Tietokoneohjattu kaukoputki liikuntarajoitteiselle

Aloittaja mals77, 29.04.2011, 20:54:36

« edellinen - seuraava »

Partow Izadi

Ihan mainio alku! :)  Nyt kun opettelet vielä ottamaan flatit ja biasit, niin kuvien laatu
kohoaa huimasti; darkien ottaminen digijärkkäreillä kuvattaessa ei ole välttämätöntä.
Itsekin kyllä opettelen vasta (juteltiin kesän aikana J-P Metsävainion kanssa Oulussa ja
sain häneltä tosi hyviä vinkkejä häneltä).

Partow
P a r t o w   I z a d i
Pohjankruunu, Rovaniemi
«Lappilainen tähtiyhdistys»

mals77

Kyllä tässä vaiheessa on jo selvinny, että haastetta riittää loppuiäksi ;)

-Mikko-

Tane

 Minä olen taas käyttänyt aina järkkärillä kuvaamisissani darkkeja.CCD kameralla on jäänyt biasit pois useinkin Deep Sky Stacker kuvankäsittelyohjelmalla mutta esimerkiksi CCD Stack ohjelmalla käytän kaikkia neljää kuvaa.Taitaa olla jo kuvienkäsittelyketjuun menevää...
Celestron C14,

Partow Izadi

Lainaus käyttäjältä: Tane - 15.08.2011, 02:25:07
Minä olen taas käyttänyt aina järkkärillä kuvaamisissani darkkeja.CCD kameralla on jäänyt biasit pois useinkin
Deep Sky Stacker kuvankäsittelyohjelmalla mutta esimerkiksi CCD Stack ohjelmalla käytän kaikkia neljää kuvaa.
aitaa olla jo kuvienkäsittelyketjuun menevää...


Silläkin uhalla, että tämä on nyt vähän väärä ketju tähän aiheeseen, kommentoin tuota edellistä. Itsekin olen
aina ajatellut juuri noin, mutta tässä luotan itseäni huomattavasti viisaampaan guruun: J-P Metsävainioon. Hän
ainakin on sitä mieltä, että DSLR-kuvauksessa darkien ottamiseen käytetty aika suhteessa saavutettuun etuun
on kohtuuton. Alla perustelut tälle omilla sanoillani, mutta J-P:n viisaudella! ;)

DSLR-kamera ei yleensä ole lämpötilareguloitu. Tämän takia darkit joutuu ottamaan joka kerta erikseen, ja silti
silloinkin ne eivät kunnolla vastaa samoja sensorilämpötiloja kuin lighteja otettaessa. Ottamalla yksi dark-ruutu
voidaan tehdä "bad pixel map", jos kuolleita pikseleitä on kovin paljon, mutta tämäkin yleensä korjaantuu, kun
käyttää sopivaa stacking-algoritmia (esim. sigma). Yleensäkin nykyaikaiset DSLR-kennot tuottavat hyvin vähän
kohinaa, ja Canon EOS-kennot ovat parhaasta päästä etenkin astrokuvausta ajatellen. J-P mainitsi, että QHY8-
kamera (joka hänellä itsellä on käytössä) käyttää Canonin APS-kennoa, ja sitä käytettäessä riittää, kun nappaa
biasit ja vähentää bias-masteri flateistä (offsetin määrittämiseksi) ja varsinaisista lighteista (darkien sijaan). Myös
mittaamalla saadut tulokset vahvistavat sen, että dark-ruutujen hyöty DSLR-astrokuvauksessa on marginaalinen.
Nähty vaiva on huonosti suhteessa saavutettuun etuun; saman ajan voi käyttää useampien lightien ottamiseen,
jolloin saavutetaan paljon parempi S/N-suhde (Signal-to-Noise). Tilanne on kokonaan toinen, jos kyseessä onkin
säädeltyä jäähdytystä käyttävä CCD-astrokamera; tuolloinkaan darkien merkitys ei ole niin suuri kuin flatien sekä
biasien, mutta, koska silloin samaa dark-masteria voi käyttää vuosia, saavutetussa pienessäkin edussa on mieltä.

Tervehdyksin,
P a r t o w   I z a d i
Pohjankruunu, Rovaniemi
«Lappilainen tähtiyhdistys»

Lauri Kangas

Jos ei ole vielä nähnyt niin tuolla olisi vähän omia havaintoja tuosta darkkikalibroinnista: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6018.0

Lyhyesti 1) kuumien pikseleiden poistamiseen on usein parempia tapoja kuin darkkien vähennys ja 2) darkit vähentämällä voi järkkärillä pahimmillaan saada enemmän haittaa aikaan kuin hyötyä.

Partow Izadi

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 15.08.2011, 14:55:04
Jos ei ole vielä nähnyt niin tuolla olisi vähän omia havaintoja tuosta darkkikalibroinnista: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6018.0
Lyhyesti 1) kuumien pikseleiden poistamiseen on usein parempia tapoja kuin darkkien vähennys ja 2) darkit vähentämällä voi järkkärillä
pahimmillaan saada enemmän haittaa aikaan kuin hyötyä.

Kiitokset Lauri, ja aamen! :)  On se mukavaa, kun meillä on näitä auliisti tietoaan
jakavia asiantuntijoita Suomessa. Harrastamisen mielekkyyttä ja miellyttävyyttä
lisää huimasti se, että yhteisö on näin verkottunutta ja avuliasta.

P a r t o w   I z a d i
Pohjankruunu, Rovaniemi
«Lappilainen tähtiyhdistys»

Tane

 Kiitos vinkeistä!Eipä minun jonka aikaansaannokset tähtivalokuvaamisen saralla ovat mitättömät,jos niitä on ollenkaan verrattuna tämän foorumin edistyneisiin,niin tarkoitus ole kyseenalaistaa.Paremminkin yritys sohaista sinne suuntaan mistä tietoa löytää...
Celestron C14,

Tane

 On tosiaan niin että kun kameroiden kennot ym. tekniikka kehittyy niin nuo parin vuoden takaiset opit biaseista,flateista ja darkeista eivät siinä formaatissaan enää päde eikä niihin tosiaan kannata tuijottaa kuin kiveen kirjoitettuun.Kyky omaksua uutta tietoa tulee tässä harrastuksessa saamaan yhä enenevää merkitystä.
Celestron C14,

mals77

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 14.08.2011, 22:27:56
Perseuksen tähtikuvion Mirfak tuo kuvan kirkkain tähti.

Uskomaton, miten voi kapeasektorisesta kuvasta (eteenkin näin heikkolaatuisesta) tunnistaa kohteen. Onko kuviot niin yksilöllisiä vai onko se vaan raakaa "ammattitaitoa"?

-Mikko-

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: mals77 - 17.08.2011, 17:14:08
Uskomaton, miten voi kapeasektorisesta kuvasta (eteenkin näin heikkolaatuisesta) tunnistaa kohteen. Onko kuviot niin yksilöllisiä vai onko se vaan raakaa "ammattitaitoa"?

Ovat ne sen verran yksilöllisiä että voi tunnistaa, mutta ei suinkaan ammattitaidolla vaan kepulikonstein: http://www.astrometry.net/  :grin:

mals77

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 17.08.2011, 17:31:14
Ovat ne sen verran yksilöllisiä että voi tunnistaa, mutta ei suinkaan ammattitaidolla vaan kepulikonstein: http://www.astrometry.net/  :grin:

:rotfl:

mals77

Kehnosti ollu kuvauskelposia päiviä täällä Rovaniemellä. Viimisen kuukauden aikana niitä on ollut laskelmieni mukaan pari kolme ja niinäkin päivinä olen ollut niin kehnossa kunnossa, etten ole kyennyt valvomaan. Noh, pitkä talvi on vielä edessä, joten eikhän niitä kuvauspäiviäkin vielä siunaannu. Nyt on ollu hyvää aikaa valmistella kuvauskalustoa kylmiä kelejä varten. Isäukko teki mulle paksusta vesivaneerista 100mm finfoam -eristetyn boxin, johon laitoin modeemit, hubit yms. Laitteiden tuottama lämpö riittää pitämään boxin lämmön laitteiden toimintalämpötilojen rajoissa. Pari ilmanvaihtoreikääkin löytyy kondensaatiokosteuden välttämiseksi. Tilasin myös langattomaat lämpö -ja kosteusanturit boxiin ja ulkopuolelle, jotta voin seurata olosuhteita. Myös tiukkiksen lahjoittama lämmitysvastusrengas on iskussa ja toimintavalmiina. 

Antoisia kuvaus/visuaalisessioita kaikille!
-Mikko-

Tane

 Kuvauskelit menee täällä Suomen lounaisrannikolla nyt nähdyn parin syyskauden jälkeen että Syys-Lokakuussa pilvisenkin päivän jälkeen öisin taivas selkiää pari kertaa viikossa mutta kun tullaan Marras-Joulukuuhun niin on enää pari selkeää yötä kuukaudessa.Tammikuun lopulta tilanne yleensä korjaantuu.Kevättä kohti paranee kokoajan.Silloin jo yöt alkavatkin vaalentua...Uskon että monenkin mielestä niitä kuulakoita öitä mahtuu enemmänkin vaikkapa syyskauteen.Mutta ei,jos on tarkoitus laittaa kamera kaukoputken taakse ja saada jotain näkymään. Nyt ei kuitenkaan ole väliä kun jalustan tulo kestää ehkä ensivuoden puolelle...
Celestron C14,

mals77

#193
Tietotekniikka mahdollistaa...
http://www.als-suomi.fi/t/43691580.pdf

-Mikko-

mals77

Nyt loppu kittilinssillä pelleily. Tämä kittilinsseillä kuvaaminen on ku side silmillä sokean taluttamista  :veryangry: Kokeilen nyt alkuun tota edukasta Canonin 50mm f1.8 linssiä. Ei paljon menetä, vaikkei laatulinssi oliskhan. Oheinen kuva on otettu 24mm/f4.0, ISO1600 ja 25s, eikä kuvaruudussa näkyny kuvaushetkellä suurennoksellakaan ku Jupiter.



-Mikko-