ATIK 16IC-HS vai joku muu

[astro_juhis84]

Viime yönä testailin Atikin kameraa. Koko eilinen päivä oli vaihtelevan pilvinen mutta yötä kohden sää yllättäen selkeni.

Tällä kertaa kokeilin autoguider ominaisuutta PHD Guiding ohjelmalla. Ohjelma kulutti kameran kalibroimiseen aikaa noin 20 minuuttia. Se kuitenkin kannattaa, sillä sain nyt otettu 10 minuutin valotuksen M 57:stä ja tähdet ovat siinä melko pistemäisiä. Jos vaihtaa kohdetta, joutuu tuon kalibroimisen tekemään uudestaan, näin olettaisin. Kuvien latausaika täydellä resoluutiolla on noin 5 s, muutama sekuntti Bin 2x2 asetuksilla. Kameraan olen tyytyväinen, oli kannattava ostos.

Vesa: kauanko DMK:n kuutio kuluttaa aikaa PDH Guiding ohjelman kalibroimiseen? Ohjelma liikuttaa tähteä vuorollaan jokaiseen ilmansuuntaan, ja sen jälkeen alkaa varsinainen seuranta. Onnistuuko sillä kameralla tieteelliset havainnot, jos kamera tallentaa videotiedostoja?

Pitää joskus kokeilla tieteellisiä havaintoja eli kuvasarja vaikka muuttuvasta tähdestä.

[Vesa Kankare]

Vesa: kauanko DMK:n kuutio kuluttaa aikaa PDH Guiding ohjelman kalibroimiseen? Ohjelma liikuttaa tähteä vuorollaan jokaiseen ilmansuuntaan, ja sen jälkeen alkaa varsinainen seuranta. Onnistuuko sillä kameralla tieteelliset havainnot, jos kamera tallentaa videotiedostoja?

Taitaa olla lähinnä jalustasta kiinni tuo, mulla menee joskus deklinaation kalibroimiseen pitkäänkin, kun jalusta kerää seurannankorjausnopeudella (0,5x) välyksiä kiinni. Alle minuutissa se menee kuitenkin ja sillä välin valmistauden tarkentamaan kuvauskameraa, joten ei juuri haittaa. PHD vaatii vielä hetken seurantaa tuon kalibroinnin jälkeen, jotta se ehtii "sopeutua". Kannattaa avata se käppyrä valikosta, niin näkee milloin seuranta on asettunut paikalleen.

Tieteelliset havainnot DMK:lla voi lienee unohtaa, koska kamerasta puuttuu reguloitu jäähdytys ja sen dynamiikka on aika rajoittunut (8-bit). Mutta seurantakamerana se on erinomainen ja uskoisin todellisen kotikentän löytyvän planeettakuvauksesta.

Käytän seurantakäytössä 2s valotuksia, jotka latautuvat koneelle kuvan valmistuttua silmänräpäyksessä ja korjaus jalustalle saadaan lähes heti kuvan oton jälkeen (tämä oli mun edellisellä jalustalla erittäin tärkeä ominaisuus). Nykyinen Vixen GPD2 tarttee korjausta ehkä n. joka 5 ruutu (eli about 10s. välein) ja yhdistelmällä tuntuisi tulevan todella pieniä tähtiä. Kuvan kaappaukseen järkkäriltä käytän Nebulosityä samalta tekijältä kuin PHD. Nämä yhdessä osaa ditheroida valotuksia, eli seurantaa siirretään satunnaisesti hieman jokaisen valotuksen välissä - ihan ässä ominaisuus järkkäreiden kanssa, jotka tuppaavat omaavaan jonkin verran staattisia epätasaisuuksia kohinassa. Samalla hukkuu kuumat ja juuttuneet pikselit kuvista, kun käyttää jotain tilastollista pinoamismenetelmää.

[astro_juhis84]

Koin tänään tähtitornilla melkoisia kauhun hetkiä, kun Atik ccd-kameran usb kaapeli kuristui jalustan pilarin ympärille. Onneksi ennätin ajoissa sammuttaa jalustan niin pahemmilta vahingoilta vältyttiin. Usb kaapelista tuli kuitenkin entinen mutta onneksi ccd-kamera toimii edelleen, (testasin toisella lyhyemmällä kaapelilla). Seuraavaksi pitää ostaa 5 metrin kaapeli tilalle. Olkoon tämä opetuksena, varovaisuutta kalliiden laitteiden kanssa! Tämähän sattui niin, että käskin kaukoputkea kääntymään kohti kuuta.