Pimennyksen kuvauksesta ja tarkkailusta

[hm]

Aurinkokalvot ja tummimmat hitsauslasit ovat kaupoista loppu, mutta pimennyksen kulkua voi tarkkailla ilman näitäkin. Jos kirkkaampia hitsauslaseja on saatavilla, voi niitä yhdistämällä tarkkailla pimennyksen kulkua. Hitsauslasit 8 ja 10 yhdessä käytettynä himmentävä auringon sopivasti. Din 10 hitsauslasin läpi voi mukavasti tarkkailla aurinkoa, kun se heijastuu lasipinnasta. Hitsauslasin läpi näkyvä kuva himmenee hieman katsottaessa sen läpi viistosti.

Tavallinen lasipinta heijastaa noin 5 % siihen viistosti osuvasta valosta. Moniportaisella periskooppirakenteella voi valoa vaimentaa sopivaan kirkkaustasoon. Jos käyttää tällaisessa systeemissä hitsauslasia, niin välttyy lasin takapinnalta tulevasta toisesta heijastuksesta. Tällaisissa rakenteissa voi hyödyntää myös valon polarisaatiota intensiteetin säätämiseen.

Pimennystä voi järjestelmäkameralla kuvat myös neulanreikää käyttäen. Kamerasta objektiivi pois, kameran eteen metri pahviputkea, jonka etupäähän alumiinifolio, jossa nuppineulalla tehty pieni reikä. Kuva ei ole täysin terävä, mutta siitä erottaa kyllä pimennyksen kulun. Neulanreiän tuottamaan kuvaan sisältyy myös merkittävä määrä syvällistä fysiikan teoriaa, joka puuttuu teleobjektiivin tekemästä terävästä, hengettömästä ja sieluttomasta kuvasta.

Neulanreiän sukua on myös heijastaa pienellä peilillä auringon kuva etäällä olevalle vaalealle pinnalle.

Älykameroihin on saatavilla sovelluksia, jotka toimivat valon mittareina. Niillä voi jostain tasaisesta pinnasta mitata arvoja ja tarkkailla valon määrän vaihtelua. Tulokset ovat tuskin tiedettä edistäviä, mutta niilläkin voi havaita valon määrän vähentyminen.

Tuleva pimennys on siinä määrin syvä, että ympäristön rakosien matkaansaattamat valot ja varjot muuttavat näköään pimennyksen aikana. Siinä haastetta luovalle havaitsijalle.

Älä käytä pimennyksen katsomiseen noettua lasia. Älä myöskään katso pimennystä tumman värifilmin läpi. Älä katso aurinkoon ristikkäisten polarisaattorien läpi. Polarisaattorit  eivät vaimenna täydellisesti infrapunaa. Polarisaattoreita voi käyttää vain vähäiseen kirkkauden hienosääntöön.

Hannu Määttänen

[hm]

Kutsun taas H-alfa-putkien käyttäjiä katsomaan pimennyksen laitoja. Eli H-alfalla aurinkoa pimentävä Kuu on nähtävissä ennen ensimmäistä kontaktia auringon koronaa ja protuberansseja vasten. Samoin myös viimeisen kontaktin jälkeen. Jos näitä havaitsette, niin tunnelmia, havaintoja ja ajoituksia tiedoksi.

Hannu Määttänen

[VeskuP]

Kummat olisivat paremmat kiikarit pimennyksen tarkkailuun 25x vai 15x suurentavat?

[Jorma Koski]

Kutsun taas H-alfa-putkien käyttäjiä katsomaan pimennyksen laitoja. Eli H-alfalla aurinkoa pimentävä Kuu on nähtävissä ennen ensimmäistä kontaktia auringon koronaa ja protuberansseja vasten. Samoin myös viimeisen kontaktin jälkeen. Jos näitä havaitsette, niin tunnelmia, havaintoja ja ajoituksia tiedoksi.

Hannu Määttänen

Erittäin mielenkiintoinen projekti!

[Lauri Kangas]

Kummat olisivat paremmat kiikarit pimennyksen tarkkailuun 25x vai 15x suurentavat?

Kunhan suodatat auringonvalon turvallisesti, niin erot on ihan samat kuin mitä tahansa muutakin havainnoidessa. Kummatkin tarvitsevat jalustan. 25-kertaiset tarvinnee aika järeänkin.

[RL]

Riitääkö din13 lasi kuvaamiseen? Tiedän ettei laatu ole parasta, mutta ei ole muutakaan.

[VeskuP]

Kunhan suodatat auringonvalon turvallisesti, niin erot on ihan samat kuin mitä tahansa muutakin havainnoidessa. Kummatkin tarvitsevat jalustan. 25-kertaiset tarvinnee aika järeänkin.

No tässä vielä illasta pitäisi askarrella tuo suodinhomma kuntoon, kalvot on jo hommattuna. Siis en taas oikeen ajatellut loppuun, otan molemmat kiikarit huomenna mukaan ja fiiliksen mukaan sitten vaihtelen suodinta ja kiikareita. En vaan ikinä ole aurinkoa katsonut millään laitteella ennen tätä niin siksi kyselin.

En millään viitsisi ottaa tota neq:iä mukaan, saa kamerajalusta riittää huomenna.

[jame1967]

Piti jättää pikkireissu väliin kun tuli aurinkoinen päivä .
Virittelin putken juuri ennen kuin kuu rupesi pilkistelemään , ja huomasin auringonpilkun .
Oli ensimmäinen kerta kun aurinkoa tiirailin päiväsaikaan , no eihän se yöllä edes näy .

Eikun takaisin ulos .

[T. Öhman]

Hitsauslasit 8 ja 10 yhdessä käytettynä himmentävä auringon sopivasti.

Hei,

ihan vaan uteliaisuudesta: Onkohan noiden tuplalasien läpäisyistä mittaustietoa? Tuli vaan taas tänä aamuna mieleen, kun muistaakseni Yle Puheella varoiteltiin tuplien vaarallisuudesta, ja taisi Hesarikin siitä mainita. Yksittäisten lasien läpäisykäppyröitä kyllä netistäkin löytää äkkiä. Itse on toki tullut niitä vuosien varrella useammastikin käytettyä, eikä ainakaan vielä ole näkö lähtenyt...

Teemu

[hm]

Jos yksittäisten lasien läpäisy tiedetään, niin yhdistelmän läpäisy on laskettavissa. Se, että lasiyhdistelmää mainitaan vaaralliseksi, on mielestäni perusteetonta. Jos näkymä ei liiaksi häikäise, on lasipari käyttökelpoinen. Hitsauslaseilla on olematon ultravioletin läpäisy ja hyvin vaimennettu infrapuna-alue.

Hitsauslaseja on saatavana useilla eri DIN-arvoilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kukin lasi olisi omaa tyyppiään. Käytännössä eri vaimennukset saadaan aikaan käyttämällä muutamaa lasityyppiä, joiden paksuutta vaihtamalla saadaan erilaisia tiheyksiä.

Omalta paikaltani aurinko näkyi vaihtelevaisen utuharson läpi. Kokeilin katsomista erilaisten lasien ja yhdistelmien läpi. DIN 11 tarjosi liian kirkkaan näkymän. DIN 13 oli ajoittain liian tumma. Edeltävinä kirkkaina päivinä hyvältä tuntunut DIN 10 + 8 oli liian tumma. DIN 8 + 8 pääosin liian kirkas. Siis pimennykseen syytä varautua pienellä lasivalikoimalla, jos aikoo käyttää hitsauslaseja. Toki myös katsomistapa vaikuttaa sopivan vaimennuksen asteeseen. Jos katsoo välillä silmien eteen tummaa lasia asettaen, riittää kirkkaampi lasi. Jos katsojalla on umpikypärä, josta katsoo vain hitsauslasin läpi, tarvitaan tummempi lasi.

Kuvia ottaessani valottelin 1000x suodattimen läpi aukolla 8 - 11 millisekunnin verran ISO-arvolla 200.

Hannu Määttänen

[T. Öhman]

Kiitokset oletusteni varmistamisesta. Kun on muutama kappale kaikkia tummuuksia ja lisäksi astrosolaria ja/tai mylaria, niin hyvin pärjää kelissä kuin kelissä... Esim. Rovaniemellä eilen täysi astrosolar/mylar/8+8-filtteröinti pimensi pimennyksen usein kokonaan, joten silloin kun ei liian ohuiksi käyneiden stratocumulusten vuoksi voinut olla käyttämättä mitään, oli kymppi aika passeli.

Teemu

[Jarmo]

Minä pähkäilin myös tuota hitsauslasien pinoamista ja yritin etsiä tietoa netistä (laiskasti tosin). Ainoa bongaamani sivu, jossa oli jotain kaavaa [1], kertoi että DIN = [7/3 * (-log₁₀T)] +1. (DIN = lasin numero ja T = valon läpäisyosuus.) Vaikkei se kaava oikeasti noin yksoikoinen olekaan.

Mutta leikitään, että on. Näin ollen  T = 10^-3/7*(DIN-1), jotenka valon murto-osaset pääsevät lasien läpi seuraavasti:

• DIN 14: 1 / 372 800
• DIN 13: 1 / 138 900
• DIN 12: 1 / 51 800
• DIN 11: 1 / 19 300
• DIN 10: 1 / 7 200
• DIN 9: 1 / 2 700
• DIN 8: 1 / 1000
• ...
• DIN 3:  1 / 7.2
• DIN 2:  1 / 2.7

Sikäli kun laskin ja pähkäilin oikein, DIN 14:n vaikutuksen pitäisi saada kun yhdistää seuraavat DIN-parit: 13+2, 12+3, 11+4, 10+5, 9+6, 8+7. En kuitenkaan mene vannomaan logiikkani aukottomuutta, siitä kun on ennenkin löytynyt pari porsaanmentävää epäjatkuvuuskohtaa. Astro-Pertti kuitenkin vinkkasi toisesta sivusta [2], jossa oltiin suurpiirteisesti samaa mieltä (vaikka mainittu yhdistelmä jää kyllä minusta DIN 13:n tasolle, tuolla yhdellä kaavalla): "If SN14 filter is not available, it is possible to combine lower shade numbers to get roughly the same level of eye protection from solar radiation, e.g. combining SN 6 and SN 8 filters. However the image quality may be considerably poorer than that seen through the single SN14 filter."

[1] http://sizes.com/tools/welding_glasses.htm
[2] https://www.rasc.ca/tov/safety?page=0%2C1

Jarmo