Bongailen näitä jonkinlaisia 'erikoisuuksia' ja tällä kertaa Sirius ja Sirius B oli yrityksen kohteena.
13. päivä kuvasin omalla C8:lla Siriusta ja Sirius B:tä ja mielestäni onnistuin erottamaan ne toisistaan.
Planeettoja kuvatessani yhdistyksen isommalla putkella (Meade Lx200 14")ajattelin yrittää samaa.
Vaikeaa oli koska Sirius oli niin matalalla, mutta jotenkin tuo nyt erottuu Siriuksen oikealla (idässä) puolella.
Sirius B:n etäisyys Siriuksesta on nyt vuonna 2010 noin 9 kaarisekuntia.
Suurimmillaan etäisyys on vuonna 2025 jolloin se on 11.5 kaarisekuntia.
(http://www.ursa.fi/capella/foto/sirius_160310.jpg)
Onko joku muu tätä Suomessa kuvaillut/havainnut ?
Eipä ole tullut yritettyä, mutta jotenkin tällaiset on aina kiehtonut. kuvastasi näkyy selkeästi Sirius B. Hienoa, että otit kohteeksi tällaisen ja näitä juttuja olisi tosi mielenkiintoista nähdä enemmänikin.
Mikko
Hyvin bongattu! Yritin kerran viime lokakuun lopussa SW 80 ED ja Atik 314L/R-filtteri yhdistelmällä, mutta ei onnistunut.
Vaatii kai isompaa apertuuria?
Lainaus käyttäjältä: einari - 21.03.2010, 11:46:09
Onko joku muu tätä Suomessa kuvaillut/havainnut ?
Lasketaanko haaveilu? Olen kyllä yrittänytkin visuaalihavaintoa tuolla 13cm putkella, pitäisi olla mahdollista mutta ei ole onnistunut ...
Upea otos!
Mielenkiintoinen kohde.
New Astronomy Reviews lehdessä on artikkeli joka sivuaa kaksoistähtien kuvaamistakin: "High-angular resolution imaging of disks and planets" 52 (2008) 117–144.
Muistelin että vastaava juttu taisi olla vapaasti saatavilla netistä, mutta en nyt onnistunut löytämään.
Kaksoistähtien kuvaamisessa voi kayttää myös hyväksi sitä tietoa, että kaksoistähden Fourier muunnos on periodinen.
Periodisesta fringe kuviosta voi laskea tähtien välin jotka ovat samansuuntaisia välin kanssa.
Oheisessa kuvassa määritin optisen siirtofunktion normaali jakautuneeksi ja kasvatin 'sigmaa' kunnes "kaksoitähteä" ei enää erota kuvasta.
En ole vielä kokeillut kuinka tuo toimii oikeiden kuvien kanssa.
Yritin viikko sitten kuvata CPC 925, Atik 314L ja punafiltteriyhdistelmällä. Ei tainnut onnistua.
Kiinnostaisi tietää kumminkin, kuinka kirkkaita nuo tähdet ovat. Linuxin KStarsiin latasin 2GB:n
kokoisen tähtikataloogin, muttei kone jaksanut vääntää muistin vähyyttään. Kropatussa kuvassa
pohjoinen ylhäällä ja n. 1500 mm polttoväli kennolle.
Löysin sellaisen tiedon että Sirius B olisi mag 8.4.
Lainaus käyttäjältä: Julius - 28.03.2010, 20:47:21
Kiinnostaisi tietää kumminkin, kuinka kirkkaita nuo tähdet ovat.
Valotusta jos lyhentää reilusti niin ehkä Sirius B:kin ilmestyy sieltä Sirius A:n kajosta.
Kiitos infosta! Täytyypä tsekata muutkin ottamani valotukset. Ainakin yksi satsi lyhyempää löytyy.
(http://i142.photobucket.com/albums/r106/teranen/3d6fc48d-621b-479c-a58a-7b11403bdbaf_zps9ecfc585.jpg) Sirius iltayöstä 16.3.2014. En nähnyt sirius B:tä , varmaan täytyy suurentaa paljon .
Laitetaanpa tännekin täydennystä.
Nyt kun Sirius B on radallaan kauimpana niin päätin yrittää taas kuvausta.
Omalla kalustolla kun ei onnistunut niin päätin käyttää SkyGemsin 'isoa tykkiä' - CDK500, eli puolen metrin peiliputkea. Vihdoin erottui kohtuullisen selkeästi.
Hyvin tuo erottuu.
On se kiven takana. 250mm peilillä tuskin näkyisi.
Saattaa onnistua pienemmälläkin.
Tässä ketjussa on onnistuttu havaitsemaan 9cm linssi putkella.
https://www.cloudynights.com/topic/899498-sirius-a-and-b-separated-with-nightcap/
Peiliputki hankalampi jos diffraktiopiikit osuu huonoon paikkaan.
Suomessa haastetta tuo se kun ei nouse kovin korkealle.
Mitenköhän Astrofoxilla onnistuisi, ei pitäisi diffraction limit olla ongelma.
Ongelmana ei olevalon puute vaan viereisen Siriuksen kirkkaus. Suomessa Sirius jää aika alas jolloin ilmakehä sotkee erotuskykyä. Hyvissä olosuhteissa etelämpänä pitäisi erottua kymmensenttisellä linssiputkella. Useia lyhyitä valikoituja valotuksia pinoamalla pitäisi erottua.
Astrofoxilla voisi koittaa ottaa videota ja siitä pinota muutamia teräviä ruutuja.
Kaizu
Astrofoxillakin pitäisi kollimointi olla aika hyvin kohdillaan että sen apertuurista olisi hyötyä.