" joka sellaisenaan (SatEvo) antaisi putoamisen 11. päivän puolelle noin kello 01:40 UT, kun edellinen Epoch 20:52:02 UT, olisi antanut enemmän kuin kaksi kierrosta aikaisemman putoamisen.)

Esko

[vanhakauko]

Ahaa.  Selväksi tuli.  Kiitoksia vastauksesta.

[Esko Lyytinen]

Tästä ceissistä voi ottaa opiksi ihan vastaisuuden varallekin ehkä montakin asiaa. Nyt tutkin pikkuisen mean motion derivaatan (kertoo, kuinka nopeasti on tällöin tulossa alaspäin) suurta vaihtelua. Lieneekö otettu laitteen omista GPS-paikannusdatoista tai hidastuvuusanturista hetkittäisiä arvoja tai ainakin käytetty käytännön kannalta liian lyhyen välin määrityksiä. Mm HvAb:ltä saaduissa elementeissä toiseksi viimeisessä oli tuo derivaatta arvo selvästi suurempi kuin viimeisimmässä vaikka sen olettaa normaalisti suurenevan (korkeuden laskiessa) aika nopeasti tuossa vaiheessa. Oli yli kaksinkertainen arvo runsaat 2 tuntia aikaisemmassa setissä, katsi graafi jonka selostus alla.

Jatko menee vähän tekniseksi.
Linkissä elmentti-parametrien selitys:
http://en.wikipedia.org/wiki/Two-line_element_set
(mean motion (anomalistic periodille) toisella rivilla sarakkeet 53-63 ja sen "derivaatta per 2"  ekalla sarakkeet 34-43.)

Kun laskin elementtien väleille keskiarvoiset derivaatta-arvot mean motionin muutoksista, niin nämä arvot asettautuivat paljon siistimmin kuin valmiina Epoch-hetkille annetut arvot vaikkapa ajan tai korkeuden funktiona, eli satunnaiset vaihtelut ovat paljon pienempiä. Nämäkin kun on helppo laskea vaikkapa Excel-taulukossa niin vastaisuudessa kannattaa hyödyntää mieluummin näitä kuin suoraan annettuja arvoja.
( Ja toisaalta edelleen mean anomaly- (ja tarvittaessa arg.peri arvot huomioiden) voisi laskea keskiarvoisia mean-motion arvoja ja näistä edelleen derivaatta-arvoja. Näistä saisi taas jossain määrin eri arvot, en nyt kokeillut tätä ainakaan toistaiseksi.
Itse asiassa tämän viimeksi mainitun tyyppistä, joskaan ei ihan samanlaista käsittelyä on tarvinnut tehdä joskus aikoinaan kun on ihan manuaalisemmin yrittänyt käsitellä putoamista ilman edes 2-rivielementtejä saatavilla.)

Satellittien putoamisista olin kiinnostunut ja yritin mahdollisuuksien mukaan seuraillakin ensimmäisistä Sputnikeista alkaen. Joskin tässä välivuosikymmeninä vain satunnaisia tapauksia on tullut seurattua.

Liitänkin tähän graafin tuosta yllä käsitellystä hidastuvuusparametrista, ilman otsikointeja ym.
Vaaka-akseli on aika-akseli elispäivän desimaaliosa UT-aikaa ja pystyakselilla on ko parametri. Punaisella on elementeissä valmiiksi annetut arvot ja sinisellä em tavalla lasketut. Ajallisesti siniset on punaisten keskivälissä laitettu koska ko aikavälin keskiarvoja.  Huomaa vaikkapa erityisesti toiseksi viimeisin punainen merkki arvon 0.4 tuntumassa, joka "hälytti" että nyt on jokseenkin putoamssa, mutta pari tuntia myöhemmin näyttikin ihan toisenlaiselta.

Ja noita punaisia pisteitä vastaavat vaihtelut näkyvät myös (ennusteajankohta kyseisestä) heilahteluina graafissa
http://www.satflare.com/news/n34602/sat_decay.png
mitä surempi parametriarvo niin sitä lähempänä ko ajanhetkeä tulisi putoaminen sen mukaan. Tuon käsittelijä on niitä alun perin tasoittanut tuon sovitussuoran avulla.

Esko

EDIT: Ja jotta tuo hidastuvuusparametri saisi vähän havainnollisemman tulkinnan niin näillä "matalilla" korkeuksilla arvo 0.1 merkitsee (laskennallisesti) keskikorkeuden pienentymistä vuorokauden aikana noin 52 km eli n. 3.1 km kierroksella.
Ja HvAb:n viimeisimmän setin löytää täältä.
http://www.heavens-above.com/orbit.aspx?satid=34602
karttakuvien alapuolelta.
EDIT: .. jossa se satelliitti on edelleen kiertävinään. Seurantaohjelmat eivät ehkä edes laske radan isoasädettä ("keskietäisyyttä" maan keskipisteestä) uudelleen ennustehetkelle vaan käyttänevät elementtejä suoraan vastaavaa arvoa. Laskevat todellisen anomalian (kulma perigeumista) kaavalla V(kierroksina)=mm*T+hid*T^2 , (jne) jossa "mm" on mainittu mean motion ja "hid" on tuo hidastuvuusparametri ja aika T Epookista vuorokausina.
Tuo (isosäde) nyt on niin yksinkertainen että se kyllä kannattaisi kyllä ohjelmassa laskea. Mutta ehkä syynä siihen että ei lasketa on se että edes havaintohetken kiertoaikaa (tai mean motion) ei tarvitse laskea kun tuo hidastuvuusparametri on "yksinkertaistettu" (kahdella jakokin derivaatalle tehty valmiiksi) niin että anomaly-kaava on mahdollisimman yksinkertainen polynomi. Mutta "tavallisilla" korkeammalla lentävien satellittien ennusteille tällä "puutteella" ei juurikaan ole merkitystä.
Eli tällainen riittää "tavallisiin ennusteisiin" joissa vielä muutaman päivän välein päivitetään elementtejä, mutta putoava tämän mukaisesti näyttäisi kiertävän ties kuinka pitkään vähitellen nopeutuvia kierroksia. Eli jos ei lasketa isoakselia uudelleen ennustehetkille niin ei edes menisi laskennollisesti maan sisään kiertämään. Nopeutuisi vaan iät ja ajat.
(Kiertoaikahan lyhenee ja itse asiassa nopeuskin lisääntyy (mikä voi tuntua vähän paradoksiselta) oikean lennon aikana huolimatta siitä että ilmakehä hidastaa (jarruttaa). Jarruttamisesta johtuva radan aleneminen lisää nopeutta enemmän kuin se varsinainen jarruttavuus vähentää. Sitten kun ei enää ole tähän mahdollisuutta niin tuleekin alas hetimiten. Jos hidastuvuus olisi hetkellisestä impulssista niin tällöin hidastuisi heti oikeasti, mutta rata muuttuisi niin että vastakkaisella puolella alenisi (ellipsillä kiertäisi taas impulssipisteeseen ilman muiden efektien vaikutusta) ja sinne toiselle puolelle päästyä nopeus lisääntyisi ja myös keskimääräinen nopeus. Jos tavallaan jarruuntuminen on niin nopeaa että tämä "ilmiö" ei ehdi balansoida (mikä siis tulee tavallaan puolen kierroksen viiveellä) niin sitten tulee alas alle kierroksella.)

[mickut]

Kaikesta päätellen Falklandin luo päättyi GOCEn matka.

http://news.discovery.com/space/twitter-goce-burned-up-over-falkland-islands-131111.htm

-Antti

[Esko Lyytinen]

Tämän linkin
http://tiedetuubi.fi/?q=node/524
kuvasta päätellen ylipäätänsä oli ehkä vasta putoamisen alkuvaiheessa (ei mm selvää hajoilua näy) Falkland saarten kohdalla josta kuva kerrotaan otetun, vaikkakkaan tarkempaa kuvauspaikkaa ei ainakaan minulla ole tiedossa.
Ja kun näennäisreitti menee noinkin selvästi alaspäin niin on jo osittain ohittanut kuvauspaikan.
Niinpä en pitäisi mahdottomana että jotain olisi ehkä lentänyt luoteeseen mantereelle asti Argentiinaan (?)

Esko

EDIT: Tarkistuksessa näyttäisi kuitenkin että ohitti saaret länsipuolelta joten meni kuvassa vasemmalta oikealle eli päin vastoin kuin olin hahmottanut. Taivaanrannan kajo kertoo myös kuvan suuntaa. Ja siten ei ollut kuvassa vielä ohittanut saaria. Ja ko reitillä on toista tuhatta kilometriä mantereelle, joten taisi olla ns turha toivo että jotain olisi lentänyt mantereelle asti.