Tällainen uutinen tuli sosiaalisessa mediassa vastaan: http://www.nrk.no/viten/skydiver-nearly-struck-by-meteorite-1.11646757
Juttu on julkaistu tänään, pari päivää aiemmin olisin epäillyt aprillipilaksi. NRK on Norjan vastaava Yleisradiolle. Video on ihan vakuuttava, ja haastateltavaksi on saatu ihan asiantuntijoita.
tl;dr: Norjalainen laskuvarjohyppääjä sai videokuvaa putoavasta meteoriitista sen "pimeälennon" aikana.
Kun tuon vähän aikaa sitten näin (poika lähetti linkin sähköpostissa) niin tuli kyllä myös minulle mieleen että onko ehkä julkaistu April 1. , mutta tänään näyttäisi tulleen julkaistuksi !
Meteoriiitteja kohtalaisesti Suomen maastossa etsineenä, tulee kyllä mieleen vähän lohdullisenakin että eivät tuotakaan meinaa helposti löytää. Toivon tietysti että löytävät.
Esko
Uskomaton onnenkantamoinen (monellakin tapaa)! :shocked:
Jos se kivi olisi salaperäisesti samana päivänä löytynyt niin sitten pitäisin feikkinä... tällaisenaan tämä vaikuttaa ihan uskottavalta... toki mahdollisuudet tuollaiseen ovat paljon paljon lottovoittoakin pienemmät mutta silti.
Juu, minä ällistelin tuossa pari tuntia sitten samaa videota. Jos on videomanipulaatio (mitä en usko) niin varsin hyvin tehty. Jos on todellinen tilanne, niin ihan älyttömän huima tuuri.
Tuosta videoltahan ei oikeasti saa selvää kuinka iso kappale on kyseessä koska ei ole oikeata perspektiiviä (vaikka oletuksen muutamasta, ehkä kymmenestä sentistä voikin heittää). Siksipä joku näppärä voisi halutessaan laskea mitä vauhtia vapaapudotuksessa oleva kivi ohittaa keskivertohyppääjän, ja sitten verrata nopeuteen millä se tuossa hurahtaa kameran ohi. Siitä saa sitten selville etäisyyden ja samalla halkaisijan.
Toinen hauska laskutoimitus olisi laskea todennäköisyys tapahtumalle. Meteoriitin tippumistodennäköisyys juuri tietyssä paikassa, laskuvarjohyppääjän hypyn kesto ja hyppyjen tiheys, oikea etäisyys meteoriittiin, oikea kameran suunta... aika paljon oletuksia, mutta jotain tuloksia siitä saisi... :azn:
Jarmo
Arvioin että minun käyttämilläni parametreilla 5-kiloinen putoaisi n 115m/s.
Tämän videon mukaan tulisi jokseenkin välittömästi kun laskuvarjo aukaistiin, joten heittää kyllä epäilyksen että sieltä olisi lähtenyt (?)
http://www.youtube.com/watch?v=EhXipxbL6PM
Kyllä arvioimalla kamerakuvageometria ja paikat pilviin (ja edelleen mm horisonttiin) nähden eri frameissa, luultavasti selviäisi että putoaako korkemmalta käytännössä vakionopeudella liki suoraan alas päin vaiko kiihtyvällä nopeudella juuri irronneena. Mutta olisi niin suuritöinen homma että en taida yrittää näillä näkymin.
Esko
Yritin vielä tehdä kokoarviota oletuksella että ohittaisi 115-5=110 (m/s) ja kameran framerate 30 ( jos vaikka 25, niin tällä tarkkuudella ei paljoa muuta).
Elikkö vertaan kokoa framevälillä kulkemaan matkaan, (tuosta kootusta). Ei ole liike kohtisuoraan näkösäteeseen mutta loppupäässä ei niin pajoa heitä, vähän korjaan. Saan että olisi tällöin läpimitta suunnilleen 30 cm. ja siitä taas seuraisi kondriitille painoa ehkä n. 40 kg (ja siitä taas nopeuttakin ja kokoa lisää ja massaa ..).
Sinänsä suurehkokaan ei kuvan perusteella olisi pois suljettu, mutta maassa sellaisen jälki kyllä helpommin huomattu.
Tämän pika-arvion mukaan tuskin putosi niin nopeasti kuin meteoriitti olisi pudonnut.
Muutaman sentin kokoinen pikkukivi laskuvarjopaketista voisi olla ohittamassa luokkaa kymmenesosa tuosta nopeudesta.
En ole varma analyysin tuloksesta, mutta on minun suosikkitukintani toistaiseksi. Toivottavasti olen väärässä.
Esko
Juu. Ei oikein vakuuta. :shocked: Todennäköisyys on aika pieni tämmöiselle tapahtumalle, mutta ei tietenkään ihan nolla. Nopeus vaikuttaa videon perusteella liian pieneltä meteoriitiksi kuten Esko tuossa jo kertoi. Ja tietämättä tarkkoja linssiparametrejä laskeminen on vaikeaa.
--- SNIP! ---
Toivottavasti tuohon analyysiini ei tullut mitään isompaa mokaa.
EDIT: Olihan siinä paha moka. Joten poistin analyysini.
Kappaleesta rajattu videonpätkää:
http://www.youtube.com/watch?v=WgNSWUzTxvY
http://www.youtube.com/watch?v=htX0doO_syU
Minun makuuni hiukan liian vaalea ja kulmikas meteoriitiksi. Toinen mikä ihmetyttää on ettei taivaalla näy mitään savuvanaa tms. merkkiä. Eikä edes pamausta kuulu videolla. Se ei kuitenkaan täysin ole mahdottomuus että vanat yms. on vain jäänyt kuva-alan ulkopuolelle. Koko taivashan niillä kolmella videolla ei näy. Ajallisesti on mahdollista että tulipallo olisi sammunut ennen kuin hyppäsivät koneesta.
Hiukan silti epäilyttää edelleen tämä juttu. Toisaalta miksi kukaan näkisi tällaisen vaivan huijata? Viime aikoina on tosin nähty ensimmäiset selvät huijausvideot.
Mutta jos joku haluaa mennä etsimään niin huvikseni määritin videolta paikan jonka kohdalla laskuvarjohyppääjä luultavasti oli kun kohde näkyy kuvissa:
https://www.google.com/maps?q=61.243487,11.66085&spn=0.004702,0.016512&t=h&z=17
Plus miinus 200 metriä. Jos jotain löytyy niin puolet minulle... :tongue:
Olisi kieltämättä aika huikea juttu jos kyseessä oli ihan aito meteoriitin pimeälento. Toivotaan niin. :wink:
Jos alas tulevaa massaa on kymmeniä kiloja niin luulisi siinä olevan ainesta päivätulipalloonkin. Osuuko tuo kenenkään tulipallokameran kenttää. Menee minun kamerastani pohjoisen puolelta ohi. Kauimmat omassa kamerassani näkyneet öiset tulipallot ovat laskelmieni mukaan tulleet alas Oslon eteläpuolelle. Oletuksena on ollut syttymiskorkeus 100 km:n kieppeissä ja näkyy kamerassa aivan horisontissa.
30-40 kg:n kiven unohtuminen laskuvarjo reppuun ei tunnu todennäköiseltä. Tahallinen huijaus on sitten toinen juttu. Itse en kuitenkaan uskaltaisi heittää hyppykavereitani tuon kokoisella kivellä.
Kaizu
Aika huikea juttu ja henkilöt näyttivät minusta hyvin vilpittömiltä.
Minusta näytti, että kappale tuli läheltä Auringon suuntaa, joten päivätulipalloa ei olisi juuri pystynyt näkemään?
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 04.04.2014, 09:39:38
Itse en kuitenkaan uskaltaisi heittää hyppykavereitani tuon kokoisella kivellä.
Tai muutenkaan tiputella moisia kiviä kilometrien korkeudesta lähellä asutusta ja/tai lentokenttää...
Yritin uudelleen analysoida tuota, mutta liikaa on liikkuvia osia. Lisäksi havaintoaika (0,2 sekuntia jos 30 fps) on turhan lyhyt. Siinä ajassa nopeuden muutos levosta hetkeä aiemmin lähteneellekin kappaleelle jää liian vähäiseksi. Lentorata voi sopia terminaalinopeutta putoavalle kappaleelle, mutta juuri tuo lyhyt tarkkailuaika ei poissulje sitäkään että kappale on kiihtyvässä putoamisliikkeessä. Nopeutta on vaikea suhteuttaa koska ei tiedä kuinka kaukaa kappale ohittaa kameran. Etäisyys kun on skaalattavista käytännössä kymmenistä senteistä kymmeneen metriin ja nopeus muuttuu sen mukaan.
Ainoa varma on että viimeinen framen aikana, jolloin kappale on ilmeisesti menossa lähimmillään hyppääjään nähden, kappaleen suurin pituus on noin 11% yhden framen aikana putoamasta matkasta. Jos olettaa putousnopeuden olevan 115 m/s niin massaksi saan 41 kg tiheydellä 3100 kg/m3. Kappaleen mittojen suhde on noin 16/13/5 ja tilavuus n. 70% suorakulmaisesta laatikosta. Oikeastaan tämän pitemmälle ei vähällä vaivalla pääse. Kappale pyörii joten sen ilmanvastus on suurempi kuin pelkän muodon vuoksi voisi päätellä eli terminaalinopeus on pyöreätä kappaletta pienempi. Näin päätellen meteoriittia ei voi sulkea pois sillä massa-arviot pysyvät ihan järkevinä vaikka nopeutta muuttelee. Mutta tässä pohdinnassa on turhan paljon tuntemattomia tekijöitä.
Koko tilanne pitäisi mallintaa kolmiulotteisesti ja ottaa huomioon hyppääjän liike ja kameran liike hyppääjän suhteen.
Toisaalta tuntuisi näin työläs huijaus aika oudolta. Varsinkin kun tietää miten varovaisia laskuvarjohyppääjät muutenkin ovat ja minkä vaaran hyppääjien lähelle ilmaan heitetty kappale aiheuttaa. Sitähän ei tietenkään voi sulkea pois että kappale olisi tietokoneella tehty, mutta kaikki muu mitä tähän liittyy tekisi huijauksesta aivan turhan työlään vain CGI taitojen esittelyyn.
Tuossa NRK:n (englannin- ja norjankielisessä) jutussahan sanotaan, että kyseinen hyppy tapahtui jo kesällä 2012. Jotenkin epäilyttää voisiko tämmöinen jymyjuttu pysyä muutaman vuoden pimennossa. Putkahtaa julkisuuteen sitten kun tarvitaan apua sen selvittämiseksi.
Lainaus käyttäjältä: mil - 04.04.2014, 12:49:16
Tuossa NRK:n (englannin- ja norjankielisessä) jutussahan sanotaan, että kyseinen hyppy tapahtui jo kesällä 2012. Jotenkin epäilyttää voisiko tämmöinen jymyjuttu pysyä muutaman vuoden pimennossa. Putkahtaa julkisuuteen sitten kun tarvitaan apua sen selvittämiseksi.
Kirjoitin asiasta eilen eräälle puolitutulle norjalaiselle tulipalloista kiinnostuneelle amatöörille, joka vastasi seuraavasti:
"
I have known about this for a year or so, but we all have been asked to not tell anybody about this happening. The main reason is that there has been several unsucceeful searches done in the area where it was supposed to have hit the ground. I do not quite know the details about their difficultiies. Interestingly they have been able calculate how fast it was spinning.
"
Esko
Lainaus käyttäjältä: mil - 04.04.2014, 12:49:16
Tuossa NRK:n (englannin- ja norjankielisessä) jutussahan sanotaan, että kyseinen hyppy tapahtui jo kesällä 2012. Jotenkin epäilyttää voisiko tämmöinen jymyjuttu pysyä muutaman vuoden pimennossa. Putkahtaa julkisuuteen sitten kun tarvitaan apua sen selvittämiseksi.
Videolla sanotaan muistaakseni että päivä on 17.6. 2012.
Jutussa käy myös ilmi että ovat yrittäneet pari vuotta löytää kappaletta. Yleensä meteoriittietsintöjä tehdään hiukan hissukseen koska vaarana on että paikka on täynnä "miljoonan dollarin" meteoriitista kiinnostuneita jos tieto leviää ja on vaara että tutkijat jäävät nuolemaan näppejään. Norjassahan kävi näin kun Mossin meteoriitti putosi. Juttu oli mediassa ja pian amerikkalaiset diilerit olivat paikalla ja löysivät ja veivät maasta isoimmat kappaleet. Norja kuulema kiristi lainsäädäntöä tapauksen johdosta.
Sitten kun mitään ei ala löytymään niin on parempi kertoa juttu ulos sen toivossa jos joku sen sitten lopulta löytäisi.
Omat epäilykseni heräsivät kun kiven ilmestyminen kuvaan ajoittuu todella lähelle varjon/varjojen avautumista. Lisäksi kiven nopeus näyttää olevan alhainen. Voisiko olla että ei ole siksi löydetty että on maasta peräisin?
Melko vinottainhan tuo saapuu näkökenttään, ilmakiväärin luodin (n. 175m/s) voi nähdä lennossa (vilahdus) taivasta vasten kun oikealla tavalla osaa piipun kuvetta katsoa samoin pienoiskiväärin puolipitkän (short patruunan) luodinkin, (vielä nopeampi vilahdus :smiley:) nämä siis omia havaintoja.
Jatkoin hommaa "astetta" tarkemmalla mallilla jossa on huomioitu kaikki framet (etukamerasta) joissa näkyy.
Saan suotuisimmaksi kooksi n 25 kg, mutta on vahvasti riippuvainen vastuskertoimesta, niin että mmutamakiloinenkin voisi olla vielä mahdollisuuksien rajoissa.
Mutta mallista selvisi kuitenkin vähän yllättävästikin (kun ei tullut muuten ajatelleeksi kunnolla) seuraavaa. Koska laskuvarjohyppääjä on putoamassa alas päin ( max 100 km/h, löytyy arvio), niin kokoprobleemalle on olemassa toinenkin ratkaisú. Se on vaan grammaluokkaa. Eli olisi ohittanut hyppäjän vain n puolentoista metrin päässä. Pikkufragmentit ovat kuitenkin huomattavasti yleisempiä kuin vaikkapa kiloluokan. Ja tämä on kyllä minun selitykseni sille että meteoriitia ei ole löydetty. Ovat etsineet noin kilon tai parin meteoriittia, eikä ole ihme että muutamagrammainen on jäänyt löytymättä. Ja tuuli vielä olisi kuljettanut sen vähän eri paikkaan.
Teknisin linkki tapaukseen on kait:
http://norskmeteornettverk.no/wordpress/?p=1399
Esko
Alkuperäistä videota kun katsoo niin minulle tulee vahva vaikutelma että kivi ponnahtaa varjon mukana ja tipahtaa sitten tosi läheltä. Minun silmilleni näyttäisi n.5-6cm halkaisijaltaan olevalta. Tiedä sitten miten sellainen kivi voisi mitenkään joutua varjon tai varusteiden sisälle? Kiehtova tapaus!
Minkä kokoiseltahan se näyttää siinä toisen kameran kuvassa jossa se kuulemma vilahtaa myös, onko sitä videota uploadattu johonkin... sehän auttaisi hieman koon määrittämisessä.
Tutkimuksissa on käytetty 7:ää framea joissa kivi näkyy, mutta voisiko nuolella merkitty olla kahdeksas? Videota kun tuosta kohdasta pyörittää niin siinä ei näy muuta mikä varjoon liittyisi. Hyppääjän sormi se voisi olla.
Pekka
Se on siinä liki paikallaan eli ainakin kahdessa framessa pikkuisen näkyy.
Sormi se on. Hyppääjällä oli hanskat jotka ovat kämmenen puolelta tummat ja selkäpuolelta vaaleanharmaat. Kuva kuvalta katsottuna ihan selvä tapaus. Lisäksi tuo sormi on samasta framesta kuin se viimeinen leikkaus kappaleesta.
Paljonkohan tommosen kameran valotusaika on. Noissa kuvissa ei ainakaan pikasesti katsoen näy mitään venymistä kulkusuuntaan tolle kappaleelle tms motion blurria. siitähän vois arvioda jotain sivunopeutta suhteessa tohon hyppääjään.
Lainaus käyttäjältä: itmo - 05.04.2014, 12:26:59
Paljonkohan tommosen kameran valotusaika on. Noissa kuvissa ei ainakaan pikasesti katsoen näy mitään venymistä kulkusuuntaan tolle kappaleelle tms motion blurria. siitähän vois arvioda jotain sivunopeutta suhteessa tohon hyppääjään.
Aurinkoisessa säässä on hyvin lyhyt valotusaika, ehkä jotain 1/10000 s (?).
Kun framerate on tiedossa eli 30 fps, niin ei valotusaikana tapahtuva näennäinen liike (jos olisi valotusaika tiedossa ja liike mitattavissa) kerro yhtään lisää.
Jos olisi suuri aukko linssissiä ja epäterävyyttä jollain etäisyydella niin kertoisi, mutta se aukko on ilmeisen pieni ja siis jo kuvaajan käsikin melko terävä.
Ainakin tämän ketjun ihan ensimmäisessä videossa on myös sen toisen kameran kuvaa jossa kivi vilahtaa, on tosin hieman tekstityksen alla.
Ovat nyt päätyneet ratkaisuun, mielestäni ja luulisin useimpin muidenkin mielestä oikeaan.
http://norskmeteornettverk.no/wordpress/?p=1497
Esko
Voi harmi kun tuloksena olikin noin tavanomainen selitys :/
http://i.imgur.com/5G3mIPJ.jpg
:laugh:
Hyvä että selvisi, vaikka olisihan se ollut hieno jos olisi ollut oikea meteoriitti pimeälennossa.
Positiivista tässä häslingissä oli se että kyse ei ilmeisesti ollut tahallisesta huijausyrityksestä. :azn:
Ei vain oltu osattu ajatella ihan kaikkia mahdollisuuksia. Ei sinällään paha moka. Minäkään en saanut videota tutkimalla selvää eroa sille oliko aito vai tuliko laskuvarjosta. Eikä se edes ole täydellä varmuudella mahdollista kun kappaleen etäisyyttä ei voi videolta määrittää täsmällisesti. Itseäni häiritsi koko ajan se ettei se kivi oikein näyttänyt meteoriitilta. Silti hetkittäin olin valmis uskomaan että olisi aito tapaus. Hyvä osoitus että uskolla ei pitkälle pötki vaan ainoastaan tarjottuihin todisteisiin on syytä luottaa.
Samoilla linjoilla olen Jarmon kanssa.
Voisi mielestäni sanoa että he itse tutkivat niin ptkälle kuin pystyivät, mutta joutuivat umpikujaan ja julkaisivat toiveella että jos selviäisi ja jos vaikka heiltä olisi jäänyt jotain oleellista huomaamatta, kuten olikin. Muun muassa laskuvarjohyppääjä teki uuden hypyn ( en ole varma oliko useampiakin) kiihtyvyys- ym mittarein varustettuna. Se ei antanut paljoa tulosta muutakuin lähinä vahvisti hyppääjän subjektiivisen käsityksen että kaikki hypyt ovat em suhteessa yksilöllisiä.
Ja heillä oli käsitys että olisi ollut kiloluokan kohde. Itse tein dynaamista mallia ja alkuun näytti että olisi mieluumminkin (ehkä selvästikin) suurempi kuin kilon. Ja sellaista ei voi olettaa jääneen piiloon laskuvarjoon. Ennen tuota tulosta kyllä vahvasti kinnitti huomiota että tapahtui hetki laskuvarjon aukaisin jälkeen. Mutta kun rupesi vaikittamaan suurelta niin rupesi vaikuttamaan myös että ehkä kuitenkin on meteoriitti.
Mutta sitten selvisi että dynamiikalle on toinenkin rarkaisu ihan grammaluokassa ja siitä alkaen rupesi jokseenkin vakuuttumaan että olisi kivi laskuvarjosta.
Periaatteessa ihan vastaavaa mallia teki Phil Metzger, josta keskusteluissa:
http://norskmeteornettverk.no/wordpress/?p=1399#comment-427
ja suora linkki hänen graafeihinsa hänen facebook-sivuillaan.
https://www.facebook.com/Philtill/posts/10203622350143366?comment_id=8404678&offset=0&total_comments=2¬if_t=feed_comment
Näyttääkin nyt päivittäneen graafinsa. Alkuun oli hyppääjän putoamisnopeus (katkoviivan Y-akselin leikkauskohtaan vaikuttava) liian suuri, joka antoi pienemmän pään ratkaisulle vaikka pienen niin turhan suuren arvon silti (muutaman sentin). Eli katkoviivan ja punaisen viivan leikkauskohta kertoo sopivan läpimitan, mikä tämän mukaan on aika epämääräinen mutta kuitenkin luokkaa 1 - 3 cm. Myös tuo punaisen viivan paikka riippuu esimerkiksi oletetusta tiheydestä ja tarkempi ratkaisu siitä kuinka lähellä tasapainonopeutta oli.
( Hänella suurempi ratkaisu n 18 cm läpimitassa,)
Mutta ylipäätänsä se että tuollainen pienemmän pään ratkaisu on olemassa on mielestäni se ongelman varsinainen avain. Tapahtumien yksityiskohtainen kulkukin laskuvarjosta kamerakuvan alueelle ei ole kovin kriittinen ja jääneekin aika epämääräiseksi. Jos ei ollut ihan tasapainonopeudessa kuvauksen aikana niin ko 0.2 sekunnin aikana nopeuden muutos oli kuitenkin (paitsi pystynopeuden niin myös vaakanopeuden) sen verran pieni että saa sovitettua eri tapauksiin ihan pikku muutoksin kameraskaalassa ja/tai suunnassa. Maksimaalisen tarkka kamera-geometrian ja suunnan kalibrointi olisi saattanut ehkä lisää kertoa, mutta olisi ollut erittäin työlästä tehdä maastokuvien ym perusteella.
Eli mielestäni tämä (pienen koon mahdollisuus) on se ratkaisun avainkohta.
T+a:n uutisointi kertoo tuulista. Se on ymmärrettävä "tuulina" hyppääjään nähden eli johtuu siitä että hyppäjä liikkui ilmaan nähden. Eikä varsinaisilla tuulilla kiinteään maanpintaan nähden ole tässä suhteessa mitään merkitystä. Ja kyllä tuo hyppääjän liike oli pyritty ottamaan huomioon ja siihen kiinnitetty kovastikin huomiota, kuten ilmenee mm noista jälkeenpän tehdyistä hyppykokeista.
Kaiken kaikkiaan mielestäni tässä oli menetelty ihan korrektisti muissa suhteissa, paitsi otsikko ja asiasta kertova video olisi kannattanut tehdä ei niin varmana meteoriittitulkintana. Tavallaan uutta tulkintaa (jossakin suhteessa) kuitenkin kaipasivat.
Heti ensimmäisellä kerralla kun tuota videota katselin, muistui mieleeni eräs vastaava video jossa oli kohtaaminen linnun kanssa. Pitäisi olla kokemusta ja harjaantunut silmä juuri tuolle käytetylle kameralle että voisi kappaleen kokoa tarkkaan silmämääräisesti arvioida. Oman valo-/videokuvauskokemuksen perusteella ensiarvioni kappaleesta oli muutaman sentin luokkaa. Joka tapauksessa erittäin mielenkiintoinen tapaus!