Aloittelin CCD-kameralla kuvailun tuossa viikko sitten ja sitkeä flat-ongelma on vaivannut alusta asti. Ongelma näkyy vain LRGB-ruuduilla. H-alfat ovat ok. Bin1x1 ja bin2x2 sama ongelma. Olen ottanut flatteja sekä LCD-monitorilta että EL-kalvolta (H-alfa). LRGB:t molemmilta vertailuksi eikä se vaikuta asiaan. Liitteen kuva on L-kanava flateilla korjattuna Astroartissa. Sama ongelma ilmenee CCDStack-käsittelyn jälkeen. Nyt korjaan sen Photoshopissa keinotekoisella flatilla jokaiselle kanavalle erikseen. Flattien valotusajat ovat jotain 0.8s. H-alfalla jotain 5-8s. Biaseja bin1x1 ja bin2x2 on aina 100kpl kutakin ja lämpötilan (-10C) mukaisia darkkeja 10-20 kpl. Lisää tietoja kerron jos jotain jäi tuosta pois. Kamerana siis Starlight Xpress SXVR-H18 ja Astronomikin LRGB:t. H-alfa on Baaderin tuotantoa.
jr
Oletko siis ottanut kaikki flätit sekä LCD-monitorista että EL-kalvosta ilman ongelman katoamista? Ongelma voi johtua kameran sulkimesta. LRGB-flättivalotukset ovat niin lyhyitä, että kameran sulkimen aukeaminen (ja sulkeutuminen) ehtii aiheuttaa kuvaan merkittävän gradientin. Kapeakaistalla (h-alfa) valotusaika venyy sen verran pitkäksi, että sulkimen aiheuttama gradientti ei ole enää merkittävä. Kokeile esimerkiksi himmentää LCD-monitoria tai valkoisen kuvan sijaan näyttää monitorilla harmaata kuvaa. Tällöin voit pidentää valotusaikaa ja ongelma toivottavasti katoaa.
LRGB-flattejä olen ottanut sekä LCD-monitorilta että EL-kalvolta joka suotimelle binnauksen mukaisesti (ja valotusajat ADU:t tarkistaen). Ongelma ei katoa eli syy on jossain muualla. Voisin kokeilla seuraavalla kerralla pidempää valotusaikaa LRGB-fläteille niin katsotaan mitä se vaikuttaa. SXVR-H18 kamerassa tosiaan on se suljin. Kiitos vinkistä. Palailen asiaan...
Edelliseen liittyen muistin että Astroartissa on laatikko jonne laitetaan "F. Dark Frames" eli tarkoittanee sitä että fläteillekin voi ottaa omat darkit jos niiden valotusaika kasvaa pidemmäksi. Tuollaistakaan ei ole tullut ajateltua. Mikähän tuossakin mahtaa olla jokin käytännön raja milloin kannattaa ottaa (kamerakohtainen sekin lienee)? H-alfa ja LRGB-flätit saa alle 10s ajoilla.
Lainaus käyttäjältä: softis - 04.08.2013, 18:07:07Flattien valotusajat ovat jotain 0.8s. H-alfalla jotain 5-8s. Biaseja bin1x1 ja bin2x2 on aina 100kpl kutakin ja lämpötilan (-10C) mukaisia darkkeja 10-20 kpl.
Käytät liian lyhyitä flättejä. Itselläni on sama kamera ja muiden H18 käyttäjien kanssa on tullut setvittyä, ettei alle 5s valotuksia kannata ottaa sulkimen rakenteesta johtuen. Empiirisesti olen päätynyt 8-10s flatteihin, ja kirjoitin pienen apuohjelman itselleni ottamaan sarjan siten, että eri suodinten välissä vaihtuu flattikalvon kirkkaus.
Muillakin progressiivisia kennoja käyttävillä on vastaavia ongelmia, esim QHY:n kamera käyttää erilaista luku-gainia alle 4s valotuksilla, joten flatit eivät bias-korjaudu oikein (ja oli siinä jotain muutakin outoa alle 4s valotuksilla)
-Antti
Lähden liikkeelle korjaamaan ongelmaa noilla pidemmillä flättien valotusajoilla. Tein jo valmiiksi neljä erilaista harmaakuvaa tummuuksilla 50,100,150 ja 200 skaalalla 0-254. Seuraavaa hienostuneempi ratkaisu (kunhan tässä nyt ensin jonkinlaiset perusasiat saa kuntoon) olisi kehitellä sinne MaximDL:lle skriptiä joka vaihtaisi näytön tummuutta filtterin mukaan. Sehän siellä onnistuu VB:llä (olen jo koodannut jotain FITS-headerin puukottajaa kivikautisilla BASIC-taidoilla). Jotain samantapaista automaatiikkaa kuin mickut on ilmeisesti jo tehnyt pitäisi siis myöhemmin saada aikaiseksi.
Helppo testi flätin valotukselle on, kun korjaat flätin itsensä peilikuvalla (joko pysty- tai vaakasuuntaan peilattuna). Jos pölypallojen tausta on X:n sijaan suht tasainen, olet saavuttanut riittävän valotusajan.
-Antti
Pidetään tämäkin mielessä seuraavan kerran kun flättejä valotellaan. Paljon on uusia juttuja tullut tässä viikon aikana vastaan joten kaikki vinkit otetaan kiitollisina vastaan.
jr
Tässä flätissä valotus on jo pidempi eli 8s. Tämäkään ei ole vielä täysin ongelmaton sillä himmentäjänmuovin kuviota näkyy läpi (käytin Gerd Neumanin 315mm pyöreää EL-valaisinta SCT11:n nokalla). Ensi kerralla lakanaa peliin. Ihmettelen hieman tuota kameran optiikan likaisuutta. Miten ihmeessä uusi tai ainakin erittäin vähän käytetty CCD-kamera voi olla tuossa kunnossa.
jr
Uusi ? Sehän on jo vuosia vanha ja käyttämättömyys ei ole tae pölyttömyydestä.
Nuo pienimmät pölypallot näyttää vahän huolestuttavan pieniltä - mitä pienempi/tarkempi sitä lähempänä kennoa.
Lainaus käyttäjältä: softis - 16.08.2013, 16:48:30
Tässä flätissä valotus on jo pidempi eli 8s. Tämäkään ei ole vielä täysin ongelmaton sillä himmentäjänmuovin kuviota näkyy läpi (käytin Gerd Neumanin 315mm pyöreää EL-valaisinta SCT11:n nokalla).
En erota mitään kovin merkittävää kuviota flätistä. Oletko myös ihan varma, että se johtuu himmentäjämuovista? Sellaisessa kai harvemmin on mitään kuvioita, ja kaukoputki on kuitenkin tarkennettu äärettömään jolloin putken suulla oleva flättikalvo on tukevasti epätarkka.
Lainaus käyttäjältä: einari - 16.08.2013, 18:41:49
Uusi ? Sehän on jo vuosia vanha ja käyttämättömyys ei ole tae pölyttömyydestä.
Nuo pienimmät pölypallot näyttää vahän huolestuttavan pieniltä - mitä pienempi/tarkempi sitä lähempänä kennoa.
On tuossa roskaisuudessa ainakin se hyvä puoli että se on pakottanut tekemään kunnolliset flätit ja käyttämään ditheröintiä aina kun se on mahdollista. Ja muutenkin tekemään asiat oikein siellä kuvaushommien alkupään puolella. Hyvin on tässä oppinut temppuja miten noita häiriötekijöitä selätetään.
jr
Lainaus käyttäjältä: naavis - 16.08.2013, 20:09:05
En erota mitään kovin merkittävää kuviota flätistä. Oletko myös ihan varma, että se johtuu himmentäjämuovista? Sellaisessa kai harvemmin on mitään kuvioita, ja kaukoputki on kuitenkin tarkennettu äärettömään jolloin putken suulla oleva flättikalvo on tukevasti epätarkka.
No se oli kai vaan jokin itse psyykattu kuvio. Nyt viimeksi käytin valkoista lakanaa EL-kalvon ja putken välissä sopivasti taiteltuna ja sain aikaan melko tasaiset flätit. Valotusajat olivat jotain 3-12s riippuen suodattimesta ja binnauksesta.
jr
Tuossapa vielä ne flätit jotka viime kerralla sain aikaiseksi. Jokaisella kanavalla 30kpl valotuksia, yht. tuli otettua siis 120 kpl flättejä joihin aikaa meni n. 40 min.
Masterit:
http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin1_L.FIT (http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin1_L.FIT)
http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin2_R.FIT (http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin2_R.FIT)
http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin2_G.FIT (http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin2_G.FIT)
http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin2_B.FIT (http://softis.kuvat.fi/foorumi/Flat+Master+-+m27_Date_Aug17_Flat_bin2_B.FIT)
Osavalotukset:
http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin1_L_2013-08-17_00-57-18.fit (http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin1_L_2013-08-17_00-57-18.fit)
http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin2_R_2013-08-17_00-56-23.fit (http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin2_R_2013-08-17_00-56-23.fit)
http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin2_G_2013-08-17_00-56-38.fit (http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin2_G_2013-08-17_00-56-38.fit)
http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin2_B_2013-08-17_00-56-57.fit (http://softis.kuvat.fi/foorumi/m27_Date_Aug17_Flat_bin2_B_2013-08-17_00-56-57.fit)
FITS-headereista näkee noita valotuksien pituuksia eri suodattimien kanssa.
Hieman on eroja. Käytössä oli siis Neumannin 315mm EL-kalvo ja lakanaa.
jr
En tiedä onko tästä apua, mutta sama Gerd Neumannin kalvo, jonka päällä erikseen vielä akryylilevy himmentämässä valoa. Otin tällaiset flat-kuvat 15.8.2013, kun kuvasin GSO RC10:n flat kuvia testiksi:
L = 0,3s (1x1 bin)
R = 1,4s (2x2 bin)
G = 0,8s (2x2 bin)
B = 0,5s (2x2 bin)
Noissa kaikissa näkyy putken nykyinen pienoinen kollimointivirhe (0,7x lyhentimellä) ja samalla myös KAF-8300 kennon herkkyyserot tuolla Neumannin El-kalvolla. (Yksittäiskuvia kaikki.)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.08.2013, 23:07:09
En tiedä onko tästä apua, mutta sama Gerd Neumannin kalvo, jonka päällä erikseen vielä akryylilevy himmentämässä valoa. Otin tällaiset flat-kuvat 15.8.2013, kun kuvasin GSO RC10:n flat kuvia testiksi:
L = 0,3s (1x1 bin)
R = 1,4s (2x2 bin)
G = 0,8s (2x2 bin)
B = 0,5s (2x2 bin)
Noissa kaikissa näkyy putken nykyinen pienoinen kollimointivirhe (0,7x lyhentimellä) ja samalla myös KAF-8300 kennon herkkyyserot tuolla Neumannin El-kalvolla. (Yksittäiskuvia kaikki.)
Kenno on ainakin kertaluokkaa siistimmän näköinen kuin täällä päin. Ja valotusajat paljon lyhyempiä mutta nuohan ovat kaikki 2x2 bin myös toisaalta. Valotusajoissa on samaan tapaan huomattavia eroja RGB-suodattimien välillä. Mistäköhän päin tuota akryylilevyä kannattaisi katsella?
jr
ETRA:lta hain omani eli kysy opaali-akryylilevystä sopivaa palasta: http://tuotteet.etra.fi/fi/g2228146/opaalit-xt (http://tuotteet.etra.fi/fi/g2228146/opaalit-xt). Tosin yksittäinen 28%/3mm XT-levy ei tunnu kovinkaan paljon himmentävän tuon EL-kalvon valoa ja itse kalvoa ei voi ohjata alijännitteellä ilman että valo alkaa välkkymään. :undecided:
PS. Luminanssi-flat oli 1x1 binnattu ja soisin mielelläni nykyistä pidemmät valotusajat myös itselleni.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.08.2013, 21:52:48
ETRA:lta hain omani eli kysy opaali-akryylilevystä sopivaa palasta: http://tuotteet.etra.fi/fi/g2228146/opaalit-xt (http://tuotteet.etra.fi/fi/g2228146/opaalit-xt). Tosin yksittäinen 28%/3mm XT-levy ei tunnu kovinkaan paljon himmentävän tuon EL-kalvon valoa ja itse kalvoa ei voi ohjata alijännitteellä ilman että valo alkaa välkkymään. :undecided:
PS. Luminanssi-flat oli 1x1 binnattu ja soisin mielelläni nykyistä pidemmät valotusajat myös itselleni.
Kiitos tiedosta.
Unohdinkin tuon alijännitteen käytön aiemmin mainita eli omassani käytän 12V nimellisjännitteen laadukasta muuntajaa johon saa ulkoa pikavaihdettavalla palikalla alempiakin jännitteitä. En nyt muista varmuudella mutta taisi olla 9V alaraja jolla kalvo ei vielä ala välkkymään ja sitä jännitettä käytän.
Ei ole tosiaan aivan helppoa näiden fättien ottaminen koskaan. Ajatus päällä pitää olla. Ja yleensä ne otetaan aamuyön tunteina kun väsy jo painaa.
jr
Lainaus käyttäjältä: softis - 21.08.2013, 05:45:00
Unohdinkin tuon alijännitteen käytön aiemmin mainita eli omassani käytän 12V nimellisjännitteen laadukasta muuntajaa johon saa ulkoa pikavaihdettavalla palikalla alempiakin jännitteitä. En nyt muista varmuudella mutta taisi olla 9V alaraja jolla kalvo ei vielä ala välkkymään ja sitä jännitettä käytän.
Jännitesäätö ei toisiaan toimi, johtuen EL-kalvon ajurin rakenteesta ja toimintaperiaatteesta.
Itse tein omaa flättikalvoa varten virranrajoittimen ja sillä saan säädettyä kalvon kirkkautta täydestä lähes olemattomaan. Se ei ole ihan oikeaoppisesti tehty, joten se voi lyhentää EL-kalvon ajurin elinikää jonkin verran (teoriassa sekunteihin), joskin omalla flättikalvo-ajurilla en ole havainnut ongelmia. Lisäksi kirjoitin pienen apuohjelman Maximiin, joka ottaa sekvenssin flättejä per filtteri säätäen kirkkautta ja valotusaikaa filsun mukaan.
Näitä piirilevyjä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7494.msg80082#msg80082) on jäljellä kourallinen, komponenttitasolla tarvitaan atmega644p (tai jokin pinni-yhteensopiva), ftdi:n ft323r, kourallinen FETtejä ja passiiveja, yksi iso 1-2 ohmin 50-100W tehovastus rajoittamaan syöksyvirtaa, sekä virranoton puolelle iso kela ja pari isoa konkkaa suodattamaan häiriöt pois.
Piirilevyn, tarkemman osaluettelon, kökön firmiksen ja automaatiosoftan saa tarvittaessa.
Oikeaoppinen tapa olisi tehdä sellainen säädettävä EL-ajuri, jonka taajuutta (~kirkkautta) voi muuttaa ja johon menisi sisään 12V+USB ja ulos tulisi suoraan EL-kalvolle sopivaa heiluvaa sähköä.
-Antti
Lainaus käyttäjältä: mickut - 21.08.2013, 10:18:25
Jännitesäätö ei toisiaan toimi, johtuen EL-kalvon ajurin rakenteesta ja toimintaperiaatteesta.
Itse tein omaa flättikalvoa varten virranrajoittimen ja sillä saan säädettyä kalvon kirkkautta täydestä lähes olemattomaan. Se ei ole ihan oikeaoppisesti tehty, joten se voi lyhentää EL-kalvon ajurin elinikää jonkin verran (teoriassa sekunteihin), joskin omalla flättikalvo-ajurilla en ole havainnut ongelmia. Lisäksi kirjoitin pienen apuohjelman Maximiin, joka ottaa sekvenssin flättejä per filtteri säätäen kirkkautta ja valotusaikaa filsun mukaan.
Näitä piirilevyjä (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7494.msg80082#msg80082) on jäljellä kourallinen, komponenttitasolla tarvitaan atmega644p (tai jokin pinni-yhteensopiva), ftdi:n ft323r, kourallinen FETtejä ja passiiveja, yksi iso 1-2 ohmin 50-100W tehovastus rajoittamaan syöksyvirtaa, sekä virranoton puolelle iso kela ja pari isoa konkkaa suodattamaan häiriöt pois.
Piirilevyn, tarkemman osaluettelon, kökön firmiksen ja automaatiosoftan saa tarvittaessa.
Oikeaoppinen tapa olisi tehdä sellainen säädettävä EL-ajuri, jonka taajuutta (~kirkkautta) voi muuttaa ja johon menisi sisään 12V+USB ja ulos tulisi suoraan EL-kalvolle sopivaa heiluvaa sähköä.
-Antti
Tuohan kuulostaa jo vahvasti hc-tason hommalta :cheesy: Taidan tyytyä tässä vaiheessa vielä opiskelemaan perustekniikkaa ilman automaatiota koska putkiakin on kaksi ihan erikokoista (280mm SCT11 ja 102mm Ikharos) ja suodatinsarjojakin kaksi erilaista eli Astronomikin LRGB ja Baaderin H-alfa/OIII/SII/H-beta. MaximDL:ssä käytän niitä eri peruskonffiksia noiden mukaan ja flättien valotusajat jää sinne talteen aina sitä mukaa kun erilaisia kombinaatioita laitteista on tullut käytettyä.
PS. Se alkuperäinen ongelma mistä tämä ketju lähti liikkeelle ratkesi onneksi jo heti alkumetreillä eli varsinkaan sulkimella varustetun CCD-kameran kanssa ei kannata käyttää liian lyhyitä valotusaikoja fläteille.
jr