Jupiter kaudella 2013

Aloittaja Ari Haavisto, 05.01.2013, 23:24:38

« edellinen - seuraava »

kommo

Ensikokeilu ihkauuden Powermate 4x:n kanssa! Seeing oli kyllä huono, ei meinannut tarkentamisestakaan tulla yhtään mitään. En malttanut odottaa että planeetta nousisi korkeammalle, kun on aikainen herätys huomenna.

Ensimmäinen kuva on 100%, toinen pienennetty puoleen.

Putki siis Skyliner 200, TeleVue Powermate 4x ja Canon EOS1000D, ISO400 ja 1/8 s. Jälkimuokkausta Aperturella.

Nyt kun on vihdoin Powermate hommattu, niin en malta enää odottaa uutta 400-putkea  :wink:
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

Jupo


Tuossa klo 23:30 harjoittelin Jupiterin kuiden kuvaamista. Canon 1100D ja EF 75-300. Olettaisin että sain kaikki 4 kuuta kuvaan?

TeroP

#3 ja samalla viimeinen, heitin myös taivaanvahtiin siitä jupi+kuut kuvasta karvan verran parannetun version.



Näistä tuli ihan siedettäviä lopulta.
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

TeroP

Jupiter onkin käyty läpi, mutta entäs ne kuut? Joku viritelmä pelkistä kuista tässä:

Ganymede, Europa ja Io oli siis järjestys vasemmalta alkaen.
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

kommo

Tero ja Ari. Onko teidän upeissa kuvissa käytetty useita kuvia eli ootteko pinonneet? Eli onko yksityiskohtien esiin saaminen kiinni pinoamisesta vai peilin koosta ja seeingistä? Sormet syyhyää täällä jo SW400 hommaamista...

Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

maukkaK

Oho, Terolla upea kuva kuista!
Canon 7D, 300mm/4 L IS USM. Samyang 8 ja 14mm, EF-S 18-55mm
HEQ-5, Celestron EHD8

Tertsi

Jupiter 4.12.2013

Canon EOS 60D, 10" GSO Dobson, 2x Barlow, wedge, crop-video (n. 60-70 kuvaa, 1/200s, ISO400). Softat: PIPP, AutoStakkert2, CS2.
Tero Hiekkalinna
GSO Dobson 250/1250, Celestron EdgeHD 8 + 0.7x reducer, Sky-Watcher 80ED 600mm/F7.5 + 0.85x reducer/corrector + ASI2600MC Pro + iOptron CEM60 + Orion ShortTube 80/ASI120MM Mini 
http://www.astrobin.com/users/Tertsi/

TeroP

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 06:01:34
Tero ja Ari. Onko teidän upeissa kuvissa käytetty useita kuvia eli ootteko pinonneet? Eli onko yksityiskohtien esiin saaminen kiinni pinoamisesta vai peilin koosta ja seeingistä? Sormet syyhyää täällä jo SW400 hommaamista...

Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:
Eipä näistä irti saa oikein mitään jos ei stakkaa. Omat kuvat tulee 3600 kuvan sarjoista, joista stakkaan noin 95% (~3400 kuvaa). Yksityiskohtien näkyminen stakkaamalla riippuu seeingistä sekä peilin koosta, eli 8" vehkeellä alkaa jo saada ihan hyvää jälkeä mutta isompi on aina parempi tässä touhussa.
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

kjj

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.12.2013, 13:50:12
Omat kuvat tulee 3600 kuvan sarjoista, joista stakkaan noin 95% (~3400 kuvaa).

Hmmh, kuinka vakaissa oloissa yleensä kuvaat - siis seeingin kannalta?

Tuossa kun käsittelin noita omia kuukuviani suunnilleen samankokoisilla sarjoilla, niin huomasin, että yksityiskohtien määrä kasvoi merkittävästi, kun pinosin esim. 3000 kuvan sarjasta vain noin 20% (eli ne oikeasti hyvät framet) sen sijaan, että olisin pinonnut esim. 60-80 %. Oma Hervanta-seeingini kun tyypillisesti on sitä, että kuva on lähes koko ajan yhtä suttua, mutta puoleksi sekunniksi jokusen kerran minuutissa kuva terävöityy oleellisesti.

Tietysti, jos seeing on "vakaa" (oli se sitten surkea tai hyvä), niin silloin isompi pino on toki aina parempi.

Tertsi

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 06:01:34
Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:

Tästä ketjusta löytyy mac softaa http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9891.msg93320#msg93320
Tero Hiekkalinna
GSO Dobson 250/1250, Celestron EdgeHD 8 + 0.7x reducer, Sky-Watcher 80ED 600mm/F7.5 + 0.85x reducer/corrector + ASI2600MC Pro + iOptron CEM60 + Orion ShortTube 80/ASI120MM Mini 
http://www.astrobin.com/users/Tertsi/

TeroP

Lainaus käyttäjältä: kjj - 05.12.2013, 14:23:30
Hmmh, kuinka vakaissa oloissa yleensä kuvaat - siis seeingin kannalta?
Yleensä omat videot ovat tasalaatuisia, eli näissä ei ole "äärimmäisen hyviä" frameja juuri ollenkaan, vaan ne ovat tasapaksua mössöä. Tai sitten mössöä jossa on puolet lepatusta.

LainaaTuossa kun käsittelin noita omia kuukuviani suunnilleen samankokoisilla sarjoilla, niin huomasin, että yksityiskohtien määrä kasvoi merkittävästi, kun pinosin esim. 3000 kuvan sarjasta vain noin 20% (eli ne oikeasti hyvät framet) sen sijaan, että olisin pinonnut esim. 60-80 %. Oma Hervanta-seeingini kun tyypillisesti on sitä, että kuva on lähes koko ajan yhtä suttua, mutta puoleksi sekunniksi jokusen kerran minuutissa kuva terävöityy oleellisesti.
Kokeilin huvikseni stakata voin tuon #1 kuvan materiaalista ~1000 framea. Silmämääräisesti menetin aika paljon tarkkuutta, sekä kohinan moninkertaistui joten jouduin käyttämään denoisea neljälle kuudesta layeristä 25% enemmän.
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

kommo

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.12.2013, 14:41:21
Yleensä omat videot ovat tasalaatuisia, eli näissä ei ole "äärimmäisen hyviä" frameja juuri ollenkaan, vaan ne ovat tasapaksua mössöä. Tai sitten mössöä jossa on puolet lepatusta.
Kokeilin huvikseni stakata voin tuon #1 kuvan materiaalista ~1000 framea. Silmämääräisesti menetin aika paljon tarkkuutta, sekä kohinan moninkertaistui joten jouduin käyttämään denoisea neljälle kuudesta layeristä 25% enemmän.
Kuvaatko digijärkkärillä videota ja purat videon kuviin?
Skyliner 200
TeleVue 2" Powermate 4x
EOS 600D

kjj

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 05.12.2013, 14:41:21
Kokeilin huvikseni stakata voin tuon #1 kuvan materiaalista ~1000 framea. Silmämääräisesti menetin aika paljon tarkkuutta, sekä kohinan moninkertaistui joten jouduin käyttämään denoisea neljälle kuudesta layeristä 25% enemmän.

Joo, ilmeisesti seeing ei sitten ole antanut hetkeksikään armoa tuolla alkuperäismateriaalilla.

TeroP

Lainaus käyttäjältä: kjj - 05.12.2013, 15:29:15
Joo, ilmeisesti seeing ei sitten ole antanut hetkeksikään armoa tuolla alkuperäismateriaalilla.
Itseasiassa käsittelin nuo kuvat vielä photarissa, niin eipä niissä lopulta ollut oikeastaan mitään erroa, kun kaikkien kuvien kohinan tasasi vastaavaksi. Heikoin oli 1000 framen R6:ssa kohinattomaksi filteröity kuva, sitten about samaa tasoa oli photarissa despecletetty 1000 framen kuva + 3400 framen kuva ilman despecleä.

Tuo 1000 framen kuva oli itseasiassa sittenkin hieman tarkempi samoilla registaxin wavelet/denoise säädöillä kun 3400 framen kuva, mutta se oli niin pahasti kohinainen, että ainakin tällä monitorilla se näytti huonolta. Pyrin kuvissani tasaamaan tarkkuuden ja kohinan välillä siten, ettei liika pehmeys tai liika kohina pistäisi silmään ihan hirveästi.

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 15:15:45
Kuvaatko digijärkkärillä videota ja purat videon kuviin?
En, kamerana toimii planeettakuvaukseen vartavasten tehty IS dbk21au618 debayer kamera.
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

Ari Haavisto

Terolla huippukuutamo!

Lainaus käyttäjältä: kommo - 05.12.2013, 06:01:34
Tero ja Ari. Onko teidän upeissa kuvissa käytetty useita kuvia eli ootteko pinonneet? Eli onko yksityiskohtien esiin saaminen kiinni pinoamisesta vai peilin koosta ja seeingistä? Sormet syyhyää täällä jo SW400 hommaamista...

Itse en pinoamiseen alkaisi koska olen Apple-seksuaali, Macille ei juurikaan niitä softia löydy. PC:tä tähän taloon ei tule  :azn:

Pinoaminen on oikeastaan se lähtökohta ja seeing taas on se joka käytännössä lähes aina rajoittaa yksityiskohtien esiinsaamista. Seeing ei kuitenkaan ole mikään absoluuttinen raja, joka rajoittaisi tietyllä kelillä yksityiskohtien koon esim. 0,5 kaarisekuntiin, vaan sitä voi venyttää kuvaustavan, kuvauskaluston ja peilin koon avulla.

-Mitä isompi peili (ja/tai herkempi kamera), sitä lyhyemmäksi valotusajan saa ja tällöin seeing ehtii sutata detaljeja vähemmän. Ja sitä enemmän hyviä ruutuja pinottavaksi saa seeingin hetkellisesti parantuessa. Sanoisin tässä, että kamera on ehkäpä tärkeämpi tekijä kuin peilin koko. Kumpikaan ei riitä yksinään.

-Jos kuvaa eri värit/aallonpituudet erikseen eri suotimilla, kuten minä teen, yleensä jokin aallonpituus on muita selkeästi parempi ja lopullista värikuvaa yhdistettäessä tuota parempaa kanavaa/väriä voi korostaa

-Ja erikseen vielä infrapuna-alueella seeing on keskimäärin melkein aina parempi ja infrapunaa korostaen saa edelleen enemmän yksityiskohtia. Näin toimin näissä viimeisimmissäkin kuvissa.

-Ja nykyäänhän käytän myös dispersiokorjainta, joka auttaa hiukan hyvällä seeingillä.

-Kun kuvaa vain yhtä väriä kerrallaan, on valon määräkin pienempi ja valotusaika tahtoo venyä. Tällöin isompi peili on erityisen hyödyllinen. Kuvaamalla värit erikseen isolla peilillä valotusaikaa lyhentäen saa enemmän detaljeja kuin värikameralla isolla peilillä valotusaikaa lyhentäen.

-Yhteenvetona: Pinota pitää, seeing sanelee mihin voi päästä ja iso peili (sekä kamera + suodintemput yms) auttaa venyttämään keskinkertaista ja sitä parempaa seeingiä sekä toki huippuseeingillä saattaa olla myös pullonkaula ihan erotuskyvynkin suhteen. Mielestäni peilin koossa valonkeräyskyky nykyisten kameroiden herkkyyksillä on se tärkeämpi ominaisuus ja ison koon tuoma erotuskyky sitten tulee kylkiäisenä. Ehkä tulevaisuuden kameroilla tasapaino muuttuu...

Ja minä siis kuvaan erikseen infrapunan, punaisen, vihreän ja sinisen valon videoksi ja pinoan erikseen ja sitten kokoan värikuvaksi. Yleensä kuvaan  n. 3000 ruutua parasta kanavaa ja muita vähemmän. Ja pinoon minäkin, kuten kjj, kelpuutan yleensä 25%, sen alle tai yli laatu alkaa laskea. Hämmästellä täytyykin tuota Teron tasaista seeingiä. Minulla ero voi olla parin tunnin aikana ja jopa yhden videon aikana 1-4. Lähes aina saamani hyvät kuvat ovat kotoisin siitä kymmenen minuutin paremmasta pätkästä koko illalta ja niistäkin siis 25-max 40% pinoon...

Tuosta Teron kertomuksesta nyt herääkin semmoinen ajatus, että pitäisi varmaan joku kerta puolivälissä kuvausta pakata kamat kärryyn ja roudata 30km johonkin suuntaan ja jatkaa kuvausta siellä paikallisseeingin vertailun merkeissä. Olen ollut paikallisseeingiin tyytyväinen ja kuvitellut saavani hyvän seeingin piikkejä, mutta mitäs jos olenkin koko ajan kuvaillut jostain räkäseeingin silmästä?
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"