Meade lxd 75 kärvähtänyt

[Timpe]

Kääk, eikö nykyään zenereissä ole diodia? Miljoonalootassani on parisenkymmentä
wanhaa zeneriä, joisa kaikissa on.

Zener on komponentti, joka on tavallinen diodi päästösuuntaan ja eräänlainen jännitteentasaaja estosuuntaan. Toisin sanoen, kun jännite estosuunnassa nousee yli zenerin kynnysjännitteen (esim. 12V), niin zener alkaa päästämään virtaa enemmän ja enemmän lävitseen. Tämä "ohivirtaus" pitää muun kytkennän jännitteen vakiona (zenerin kynnysjännitteen tienoilla eli esim. 12...14V tienoilla riippuen virran suuruudesta). Tämä siis, jos tuo zener on kytketty muun kytkennän rinnalle (ei sarjaan). Sarjaan  kytkettäessä (zenerin ollessa estosuuntaan) virta ei kulje ensiksi virtapiirissä lainkaan, kunnes zenerin kynnysjännite ylitetään ja zener alkaa taas vakioimaan ylitseen jäävää jännitettä esim. tuolle 12V tasolle (tämä jännite on siis pois muulta virtapiiriltä).

[Julius]

Zener on komponentti, joka on tavallinen diodi päästösuuntaan ja eräänlainen jännitteentasaaja estosuuntaan. Toisin sanoen, kun jännite estosuunnassa nousee yli zenerin kynnysjännitteen (esim. 12V), niin zener alkaa päästämään virtaa enemmän ja enemmän lävitseen.

Juuri niin, mutta onko nyt sitten olemassa Kaizun mainitsemia zenereitä, joissa ei ole päästösuuntaista diodia?

Oikeastaan tuo esto ja päästösuunta on vähän tilannekohtinen, joten muotoilen näin:
Onko olemassa 12V:n zezerdiodia jonka kynnysjännite on toiseen suuntaa n, 12V
ja toiseen suuntään liki ääretön.

[Kaizu]

12V:n zenerin kynnysjännite estosuuntaan on n.12V ja myötäsuuntaan n.0.6V. Kumpikin riippuu komponentin lämpötilasta. Wikipediassa löytyy simppeli selostus zenerdiodista ja sen toiminnasta sekä pienillä virroilla toimiva jännitevakavoinnin mallikytkentä.

Kaizu

[Julius]

12V:n zenerin kynnysjännite estosuuntaan on n.12V ja myötäsuuntaan n.0.6V. Kumpikin riippuu komponentin lämpötilasta.

Josta päästään takaisin alkuperäiseen väittämääni, että zenerdiodi suojaa
oikein mitotettuna ylijännitteeltä ja esim. vahingossa väärinpäin kytkettyä
virtalähdettä vastaan. Tarkasti ottaen vääränsuuntaista jännitettä hetkellisesti
pääsee nuo 0,6- 0,7 V, mutta harvemmin se tuhoa saa aikaan.

[ReijoL]

Onhan sitä käytetty zeneriä järeän tyristorin hilallakin laukaisemaan tyristori johtavaksi ja polttamaan laitteen sulake, mutta eiköhän yksinkertainen sarjadiodi ole helpoin ja halvin tapa polariteettisuojaksi. Idioottiarmin tapa olisi kokoaaltotasasuuntaus tuloliittimen jälkeen, silloin olisi ihan sama mitä sähköä laitteeseen työntäisi kunhan jännite olisi oikein. Ei tämäkään ratkaisu montaa centtiä maksaisi.

Reijo

[Julius]

Onhan sitä käytetty zeneriä järeän tyristorin hilallakin laukaisemaan tyristori johtavaksi ja polttamaan laitteen sulake,

Juuri tuollaisen systeemin laitoin rakentamaani 13,8V/20A:n poweriin, jonka perässä
oli kallisarvoinen isovirtainen laite.

, mutta eiköhän yksinkertainen sarjadiodi ole helpoin ja halvin tapa polariteettisuojaksi. Idioottiarmin tapa olisi kokoaaltotasasuuntaus tuloliittimen jälkeen, silloin olisi ihan sama mitä sähköä laitteeseen työntäisi kunhan jännite olisi oikein. Ei tämäkään ratkaisu montaa centtiä maksaisi.

Toimii varsin hyvin polariteettisuojana. Aloitusviestissäni puhuinkin lisäsuojasta, jonka zenerdiodi
hoitaa mielestäni aika hyvin myös sekä halvalla että yksinkertaisesti.

Siis yhteenvetona: Kaizun ja Reijon ja myös minun ratkaisut ovat kaikki toimivia. Vaihtoehtoja löytyy
varmasti lisääkin. Villakoiran ydin on varmaankin, että käyttää edes jotain suojausta ennakolta.
Nämä esitetyt ratkaisut ovat kaikki varsin halpoja (siis hinnaltaan)

[Kaizu]

Josta päästään takaisin alkuperäiseen väittämääni, että zenerdiodi suojaa
oikein mitotettuna ylijännitteeltä ja esim. vahingossa väärinpäin kytkettyä
virtalähdettä vastaan. Tarkasti ottaen vääränsuuntaista jännitettä hetkellisesti
pääsee nuo 0,6- 0,7 V, mutta harvemmin se tuhoa saa aikaan.

Virtalähteen kannalta kyseessä on oikosulku josta päästään alkuperäiseen väittämääni:
Ilman virtaa rajoittavaa etuvastusta saadaan vaihtoehtoisesti palanut sulake, palanut virtalähde tai palanut zenerdiodi.
Palaneen zenerin jälkeen päästään palaneeseen laitteeseen, esimerkiksi kaukoputken ohjainelektroniikkaan.

Joskus etuvastuksena toimii virtalähten sisäinen vastus mutta se johtaa melko nopeasti virtalähteen tuhoutumisen.
Jos tällöin heti huomaa virhekytkennän, voi keritä nykäisemään plugin irti ennenkuin savu poistuu laitteista.

Kaizu

[Julius]

Mainitsin kyllä sulakkeen kuuluvan kuvioon mukaan. Eli zener kytketään suojeltavan laitteen
rinnalle ja sulake laitteen ja virtalähteen väliin. Tai vaihtoehtoisesti: Jos virtalähteessä on sulake
(mieluummin toisiopiirissä), sekin voi usein riittää. Etenkin, jos sulakkeen virta-arvo ei ole kovin
kaukana laitteen ottamasta virrasta. Jos ero on suuri, kannattaa laittaa esim. johtoon
laitettava lisäsulake ja mitoittaa se hiukan isommaksi kuin laitteen ottama maksimivirta.
Sulakkeen mitoitus on siis olennaisen tärkeä asia, oli lisäsuojausta tai ei. Eikä sitten
laiteta mitään autosulakkeita, vaan riittävän nopeita lasisulakkeita.

Zenersuojauksen idea onkin polttaa halpa sulake vikatilanteessa ja ja väärän polariteetin
tapauksessa. Zener (halpa myöskin) aniharvoin palaa poikki, jolloin suojaus tietysti häviää.
Mutta silloinkin varsin todennäköistä on, että oikein mitotettu sulake palaa myös ja laite säästyy.
Hyvin usein zener kuitenkin menee vikaannuttuaan lähes täysin johtavaan tilaan, joka polttaa myös
sulakkeen. Jos virtalähde on vikaantunut antamaan ylijännitettä, se ja pyrkii hajoittamaan
virtaa ottavan laitteen. Tässä tilanteessa ei pelkistä suojadiodeista ole apua, valtettavasti.
Käytännössä sulakettakin on vaikea mitoittaa yksinään sopivasti estämään ylijännitevikaantuminen.
Ja tähän tuo mainitsemani zenerdiodi on omiaan. Mutta polariteettisuojaus toki onnistuu hyvin
pelkillä diodeilla tai diodisillalla. Diodisillan ja sarjadiodin etuna on vielä "huoleton kytkentä", jos
polariteetin sekaannus on mahdollista ja menetetty jännitehukka ei haittaa. Ja edelleen lisäksi
voidaan zenerdiodi laittaa sillan tai sarjadiodin ja lähtöön laitteen rinnalle. Eikä rahaa kulu taaskaan paljoa.

Sulakkeen palamisessa on sekin etu, että se tapahtuu nopeasti ja suojelee virtaa
ottavaa laitetta ja miksei myöskin joskus estä virtalähdettä palamasta totaalisemmin.

[Jore]

Hmm meikäläinen kun ei ole mikään elktronikka mies... Eli. siis tarkoitin kyllä muuntajalla virtalähdettä joka seinästä nappaile 230 virtaa ja heittelee ulos 12v.

Ja tutkittuani niin totesin että virtalähde on jonkin vanhan joulukynttelikön virtalähde... Vielä kun saisi nyt aikaiseksi lähettää sen jalusta mökön tonne villelle.

[Kaizu]

Minulle on kertynyt vanhoista jouluvaloista noita muuntajia liiterin hyllyille (en ole raaskinut heittää pois kun ovat niin söpöjä). Ne kaikki ovat 220v/24v eivätkä sisällä tasasuuntausta.

Kaizu

[Jore]

hmmm  Ac-dc adabtor (powerbase tekemä) input 230v 50hz outbut dc 12v 1000 mA Lukee kyseisessä vehkeessä.


Kertoisiko joku mitä tuossa värkissä pitäisi lukeajotta meade tykkäsi siitä enemmän???

[Timo Kuhmonen]

hmmm  Ac-dc adabtor (powerbase tekemä) input 230v 50hz outbut dc 12v 1000 mA Lukee kyseisessä vehkeessä.


Kertoisiko joku mitä tuossa värkissä pitäisi lukeajotta meade tykkäsi siitä enemmän???

Katsoin läpi meade "LXD 75 instruction manual" dokumentin läpi. Siellä oli maininta 12V teholähteestä, mutta ei kuvausta mikä on liittimen napaisuus. Eiköhän tällä foorumilla jollain muullakin vastaava jalusta ole....

[ReijoL]

hmmm  Ac-dc adabtor (powerbase tekemä) input 230v 50hz outbut dc 12v 1000 mA Lukee kyseisessä vehkeessä.

Kertoisiko joku mitä tuossa värkissä pitäisi lukeajotta meade tykkäsi siitä enemmän???

Kyllähän siinä periaatteessa on oikeat lukemat, 12VDC on taikasana joka kertoo että pitäisi tulla 12 Volttia ja DC tarkoittaa Direct Current eli tasavirtaa. Mutta nyt pitää vielä tarkistaa liittimen napaisuus, eli onko tasavirran plussa liitinplugin keskireiässä vai ulkovaipassa, ja kaukoputkesta pitää katsoa kumminpäin se haluaa virran sisäänsä. Yleensä keskireikä on plussaa, mutta poikkeuksiakin liikkuu ihan tarpeeksi.

Toisekseen, kuten on jo todettu vaikka muuntajan kyljessä lukee 12 Volttia, voi sieltä reaalimaailmassa tulla ulos hyvinkin paljon suurempaa jännitettä. Sitten jännite ei välttämättä ole suodatettua siistiä tasajännitettä, vaan pulssimaista tasavirtaa joka ei välttämättä riko mitään mutta eipä liitetty laite sillä toimi. Vähintään tarvitaan yleismittari ja jonkin verran ymmärrystä sen käytöstä, ilman sitä hapuillaan täydellisessä pimeydessä.

Mielestäni ylivoimaisesti paras ratkaisu on akun käyttö, sieltä tulee varmasti oikeaa jännitettä ja taatusti puhdasta tasavirtaa. Tuollainen auton apukäynnistyspaketti on optimaalinen, niissä on yleensä 17Ah:n akku sisällä josta riittää puhtia pitkiinkin havaintosessioihin ja sitä on mukava kanniskella mukanaan. Verkkosähkön vienti jatkoroikalla ulos on aina myös turvallisuusriski, ainakin pitäisi pistorasiaan laittaa reilun kympin maksava vikavirtasuoja joka on halpa henkivakuutus.

Reijo

[Joke]

LXD75:n omistajana on oikein pahaa tehnyt lukea Joren koettelemuksesta. Henkilökohtaisesti olen ReijoL:n kannalla, että ehdottomasti turvallisin virtalähdevalinta kyseisen jalustan kanssa on akku. Itse en uskaltaisi testata kynttiläsarjan muuntajaa missään tapauksessa vaikka napaisuudet ovatkin tiedossa.

[Jore]

Arvatkaapa mikä tässä on ollut ongelma.. No se kun varkaat veivät meikäläisen akku pakkauksen ja sen mukana tietenkin alkuperäisen piuhan jolla sai tupakansytytin liitännällä akku pakkauksesta ulos virtaa. Sitten sattui hyvä keli ja oli pakko testata kun sattui kyseisen vitalähteen liitin sopimaan jalustaan. Kiitos sen hyvän ilman siinä meni se jalusta  itku ja parku.... Nyt vielä ongelmaa teettää se että jalusta on vanhempien luona 150km päässä...