Onko kukaan tuollaista käytellyt, polttoväli on vähän läntä mutta uskoisin sillä pärjääväni.
Tuolla on jotain lätinää http://www.licha.de/astro_review_skywatcher120_600.php (http://www.licha.de/astro_review_skywatcher120_600.php) jos tuota nyt tarkoitit.
Vähän lelultahan tuo vaikuttaa.
Minulla oli pitkään tämän "pikkuveli" 102/500, joka on samoin akromaatti.
Visuaalihavainnoissa se oli ihan OK, ja 120/600-mallissa on vielä vähän isompi linssi. Sillä näkyy varmasti paljon ds-kohteita.
Akromaatin värikorjaus on suunniteltu visuaalihavaintoihin, mutta valokuvauksessa paljastuu kromaattinen aberraatio etenkin sinisen
valon kohdalla. Pitkillä valotusajoilla tähtien ympärille piirtyy pieni sininen kehä, jota ei näe visuaalihavainnoissa.
Ilmiö näkyy mm. tässä M34:n kuvassa, joka on otettu akromaatilla 102/500:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/M34-221206K.jpg)
Valokuvausta varten pitäisi olla apokromaatti, mutta ne ovatkin sitten hinnaltaan arvokkaampia.
SkyWatcherin putkista en tässä malta olla kehumatta mallia ED80, joka on apokromaatti 80/600. Ehdin kuvata sillä vähän viime keväänä
ja nyt se oli mukanani Novosibirskissa. Se maksaa vain vähän enemmän kuin mainittu 120/600 akromaatti, mutta on laadullisesti
aivan eri tasoa ja mielestäni hintaluokassaan ällistyttävän hyvälaatuinen putki. Lisäksi siihen käyvät kahden tuuman okulaarit.
Vastaus kysymykseesi riippuu siitä mihin aiot käyttää putkea. Jos katselet kohteita visuaalisesti putken läpi, 120/600 on varmaan
hyvä ds-kohteissa, mutta valokuvauksessa sille on parempia vaihtoehtoja. Sw ED80:n lisäksi peiliputkia.
Jorma M.
Kangasala
Eikös noilla värikorjaamattomilla linssiputkilla saa ihan hyvää tavaraa, kunhan vaan kuvaa kapekaistasuorimilla?
JV
Lainaus käyttäjältä: jaava - 16.08.2008, 15:10:23
Eikös noilla värikorjaamattomilla linssiputkilla saa ihan hyvää tavaraa, kunhan vaan kuvaa kapekaistasuorimilla?
JV
Eiköhän nekin ole kuitenkin värikorjattuja. Apot vaan vielä paremmin. ;)
Mutta asiaan. Olen tehnyt vertailuja SW80ED:n ja Celestron NexStar 102 SLT:n
välillä yksivärisuotimilla ja kyllä 102 isomman apertuurin ansiosta terävämmän
kuvan tekee. Eli kyllä on hyvää tavaraa, jos on riittävän hyvin hiottu.
Jos linssi on tehty vaan yhdestä lasinpalasesta, se sekottaa eritaajuiset valoaallot polttotasolla (joka sekään ei ole taso, jos välissä ei ole korjaavaa linssiä). Mutta kun väliin pistetään suodin jonka päästökaista on kapea, ei ole eriäviä taajuuksia, vaan kaikki polttotasolle tuleva on jotakuinkin samaa taajuutta.
Nyt kysymys siirtyy enemmän linssin pinnan hyvyyteen, pinnoitukseen ja lasilaadun tasaisuuteen.
Mutta periaatteessa kait tuollainen SkyWatcherin 120mm linssiputki voi olla hyvä vaikka ei ED "apo" olisikaan.
Samalla valmistajallahan on myös 150mm linssiputki (ei ED) alle metrin (750mm) polttovälillä ja hintakin vain 425 EUR. Oliskohan tuosta syvän taivaan kapeakaistakuvaukseen. Jos siihen sais vielä polttotason oikaisevan linssin kameran eteen.
Vai onko se viritetty visuaalikäyttöön jotenkin tavalla, joka sabotoi kapeakaistakuvauskäytön, eikä sopivaa liunssiä voi tehdä/ole kaupallisesti tarjolla.
JV
Lainaus käyttäjältä: jaava - 16.08.2008, 22:08:28
Samalla valmistajallahan on myös 150mm linssiputki (ei ED) alle metrin (750mm) polttovälillä ja hintakin vain 425 EUR. Oliskohan tuosta syvän taivaan kapeakaistakuvaukseen. Jos siihen sais vielä polttotason oikaisevan linssin kameran eteen.
JV
Pitäisi kai joskus koittaa, kunhan noita soveltuvia suotimia tulee hankkineeksi. Minulla siis sattuu olemaan kyseinen 150/750 akromaatti. Visuaalihavainnoissa tuo pelittää ihan hyvin ilman mitään suotimia pienellä suurennoksella (<100x). Isommilla alkaa tulla kaikennäköistä häröä. Osittain johtunee siitä, etten ole käyttänyt sitä vielä muuta kuin parvekkeelta katuvalojen keskellä. Fringe killeri ja neodyymi löytyvät, mutta tuli hankittua ne melko myöhään keväällä joten en osaa sanoa miten ne kuvanlaatuun vaikuttavat.
Ilman suotimia tuon putken tuottama kuvanlaatu DSLRllä on aika huono kirkkaissa kohteissa johtuen juuri kromaattisesta aberraatiosta. Kirkkaiksi kohteiksi voidaan sanoa vaikka seulasten yksittäiset kirkkaimmat tähdet. Kuvatason epätasomaisuus ei ole muuten haitannut, mutta reunalla se sininen hohde kirkaan kohteen ympärillä on toispuoleinen. Laatu riittänyt toistaiseksi allekirjoittaneelle, joskin harkinnassa on joku nopea ED varsinaiseksi kuvausputkeksi. Tai sitten tyydyn kameran objektiiviin.
Arvosteluja aikanaan luettuani tulin siihen tulokseen, että tuon pikkuveljellä 120/600 on ainakin parempi kontrasi jostakin kumman syystä. Itse en ole päässyt vertailemaan. Siitä huolimatta halusin enemmän apertuuria rich field katseluun,joten hommasin tuon 150/750 akromaatin.
Painoa putkella fokuserin, pantojen ja etsimen kanssa on noin 7 kiloa. EQ5n synscan moottorit jaksavat pyörittää sitä ihan mallikkaasti 2" okulaarin ja kameran kanssa. Yhteensä lienee n 8 kiloa. Jos kolmijalasta haluaa avata ne alemmat ohuemmat putket, ko jalusta muuttuu kuitenkin hieman riittämättömäksi (tärinä vaimenee siis hitaasti, n. <10 sek).
Tulipahan kirjoiteltua yllättävän pitkä juttu (läppärin näppis vetelee ihan viimeisiään, joten tähänkin meni likemmäs tunti ::)).
Oliko joku kokeillut näitä 120/600mm 150/750mm SW putkia käyttäen flätteriä ja kapeakaistaa? Molemmissa taitaa olla rack-pinion fokkari, voikohan sen vaihtaa helposti. Olikohan nuiden fokkarien rakentelu vaikeaa kotikonstein, jos vaikka alkaisi rakentelemaan :laugh:?
e. Edellä mainitussa artikkelissa sanotaan että fokkari taipuisi 20 kaarisekuntia.. kuulostaa aika huonolta.
e2: Lähinnä tuli mieleen että jos harrastaa vain kapeakaistaa niin 120/600mm on hinnaltaan 250e ja siihen vielä laadukas fokkari 250-400?? (esim. baader steeltrack = 255e) yhteensä 500-650e. Onko järkevämpää ostaa lyhyt jäykkä newton?
Jos käyttäisin omaa Nextar 102 slt:tä kuvaukseen, ensimmäinen ostos olisi tukevampi fokkari... ei nyt välttämättä ihan 20 kaarisekuntia mutta taipuilee kuitenkin. Visuaalihavainnoissa ainakin loistava putki, minulla on 200mm newtoni myös ja silti käytän tuota 102 slt:tä rentoon visuaalikatseluun.
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 08.11.2012, 14:39:22
e. Edellä mainitussa artikkelissa sanotaan että fokkari taipuisi 20 kaarisekuntia.. kuulostaa aika huonolta.
Jos fokusointilaitteen holkin pää olisi 100mm:n päässä tukipisteestä tarkoittaisi tuo että pää liikkuisi 0,01mm. Minusta tuo kuullosta hirmuisen tukevalta fokusointilaitteelta. Riippuu tietenkin että millä kuormalla tuo taipuu 20".
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 08.11.2012, 16:36:39
Jos fokusointilaitteen holkin pää olisi 100mm:n päässä tukipisteestä tarkoittaisi tuo että pää liikkuisi 0,01mm. Minusta tuo kuullosta hirmuisen tukevalta fokusointilaitteelta. Riippuu tietenkin että millä kuormalla tuo taipuu 20".
Kaizu
Tosiaan itsellä ei ole mitään vertailukokemusta asian tiimoilta.
Mutta jos taipuma on tietty kulma (20" eli 20/3600 astetta) niin eikö kennon taipuma lasketa polttovälistä eikä 100mm tukipisteestä. Taipuman ollessa siis sin(20/3600) * 600mm = 0,0582mm
Mittaluokka kuulostaa kyllä naurettavan tarkalta, luulisin (tai luulin) noiden heilun lähemmäs 0,5-1mm
Siinä on yllättävän vähän taipumaa, kunhan kiristysruuvi on kiinni. Ongelma on se että nimenomaan kiristysruuvin kiinnitys taivuttaa... joten tarkan kuvauksen suhteen ongelmia olisi varmasti. Toisaalta saahan noita hyviä focusereita jälkiasennuksena tuolle putken halkaisijalle helpoisti. kunnon monorail luulisi olevan paljon parempi.
Lainaus käyttäjältä: jaffons - 08.11.2012, 17:06:52
Mutta jos taipuma on tietty kulma (20" eli 20/3600 astetta) niin eikö kennon taipuma lasketa polttovälistä eikä 100mm tukipisteestä. Taipuman ollessa siis sin(20/3600) * 600mm = 0,0582mm
Fokusointilaite yleensä antaa periksi sisäholkin kiinnityksestä. Taipuman saa laskea ihan mistä haluaa mutta holkin pään liike sivusuunnassa tulee juuri mainitsemallasi kaavalla mutta lähtien siitä pisteestä mistä fokusointilaite antaa periksi.
Tuo 0,01 mm ei ole kummoinen jäykkyys jos puhutaan joustosta omasta painosta mutta laitteen pitää olla tosi tukeva jos jousto on noin pieni ja fokusointilaitteessa roikkuu kilon järkkäri tai okulaari.
Kaizu
Olen näemmä vuonna 2008 kysellyt tuon 120/600 perään, no nyt 8 vuotta myöhemmin se on sitten tulossa. Tarkoitus on heittää 102mm focuseri tähän isompaan ja laittaa orginaali kiinni tuohon 102mm. Tehdään sellainen vaihtokauppa osien suhteen. Miksi nyt sitten tämä 120mm, katsoin että tämä on isoin järkevä putki laittaa tuohon NEQ 3-2 jalustaan, varsinkin kun laitettua kunnon jalat niin tukevuus on maximoitu jalustan osalta. Hintaahan tuolla ei ole juuri mitään, Ylvalta siis tilattu eikä samaan rahaan saannut mistään halvemmalla.
Painoa tulee varmaan noin 4.5kg isommalle putkelle joten visuaali käyttöön ollaan vielä OK painossa. Laitellaan lisää info kun putki heilahtaa kotiin
Olinkin silloin 2008 juuri vuoden alussa ostanut villeltä(kun pulju vielä pelasi)kyseisen putken. En huomannut silloin kysymystäsi mutta parempi myöhään kuin ei jne... Jalustana oli AZ3. Pidin siitä sen lyhyyden ja keveyden, siis vaivattoman käytettävyyden takia. Painoa putkella tosiaan se 4,5 kiloa. Uskalsin pitää AZ kolmella kun lyhyessä putkessa ei kovinkaan ollut vääntöä. Neq3-2 on aina parempi. Hyvä visuaaliväline se on, väriä jonkin verran pukkaa, mutta sitä varten on olemassa Baaderilla pari suodinta semi-apo(ehkä paras), fringe killer tai contrasbuuster.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 27.02.2016, 18:44:41
Olinkin silloin 2008 juuri vuoden alussa ostanut villeltä(kun pulju vielä pelasi)kyseisen putken. En huomannut silloin kysymystäsi mutta parempi myöhään kuin ei jne... Jalustana oli AZ3. Pidin siitä sen lyhyyden ja keveyden, siis vaivattoman käytettävyyden takia. Painoa putkella tosiaan se 4,5 kiloa. Uskalsin pitää AZ kolmella kun lyhyessä putkessa ei kovinkaan ollut vääntöä. Neq3-2 on aina parempi. Hyvä visuaaliväline se on, väriä jonkin verran pukkaa, mutta sitä varten on olemassa Baaderilla pari suodinta semi-apo(ehkä paras), fringe killer tai contrasbuuster.
Fringe 2" löytyy jo tuosta 102mm joten kaikki tarvittava on saatavilla vanhasta putkesta.
Mukavan valovoimainen visuaalikäyttöön ja kuvaustakin voi harrastaa kun ei stressaa liikoja värivirheestä 120/600.
Muistan tuolta kahdeksan vuoden takaa kokemuksia tuolla putkella. Meillä oli kaverin kanssa silloin maaliskuulla vierekkäin tämä 120/600 ja bresser 102/1000. Saturnus viipyi vielä mukavalla korkeudella ja kummallakin putkella cassinin jako erottui terävästi. Minkä Startravel menetti lyhyemmällä polttovälillä sen se otti takaisin isomman linssin paremmalla erotuskyvyllä. Pitemmällä putkella käytettiin 2x ja lyhyemmällä 3x barlowia. Okulaarina putken mukana tullut perus kymmenmillinen. Eli suurennusta 180-200x. Suotimia ei käytetty. Olisi näillä orthoilla näkynyt paremminkin mutta ei tuota ollut vielä oppinut.
Hyvä testihän on kun taas Saturnus keväällä näyttäytyy aamu yön taivaalla. Se on tosin niin matalalla nyt että vaatii huippu seeingin päästä erittelemään tarkemmin. Viime kesäkuun alussa osui yksi kunnon yö että Bresser 127L näytti cassinin jaon ja renkaan varjot terävinä planeetan kyljessä. Ja hetihän jo voi nähdä Jupiteria kun säät sallii... Hieman kärsivällisyyttä vain. Yleensä ei ole uudella putkella ensi kertaa katsoessa osunut paras keli. Ei voi tuomita ennen sitä...