Mitä vermeitä tarvitaan autoguidaukseen? En ole koskaan guidausta kokeillut, en missään muussakaan jalustassa. Eli tarvittaneen jonkinlainen kamera, apuputki ja läppäri. Mitä kohtuuhintaisia mutta toimivia kokonaisuuksia ehdotetaan? Kiitos.
Tutkin tilannetta hieman. PHD2 lienee yleisin softa tässä? Erilaisia guidauskameroita näkyy olevan mm. Astroshopissa. Riittääköhän putkeksi EQ6-R:n etsinputki?. Varastosta löytyy myös vanha venäläinen'sniper'-putki 300/4,5.
Noilla mitä luettelit pääset hyvin alkuun, harjoitus tekee tässäkin mestarin ja parannuksia voi suunnitella ajankanssa tilanteen ja oppimisen mukaan..
Mikä sinun kuvausputki on?
Tarvitset guidaus kameran. Varmaan asi 120 mono on suosituin ja varmatoimisin edullinen vaihtoehto. En suosittele halvempia. Itse "säästin" muutaman kympin ja ostin altairastron vastaavan, mutta sen kanssa on ollut pelkästään ongelmia.
Ostin teleskope austriasta guidaus putken 180mm f3, maksoi 70e joten sekään ei kallis sijoitus ole. Mutta etsimellä tai tuolla kivääri optiikalla saatat päästä alkuun jos saat vain tuon kameran siihen kiinni.
PHD2 tosiaan kannattaa guidaus suorittaa. Kannattaa etsiä myös 2.9 versio(ilmainen) sharpcap ohjelmasta jolla saat napasuuntauksen helposti kohdalleen.
Harmi kun on ollut Altair Astron kameran kanssa ongelmia. Olen käyttänyt parikymppiä niitä aivan halvimpia kalliimpaa Altair GP224 värikameraa, täyttää hyvin guidaajan tarpeet kun saa mono tilaankin ja PHD:llä pin.2 että herkkyys varmasti riittää. Monipuolinen kamera ja sillä saa kuvattua väreissä planeettoja mikäli joskus kiinnostaa. Nyt on tullut markkinoille tästäkin usb-3 versio.
Myös olen käyttänyt ASI kameroita, ne oli alunperin kolmensadan hintaluokassa(siksi varmaan kiinnostuin enemmän edullisemmasta Altairista) mutta nyt ovat jo tulleet nekin alle kahdensadan. Menee guidausputken kanssa, mutta itse pidän Altairista kun sen kapea rakenne käy ainakin minun OAG guidaus sovituksiin paremmin ja on enemmän säätövaraa suhteessa pääkuvauskameraan. Tarkoitan tuolla että ASI:n leveämpi rakenne ottaa kiinni focuseriin tai filtterikiekkoon kun etenkin newtonilla ne säätövarat on aina minimissään...
Itse tilasin Wishiltä guidauskameran ja 60mm putken :rolleyes: Täyttää ihan hyvin guidauksen aloittamisen tarpeet ja hinnat ei päätä huimaa
Kiitokset neuvoista! Tilasin tuon Asi 120 monon, postikuluineen alle 180 €. KYSYMYS: Voiko sen liittää guidaussovelluksessa suoraan putken päähän (T2), vai pitääkö välissä olla okulaari?
Ei tarvitse okulaaria väliin toimiakseen.
KYSYMYS ASIANTUNTIJOILLE: Kun jalusta on kalibroitu 3 tähden menetelmällä, niin kohteet löytyvät GoTo:n avulla helposti. Mutta: pitkissä valotuksissa esim. 1000 mm putkella tähdet (ilman autoguidausta) eivät (tietenkään) pysy pistemäisinä. ONKOHAN NIIN, että seurannassa vain rec- moottori pyörii, eli jalusta ei kalibroinnista huolimatta osaa dec- ohjauksella kompensoida napasuuntausvirhettä. Olen havainnut, että mitä tarkempi napasuuntaus on, sitä pidempiä valotusaikoja voi käyttää. Minuuttien valotus vaatinee aina autoguidauksen.
Juuri näin, useimmat jalustat seuraavat vain RA-akselia käyttäen. Kolmen tähden kalibrointi vaikuttaa vain GOTOn osumatarkkuuteen. Kertaluokkaa kalliimmista jalustoista (esim. 10Micron) alkaa sitten löytyä tuollaisia dual axis tracking -ominaisuuksia, jossa jalusta osaa kompensoida napasuuntausvirheen lisäksi ilmakehän refraktion, mahdollisia putken taipumia sun muuta.
Kiitos vastauksista. Tarvittaisiin taas tiedeyhteisön apua. Tuli siis hankittua kamera ZWO Asi 120mm, ja putkeksi ZWO Asi mini: https://astronomy-imaging-camera.com/product/zwo-minguider-scope. SharpCap on installoitu ja toimii, samoin PHD2 ladattu. Scope istuu mukavasti etsinputken kannakkeeseen. Minkälaisilla lähtöarvoilla tuota autoguidausta kannattaisi lähteä haarukoimaan, eli PHD2- asetukset? EQ6-R:n kyydissä SW 1000/200 mm PDS, aluksi kuvaus järjestelmäkameralla polttotasofokusoinnilla.
Oletuksilla kannattaa lähteä liikkeelle.
Sinne asetuksiin pitää laittaa guidepolttoväli ja guidekameran arvot.
Ja Guide assistanttia kannattaa käyttää.
120 mm guidepolttoväli 1000mm kuvauspolttovälille on vähän niukanpuoleinen mutta toivottavasti riittää.
PHD:lle tärkein on että asetat guide kameran pikselit ja polttovälin kohdalleen. Laita sitten guide käyrästä kuvaa tänne niin voidaan katsoa. Se guide assistant tosiaan kannattaa ajaa, saat alustavat arvot kohdilleen.
Guidauksen kannalta on tärkein napasuuntaus. Eli tee napasuuntaus sharpcapillä. 2.9 versio oli muistaakseni se ilmainen.
Siis napasuuntaus Sharpcapilla autoguidausputken läpi? Putken pitänee olla hyvin tarkasti tuntiakselin suuntainen? Suuntaus alt- az- ruuveilla mekaanisesti?
Systeemin loistavuus on siinä, että jalustan tai guideputken tai minkään ei tarvitse olla mitenkään suunnattu. SharpCap mittaa kahden eri asennossa otetun kuvan perusteella kuvan pyörähdyskeskipisteen (ts. mihin jalustan rektaskensio-akseli osoittaa), ja korjauksen voi tehdä visuaalisesti siirtämällä napasuuntaussäädöillä kuvassa merkityn tähden Sharpcapin osoittamaan kohtaan.
Kyllä nämä lähtevät pelittämään, pientä virittelyä vielä. Pitänee ostaa toinen planeettakamera(väri-) valokuvaukseen. PYSTYYKÖHÄN SAMALLA LÄPPÄRILLÄ ajamaan sekä guidausta että toisella USB:llä kuvausta SharpCapilla? Epäilen(kö) ?
Ja vielä: pelittävätköhän nuo asi- kamerat esim. 10 m pitkän aktiivikaapelin kanssa?
Passiivi-usb:llä maksimi lienee luokkaa 5 m.
Planeettakuvauksessa harvoin käytetään guidausta mutta SharpCapissahan oli keskitys ainakin ja guidauskin jopa.
Toki samalla läppärillä voi kuvata ja guidata, ainakin er ohjelmilla. PHD vaan guidaukseen.
Kohtalaisesti pelittää: https://www.taivaanvahti.fi/observations/show/78939
Todella tuo 120 mm guider scope on 1000 mm pääputken kyydissä vähän lyhyehkö. Pitää kokeilla 300 mm putken kanssa. Ja peiliputki vaatinee komakorjaimen äärimmäisen pistemäisyyden saavuttamiseksi.
Uusi ongelma: RA- ohjaus kalibroinnissa alkoi mennä päin seiniä. Heittää monta kymmentä astetta ensimmäisessä tähdessä, vaikka napasuuntaus on tarkka. Oli ulkona kosteassa (jätesäkin sisällä pihalla sateessa useita päiviä). Liekö kosteus osasyynä. Avasin hihnakotelot, ja TUNTIAKSELIN HIHNA OLI ERITTÄIN PAHASTI LÖYSTYNYT. Dec- puolella oli jämäkkä. Eikö tämä mekanismi kestäkään Suomen ilmasto-olosuhteissa? Ollut vajaan vuoden käytössä, eikä edes kovin aktiivisessa.
EDIT: Olikin vika asetuksissa. Tehdasasetuksilla rupesi pelittämään. Herjasi kuitenkin siitä, että akselit eivät ole tarkalleen kohtisuorassa. Nollasin a.o. asetuksen, jolloin kolmen tähden kalibroinnin jälkeen herjat loppuivat.
Jalustassa on wifi- adapteri. Puhelimen (Android) SynScan- sovelluksella yhteyden saa vaivatta. Asensin SynScan Pron sekä Ascom- platformin laptopiin (Win 10), mutta yhteyttä en saa millään. Kone kyllä löytää wifi- verkon vaivatta, mutta em. sovelluksella yhdistäminen ei onnistu. Jokin asettelu pielessä? Kiitos neuvoista.
Nyt yhteys toimii (verkkoyhteys piti katkaista, ei kahta samanaikaisesti). MUTTA: Kun yritän kalibrointia, tulee ilmoitus External Exception EEFFACE. Tuohon en löydä ratkaisua.
Pari hittiä joissa toisessa tämä:
http://www.iceinspace.com.au/forum/archive/index.php/t-164998.html
Eli koitapa ladata sovellus uudestaan (ja kannattaa ajella niitä admin-oikeuksilla).
Tein nuo temput, mutta ei auttanut. Kummallista on, että pikaliikeajo onnistuu hyvin ja samoin kotiinajo (hibernate). Mutta kalibroinnin tai kohteen etsimisen yhteydessä tulee ilmoitus External Exception EEFFACE. Esim. kun valitsen Messierit, niin ilmoitus tulee, kun ytitän syöttää numeroa.
Ongelma ratkesi yhteydenotolla SkyWatcheriin. Eli koko zip pitää purkaa samaan kansioon ja avata SynScan Pro sieltä. Olin nostanut pelkän Pron työpöydälle, minkä johdosta tulivat nuo ''ulkoistamisepäilyt''. Muistaa käynnistyksessä koordinaatit, ja ajan / päiväyksen ottaa tietokoneesta. Pelaa hienosti nyt.
Nyt loppukesästä tuntiakseli rupesi takkuilemaan. Nakse täristi koko systeemiä, kuvaamisesta ei tullut mitään. Ilmeisesti matoruuvien ei-vetopäässä olevat mustalla kierrekannella suljetut kotelot ovat voitelua varten? Laitoin tippakannusta öljyä ja kuntoon tuli. Onkohan ne tarkoitettu täytettäväksi jollakin jäykemmällä vaseliinilla? Olivat ihan kuivat.
Ne on enemmänkin tuon matopyörän laakeroinnin kiristystä varten ja sinänsä ilman isompaa huoltoa en öljyä sinne laittaisi. Mutta hyvä jos tuli kuntoon. Pakkasen kestävää rasvaa kannattaa sinne laittaa ja puhdistaa joskus huolella. Kannattaa lukea noista rasvoista ja yrittää valita omasta mielestä paras.
Kannattaa googlettaa eq6 huolto-ohjeita. Esim astrobaby(englanniksi) on tehnyt hyvän huolto-ohjeen tuolle jalustalle. Sen avulla saat sitten huollettua kun tulee ajankohtaiseksi.
Onko olemassa mitään mahdollisuuksia lukita autoguideria Kuuhun?
Olikohan Firecapture tms mahdollisuus lukita johonkin kuun yksityiskohtaan.
Hiljattain juuri luin.