Hei
Minulla Celestron CPC 9,25" putki, jonka polttoväli (Focal length) on 2350 mm.
Käytän putkessa reduceria, jolloin polttoväliksi tulee 2000 mm.
Tein eilen mittauksia Astrometrica- ohjelmalla. Sain ohjelman tunnistamaan kuvissani olevat tähdet vasta laitettuani polttoväliksi 1553 mm. :huh:
Putkessa on reducerin jälkeen suodatinpyörä ja kamera.
Onko tämä Astrometrican tarvitsema polttoväli jotenkin sidoksissä kamera pikselien kokoo vai mistä ko. asia johtuu ?
Kamerani pikselikoko on 4,65 ym x 4,65 ym (Atik 314E)
Vai johtuneeko se ainoastaan ccd kennon etäisyydestä putkeen nähden. Luulisi tällöin, että polttoväli kasvaa, mitä enemmän tavaraa putken perään liittää.
t vesa_k
Laitapa näytiksi kokonainen ruutu atikilla kuvattuna (saa olla pienennetty, kunhan ei kropattu), niin tarkistetaan polttoväli.
Mitä reduceria käytät? Celestronin oman reducerin nimellinen lyhennyskerroin on 0.67x (~1600mm) joka pätee silloin kun sen perässä on celikan oma viitisen senttiä pitkä T-adapteri jonka kierteistä on 55mm kennolle. Reducerin ja kennon välimatkan kasvatus voimistaa lyhennysvaikutusta.
Hei
Vihdoinkin sain aikaa kuvan lähettämiselle.
t vesa_k
Astrometry.net ratkaisee kuvan skaalaksi (näytti olevan 100% kuva) 0.62 kaarisekuntia per pikseli joten polttoväliksi tulee 206.265*4.65/0.62 = 1546.99 millimetriä. Jos reducerisi on se normaali celestronin/meaden linssi, niin ihan oikean kuuloinen polttoväli näyttäisi olevan.
Jos se taas on joku jolla kuuluisi saada aikaan 2000mm polttoväli, niin silloin se on todennäköisesti liian kaukana kennosta. Atikissasi on tosin niin pieni kenno, ettei tuollaiset heitot etäisyyksissä näy kuvan alueella.
Kiitos.
Noi tiedot auttaa paljon monissa asioissa kuten esim FOV:n määrittämisessä. Olenkin ihmetellyt miksei FOV pidä paikkansa kun antaa vain putken ja kameran tyypin ohjelmalle.
Atik:n kamera menee pian vaihtoon kunhan budjetti sallii. On hyvä kamera, mutta jäännyt "pieneksi".
t vesa_k
Hei! Kuinkas polttoväli lasketaan, kun kamerana ASI120MM-S ja siinä käytetty barlow2x ja siinä vielä jatkos paloja n. 6,3cm edestä. (filtteripyörä mukaan laskettuna) Eli tuossa pitäisi tulla polttoväliä enemmän noiden jatkospalojen takia, mutta kuinka paljon. Ja ainiin, putken perus polttoväli on 1800mm.
Lainaus käyttäjältä: ellu - 15.04.2016, 05:34:22
Hei! Kuinkas polttoväli lasketaan, kun kamerana ASI120MM-S ja siinä käytetty barlow2x ja siinä vielä jatkos paloja n. 6,3cm edestä. (filtteripyörä mukaan laskettuna) Eli tuossa pitäisi tulla polttoväliä enemmän noiden jatkospalojen takia, mutta kuinka paljon. Ja ainiin, putken perus polttoväli on 1800mm.
Barlowien aiheuttamaa polttovälinpidennystä ei ole ymmärtääkseni ihan triviaalia laskea jos käytetään jatkopaloja. Parhaiten polttovälin määritys varmaan onnistuu kuvaamalla Jupiteria tai muuta kohdetta, jonka kulmakoko tunnetaan. Siitä voi sitten laskea pikseliskaalan ja sitä kautta polttovälin.
Onko Barlowilla aikaansaatu polttovälin pidennys yhtä hyvä optisesti kuin vastaava natiivi polttoväli ?
Ei ole. Esim. f/10 peilillä varustetun putken kuva on täysin komavapaa, mutta saman kokoinen f/2 peili + 5x barlowi tekee oikein runsaasti komaa.
Loittojen vaikutuksen laskemista esitellään mm. täällä: http://w1.411.telia.com/~u41105032/barlow/Barlext.htm
Lainaus käyttäjältä: naavis - 15.04.2016, 10:19:13
Barlowien aiheuttamaa polttovälinpidennystä ei ole ymmärtääkseni ihan triviaalia laskea jos käytetään jatkopaloja. Parhaiten polttovälin määritys varmaan onnistuu kuvaamalla Jupiteria tai muuta kohdetta, jonka kulmakoko tunnetaan. Siitä voi sitten laskea pikseliskaalan ja sitä kautta polttovälin.
Ahaa, no sitten. Olisiko jotain valmista laskukaavaa? :rolleyes: Tai no varmaan se täältä tai jostain muualta löytyykin.
P.S. Firecapture näyttää kyllä jonkin polttovälin teksti logissa (14700mm). Mutta jostain kumman syystä tuo kyllä epäilyttää...
Lainaus käyttäjältä: ellu - 15.04.2016, 16:24:47
Ahaa, no sitten. Olisiko jotain valmista laskukaavaa? :rolleyes: Tai no varmaan se täältä tai jostain muualta löytyykin.
ASI120-MM:n pikselit taitavat olla 3,75 mikrometriä - eli 0,00375 mm - kanttiinsa.
Pikseliskaala (kaarisekuntia per pikseli) saadaan kaavalla: pikseliskaala = 206265 * pikselikoko / polttoväli. Tästä voidaan ratkoa, että polttoväli = 206265 * pikselikoko / pikseliskaala.
Jupiterin kulmahalkaisija on tällä hetkellä noin 41 kaarisekuntia. Eli jos mittaat Jupiterin leveyden kuvistasi pikseleissä, saat polttovälin seuraavanlaisella kaavalla:
polttoväli = 18,8657 * Jupiterin leveys pikseleinä
Lauri voinee korjata, jos tässä meni joku pieleen. :grin:
Pari huomiota:
Tuo kaava kannattaa painaa mieleen tässä muodossa: 200 * pikseli / polttoväli. Tässä voi käyttää normaaleja yksiköitä, eli pikselit mikrometreissä ja polttoväli milleissä. Lopputulos kaarisekkaa per pikseli. Jos haluaa tarkemmin niin vaihtaa 200 -> 206,265.
Tarkkuudesta ei tosin ole hyötyä, koska jupiterin kokoa on vaikea mitata pikselintarkasti, jonka lisäksi se ei ole pyöreä eli tulee aika iso ero riippuen missä suunnassa mittaa ja missä suunnassa tunnettu arvo on. Luotettavampi tulos tulee mittaamalla kahden tähden etäisyys, jos vain löytää ne tähtikartasta.
Jos kiinnostaa vain barlowin kerroin eikä varsinainen polttoväli, pääsee paljon helpommalla: Mittaa vain jupiterin samalla tavalla samasta kohdasta kummastakin kuvasta, ja tekee jakolaskun.
Ja kuten tässä samassa ketjussa muutama vuosi sitten Lauri onkin jo tehnyt, niin astronomy.netin platesolverilla saa kätsysti laskeskeltua myös polttovälejä. Tai silleen mä ainakin kun tarttee ja...
ok, kiitoksia paljon. Tuo Astronomy.net ei jostain syystä toiminut... Prosessoi kuvaa vaan vaikka kuinka kauan. En tiedä onko se ihan normaalia, mutta en jaksanut enää odotella enkä sen kummemmin perehtynyt asiaan... :huh:
Mutta joo, laskut ei ole vahvinta alaani niin sain melkolailla puutaheinää tulokseksi! Eli jos nyt väännätte rautalangasta niin kuinka oikeastaan mitataan kuvasta jupiterin leveys pikseleihin... :oops: Tuskin tein sen oikein: 41 * pikseliskaala?
Lainaus käyttäjältä: naavis - 15.04.2016, 16:38:37
Jupiterin kulmahalkaisija on tällä hetkellä noin 41 kaarisekuntia. Eli jos mittaat Jupiterin leveyden kuvistasi pikseleissä, saat polttovälin seuraavanlaisella kaavalla:
polttoväli = 18,8657 * Jupiterin leveys pikseleinä
Tuossahan tuli valmis laskukaava. :smiley:
Astrometry taitaa solvata kuvan tähtien avulla joten ei varmaan kuulukaan toimia planeettakuvissa?
Täälä (http://www.acquerra.com.au/astro/docs/focallength.html) on kaava:
F = (206.265 x P x U)/O
P = Kuvassa Jupiterin koko pikseliä (41)
U = Kameran pikseli koko micrometriä eli 3,75um
O = Jupiterin koko kuvaushetkellä arc-sekunttia (nyt 42.3)
F = (206.265 x 41 x 3.75)/42.3 = 749,7 mm
Lainaus käyttäjältä: ellu - 16.04.2016, 20:48:59
ok, kiitoksia paljon. Tuo Astronomy.net ei jostain syystä toiminut... Prosessoi kuvaa vaan vaikka kuinka kauan. En tiedä onko se ihan normaalia, mutta en jaksanut enää odotella enkä sen kummemmin perehtynyt asiaan... :huh:
Juu, idea tuon astrometry.netin kanssa on, että nappaat sillä laitteistolla, jonka polttovälin haluat tietää sellaisen kuvan, jossa on tähtiä riittävästi platesolvaukseen. Solvatusta kuvasta saat sitten ihan numeerisena tietona kuvan tarkan kulmaläpimitan, josta on helppo laskea polttoväli, kun tiedät kameran kennon koon.
Tosin eilen minullakin oli vaikeuksia saada weppisivun kautta mitään solvattua, jotain häikkää siellä oli.
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 16.04.2016, 21:33:54
Tuossahan tuli valmis laskukaava. :smiley:
Ja edelleen kysymys oli, kuinka mitataan jupiterin leveys pikseleinä. :smiley: henkkac:n mukaan ilmeisesti se on tuo 41 kaarisekunttia, joka vissiin on jupiterin tämän hetkinen kulmahalkaisija...
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 16.04.2016, 21:33:54
Astrometry taitaa solvata kuvan tähtien avulla joten ei varmaan kuulukaan toimia planeettakuvissa?
Joo näin ajattelin itsekkin, niin en sen enempää jääny pohtimaan asiaa...
Mutta... pikseliskaala siis on 200*3,75/1800=0,41666... <-- Onko tämä nyt siis se mainittu jupiterin kulmahakaisija? Ei kai :huh: ja mistä tuo luku 200 tulee? No jos lasken polttovälin niin pyöräytän nuo luvut vain ympäri. Kun käytän noita naaviksen ja Laurin mainitsemia laskukaavoja niin en kyllä saa mitään järkevää tulosta... :rolleyes: Ja mistä tuo naaviksen mainitsema 18,8657 luku tulee? :cheesy:
Ja vielä tuohon henkkac:n tulokseen... eli F on polttoväli (eikö tässäkin tapauksessa?) niin eikö tuo 743mm ole vähän pieni, kun kuitenkin perus polttoväli on 1800mm?
No jaa jos jätän laskut niille jotka osaavat ja mennään sillä (tuntemattomalla) polttovälillä mikä näyttää hyvältä :huh: :angel:
Lainaus käyttäjältä: ellu - 16.04.2016, 23:01:32
Ja edelleen kysymys oli, kuinka mitataan jupiterin leveys pikseleinä. :smiley: henkkac:n mukaan ilmeisesti se on tuo 41 kaarisekunttia, joka vissiin on jupiterin tämän hetkinen kulmahalkaisija...
Joo näin ajattelin itsekkin, niin en sen enempää jääny pohtimaan asiaa...
No rajaa kuva vaikka photarissa planeetan reunoja myöten ja katso mitä image size näyttää. :tongue: Sitten kerrot sen tuolla Naaviksen kertoimella.
LainaaMutta... pikseliskaala siis on 200*3,75/1800=0,41666... <-- Onko tämä nyt siis se mainittu jupiterin kulmahakaisija? Ei kai :huh: ja mistä tuo luku 200 tulee? No jos lasken polttovälin niin pyöräytän nuo luvut vain ympäri. Kun käytän noita naaviksen ja Laurin mainitsemia laskukaavoja niin en kyllä saa mitään järkevää tulosta... :rolleyes: Ja mistä tuo naaviksen mainitsema 18,8657 luku tulee? :cheesy:
Kulmahalkaisja oli se 41(tai henkka sanoi sen olevan 42,3), sitä ei tarvi enää laskea. 200 oli pyöristys tuolle 206,265:lle. Tuo naaviksen luku oli sulle valmiiks laskettu kerroin, jolla saat helposti laskettua polttovälin.
LainaaJa vielä tuohon henkkac:n tulokseen... eli F on polttoväli (eikö tässäkin tapauksessa?) niin eikö tuo 743mm ole vähän pieni, kun kuitenkin perus polttoväli on 1800mm?
No jaa jos jätän laskut niille jotka osaavat ja mennään sillä (tuntemattomalla) polttovälillä mikä näyttää hyvältä :huh: :angel:
On vähän pieni, kun siellä on väärä tuo planeetan koko pikseleinä. Sulla se on paljon enemmän.
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 16.04.2016, 23:13:00
No rajaa kuva vaikka photarissa planeetan reunoja myöten ja katso mitä image size näyttää. :tongue: Sitten kerrot sen tuolla Naaviksen kertoimella.
Okei tuota en tullu ajatelleeksi. kokeillaan....
Tietääkö, onko tuohon jotain muuta tyyliä?
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 16.04.2016, 23:13:00
Kulmahalkaisja oli se 41(tai henkka sanoi sen olevan 42,3), sitä ei tarvi enää laskea. 200 oli pyöristys tuolle 206,265:lle. Tuo naaviksen luku oli sulle valmiiks laskettu kerroin, jolla saat helposti laskettua polttovälin.
Joo niin oli pyöristys, mutta mistä se tulee?? :smiley: (menee ehkä asian ohi)
No joo, kokeilin nyt uudestaan. Eli Photari näytti Jupiterin leveydeksi pikseleinä 311 ja se kerrottuna sillä 18,8657 tulee polttoväliksi n. 5867mm Tuon voin jo uskoa :smiley:
Eikun oletin tuossa että olit kuvasta mitannut pikseleissä Jupiterin kooksi 41 pikseliä, sillä otin sen tuohon kaavaan. :smiley: Käsittääkseni tämä minun antama kaava antaa tarkimman tuloksen riippuen siitä miten tarkasti kuvasta mittaat sen Jupiterin koon pikseleissä (ja miten paljon seeing venyttää sitä).
Jupiterin pikseli koon mittaus: avaat vaikka gimp:ssä kuvan ja laitat zoom 400% tai 800% ja suorakulmio valinnalla valitset jupiterin reunoja myöten ja katsot samalla gimp ala tilariviltä koon (X x Y), kannattaa huomioida että Jupiterin reuna "pehmentyy" kuvassa niin hiukan sisäpuolelta valitsee, katsoo vaikka pysty ja vaaka mitat ja laskee kummallakin erikseen. Minulla kyllä tulee tuolla kaavalla oikeat tulokset. Huom. jos olet kuvannut binnaamalla (2x2) pitää pikseli koko kertoa kahdella (3.75 x 2) eli on silloin 7.5um.
Minun kuvassa (http://astrob.in/241638/0/) Jupiterin pikseli koko vaaka = n. 60 pikseliä, pysty = n. 58.
Kaava F = (206.265 x P x U)/O
Kuvattu binnaamalla U = 7.5 um
Jupiterin koko kuvas hetkellä O = 44.4 arcsec
P = 60 tai 58
F = (206.265 x 58 x 7.5) / 44.4 = 2020 mm
F = (206.265 x 60 x 7.5) / 44.4 = 2090 mm
Eli tässä minulla oli 2x barlow käytössä 1000mm Celestron C8 kaukoputkessa ja tässä minulla oli Asi kiinni barlowissa sillä kameran mukana tulleella 1,25" adapterilla vaikka sen olisi saanut suoraan ruuvattua barlowiin kiinni josta johtuen hieman isompi kerroin kuin 2, eli laskelmat pitää ainakin hyvin lähelle paikkansa. :smiley:
Lainaus käyttäjältä: ellu - 16.04.2016, 23:18:39
Okei tuota en tullu ajatelleeksi. kokeillaan....
Tietääkö, onko tuohon jotain muuta tyyliä?
Joo niin oli pyöristys, mutta mistä se tulee?? :smiley: (menee ehkä asian ohi)
No joo, kokeilin nyt uudestaan. Eli Photari näytti Jupiterin leveydeksi pikseleinä 311 ja se kerrottuna sillä 18,8657 tulee polttoväliksi n. 5867mm Tuon voin jo uskoa :smiley:
Joku viisaampi saa sanoa mistä tuo 206,265 tulee. Kai sen on joku laskenut joskus. :tongue:
Noniin. Jatkossa sitten pitää käyttää tuota Henkkac:n linkkaamaa laskukaavaa, kun Jupiterin kulmahalkaisija muuttuu - ja ehkä kameran pikselikokokin. :wink:
Lainaus käyttäjältä: Oskari - 16.04.2016, 23:51:04
Joku viisaampi saa sanoa mistä tuo 206,265 tulee. Kai sen on joku laskenut joskus. :tongue:
Noniin. Jatkossa sitten pitää käyttää tuota Henkkac:n linkkaamaa laskukaavaa, kun Jupiterin kulmahalkaisija muuttuu - ja ehkä kameran pikselikokokin. :wink:
206 265 on kerroin, jolla voi muuntaa radiaanit kaarisekunneiksi. Yksi radiaani on noin 57,296 astetta. Aste on 3600 kaarisekuntia. 57,296 * 3600 = 206 265. Jos pikselien koko onkin kaavoissa ilmoitettu mikrometreinä millimetrien sijaan, kerroin jaetaan tuhannella, eli siitä tulee 206,265. Tämä sitten voidaan Laurin esimerkin mukaan pyöristää kahteensataan.
Jos oikein ymmärsin :rolleyes: niin aiemmin mainuttu linkkin (http://w1.411.telia.com/~u41105032/barlow/Barlext.htm) sivulta lasketaan barlowin jatkopalan aiheuttama uusi kerroin seuraavasti:
M1 = uusi kerroin
B = jatkopalan pituus
F = barlowin polttoväli (miinus merkkinen)
C = tarkennuspisteen muutos
M1 = M - (B/F)
F = C / (2 - M - (1/M) )
B = -F (M 1 - M)
Tuon C mittaamisessa pitää huomioida että kuvauskamera on kiinitetty samalle etäisyydelle tarkentimestä ilman barlowia ja barlowin kanssa tai muuten pitää huomioida myös kameran kiinityksen etäisyyden muutos, muutoin tuon C mittaus helppo, kamera kiinni ilman barlowia ja tarkennus kohdalleen ja mittaa paljonko tarkentimessa on matkaa pohjaan ja sit barlow kiinni (ilman jatkopalaa) ja tarkennus kohdalleen ja mittaus tarkentimesta pohjaan ja näiden mittojen erotus on C.
Pitääkin kokeilla seuraavan kerran kun tulee sopiva kuvauskohde tuon 25mm jatkopalaa miten hyvin toimii ja millaisen tuloksen saa polttoväliksi ja kertoimeksi. :tongue:
Muistuttaisin edelleen että jos haluatte laskea polttovälejä noin tarkasti, Jupiter ei ole mikään optimaalinen kohde. Ensin täytyisi varmistua että planeetalle ilmoitettu sen hetkinen kulmahalkaisija on ilmoitettu esim. ekvaattoria pitkin. Planeetan halkaisijassa on peräti 7% eroa ekvaattorin vs. napojen suunnassa mitattuna, mikä voi neljän metrin polttovälillä muuttaa määritettyä polttoväliä melkein 300 milliä.
Kun Paint-ohjelmassa liikuttelee hiirtä kuvan päällä, näkyy vasemmassa alakulmassa, minkä pikselin päällä osoitin milloinkin on.
Esimerkiksi tässä (http://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/201604/51667_67bcf0febfeca0b2409b51a7fb51429e.jpg) kuvassa, kun osoitin on Jupiterin ekvaattorin vasemmassa reunassa, Paint näyttää 116, 236 px ja ekvaattorin oikeassa reunassa 334, 223 px. Siitä sitten saa Pythagoraan lauseella ekvaattorihalkaisijaksi sqrt[(116 - 334)^2 + (236 - 223)^2] = 218,4 pikseliä.
Cartes du ciel antaa Jupiterin ekvaattorihalkaisijaksi kuvaushetkellä 42,5 kaarisekuntia ja kamerani pikselikoko on 0,0056 mm. Siitä saan henkkac:n viestissä mainitulla kaavalla polttoväliksi 206265 * 218,4 * 0,0056 / 42,5 = 5936 millimetriä.
Jupiterin reunat ovat sen verran epämääräiset, että halkaisijan mittaaminen ei liene ihan tarkkaa. Sen verran kai tuosta voi päätellä, että polttoväli on kuutisen metriä.
Tämä kuva oli otettu 2,4x Barlowilla, mutta kameran kanssa fokus on sen verran eri paikassa, että suurennuskertoimeksi tulee noin 3. Vastaavasti 2x Barlowini näkyy antavan kuvissa 2,5x suurennuksen. Kuvausputki on Schmidt-Cassegrain, joten toki myös putken polttoväli vähän vaihtelee sen mukaan, missä kohdassa fokus sattuu olemaan.
Lainaus käyttäjältä: henkkac - 16.04.2016, 21:44:22
Täälä (http://www.acquerra.com.au/astro/docs/focallength.html) on kaava:
F = (206.265 x P x U)/O
P = Kuvassa Jupiterin koko pikseliä (41)
U = Kameran pikseli koko micrometriä eli 3,75um
O = Jupiterin koko kuvaushetkellä arc-sekunttia (nyt 42.3)
F = (206.265 x 41 x 3.75)/42.3 = 749,7 mm
Barlowin kanssa saatavaa polttoväliä on melko mahdoton laskea ilman tarkkaa tietoa optisesta rakenteesta. Tähtiä kuvaamalla ja kuvista laskemalla on mahdollista mitata polttoväli huolellisesti työskennellen promillen tarkkuudella. Esim. DeepSkyStackerin info-tiedostosta voi tähden paikan hakea sadasosapikselin tarkkuudella. Ilmaisista karttaohjelmista voi selvittää tähtien tarkat sijainnit. Esim. Cartes du Ciel ja USNO-luettelo antaa tähden deklinaation kulmasekunnin sadasosan tarkkuudella ja rektaskension sekunnin kolmella desimaalilla. Pikselikentässä oleva etäisyys saadaan Jerryn esittämällä tavalla pythagoraan avustuksella. Taivaskoordinaatien avulla ilmaistu välimatka vaatii hieman trigonometriaa ja tuntikulmien muuntamista astemaailmaan. Jos pallotrigonometria on unohtunut, löytyy tieto vaikkapa haulla "how to calculate angular distance between stars". Tämän jälkeen polttoväli selviää aiemmin esille tuotua matematiikkaa soveltaen.
Matemaattisista taivaan asioista kiinnostuneille on suunnitteilla viikonlopun kurssi, joka tällä näkymällä on Ursan havaintokeskuksessa syys–lokakuun vaihteessa. Siitä lisää myöhemmin.
Hannu Määttänen
Kokeilin tuolla (http://www.gyes.eu/calculator/calculator_page1.htm) sivulla olevaa kulmaetäisyyden laskemiseen kahden tähden välillä (tuli muuten sama tulos kuin Cartes du Ciel ohjelman etäisyys mittaus toiminnolla) olevaa laskinta, laskin tästä (http://astrob.in/231258/B/) kuvasta Alcyone ja "TYC 1800-1984-1" tähden etäisyyden, Cartes du Ciel ohjelmasta katsoin tähtien koorinaatit "Apparent" kohdasta, tähtien etäisyydeksi sain 0d 06m 54.1s joka on 414,1 arcsec ja gimp ohjelmassa on mittaustyökalu jolla voi mitata pikselien etäisyyksiä ja sillä sain tähtien etäisyydeksi 535,7 pikseliä ja näillä tiedoilla laskin tuolla minun aiemmalla kaavalla niin sain polttoväliksi 1000,6mm eli tuolla tavalla pääsi jo alle 1mm tarkuuteen. :cheesy:
Kokeilin samalla tavalla laskea toisesta kuvasta etsinkaukoputken polttovälin ja sain tulokseksi 175,3mm eli sen täytynee olla se 175mm. Tuo Cartes du Ciel ohjelman etäisyys mittaus on täysin toimiva kunhan käyttää tähtiä jotka se tunnistaa.
Astrobin on näköjään laskenut tuolle kuvallesi pikseliskaalaksi 0,772. Sillä saadaan polttoväliksi 1001,9349 mm. Että ei kauas paiskaa sekään. :smiley:
Laskeskelin tässä myös tuolla paljonko tulee focal reduserille kertoimeksi sillä tavalla kuin olen käyttänyt sitä niin tarkaksi kertoimeksi sain 0.534x, laskin kolmen tähden etäisyydet (kaksi etäisyyttä) ja katsoin vielä niistä keskiarvon. :tongue: