Ehkä odottaisin kuitenkin reilusti elokuun puolelle, jotta yötaivas pimenisi lisää ja planeetta ehtisi "korkeammalle" pimeähköllä yötaivaalla. Ensin kiikareilla paikka selväksi ja sitten pienikin kaukoputki noin 100x suurennoksella (esim. jo 10cm Newton) näyttää Uranuksen vihertävänä, pienen pienenä levynä (ei siis tähtimäisenä kohteena). Oli sarjassa "kiva nähdä tämäkin", kun viimeeksi tuota katselin, muttei sen enempää. Täältä (http://www.richweb.f9.co.uk/astro/imagelib/planet-relativesizes.htm) saat jonkinlaisen käsityksen, mitä odottaa kuvakenttään.
Noh.. Tällaistakin tuli kokeiltua. Ei mitään detaljien riemuvoittoa, mutta reunojaan kohti
tummuva sinertävä pallo. Pitkillä valotusajoilla kuvatuista otoksista sain (luultavasti) kuitakin
näkyviin. Ehkä saamme tästä lähivuosina enemmänkin irti.http://www.lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/planeetat/Uranus22908.jpg.html?g2_imageViewsIndex=2 (http://www.lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/planeetat/Uranus22908.jpg.html?g2_imageViewsIndex=2)
Viime kuussa kuvattu 13.09.2008. Eipäs mitään merkillistä näy, kiekko vaan. SW 200/1000 Meade dsi, bar 2x, Uv/Ir cut. Pinottu 50 ja 100 kuvaa. Taisin saada Uranuksen kuut myös yhteen kuvaan, en kyllä tarkistanut niiden nimet.
Jurassicilla taitaa olla kaytossa nopeahko Newton hidastettuna ja Jarilla hidas SCT. Miksi Newtonilla nakyisi kromaattista aberraatiota ja SCTlla ei? Jarilla nayttaa olevan RGB varit erikseen otettuna (ja kohdistettuna) ja tama kait selittaisi SCTn kuvan. Mutta entas Newton, mika siina aiheuttaa tuon "toinen reuna sininen ja toinen punainen" ilmion?
Olisiko kyseessä ihan ilmakehän aiheuttama dispersio. Planeetta kun on suhteellisen matalalla.
T:AP
Lainaus käyttäjältä: AP - 14.10.2008, 16:54:58
Olisiko kyseessä ihan ilmakehän aiheuttama dispersio. Planeetta kun on suhteellisen matalalla.
T:AP
Tata vahan eipailinkin, tosin editoin sen sitten pois... Itse vain olen huomannut saman tuolla Lidlin huippuakrolla Jupiteria katsoessa. Ja Jupiter oli syyskuussa iltaisin taallapain sentaan 30 asteen korkeudella. Pitaa kokeilla lisaa.
Taita olla ilmäkehän häiriöt vaan. Vaikuttaakohan optiikanlaatu tollaisin asioihin? Jos esimerkiksi käyttää 30e barlovin tilalle 200e barlovin, niin vaikuttaako linssien laatu kuvaan?
Uranusta olen kuvannut useana iltana, kun planeetta alkaa olla mukavan korkealla.
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Uranus210809.jpg)
Kolme päivää myöhemmin otetussa kuvassa erottuu hyvin planeetan liike:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Uranus240809.jpg)
Uranuksen kuut ovat mielestäni toiseen potenssiin korotettuna vaikeampia kohteita kuin Jupiterin ja Saturnuksen kuut.
Uranuksen viiden suurimman kuun kirkkaudet ovat 13-16 magnitudia ja lisäksi osa kiertää melko lähellä planeettaa, minkä
takia ne jäävät planeetan häikäisyyn. Tässä isonnetussa kuvassa näyttäisi silti olevan ainakin kolme kuuta aivan planeetan yläpuolella:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/UraKuut210809.jpg)
Kaikki kuvat ovat mustavalkoisia Tal 200K+Atik 16HR ja 10x10-15 s. valotuksia.
Planeettojen kuiden sijainteja voi etsiä tällä Nasan simulaattorilla:
http://space.jpl.nasa.gov/ (http://space.jpl.nasa.gov/)
Tuon mukaan kuvassa erottuisivat Oberon, Ariel ja Umbriel. Sen sijaan Titaniaa en löydä, tai sitten en osaa käyttää Nasan simulaattoria.
Joka tapauksessa mielenkiintoista puuhaa Uranuksen kuiden metsästys. Viisi isointa pitäisi olla harrastajatason laitteiden ulottuvilla.
Jorma M.
Kangasala
JPL:n simulaattorissa on yksi merkittävä puute, joka on hyvä tiedostaa, kun yrittää sovittaa omien kuvien näkymiä siihen. Se mallintaa valonnopeuden äärettömänä, joten kellonaika pitää asettaa vastaavasti aiemmaksi.
Kuvassasi on rajasuuruusluokkaa kirkkaampana viisi kuuta. Titania "irrallisena" suoraan ylös planeetasta. Oberon klo 1 suunnassa selvänä ja Ariel ja Umbriel siitä vasemmalle jo enemmän uskonvaraisesti ihan saturoidun alueen rajalla. Miranda on samassa sektorissa pajon lähempänä planeettaa ja auttamatta saturaation uhri.
Astronautiskelija
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 26.08.2009, 19:49:36
Kuvassasi on rajasuuruusluokkaa kirkkaampana viisi kuuta. Titania "irrallisena" suoraan ylös planeetasta. Oberon klo 1 suunnassa selvänä ja Ariel ja Umbriel siitä vasemmalle jo enemmän uskonvaraisesti ihan saturoidun alueen rajalla. Miranda on samassa sektorissa pajon lähempänä planeettaa ja auttamatta saturaation uhri.
Itse asiassa tulkitsin kuvaa myös näin, mutta en sitten lopulta uskonut, että Titania olisi noin kaukana... Miranda on kyllä simulaattorin mukaan niin lähellä, että
hukkunee auttamatta Uranuksen kirkkauteen. 24.8. otetussa kuvassa näyttäisi olevan Oberon Uranuksen alla, sen sijaan suoraan ylös Uranuksesta ilmeisesti sattuu kiintotähti.
Uranuksen kuista hankalimpia tapauksia näyttäisivät olevan Miranda ja Ariel, jotka kiertävät "liian" lähellä planeettaa. Umbriel, Titania ja Oberon kiertävät sen verran kauempana, että havainnointi on helpompaa.
Nasan simulaattorista saisi ehkä suurimman hyödyn katsomalla hetken, jolloin Miranda ja Ariel ovat ratojensa kauimmaisissa kohdissa. Silloin niiden pitäisi irrota.
Jorma M.
Uranustakin tuli kokeiltua ensi kerran SW 180:lla. Eipä näy mitään detaljeja.
Eka Uranus-kuvani.
(http://erkinkuvat.kuvat.fi/kuvat/Himme%E4mm%E4t%20aurinkokunnan%20kohteet/uranusdt+002.JPG/full)
Viimein sain Uranuksen kuvattua. Uranus on merkitty viivoilla.
Tässä ei ainakaan näy yksitysiskohtia. :grin:
Vaikka tämä nyt vanha ketju onkin, niin päätinpäs silti postata oman uranuskuvani viime syksyltä. Löysin kaksi ottamaani yksittäiskuvaa ja pinosin ne tänään. Yksittäiskuvat otin aikoinaan ilman minkäänlaista kamerasovitinta, eli täysin käsivaralta. Yllätyin silloin siitä miten hyvin planeetan kiekkomaisuus näkyi vain päälle 40X suurennuksellakin.
(http://img109.imageshack.us/img109/6016/uranuspinottu1.jpg) (http://img109.imageshack.us/i/uranuspinottu1.jpg/)
Pistetään tähän vielä erikseen tuo edellinen syksyn kuva reilusti suurennettuna ja väri muutettuna siksi minä se näkyi visuaalisesti.