Digijärkkäreiden videot

[jmantyla]

Sky&Telescope -lehdessä oli viime keväänä juttu digjärkkäreiden käytöstä videokuvauksessa. Se oli aika ylimalkainen, koska kirjoittaja oli Jerry Lodriguss, joka on kirjoittanut aiheesta kirjan ja haluaa tietenkin varmistaa sen myynnin.
Mutta innostuin kokeilemaan, ja tässä ensivalo eli Kuun Mare Imbrium. Muutaman sekunnin avi-video, jossa oli noin 500 kuvaa. Tal200K polttotasolla + Pentax K-5:

Kuvankäsittely Registax6:lla oli täyttä kokeilua, mutta tulos oli silti kohtuullinen.

Jatkoa ajatellen heräsi kysymyksiä.
1) Miten digijärkkäreiden videot oikein toimivat? Kuvaavatko ne koko kennon alalla, vai vain osalla?
2) Mikä olisi sopiva asetus? K-5:ssä on vaikka mitä vaihtoehtoja tarjolla. Po. Kuun kuvassa käytössä oli HD-formaatti 1280x720 pix. Siitä croppasin kuvan 4:3-kokoon.
3) Olisiko planeettakuvauksessa paras koko VGA 640x480?
4) Kuvaako kamera silloin koko kennon alueelta vaiko vain pienen keskiosan alueelta?
5) Videon aukkoa voi säätää, entä miten ISO-asetus vaikuttaa kuvaan?
6) Entä kuvankäsittely, miten se eroaa ImagingSource-kuvien käsittelystä Registaxissa?

Kyselen tätä lähinnä siksi, että digijärkkäreissä on keskimäärin hyvät kennot ja varmasti paremmat kuin erilaisissa pikkukameroissa, web-kameroista puhumattakaan. IS:n kameroiden etuna lienee se, että niissä ei ole IR- eikä muita suotimia?

Jorma M.
Kangasala

[Lithos]

Minulla ei ole tietoa pentaxeista mutta esim canonin kameroita voi ajaa backyard eos, eos movrec, APT ja muilla vastaavilla ohjelmilla joilla voi käyttää suoraan sitä live viewin kenno croppi zoomia ja nauhoittaa live view streamin suoraan tietokoneelle ja käyttää sitä planeetta kuu yms kuvaukseen joka on käsittääkseni varsin mainio tapa järkkärin kanssa. Suurin ongelma ymmärtääkseni on että järkkärit käyttävät häviöllistä pakkausta videolle jolloin laatu hieman kärsii. Se mitä asetuksia voi säätää riippunee täysin kameramallista, tuolla live view streamin nauhoituksella toimivat useimmat asetukset.

Mikäli K5:llä voi ottaa kuvaa jossa cropataan vain pieni osa kennoa käyttöön, silloin varmastikkin pieni reso on paras planeetoille, jää vähemmän tilaa hukkaan. Mikäli mitään kennon kroppaus mahdollisuutta ei ole silloin paras tarkkuus saavutetaan todennäköisesti isommalla video formaatilla. Luin pari K5:n arvostelua ja käsittääkseni kamerassa itsessään ei video crop moodia ole, en ole varma löytyykö sen ohjaukseen ulkopuolista softaa jolla voisi kaapata live view streamin kuin canonien vastaavalla. Jos löytyy niin se voisi auttaa.

[Lauri Kangas]

1) Miten digijärkkäreiden videot oikein toimivat? Kuvaavatko ne koko kennon alalla, vai vain osalla?
4) Kuvaako kamera silloin koko kennon alueelta vaiko vain pienen keskiosan alueelta?

Riippuu kamerasta. Jotakuinkin kaikkien kameroiden normaaliasetus on, että kuva tulee koko kennon alueelta ja jos kenno on kymmenen megapikseliä ja FullHD-video kaksi, niin silloin ei kuvata täydellä resoluutiolla.

Canoneissa on 550D:stä alkaen ollut Crop-moodi, joka ottaa 640x480 kokoista videota kennon keskeltä (tai mistä päin kennoa vaan) 100% resoluutiolla. Muista kameroista en tiedä.

3) Olisiko planeettakuvauksessa paras koko VGA 640x480?

Tähän ei tietenkään ole mitään yksikäsitteistä vastausta. Jos planeetta on pienempi kuin VGA-kokoinen ruutu ja seuranta pitää sen ruudun sisällä, ei ainakaan ole järkeä kuvata yhtään isommalla resoluutiolla. Kuukuvissa isompi resoluutio voi olla parempi. Tai sitten paremman tuloksen saa ottamalla mosaiikkina monta pientä ruutua.

Isoilla ruuduilla (ja VGA-kokoisilla/pienemmillä myös) kuvan joutuu käsittelyvaiheessa muutenkin jakamaan pienempiin osiin, mieluiten niin että pinosofta tekee sen automaattisesti.

5) Videon aukkoa voi säätää, entä miten ISO-asetus vaikuttaa kuvaan?

Aukon säädöllä ei ole merkitystä, koska planeettakuvauksessa kamera on aina kiinni kaukoputkessa.

ISO-asetus vaikuttaa samalla tavalla kuin planeettakameroiden gain-arvo. Sen ja valotuksen avulla yhdessä säädetään planeetan kirkkaus niin että se on mahdollisimman kirkas muttei pala puhki, mutta kuitenkin niin että valotusaika pysyy mahdollisimman lyhyenä. Järkkäreiden videoilla tätä tuskin pystyy säätämään ihan kauhean kattavasti (Magic Lanternilla voisi ehkä pystyä?)

6) Entä kuvankäsittely, miten se eroaa ImagingSource-kuvien käsittelystä Registaxissa?

Ei eroa mitenkään muusta planeettakuvien käsittelystä, jos vertailukohtana on jollain muulla kameralla tuotettu RGB-video. Mustavalkoisilla kameroilla värikanavat käsitellään erikseen mustavalkoisina ja yhdistetään vasta pinottuna. IS-värikameroilla taas kannattaa nauhoittaa mustavalkoista RAW-kuvaa (eli sitä shakkilaudan näköistä), josta sitten interpoloidaan värillinen video yleensä käsittelysoftan toimesta.

Kyselen tätä lähinnä siksi, että digijärkkäreissä on keskimäärin hyvät kennot ja varmasti paremmat kuin erilaisissa pikkukameroissa, web-kameroista puhumattakaan. IS:n kameroiden etuna lienee se, että niissä ei ole IR- eikä muita suotimia?

Riippuu aika paljon kamerasta, mutta en nyt näkisi että järkkäreissä yksiselitteisesti olisi jotenkin "paremmat kennot" kuin planeettakameroissa.

Planeettakameroiden etu on se, että niiden kuvataajuus, kennon koko ja mahdolliset kuvausasetukset ovat suunniteltu planeettakuvausta varten, ja lisäksi videon saa jälkikäsittelyyn pakkaamattomana.

IR-suotimettomuushan ei ole sinänsä mikään erityinen etu, se vaan lähinnä helpottaa erikoistilanteita (IR-passilla kuvaamista). Ihan samalla tavalla Imaging Sourcellakin on myytävänä värikameroita IR-blokkerilla, jolloin sillä tulee ihan samanlaista videota kuin järkkärillä tai webbikameralla, paitsi että pakkaamattoman kuvan laatu on parempi ja kuvataajuus useimmiten korkeampi.

Ainoa järkkäri jonka videomoodia olen päässyt testaamaan on 60Da. Niinkuin kirjoitin T+a-arvosteluun, niin kuvanlaatu tuollaisessa valmiiksi pureksitussa värillisessä ja pakatussa videossa vähän kärsii, mutta toisaalta järkkärillä kuvaaminen on ainakin tuhat kertaa helpompaa, kun tarvittavien piuhojen, läppäreiden ja muiden lisälaitteiden määrä on tasan nolla. Riippuu siis siitä haluaako että kuvaaminen on mukavaa vai tulokset mahdollisimman hyviä.

[pnuu]

1) Miten digijärkkäreiden videot oikein toimivat? Kuvaavatko ne koko kennon alalla, vai vain osalla?
4) Kuvaako kamera silloin koko kennon alueelta vaiko vain pienen keskiosan alueelta?

Täydennetään Laurin vastausta tämän verran: kokeile!

Ota valokuva ja samasta kohteesta pätkä videota. Muuttuuko näkökenttä?

[jmantyla]

Riippuu kamerasta. Jotakuinkin kaikkien kameroiden normaaliasetus on, että kuva tulee koko kennon alueelta ja jos kenno on kymmenen megapikseliä ja FullHD-video kaksi, niin silloin ei kuvata täydellä resoluutiolla.
Canoneissa on 550D:stä alkaen ollut Crop-moodi, joka ottaa 640x480 kokoista videota kennon keskeltä (tai mistä päin kennoa vaan) 100% resoluutiolla. Muista kameroista en tiedä. ...

K-5:ssa on tarjolla kolme kuvakokoa, 1920x1080, 1280x720 (oletus) ja 640x480. Samalla voi valita kuvausnopeuden 25/30 fps.
Valikossa ruutuun tulee kennon kuva, jonka sisällä oleva ruutu pienenee kuvakokoa pienennettäessä. Siis ilmeisesti ei käytä koko kennoa?

Täytyy kokeilla, kunhan tämä loputon pilvisyys joskus loppuisi. Testikuvaus 20.2. loppui, kun pilvet taas kerran valtasivat taivaan. Ensiyritys näyttää menneen oletusasetuksin.

Jorma M.

[Lauri Kangas]

Dpreview.comin perusteella ei ainakaan näyttäisi että K-5:ssä on kroppivideomoodia.

Mutta ei näitä tarvitse arvailla, voit hyvin kokeilla niinkuin pnuu sanoi. Eikä tarvitse odottaa selkeitäkään. Jos kamerassasi on videomoodi joka nauhoittaa 100% resoluutiolla, se ei varmasti jää huomaamatta: kuvakulma pienenee melkein kymmenesosaan normaalista.

[jmantyla]

Pitihän tätä kokeilla. K-5ssä on 640x480 koon croppivideo. Jupiter 27.2. näytti tältä:

Eli aika surkean näköinen. Noin 600 kuvaa + R6.
Vertailun vuoksi sama kohde DBK21-kameralla:

300 kuvaa keltasuodattimen läpi Tal 200K.

Digijärkkärikuvan sai yllättävän helposti tarkennettua videomoodissa ja kuvaaminen oli helppoa, kun ei tarvita tietokonetta kaapeleineen.
Kuvankäsittely ja väritasapainon löytäminen oli sitten yhtä tuskaa. Usean tunnin vääntämisestä ei tullut tuon parempaa dslr-kuvaa.

Ainakin toistaiseksi Imaging Sourcen kamera on paras peli planeettakuvauksessa.

Jorma M.

[Nuhvi]

Ostin juuri Canonin 1100D kitin kun se oli suht edullinen ja entinen Canonin 400D ei tukenut livekuvaa etsimessä tai EOS utility kautta tietokoneen näytöllä.

Vasta jälkikäteen sattui nyt sitten silmään tämmöinen sivu, jossa on testattu eri Canon järkkäreiden videokuvan laatua planeettakuvauksessa.
http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/EQ_TESTS/Canon_One_To_One_Pixel_Resolution.HTM

[Lauri Kangas]

Erikoinen lista. Onko tosiaan totta että 550D:ssä on kroppivideo mutta 600D:ssä ja 650D:ssä ei?

[TuRe]

Näyttää myös 60Da:ssa olevan, joten täytyypä kokeilla sopivassa tilaisuudessa.