guide-scope?

[awallin]

onko olemassa nyrkkisääntöä guide-scope:n valinnassa? polttoväli, apertuuri suhteessa pääputkeen?

vai pitäisikö laskea resoluutio arcsec/pixel guide-kameralla ja saada se samaksi/pienemmäksi kuin pääkameralla?

tarkoitus olisi käyttää web-kameraa ja PHD guiding softaa. vielä pitäisi hankkia USB-porttiin sopiva guideport adapteri - onko hyvistä+halvista malleista kokemuksia foorumilaisilla?

[einari]

Ennen vanhaan oli kait sääntönä että guideputkessa olisi jotain tuplasti polttoväliä kuin kuvausputkessa,
mutta nykyään yleisenä käytäntönä on että guideputki on polttoväliltään puolet tai jopa alle kuvausputksesta.
Itselläkin on esim kuvausputksessa 1300mm ja guiderissa 500mm ja homma toimii kun on käytössä 'subpixel guiding'.

[dirty]

Nuo polttovälit saa kokonaan unohtaa. Ratkaisevaa on autoguiderin ja kuvausputken/kameran välinen resoluutioiden (arcsec/pixel) suhde. Autoguiderin pikselin kokoa laskettaessa täytyy huomioida myös siinä yleensä käytetty binnaus. Ainakin MaxIm DL pääsee sub-pikselin tarkkuuteen siten, että autoguiderin resoluutio voi olla selvästi isompi. Tietääkseni suhde saa olla jopa 10-kertainen tai ehkä enemmänkin.

[PetriKe]

Jos vähän tarkennetaan, niin tuohon resoluutioon (kaarisekuntia/pikseli) vaikuttaa putken polttoväli sekä kameran pikselin koko. Lisäksi jos käytetään okulaaria, barlowia, reduceria ja binnausta, niin kaikki em. vaikuttavat resoluutioon. Ja sitten lopuksi kaikkihan on kiinni jalustan kyvystä hyvään seurantaan. Siinä ei sub-pixel tason seurannankorjaus auta, jos heitot kasvavat liian suuriksi.

Sääntö seurannaltaan onnistuneisiin kuviin on, että seurannan heitot eivät saa olla suurempia kuin kuvauskameran yhden pikselin resoluutio. Jos kuvauskameran resoluutio on esim. 2 kaarisekuntia / pikseli, seuranta (x- ja y-akseli) ei saa valotuksen aikana heittää yli tuon 2 kaarisekunnin. Jos seurantakameran resoluutio on 4 kaarisekuntia / pikseli, ei seurannan virhe seurantakamerassa saa tässä tapauksessa ylittää 0,5 pikseliä, koska muutoin kuvauskameran virhe menee yli pikselin.

Seurannakorjauksen tarkkuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös seeing sekä kuinka usein seurannakorjauksia tehdään. Jos korjataan liian usein esim. kerran sekunnissa tai useammin, korjataan itse asiassa seeingin vaikutuksia, joka johtaa helposti ylikorjaamiseen. Myös jalustan PEC eli jaksolliset virheet vaikuttavat seurannakorjaukseen. Jos jalustan PEC-korjaus on päällä, saatetaan olla tilanteessa, jossa sekä jalusta että seurannakorjaus korjaavat jalustan virhetta ja taas mennään ylikorjaukseen.

Oma systeemi (ja sen heikkoudet) on syytä osata hyvin, jotta saadaan seurannaltaan onnistuneita kuvia. Tässä kannustan jokaista opettelemaan muutama perusasia sekä kokeilemaan juuri omaan systeemiin sopivia säätöjä. Ja joskus vaan on niitä iltoja, jolloin mikään ei toimi teorioista huolimatta :D