Tuli tuossa purettua Skyliner 200:nen ja laitettua flokkaus (dc-fix velour). Kasatessa putkea rupesin kuitenkin katselemaan kuinka heiveröinen putki antaa periksi tarkentimesta vähän kääntämällä, joten ajattelin tehdä putken sisälle 1,5-2mm pellistä tuentarenkaan. Eli onko joku tehnyt tälläisen toimenpiteen ja onko siitä apua?
Kuvassa jäykistelevy joka olisi tarkoitus pulttailla putken sisäpintaan kiinni.
Toimenpide kannattaa tehdä, koska tuolla saat poistettua tarkentimen aiheuttamia taipumia merkittävästi. Itselläni on vanhassa 300/1500 sonotube-putkessani vähän vastaava rakenne (vain kaareva alumiinilevy viidenneksen ympyränkaarella) tarkentimen alla ja se tukevoitti tarkentimen kiinnitystä selvästi. Jos käytät terästä, niin huomioi myös painonlisäys ja tasapainopisteen muuttuminen. Samassa yhteydessä voisi myös miettiä pitäisikö esim. fokusta nostaa ylemmäksi putken sivusta ts. siirtää tarkentimen reikää hitusen lähemmäksi pääpeiliä. Tämä saattaisi vaatia samalla suuremman apupeilin, jotta kuva-alan vinjetointi pysyisi kurissa. Vai onko fokus nyt juuri kohdallaan putken sivussa käyttämälläsi kameralla?
Painopisteen siirtyminen ei haittaa, jos tämän levyn tekee. 1,5mm rautalevystä tulee painoa 1,5Kg, 2mm > 2Kg. Alumiinillä vastaavat arvot 1,5mm > 0,54Kg ja 2mm > 0,7Kg. Voi olla, että teen alumiinistä. Riippuu siitä mitä materiaalia ja vahvuutta on ajossa töissä lähiaikoina. Saisihan tuota kevyemmäksi aika paljonkin, jos ei tekisi melkein täyttä ympyrää, mutta kai se on parempi tehdä kerrasta reilun kokoinen. Tuon raon tukeen jätin putkessa olevan sauman takia.
Tarkenninta ei tarvitse siirtää, kun ostin TS-servisestä tuohon tarkentimeen uuden kiristimen, jolloin skywatcherin omia adapteriholkkeja ei enää tarvitse käyttää.
Hyvä tietää, että tuosta on hyötyä, koska tuo ohut putki antaa periksi todella paljon jo pienestäkin painosta.
Tuli sitten tehtyä tuo tukilevy, mutta pienensin sen vain puolikkaaksi, jotta vähän säästyi painossa. Ero on kyllä todella huomattava. Nyt tarkennin ei vaihda asentoa vaikka kokeilee vääntää reilusti.
Materiaalina oli 1,5mm pelli ja painoa tuli lisää 0,75Kg.
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Laitteet/Rakenteluja/IMG_6333.JPG/full)
Samalla liimasin merkin suoraan tarkentimen vastapuolelle. Tämän avulla saa tarkentimen kohdistettua oikeaan asentoon, jos tarvitsee tulevaisuudessa se purkaa ihan palasiksi.
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Laitteet/Rakenteluja/IMG_6342.JPG/full)
Säädin tarkenninta hieman eri asentoon, joten tuli tarvetta myös kiertää apupeiliä. No sehän ei tietenkään onnistunut ruuvien aiheuttamien painaumien takia, joten hioin suuremmat nypyt pois ja tein tuohon väliin tuollaisen prikkasysteemin, jonka joskus olin youtubesta nähnyt. Samalla myös maalasin apupeilin taustan ja kyljet mustiksi.
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Laitteet/Rakenteluja/IMG_6347.JPG/full)
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Laitteet/Rakenteluja/IMG_6349.JPG/full)
Prikkaviritelmä osottautui oikeinkin käytännölliseksi, kun putkea säätelin takaisin iskuun.
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Laitteet/Rakenteluja/IMG_6352.JPG/full)
(http://infinity.kuvat.fi/kuvat/Laitteet/Rakenteluja/IMG_6353.JPG/full)
Nyt on putki flokattuna ja vahvistettuna ensitalvea varten. Toivottavasti näistä muutoksista olisi edes pientä apua uusiin koitoksiin.
Tuleeko tarkentimen sisukset putkeen valon kulkutielle myös normaalissa käyttötilanteessa?
jk
Nyt kun olet muutenkin tuunaamassa putkea, niin kiinnitä huomiota tarkentimen putkesta näkyvään pääputken sisäseinään siellä apupeilin taustalla. Väittävät että Newtonin kontrastia voi parantaa, kun pitää tuon taustan mahdollisimman mustana ja heijastamattomana apupeilin suuntaan. En muista onko siitä erikseen mainintaa tässä CN artikkelissa, mutta voisit lukaista tämänkin yleistiedoksi:
http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2078 (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2078) Stray Light Control in Newtonian Telescopes
Edit: kirjoititkin tuossa yllä käyttäväsi "dc-fix velour" materiaalia flokkaukseen, joten tuo seinäheijastus on varmaankin hoidettu kuntoon. Jenkit näkyvät kaupallistaneen tämänkin tuotteen: http://www.protostar.biz/flock.htm (http://www.protostar.biz/flock.htm)
Se muistelemani linkki oli täällä: http://users.belgacom.net/astronomy/tips_maintenance.html (http://users.belgacom.net/astronomy/tips_maintenance.html) (kohdasta "Flocking a Newtonian reflector telescope")
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 04.05.2013, 22:13:04
Tuleeko tarkentimen sisukset putkeen valon kulkutielle myös normaalissa käyttötilanteessa?
jk
Tulee noin 15mm matkalta. Ei onneksi ihan noin pahasti kuin kuvassa. Ajattelin katkaista tuon putken lyhemmäksi, mutta pitää kehitellä sopiva stoppari, jotta ei rullaa tuota alemmalta laakerilta ylitse. Toisaalta olisi voinut tarkennintakin siirtää, mutta sitten olisi apupeilikin mennyt uusiksi ja olisi joutunut reittämään putken uudestaan, joten se jäi vaihtoehdoista pois.
Ei tätä putkea ole oikein alunperin valokuvaukseen suunniteltu, mutta näillä mennään.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 04.05.2013, 22:36:48
Nyt kun olet muutenkin tuunaamassa putkea, niin kiinnitä huomiota tarkentimen putkesta näkyvään pääputken sisäseinään siellä apupeilin taustalla. Väittävät että Newtonin kontrastia voi parantaa, kun pitää tuon taustan mahdollisimman mustana ja heijastamattomana apupeilin suuntaan. En muista onko siitä erikseen mainintaa tässä CN artikkelissa, mutta voisit lukaista tämänkin yleistiedoksi:
http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2078 (http://www.cloudynights.com/item.php?item_id=2078) Stray Light Control in Newtonian Telescopes
Edit: kirjoititkin tuossa yllä käyttäväsi "dc-fix velour" materiaalia flokkaukseen, joten tuo seinäheijastus on varmaankin hoidettu kuntoon. Jenkit näkyvät kaupallistaneen tämänkin tuotteen: http://www.protostar.biz/flock.htm (http://www.protostar.biz/flock.htm)
Se muistelemani linkki oli täällä: http://users.belgacom.net/astronomy/tips_maintenance.html (http://users.belgacom.net/astronomy/tips_maintenance.html) (kohdasta "Flocking a Newtonian reflector telescope")
dc-fixin velourilla tuo on nyt teipattuna. Näyttää kuvassa todella kirkkaalta, kun salaman kanssa otin kuvan. Todellisuudessa ero alkuperäiseen "mustaan maaliin" on erittäin suuri. Ajattelin vielä päällystää tarkentimenkin putken sillä, mutta tarkentimen putken sisäpintaa ei mahdu teippaamaan, kun menee muuten liian ahtaaksi komakorjaimelle.
Lainaus käyttäjältä: prototype - 04.05.2013, 23:28:14
Toisaalta olisi voinut tarkennintakin siirtää, mutta sitten olisi apupeilikin mennyt uusiksi ja olisi joutunut reittämään putken uudestaan, joten se jäi vaihtoehdoista pois.
Tuon voi toteuttaa myös siirtämällä pääpeiliä eteenpäin, ei tarvitse porailla tarkentimelle eikä apupeilin kannattimille uusia reikiä, pääpeilin tuennalle sen sijaan joutuisi tekemään kolme reikää...
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 05.05.2013, 10:18:20
Tuon voi toteuttaa myös siirtämällä pääpeiliä eteenpäin, ei tarvitse porailla tarkentimelle eikä apupeilin kannattimille uusia reikiä, pääpeilin tuennalle sen sijaan joutuisi tekemään kolme reikää...
Käyhän se tietysti noinkin :azn: Olen jopa yhdelle putkelle tuon tempun tehnyt ja nyt ajattelin vain takenninta siirrellä :cheesy: No kumminkin apupeilin joutuisi hommaamaan isomman, joten taitaa jäädä toteuttamatta.
Onko tuo apupeili kovinkin tarkkaan mitoitettu?
On se niin justi, että ei ole varaa pääpeiliä siirrellä. Noin millin reuna jää apupeilin ympärille käyttämättä tällähetkellä.
Lainaus käyttäjältä: prototype - 06.05.2013, 16:20:09
On se niin justi, että ei ole varaa pääpeiliä siirrellä. Noin millin reuna jää apupeilin ympärille käyttämättä tällähetkellä.
Mitenkäs tuo apupeilin lopullinen koko tulisi määrittää kun mennään näinkin liki kuin jää 1mm käyttämättä?
Piirsin paperille omasta luomuksesta 1:1 mittakaavassa kartion jossa kartion kärki vastaa polttopistettä. piirroskartio on käännetty 90 astetta sivulle tarkentimen kohdalta siten että polttopiste tulee n.110 mm ulos putkesta.
apupeilin oletetulta kohdalta keskeltä mitattuna kartion leveys on n. 46mm ja apupeilin halk. on 52mm.
siirränkö apupeilin paikkaa vai annanko olla?
Tuo oma pelivarani perustuu ihan vain siihen, kun katsoo tarkentimesta, että kuinka pääpeili näkyy apupeilistä. Eli pääpeilinheijastiksesta apupeilin reunaan jää noin millin tila. GSO:n 150/750 taas jää tuota reunaa paljon enemmän. Millääntavalla en ole siis laskenut tuota yhtä milliä. Eli vertaan vain sitä näkyykö koko pääpeili apupeilistä. Päättelin vain, että jos siirrän pääpeiliä eteenpäin, niin silloihan sen koko kuva ei mahdu apupeilille.
Tuolla on yksi esimerkki apupeilin koon määrittämiseksi http://www.teknofokus.fi/Astro/Apeili.htm
Käytännössä putken käyttötarkoitus määrää apupeilin optimikoon ja sijoituspaikan optisella akselilla.
Tuo teknofocuksen laskukaava antaa juurikin tuon 46 mm tulokseksi, eli saman mitä tuo paperille piirretty kartio, mutta kuitenkin siellä sanotaan että apupeilin pitäisi olla hieman isompi.
Newt ohjelma laskee apupeilin kooksi 52mm ja pää - apu peilien välimatkan n. 20mm lyhemmäksi kuin minun paperiversiossa.
Taidan viritellä tuubin pääpeilin puoleisen pään siten että pääpeiliä saa tarvittaessa siirrettyä.
Prototypen esimerkistä innostuneena tein itsekin omalle newtonille saman tarkentimen tuentaoperaation ja flokkauksen. Tarkentimeen kohdistuu uuden kameran ja ASA:n lyhentäjän myötä melkoisen paljon painoa, tarkennin mukaanlukien siinä on noin reilut kolme kiloa yhteispainoa ja tuentaa siis tarvitaan. Ainakaan tästä ei nyt tarvitse enää huolehtia, luulen että hyvä tuli.
Ne pakolliset ennen ja jälkeen kuvat sitten seuraavaksi:
(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/flokkaus1.jpg)
(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/flokkaus2.jpg)
(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/flokkaus3.jpg)
(https://kotisivukone.fi/files/artonastrokuvat.julkaisee.fi/nvv/flokkaus4.jpg)
Ero on selvästi havaittavissa. Flokkausmateriaalia ostin tuolta pari metriä joka juuri ja juuri riitti 10" newtonille http://www.etola.net/Tuote/kodin_sisustus/sisustusmuovit/d_c_fix_velour_kontaktimuovi
Tarkentimen tuentaan käytin kahden millimetrin alumiinia jonka maalasin kaiken varalta vielä mattamustalla mutta kuten kuvasta näkyy niin kovin heijastavaa tuo näyttää olevan. Tuolle putken suulla olevalle jäykisterenkaalle täytyy vielä tehdä jotain...
Päätin tarttua tähän samaan aiheeseen. Nykyinen kameravarustus on dispersiokorjaimen myötä sekä pitkä, että painava ja vääntää tarkenninta aika tavalla. Opettelin säätämään fokuseriin "ennakkoa" ja kollimoimaan lisäpainon kanssa, mutta ei se sittenkään kovin tarkasti käy.
Flextube dobsonin yläpää, sisältäen etsimen, tarkentimen ja fokuserin, on kolmen tangon päässä keikkuva D=500mm, L=250mm peltiputkenpätkä, molemmissa päissään valusta tehty vahvikerengas. Rakenne on sinällään jämäkkä ja viime kesän kollimointiharjoituksessa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=11842.0) sitä edelleen säätelin. Tarkennin on kuitenkin kiinnitetty pelkästään tuohon ohueen peltiin ja pelti lommahtelee kuorman alla.
Päätin hyödyntää rakenteessa olevia vahvikerenkaita. Leikkelin, porasin ja maalasin 10mm alumiinilevystä kaksi muotoiltua latanpätkää:
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/kollimointi/latat1.jpg/_full.jpg)
Nämä ruuvasin kiinni vahvikerenkaisiin ja korvasin fokuserin kiinnitysruuvit pidemmillä, jolloin ylettyivät pellin läpi lattoihin asti. Nyt koko paketti on tukeva ja vaatii vain inauksen taipumakompensointia kollimointiin. Ero on todella huomattava.
(http://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/kollimointi/latat2.jpg/_full.jpg)
Samalla edelleen parantelin fokuserissa olevia 2" jatkoadaptereita poistaen niistä loputkin klapit.
Murtsi, miten teit tuon kaarevan tuentalevyn? Eniten oikeastaan kiinnostaa, että miten taivutit sen sopivaksi? Meikäläisellä on mielessä joku vähän vastaava tuenta- ja flokkausoperaatio.
Kyseessä on alumiinilevy, joten kaarevuuden sain helposti käsin taivuttelemalla :smiley:
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 18.05.2016, 20:37:33
Kyseessä on alumiinilevy, joten kaarevuuden sain helposti käsin taivuttelemalla :smiley:
Jaa, se taipuu niin kevyesti! Hyvä tietää.
Pyöreää putkea vasten taivuttelu antaa myös nätin kaarevan pinnan eli kaarevuussäteen hallinta on helpompaa kuin vapaalla kädellä levyä väännellen :wink:
(Teräslevyllä joutuu ottamaan putken lisäksi avuksi myös ruuvipenkin, vasaran ja puupala(t) pinnan puristukseen/muodonmuutoksiin, jottei tule ruuvipenkistä rumia jälkiä levyn pintaan.)