Spot diagram tulkintaa

[Jyrki]

Osaisiko joku auttaa tulkitsemaan oheista Spot kuviota. Kuva on Officina Stellaren Riccardi-Honders tyyppisestä putkesta. Olisi mukava kuulla kommentteja mitä tämä kuva oikeastaan kertoo putken laadusta ja mitä ei.

t. Jyrki H

[Lauri Kangas]

Nuo spotit ovat kokoelmia säteitä joita on ihan laskennallisesti tykitetty objektiiviin ja katsottu minne linssien geometria ne fysiikan lakien mukaan ohjaa. Alimmalla rivillä (symmetriset kuviot) ollaan optisella akselilla eli kuvan keskellä, ja ylemmillä riveillä vähän siitä sivussa. Keskimmäisessä sarakkeessa taas on tarkennettu äärettömään ja muissa sarakkeissa vähän ohi.

Spotit siis tavallaan kuvaavat sitä miltä tähdet teoreettisesti näyttäisivät tuolla optiikalla. Boksin koko näyttää olevan 25 mikrometriä eli fokuksessa tähdet osuisivat parin kolmen pikselin alueelle hyvissä olosuhteissa normaalilla kameralla.

Nuo on kuitenkin laskettu pelkästään geometrisen optiikan avulla eli valon aaltoluonnetta ja siitä johtuvaa diffraktiota ei ole otettu huomioon. Yleensä noissa spottikaavioissa on piirretty ympyrä joka kertoo Airyn kiekon koon jota pienemmäksi tähden kuva ei sen kokoisella optiikalla mitenkään voi tulla. Jos geometrinen tarkastelu osoittaisi kaikki säteet ko. ympyrän sisälle, optiikka on diffraktiorajoitettu eikä sitä siis enää saa tarkemmaksi suunnittelemalla linssien muotoja paremmin, vaan pitää ruveta muuttamaan fysiikan lakeja.

Sitä ympyrää ei näy tuohon merkatun. Tietämällä aukkosuhteen voisi helposti laskea mikä sen koko olisi.

[Jyrki]

Paljon kiitoksia Laurille kommenteista.

Eli jos ymmärsin oikein niin kyseessä on mallin tekemä laskelma kyseisen optiikan mahdollisuuksista, eikä niinkään todellinen testiraportti jostain olemassa olevasta putkesta.  Lisäksi kuvasta ei taida nähdä kuinka spotin koko muuttuu kentän laidoille mentäessä ?

Officina Stellaren mainosmiesten mukaan: Veloce 200 Spot size (@26 mm from axis, w/flattener) 8 microns, mutta kun kuvaa katselee niin spotin koko näyttäisi olevan yli kymmen micronia jo keskellä.

Sitten vielä yksi tärkeä kysymys eli kuinka pienelle alueella laadukkaalla optiikalla (esim. hyvä APO/RC putki) tähden voi saada mahtumaan ...ja kuinka paljon tällä on käytännön merkitystä kuvia otettaessa ? Jos kuvia otetaan esim. Kodakin KAF 8300 chippillä, jossa pikselin koko on 5.4µm ja kyseisellä Veloce putkella niin kuinka paljon spotin koolla on merkitystä.

Velocen aukkosuhde on F/3 (polttoväli 600 ja "vapaan" aukon koko 200 mm)

[mistral]

 Lisäksi kuvasta ei taida nähdä kuinka spotin koko muuttuu kentän laidoille mentäessä ?

Kuvan oikeassa pystypalkissa näkyy "angle" merkintä. Se vissiin kertoo kentän laidalla olevan spotin muodon. Tarkoittaako "angle 2" 2 asteen kenttäleveyttä vai että tähti on 2 asteen päässä keskilinjasta, sitä en tiedä.

[Lauri Kangas]

Eli jos ymmärsin oikein niin kyseessä on mallin tekemä laskelma kyseisen optiikan mahdollisuuksista, eikä niinkään todellinen testiraportti jostain olemassa olevasta putkesta.  Lisäksi kuvasta ei taida nähdä kuinka spotin koko muuttuu kentän laidoille mentäessä ?

Ei vaan kuvasta nimenomaan näkee. Alin rivi kertoo miltä tähti näyttää kuvan keskellä eri tarkennusasetuksilla, keskimmäinen ja ylin rivi taas kertovat tilanteen vähän kauempana kuvan keskustasta. Kuinka paljon kauempana, sen kertomiseen pitäisi tietää mitä nuo numerot tuossa kertovat, niinkuin mistral yllä tuumii.

Sitten vielä yksi tärkeä kysymys eli kuinka pienelle alueella laadukkaalla optiikalla (esim. hyvä APO/RC putki) tähden voi saada mahtumaan ...ja kuinka paljon tällä on käytännön merkitystä kuvia otettaessa ? Jos kuvia otetaan esim. Kodakin KAF 8300 chippillä, jossa pikselin koko on 5.4µm ja kyseisellä Veloce putkella niin kuinka paljon spotin koolla on merkitystä.

Velocen aukkosuhde on F/3 (polttoväli 600 ja "vapaan" aukon koko 200 mm)

Noilla parametreilla Airyn kiekon halkaisija (=valon aaltoluonteen rajoittama pienin mahdollinen spotin koko) on sellainen nelisen mikrometriä kennon pinnalla joka vastaa vajaata 1.5 kaarisekuntia taivaalla. Airyn kiekon ulkopuolelle tulee sitten vielä himmeät diffraktiorenkaat ja muuta roinaa ja kaiken kukkuraksi suomessa ei ole koskaan niin hyvä keli että saisit 1.5" kokoisia tähtiä. Todellisuus on lähempänä 3"-5" seeingin vaikutuksesta. Eli jotain alle viiden pikselin kokoisia tähtiä on moisella yhdistelmällä odotettavissa.

[Jyrki]

Paljon kiitoksia Laurille ja mistralille kommenteista.

Kyllä nämä asiat alkavat pikku hiljaa hahmottumaan, vaikka välillä tunteekin olonsa tosi tyhmäksi. Nämä astrokuvausvälineet vaan ovat sen verran arvokkaita leluja, ettei huvittaisi tehdä kovin suuria mokia hankintoja tehtäessä. Näyttää näet tulevan pitkässä juoksussa tosi kalliiksii ostaa joka kaudelle uudet välineet ja myydä vanhat pois puoleen hintaan.Tekisikin mieli ostaa kerralla hieman paremmat vehkeet niin ei tarvitsisi olla niitä joka vuosi uusimassa ...vaikka saattaa tietysti olla, että siitä strategiasta se vasta kallis lasku lopulta tuleekin 

[naavis]

Paljon kiitoksia Laurille ja mistralille kommenteista.

Kyllä nämä asiat alkavat pikku hiljaa hahmottumaan, vaikka välillä tunteekin olonsa tosi tyhmäksi. Nämä astrokuvausvälineet vaan ovat sen verran arvokkaita leluja, ettei huvittaisi tehdä kovin suuria mokia hankintoja tehtäessä. Näyttää näet tulevan pitkässä juoksussa tosi kalliiksii ostaa joka kaudelle uudet välineet ja myydä vanhat pois puoleen hintaan.Tekisikin mieli ostaa kerralla hieman paremmat vehkeet niin ei tarvitsisi olla niitä joka vuosi uusimassa ...vaikka saattaa tietysti olla, että siitä strategiasta se vasta kallis lasku lopulta tuleekin 

Yksi hyväksi todettu taktiikka on ujuttautua paikalliseen tähtiharrastusyhdistykseen ja käyttää kerhon välineitä.

[einari]

Eipä sulla nytkään kovin huonot pelit ole (Losmady G11 ja 127mm tripletti).

On se vaan niin että rajahyöty hyvin useassa harrastuksessa pienentyy aika merkittävästi jossain vaiheessa, mutta rajahyödyn hinta kasvaa sitten 'tähtitieteellisesti'.
Ja jos sitten hommaa viimeisen päälle hifi-astrovehkeet niin kuinka usein Suomen keleissä se pääsee näyttämään kyntensä - kerran vuodessa/kymmenessä vuodessa ?
En kiellä etteikö voisi olla  mukavaa omistaa vehkeet jotka toimii kuin unelma ja joilla kuvaaminen/katselu ei ole laitteista kiinni.

No tää on nyt tätä kauden lopun filosofista lätinää...

[Jyrki]

Eipä sulla nytkään kovin huonot pelit ole (Losmady G11 ja 127mm tripletti).

On se vaan niin että rajahyöty hyvin useassa harrastuksessa pienentyy aika merkittävästi jossain vaiheessa, mutta rajahyödyn hinta kasvaa sitten 'tähtitieteellisesti'.
Ja jos sitten hommaa viimeisen päälle hifi-astrovehkeet niin kuinka usein Suomen keleissä se pääsee näyttämään kyntensä - kerran vuodessa/kymmenessä vuodessa ?
En kiellä etteikö voisi olla  mukavaa omistaa vehkeet jotka toimii kuin unelma ja joilla kuvaaminen/katselu ei ole laitteista kiinni.

No tää on nyt tätä kauden lopun filosofista lätinää...

Olet pitkälti oikeassa, varsinkin sen rajahyödyn osalta 

Nykyisistä välineistä sen verran, että jalusta on hyvinkin riittävä ja putkikin varsin laadukas ja polttoväliltään erinomainen kompromissi. Se mitä olen kuitenkin etsimässä, on parempaa valovoimaa sekä paremmin tähtikuvaukseen soveltuvaa kameraa. Ja kun siihen pitäisi vielä yhdistyä helppokäyttöisyys ja kohtuullinen laatu, niin kustannukset näyttävät nopeasti karkaavan käsistä.

Syynä tähän välinerumbaan on pitkälti se mistä itsekin kirjoittelit eli hyviä kelejä ei ole kovin paljon, ja kun aika on muutenkin rajallinen tekijä, niin olisi mukava saada jotain kuvattuakin. Tähän taas auttaa nopeampi putki, herkempi kamera ja helppokäyttöiset välineet.   

Joten jatketaan nollaa lähestymistä...

[hm]

Nuo spottikoot ilmaistaan yleensä pienimmän neliösumman menetelmällä laskettuna RMS-kokona, joka luonnehtii hyvin pisterykelmän olemusta. Lisäksi RMS-arvo on huomattavasti pienempi kuin spottiroiskeen ulkoreunoja myötäilevä geometrinen koko - tämä tietysti on erityisen mieluista markkinoinnin kannalta. Tuo mainittu 8 mikronin koko on siis RMS-mitta. Tällaisessa valovoimaisessa systeemissä oleva filtteri tuo spottikokoon muutaman mikronin lisän.

Spottikuvat säilyvät siisteinä reunalle asti, joka kuvassa oli 2 astetta taivaalla ja runsaat kaksi senttiä kennolla. Lottovoiton kohdatessa olisi luokkaa KAF-16801 oleva kenno linjassa muun suorituskyvyn kanssa.

Tarkkana saa fokusoidessa olla, sillä jo viiden sadasosamillin tarkennusvirhe levittää tähden noin kahdenkymmenen kuusimikronisen pikselin pinnalle.

Hannu Määttänen

[Jyrki]

Kiitos Hannu

[Jyrki]

Nuo spottikoot ilmaistaan yleensä pienimmän neliösumman menetelmällä laskettuna RMS-kokona, joka luonnehtii hyvin pisterykelmän olemusta. Lisäksi RMS-arvo on huomattavasti pienempi kuin spottiroiskeen ulkoreunoja myötäilevä geometrinen koko - tämä tietysti on erityisen mieluista markkinoinnin kannalta. Tuo mainittu 8 mikronin koko on siis RMS-mitta.

Alkoi kiinnostamaan se spotin todellinen koko sen verran, että otin yhteyttä Officina Stellareen ja kyselin asiasta. Sieltä sanottiin, että ilmoitettu 8 mikronia ei ole RMS mitta vaan lähellä todellista halkaisijaa ..."it is not an RMS value but a roughly measure of the total diameter of the Spot"

Joten voisiko tästä päätellä, että kyseessä on varsin laadukas laite ?