Putkena on Sky-Watcher Skyliner 200P. Okulaareina putken mukana tulleet 25 ja 10 mm okut Celestronin 2x omni barlowilla täydennettynä. Muuten olen putkeeni tyytyväinen, mutta tuo tarkentaminen tuottaa tuskaa. Kollimointia olen hinkannut pitkin talvea ja sen pitäisi nyt olla sekä filmipurkilla, että laaserilla katsottuna kunnossa. 25 mm okulaarilla saan mielestäni aika terävän kuvan aikaiseksi. Ainakin nuo syvän taivaan kohteet ovat nättejä katseltavia.
Tuon 10 millisen kanssa olen sitten tuskaillut sitäkin enemmän, kun olen yrittänyt noita planeettoja katsella. Kuvasta ei saa millään niin terävää, että planeetan pinnan kuvioista saisi jotain irti. Esimerkiksi eilen Mars oli epäterävä oranssi pallo. Kun aikani sitä tuijottelin, luulen ainakin nähneeni oranssin keskellä joitakin hieman tummempia alueita. En kuitenkaan sen perusteella menisi väittämään, että siellä on eri värisiä alueita, jos en olisi valokuvista sellaisia aikaisemmin nähnyt. 2x barlowilla aletaan liikkumaan jo tuon putken kanssa järkevän suurennoksen ylärajoilla ja siedettävän terävän kuvan saaminen onkin sitten aivan mahdotonta.
Jotta homma ei olisi liian vaikeata, minulla on tietenkin silmälasit. Likinäköä on aika vähän, mutta sen lisäksi on sitten hajataittoa. Oletan että tuo hajataitto on se asia, joka hankaloittaa tarkentamista enemmän. Tuossa 25 mm okun kanssa pystyy vielä jotenkin käyttämään laseja, mutta 10 mm okussa linssi on niin pieni ja eye relief niin mitätön, että lasien kanssa katsomisesta ei tule mitään. Vähän kuin katselisi epäterävää kuvaa avaimenreiän läpi.
Todennäköisesti asia ratkeaisi sillä, että ostaisin pari jotain parempilaatuista okulaaria ja pistäisin nuo alkuperäiset pöytälaatikon pohjalle keräämään pölyä. Ajattelin kuitenkin kysäistä muutaman tarkentavan kysymyksen ennen kuin ryntään tilailemaan uusia leluja.
- Kuinka terävää kuvaa tuommoisella putkella voi edes saada aikaan? Toki se riippuu seeingistä, mutta jotain osviittaa olisi kiva kuulla. Tietää sitten mitoittaa omat odotuksensa oikein.
- Kamerassa aukon suuruus vaikuttaa syvyysterävyyteen. Mitä pienempi aukko, sen suurempi se terävyysalue on pituussuunnassa. Päteekö sama myös kaukoputkiin eli onko tuommoinen f6 putki vaikeampi tarkentaa kuin esimerkiksi joku f11 putki?
- Okulaarin laatu ilmeisesti vaikuttaa itsessään myös kuvan terävyyteen. Kuinkahan paljon paremman kuvan tervesilmäinen saisi aikaiseksi esimerkiksi Baader Hyperionilla verrattuna noihin S-W bulkki-okuihin. Meikäläisellä pelkästään se mahdollisuus korjata silmän virheitä laseilla parantaa kuvaa jo huomattavasti.
- Kuinka paljon katseluympäristöllä on vaikutusta? En eilen jaksanut lähteä takapihaa kauemmas, vaan yritin tulla toimeen naapurin gestapo-valojen loisteessa. Se toki vaikeuttaa silmän sopeutumista ja estää himmeämpien kohteiden näkemistä. Onko sillä kuitenkaan vaikutusta näihin tarkentamisongelmiin?
- Kuinka paljon noilla arvokkaammilla okulaareilla on sitten eroa. Televuen okulaarit alkavat olemaan siinä hinnoissa, että näillä harrastusmäärillä ne menevät jopa minun kipukynnykseni yli. Lähinnä olen noita Hyperioineita harkinnut. Tuntuvat olevan monen mielestä riittävän laadukkaita
-Juha
Lainaus käyttäjältä: jlahtonen - 16.04.2012, 11:53:09Tuon 10 millisen kanssa olen sitten tuskaillut sitäkin enemmän, kun olen yrittänyt noita planeettoja katsella. Kuvasta ei saa millään niin terävää, että planeetan pinnan kuvioista saisi jotain irti. Esimerkiksi eilen Mars oli epäterävä oranssi pallo. Kun aikani sitä tuijottelin, luulen ainakin nähneeni oranssin keskellä joitakin hieman tummempia alueita. En kuitenkaan sen perusteella menisi väittämään, että siellä on eri värisiä alueita, jos en olisi valokuvista sellaisia aikaisemmin nähnyt. 2x barlowilla aletaan liikkumaan jo tuon putken kanssa järkevän suurennoksen ylärajoilla ja siedettävän terävän kuvan saaminen onkin sitten aivan mahdotonta.
Tuo ainakin kuulostaa tyypilliseltä huonolta seeingilta. Sää ei vaan aina - ja oikeastaan harvemmin - suosi. Millaisista olosuhteissa katselet? Puhuit ainakin takapihasta. Onko esim. lämpösäteilyä alueella paljon, onko putki päässyt jäähtymään ulkoilmaan tarpeeksi kauan jne.? Jos seeing on huono ja katselet esim. kaupungista niin siinä ei Baaderin Hyperionit saati sitten Ethosit paljoa auta...
Eikä esim. Mars mainitsemaasi kummoisemmalta näytä omalta takapihaltanikaan, täältä valojen keskeltä. Kunnon planeettahavainnot vaativat kärsivällisyyttä ja erinomaista seeingiä.
/Jaakko
1. Katso vaikkapa Ari Haaviston kuukuvia, kertovat S-W:n peilin tarkkuudesta, eli tuskin peilissä on vikaa. Kaupungissa seeingiin vaikuttaa vielä katujen ja talojen lämpövaraus jos on ollut aurinkoinen päivä.
2. Käsittääkseni suurempi f-luku parantaa syväterävyyttä.
Minun oma kokemukseni on se että vapaa ilta ja hyvä planeettakeli sattuvat yhteen sen 3-4 kertaa vuodessa, ja muilla kerroilla katsellaan lähinnä puuroa. Luonnollisesti ne eivät satu koskaan kohdalle silloin kun kuvausvermeet olisivat viritettynä. Jo ero kohtalaisen hyvän ja normaalin huonon kelin välillä on järkyttävän suuri. Loistavaa keliä ei omalle kohdalleni ole vielä edes sattunut.
Hajataittoisuus tarkoittaa minun ymmärrykseni mukaan sitä että tarvitset okulaarin jonka läpi voi katsella silmälasien kanssa. 150 - 200 kertaisella suurennuksella pitäisi planeetoista irrota yksityiskohdat jota niistä nyt yleensä voi nähdä. Hyvälaatuinen 6 - 7.5 millimetrin okulaari olisi tuohon hyvä ja ei tarvitsisi barlowin kanssa leikkiä. Ainakin noissa TMB:n super planetaryissä joiden mukaelmia esim. Teleskop Express myy HR planetary nimellä on hyvä eye relief joten siinä voisi olla OK vaihtoehto. Ortoskoopit eivät oman käsitykseni mukaan ole oikein silmälasi ystävällisiä vaikka muuten parhaita planeettaokulaareja olisivatkin.
Oivia pointteja tulikin jo yllä. Planeettahavainnoissa onnistuminen riippuu todella herkästi niin ilmakehän rauhallisuudesta kuin havaitsijan kokemuksestakin. Visuaalisesti jopa Jupiter on ensinäkemältä varsin hailakka.
Sanoisin kyllä, että ongelmasi ydin on silmien hajataitossa. Liki- ja kaukonäön saa kaukoputkella korjattua vain tarkentamalla hieman eri kohtaan. Hajataiton korjaamiseksi tarvitsee taas tarvitaan erillinen optinen elementti (silmälasit). Käytännössä siis jos silmissä on hajataittoa, on havainnonteossa riippuvainen pitkän silmävälin okulaareista. Esim. Hyperionit ovat tässä oikein hyvä vaihtoehto. Ne ovat optiselta laadultaan oikein mukiinmeneviä ja, mikä tärkeintä, kaikissa niissä on 20mm vakiosilmäväli. Näillä okulaareilla on siis rakenteensa ansiosta paitsi pitkä silmäväli, mutta se ei myöskään lyhene siirryttäessä lyhempipolttovälisiin okulaareihin.
Kiitoksia kommenteista. Kuulostavat oikein hyviltä, kun tukevat omia päätelmiäni :grin:
Seeing ei varmaan ollut eilen paras mahdollinen, eikä se kaupungissa varmaan sitä ole koskaan. Mielestäni se oli kuitenkin varsin hyvä siinä mielessä, mitä minä olen seeingillä oppinut ymmärtämään. Kuva ei vilkkunut, välkkynyt tai väreillyt yhtään. En vain saanut sitä tarkaksi. Putkenkin vein hyvissä ajoin ulos jäähtymään, joten pahimpien väreilyjen olisi luullut jo tasaantuneen.
Nuoruudesta on semmoisia muistikuvia, että kun tätä lajia aikaisemmin harrastin, sain planeetoista paremmin yksityiskohtia näkyviin. Tosin asuin silloin maalla ja silmätkin olivat 30 vuotta nuoremmat. Putkena oli RET-45, jonka ei pitäisi pärjätä tuolle nykyiselle.
Pitänee vakavasti miettiä tuota okulaarien hankintaa. Tälle kaudelle ei enää oikein hankintoja ehdi tekemään, mutta syksyä varten valmiiksi...
-Juha
Lainaus käyttäjältä: Jyri Lehtinen - 16.04.2012, 14:14:13Sanoisin kyllä, että ongelmasi ydin on silmien hajataitossa. Liki- ja kaukonäön saa kaukoputkella korjattua vain tarkentamalla hieman eri kohtaan. Hajataiton korjaamiseksi tarvitsee taas tarvitaan erillinen optinen elementti (silmälasit).
Näinkö tosiaan on? Itse olen aina havainnut ilman silmälaseja lievän hajataiton kanssa. Nyt sanotaan että pitäisikin olla silmälasit! Tästäkö johtuu että olen "huono näkemään yksityiskohtia"... tätä täytyy ehdottomasti päästä testaamaan :cheesy:
/Jake
Lainaus käyttäjältä: Never - 16.04.2012, 15:20:23
Näinkö tosiaan on? Itse olen aina havainnut ilman silmälaseja lievän hajataiton kanssa. Nyt sanotaan että pitäisikin olla silmälasit! Tästäkö johtuu että olen "huono näkemään yksityiskohtia"... tätä täytyy ehdottomasti päästä testaamaan :cheesy:
Näin se järkeillen menee. Tietenkin se, mikä toimii, riippuu paljon silmien kaipaamasta korjauksesta. Omissa silmissäni on vain lievää likinäköä ja havaitsen ehdottomasti mieluiten ilman laseja. Hajataiton kanssa havaitsemisesta en pysty omaa kokemusta sanomaan.
Lainaus käyttäjältä: Never - 16.04.2012, 15:20:23
Näinkö tosiaan on? Itse olen aina havainnut ilman silmälaseja lievän hajataiton kanssa. Nyt sanotaan että pitäisikin olla silmälasit! Tästäkö johtuu että olen "huono näkemään yksityiskohtia"... tätä täytyy ehdottomasti päästä testaamaan :cheesy:
/Jake
Ehkä tässä ratkaisee tuo "lievä". Itselläni optikko on lisäillyt tuota hajataittokorjausta laseihin jo useampaan kertaan, joten en voi enää puhua lievästä hajataitosta. Likinäköisyys ei ole sen sijaan muuttunut mihinkään viimeisen 25 vuoden aikana.
-Juha
Tuossa hajataitteisuuden merkityksessä on olennaista exit-pupillin koko. Mitä suurempi suurennus (eli pienempi exit-pupilli) sitä enemmän saa hajataitteisuutta olla ilman havaittavaa haittaa. Kivaa kuvaajaa aiheesta lontoon murteella löytyy televuen sivuilta heidän dioptrx-hajataitelisälaitteen kohdalta (http://www.televue.com/engine/TV3_page.asp?id=54&Tab=_Choose (http://www.televue.com/engine/TV3_page.asp?id=54&Tab=_Choose)), josta huomaa, että tuolla alkupäässä esitetyllä yhdistelmällä (10mm oku, F6-putki) havaittavan hajataiton määrä pitäisi olla tuolla 1.5 diopterin tienoilla. Sitä suurempi, niin laseja olisi hyvä käyttää. Huomattava on tietenkin, että kyseesssä on vain suuntaa-antava lukema, joillakin häiritsee aikaisemmin, joillakin myöhemmin...
- Kaj -
Höh
Tuon perusteella pitäisi nimenomaan olla enemmän ongelmia sen 25 mm okulaarin kanssa, sillä siinähän tuo exit pupilli on paljon isompi. En tosin muista, paljonko minulla tuota korjausta tarkkaan ottaen on. Ei varmaankaan yli 1.5 diopterin verran.
Kai sitä vain pitäisi uskaltautua tilaamaan joku parempi okulaari ja testata. Rahaahan se vain on, mutta harmittaa jos lopputulos ei kuitenkaan tuosta juurikaan parane.
-Juha
Sinulla on varmaankin sama ongelma kuin minulla: sen verran kaukana muista asian harrastajista että kokeilemaan ei oikein muiden laitteilla pääse. Sen suhteen on tosin helppoa että hyvä okulaari ei kyllä koskaan mene hukkaan, hyvin pidettynä kestää todennäköisesti pidempään kuin käyttäjänsä.
Näkyy tässä Tampereella jonkin verran noita harrastajia olevan. Tuo sosiaalisuus vain on sen verran huonossa hapessa, että en ole vielä saanut aikaiseksi hakeutua muiden harrastajien pariin.
Uskon kyllä, että se hyvä oku ei mene hukkaan. Mietityttää silti, että korjaako se juuri tämän ongelman, joka tällä hetkellä kaikkein eniten tuottaa harmia.
-Juha
Edellisestä on vielä unohtunut Bahtinovin maskin (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3538.0) käyttäminen. Tarkenna okulaarin kuva kohdalleen tuollaisen maskin avulla ja käännä sitten putki kohti planeettaan (hmm... toimiiko tuo maski muuten pleneetoillakin, enpä tiedä?). Tämän jälkeen tiedät, ettei kyse ole puutteellisesta tarkennuksesta vaan seeingin/optiikan kehnoudesta.
Toinen edellä mainitsematon juttu on tuollaisen 200/1200 Newtonin jäähtyminen ja sen putkivirtauksien (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=3911.msg31067#msg31067) vaikutus yksityiskohtien näkymiseen. Myös tässä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1634.msg19277#msg19277) ketjussa on mielipiteitäni samasta aiheesta. (Omassa putkessani tämä puoli on mielestäni nyt kunnossa ja saan kookkaalla 300/1500mm Newtonilla hyvän kuvan, kun vai kelit antavat myöten tai ennätän visuaalihavaitsemaan kuvaamisen sijasta... :angel:)
Lainaus käyttäjältä: jlahtonen - 17.04.2012, 12:16:05
Uskon kyllä, että se hyvä oku ei mene hukkaan. Mietityttää silti, että korjaako se juuri tämän ongelman, joka tällä hetkellä kaikkein eniten tuottaa harmia.
-Juha
Veikkaisin että syväterävyyteen vaikuttaa myös silmävara, eikä ainoastaan suuri f-luku. Eli, jos syväterävyydellä voi lieventää hajataitteisuuden haittaa, voisi esim Celestron Xcel tai Hyperion okut pitkän silmävaransa ansiosta tuoda lievennystä hajataitteisuuteen. En siis ole satavarma tästä, mutta kokemuksesta vaan olen tähän päätynyt.
Joo eli tuli itse vähän kokeiltua asiaa juuri muutama minuutti sitten. En nyt muista paljon on arvot silmälaseissa, mutta hajataittoa ei (toistaiseksi) ole aivan hirveästi. Tämähän siis huononee kuitenkin kokoajan eli 40 vuoden päästä on ehkä sellaiset pullonpohjalasit päässä ettei mitään rajaa.
Vertailin siis nopeasti näkymiä putken läpi laseilla ja ilman Baader Hyperion Mark II okulaarin kanssa. Silmälaseilla kuva oli kuin olikin omalla kohdallani hieman terävämpi, muttei paljoa. Näin mutu-tuntumalla voisi sanoa että piirun verran voisi saada putken rajamagnitudiakin kiristettyä laseja käyttämällä, mutta huomattavasti helpompi on kuitenkin havaita ilman laseja. Täytyy kokeilla samaista vielä huonommilla okulaareilla - valitettavasti taivas meni juuri pilveen eli ehdin vain yhtä tähteä katsoa ja NGC 6543 näkökenttään saada :realmad:
/Jake
Lainaus käyttäjältä: mistral - 17.04.2012, 22:55:50
Veikkaisin että syväterävyyteen vaikuttaa myös silmävara, eikä ainoastaan suuri f-luku. Eli, jos syväterävyydellä voi lieventää hajataitteisuuden haittaa, voisi esim Celestron Xcel tai Hyperion okut pitkän silmävaransa ansiosta tuoda lievennystä hajataitteisuuteen. En siis ole satavarma tästä, mutta kokemuksesta vaan olen tähän päätynyt.
Ei silmävälin tietääkseni pitäisi tähän vaikuttaa. Ideaalitilanteessa okulaarista nimittäin lähtee silmään yhdensuuntainen valokimppu (kuvakentän eri osista tosin eri suuntiin), jonka sitten silmä tarkentaa verkkokalvolle kuvaksi. Silmäväli lähinnä kertoo sen paikan, jossa silmään saa kohdistettua parhaiten valon kaikista osista okulaarin kuvakenttää. Kokeillen voi todeta esimerkiksi, että hyvinkin kaukaa okulaarista voi vielä nähdä palan täysin terävää kuvaa, mutta jo okulaarin linssien rajallinen koko vain rajoittaa tämän kuvan hyvin kapeaksi. Luulisin, että vaikutelma pitkän silmävälin okulaarien aiheuttamasta helpotuksesta johtuu siitä, että näissä silmä on usein helpompi asettaa oikealle kohdalle, mikä taas auttaa silmää rentoutumaan.
Lainaus käyttäjältä: Jyri Lehtinen - 18.04.2012, 04:12:20
Ei silmävälin tietääkseni pitäisi tähän vaikuttaa. Ideaalitilanteessa okulaarista nimittäin lähtee silmään yhdensuuntainen valokimppu (kuvakentän eri osista tosin eri suuntiin), jonka sitten silmä tarkentaa verkkokalvolle kuvaksi. Silmäväli lähinnä kertoo sen paikan, jossa silmään saa kohdistettua parhaiten valon kaikista osista okulaarin kuvakenttää. Kokeillen voi todeta esimerkiksi, että hyvinkin kaukaa okulaarista voi vielä nähdä palan täysin terävää kuvaa, mutta jo okulaarin linssien rajallinen koko vain rajoittaa tämän kuvan hyvin kapeaksi. Luulisin, että vaikutelma pitkän silmävälin okulaarien aiheuttamasta helpotuksesta johtuu siitä, että näissä silmä on usein helpompi asettaa oikealle kohdalle, mikä taas auttaa silmää rentoutumaan.
Joo, en tiedä, mikä perimmältään muuttaa syväterävyyttä, tässä kuitenkin esimerkki: Meillä on kaksi kiikaria, Minolta 7x50 Standard (porro) ja Foton 7x35 venäläinen (kattoprisma). Minoltassa on pitkä silmävara (isot okulaarin linssit) ja syväterävä kuva. Fotonissa on pieni silmävara ja selvästi huonompi syväterävyys. F-lukua on vaikea arvioida, mutta tuskin paljoa poikkeavat toisistaan. Eli näyttäisi okulaari olevan syynä eroon. Johtuuko se sitten okulaarin linssistöstä tai silmävarasta, en tiedä, optikko ehkä tietäisi.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 18.04.2012, 11:53:42
Minoltassa on pitkä silmävara (isot okulaarin linssit) ja syväterävä kuva.
Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa "syväterävä kuva"?
Tähtiä katsellessa minulle on riittänyt että kiikarin tai kaukoputken saa tarkennettua "äärettömään".
Tähtien etäisyyserot eivät ole haitanneet tarkennusta.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 18.04.2012, 13:57:57
Mitä tässä yhteydessä tarkoittaa "syväterävä kuva"?
Tähtiä katsellessa minulle on riittänyt että kiikarin tai kaukoputken saa tarkennettua "äärettömään".
Tähtien etäisyyserot eivät ole haitanneet tarkennusta.
Kaizu
Syväterävän optiikan hyöty äärettömään katsottaessa on ennenkaikkea niillä, joiden näössä on hajataitteisuutta (jos katsotaan ilman laseja). Hajataitteisuus on sitä että näkökentässä on epätarkkoja alueita, joko + tai - suuntaan. Syväterävä optiikka auttaa näkemään nämä heitot suht terävinä. Laseilla katsottaessa ei syväterävyydestä ole niinkään hyötyä tähtien katselussa.
En vieläkään ymmärtänyt mitä tarkoitat syväterävällä kuvalla. Millainen on syväterävä optiikka? Millaisia linssejä siinä on ja missä järjestyksessä?
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 19.04.2012, 13:16:36
En vieläkään ymmärtänyt mitä tarkoitat syväterävällä kuvalla. Millainen on syväterävä optiikka? Millaisia linssejä siinä on ja missä järjestyksessä?
Kaizu
Olisi kiva tietää, miten syväterävä optiikka tehdään. Kuitenkin käytännössä esim kiikarin ja kiikarin välillä saattaa olla suuri ero syväterävyydessä. Jos metsätiellä katsotaan vaikka 50 metrin päähän (tarkennetaan), niin erot eri optiikoiden välillä voi olla:
syvät. 30-70m
ei syvät. 45-55m
Nämä luvut nyt oli hatusta vedetty mutta periaate oli tässä.
Minulla on sellainen piinttynyt käsitys että mitä pienempi F luku, sitä "kapeampi" tarkan kuvan alue. Mitä valovoimaisempi teleobjektiivi sitä tuskaisempi tarkennus ainakin kameramaailmassa.
Lainaus käyttäjältä: Lithos - 19.04.2012, 21:35:57
Minulla on sellainen piinttynyt käsitys että mitä pienempi F luku, sitä "kapeampi" tarkan kuvan alue. Mitä valovoimaisempi teleobjektiivi sitä tuskaisempi tarkennus ainakin kameramaailmassa.
Eipä se tarkennuksen tuskaisuus kameramaailmassa valovoimaisuudesta johdu, vaan polttovälistä. Mitä pitempi polttoväli, sitä kapeammaksi käyp tarkennusvara. Siis vaikka 28 mm F 2,8 laajakulmalla terävyys syvyyssuunnassa on paljon isompi, kuin vaikka 300 mm F 2,8 teleobjektiivilla. Omasta kokemuksesta kinofilmikameroista.
ML
Löysin Lintuvarusteen sivuilta jotain mainintaa syväterävyydestä:
"Katsomisen helppoudessa Swarovski keräsi täydet pisteet tärkeimpänä syynä yllättävän selvästi muita parempi syväterävyys. Syväterävyyshän yleensä heikkenee suurennuksen kasvaessa. Syväterävyys arvioitiin tarkentamalla kiikari äärettömään ja katsomalla miten lähelle saattoi helposti katsoa tarkennusta muuttamatta."
Eli, näyttäisi jokin muukin kuin f-luku ja suurennos vaikuttavan syväterävyyteen. Mutta mikä se on? :huh:
"Syväterävyysalueella tarkoitetaan valokuvauksessa syvyyssuuntaista aluetta, jossa kohteet ovat kunnolla tarkentuneita. Valokuvaaja voi valita aukon arvolla kuinka suureksi syväterävyysalue muodostuu: syväterävyysalue on sitä lyhempi mitä suurempaa aukkoarvoa käytetään. Vastaavasti pientä aukkoarvoa käytettäessä syväterävyysalue voi ulottua kuvan etualalta äärettömään.
Aukon arvon lisäksi syväterävyysalueeseen vaikuttaa kuitenkin myös objektiivin todellinen polttoväli ja toisaalta kohteen etäisyys kuvaajasta: mitä lähempänä olevaa kohdetta kuvataan, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue muodostuu. Erityisen merkittävää tämä on makrokuvauksessa: kuvattaessa vain muutaman senttimetrin päässä olevaa kohdetta suurella aukkoarvolla syväterävyysalue saattaa rajoittua muutamaan millimetriin. Jos taas kuvataan vaikkapa maisemaa lyhytpolttovälisellä laajakulmaobjektiivilla, on suhteellisen helppoa saada syväterävyysalue ulottumaan kuvan etualalta äärettömään.
Objektiivin polttovälin vaikutus taas ilmenee siinä, että mitä pidempi objektiivin todellinen polttoväli on, sitä lyhyemmäksi syväterävyysalue jää. Objektiivin polttovälistä riippumatta terävyysalue on sama, jos kuvan suurennussuhde pysyy muuttumattomana." (Wikipedia http://fi.wikipedia.org/wiki/Syväterävyysalue)
Asiasta hieman tarkemmin wikin englannin kielisessä artikkelissa http://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_field
Mahdatkohan tarkoittaa Mistral näillä syväterävillä kiikareilla ns. fixfocus kiikareita, joita ei tarvitse tarkentaa? nehän ovat tavallaan erittäin syväteräviä.
foorumilla on niistä ollut näköjään jotain keskustelua ennenkin; http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1671.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1671.0)
edit: ilmeisesti et. Jos siis kahdessa eri kiikarissa on samat speksit polttovälin, suurennoksen ja linssin koon myötä, mutta vain syväterävyydessä on eroa, niin olisi kyllä erittäin mielenkiintoista tietää mikä sen eron tekee.
Lainaus käyttäjältä: Tonike - 20.04.2012, 13:06:39
Mahdatkohan tarkoittaa Mistral näillä syväterävillä kiikareilla ns. fixfocus kiikareita, joita ei tarvitse tarkentaa? nehän ovat tavallaan erittäin syväteräviä.
foorumilla on niistä ollut näköjään jotain keskustelua ennenkin; http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1671.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1671.0)
edit: ilmeisesti et. Jos siis kahdessa eri kiikarissa on samat speksit polttovälin, suurennoksen ja linssin koon myötä, mutta vain syväterävyydessä on eroa, niin olisi kyllä erittäin mielenkiintoista tietää mikä sen eron tekee.
Kyllä fixfocuksiakin tarkoitan, niissä on sama juju kuin yllämainitussa Swarovskissa. Yksi selitys voisi myös olla kattoprismakiikareissa usein oleva okulaarin etupuolella oleva tarkennuslinssi, mutta se ei selitä miksi porroprismaisissakin on syväterävyyseroja. Kuitenkin luulisin selityksen löytyvän okulaarista, jospa okun edessä on joko barlow tai sitten reduseri?
Moro
Kiitoksia vain kaikille vastauksista. Ne antoivat tähän ongelmaan uusia näkökulmia pohdittavaksi.
Aloitin tuon ratkaisun hakemisen tietenkin materialistisella lähestymistavalla, eli hankin valikoimiini uuden okulaarin. Tässä ketjussa mainittu TS HR Planetary näytti saavan sen verran ristiriitaisia mielipiteitä, että päädyin sittenkin Baader Hyperioniin ja niihin 14 ja 28 millisiin virityspaloihin. Eilen illalla menin sitten kokeilemaan, vaikka keli ei todellakaan ollut mikään ideaalinen. Tällä kertaa seeing oli heikohko. Ilma väreili ja taivaalla oli ohuita yläpilviä. Kyllä noilla okulaareilla oli silti havaittavissa selkeä ero. Marsin kohdalla se ei ollut niin huomattava, mutta Saturnusta katseltaessa sitäkin suurempi. Renkaat olivat selkeästi renkaat, eivätkä sellainen suttuinen ellipsin muotoinen levy. Kuista eroittui selkeästi Titan ja Rhea. Kokeilin jopa lisätä niitä viritysrenkaitakin. 28 millisellä sai vielä kelpo kuvan mutta molemmat renkaat yhtäaikaa olivat jo tuolle kelille hieman liikaa.
Tuo hajataitto, josta oli aikaisemmin puhetta, näyttäisi oikeasti vaikuttavan asiaan. Silmälasien kanssa katsellessa kuva oli mielestäni parempi, kuin ilman laseja. Tuon Hyperionin katselumukavuus on sitä luokkaa, että laseista ei todellakaan ole mitään haittaa. Tuota sarjaa tulee todennäköisesti kerättyä vähän enemmänkin :wink:
Bahtinovin maski on työn alla. Koitin sitä eilen printtailla, mutta eihän tuo meidän tulostin suostunut printtaamaan sitä kuvaa riittävän isona. Täytyy katsoa, mitä tänään saa aikaiseksi työpaikan koneilla. Bahtinov keskustelua lukiessani huomasin olevani taas muutaman vuoden myöhässä. Olisin mielelläni voinut lähteä mukaan siihen Tampereen Ursan kimppatilaukseen, jos tämä innostus olisi iskenyt hieman aikaisemmin.
-Juha