TT Ari kamppanja

[Mika Luostarinen]

Moi kaikki,

AAVSOlla on menossa TT Ari muuttujan havaintokamppanja koko loppuvuoden. Tässä havaintokampanjassa on tarkoitus tukea MOST projektia.

Lisätietoja: http://www.astro.ubc.ca/MOST/


--- clip ---
Observing Instructions


Supporting photometric CCD observations of TT Ari are requested before, during, and after the MOST observations. From Dr. Vogt: "Serial observations, if possible of minimal duration one orbital period per night (3.3 hours), at any time between August and December 2012. Differential CCD photometry: Johnson UBV or white light (without filter) [s/n=50], time resolution 1 minute (in order to resolve the flickering and possible quasi-periodic oscillations with a ~20 minutes period)."

--- clip ---


Kampanja on siis aika pitkä, elokuusta joulukuuhun. Kuvaus tapahtuu fotometristen suodattimien läpi (UBV) tai ilman suodatinta. Signal-to-noise pitäisi olla vähintään 50, aikasarjan aikaresoluutio 1 minuutti eli yksi kuva minuutissa kuvattava. Yön aikana kuvattuun sarjaan pitäisi saada systeemin yksi kierros eli aikasarjan pituus vähintään 3.3 tuntia.

Yritän itse osallistua tähän nyt syksyn aikana.

AAVSOn teksti kokonaisuudessaan:

http://www.aavso.org/aavso-alert-notice-469

TT Ari muuttujan sijainti:

http://www.semiregular.com/img/TTARI-location.png

Yksityiskohtaiset vertailukartat AAVSOn www-palvelusta: http://www.aavso.org/vsp



Cheers,
-Mika

[Timo Kantola]

Sain noin neljä tuntia kokoon ennen pilvien saapumista. 15sek valotuksilla SNR 1500 kieppeillä.
30cmF4 ja Jhonsson-V. Kaikkineen 648 mittausta

[Mika Luostarinen]

Sain noin neljä tuntia kokoon ennen pilvien saapumista. 15sek valotuksilla SNR 1500 keppeillä.
30cmF4 ja Jhonsson-V. Kaikkineen 648 mittausta

Erinomaista ! En ole itse päässyt kuvaamaan mutta heti kun tulee selkeä yö lähden tornille.

Raportoitko jo mittaukset eteenpäin ?

-M

[vesa k]

Hei
Olen raportoinut 4 eri kappyraa AAVSO:lle.

Tuossa kuvaajassasi sanoit kayttaneesi 15s valotuksia, mutta Mika kertoi kuvien pitaisi olle 1 min valotuksia.

Onko tama tarkeaa ??

t vesa_k

[Mika Luostarinen]

Hei
Olen raportoinut 4 eri kappyraa AAVSO:lle.

Tuossa kuvaajassasi sanoit kayttaneesi 15s valotuksia, mutta Mika kertoi kuvien pitaisi olle 1 min valotuksia.

Onko tama tarkeaa ??

t vesa_k

Aavson viestin perusteella valotusten väliset ajat korkeintaan minuutin välein mutta saa olla tiheämminkin kuvattuna. Signal-to-noise vähintään 50.

Tuo ei siis tarkoita, että kuvan valotusajan pitäisi olla minuutti.

-M

[Timo Kantola]

 Mika kerkisikin jo vastaamaan , mutta tässä samasta asiasta.

Hei
Olen raportoinut 4 eri kappyraa AAVSO:lle.

Moikka,
Juu siellä etelässä lienee paremmat kelit 

Tuossa kuvaajassasi sanoit kayttaneesi 15s valotuksia, mutta Mika kertoi kuvien pitaisi olle 1 min valotuksia.
Onko tama tarkeaa ??

Minuutti on pisin suositeltu valotusaika, jotta nopeimmat valovaihtelut tulisi näkyviin. Tähtien tuikkiminen asettaa alarajaksi valotukselle noin 10sek - joten sille välille kun osuu , niin hyvä on.

Ja käppyrä on liitetty AAVSO:n tietokantaan.

[vesa k]

Moi

Ja sitten yksinkertainen kysymys yksinkertaiselta henkilolta:

Miten helpoiten mittaan S/N suhteen ?

t vesa

[Mika Luostarinen]

Moi

Ja sitten yksinkertainen kysymys yksinkertaiselta henkilolta:

Miten helpoiten mittaan S/N suhteen ?

t vesa

Käyttämäsi ohjelmisto kertoo tämän sinulle kun klikkaat haluttua kuvassa näkyvää tähteä jollain sopivilla optioilla tms. Tämä tietysti vaatii sen, että ohjelmisto jota käytät sisältää tämän toiminnon. Kaikki softat eivät tuota sisällä mutta esim MaximDL ja  AIP4WIN sisältävät.

En itse käytä Windowsia, joten joku muu, joka käyttää esimerkiksi Maxim DL softaa voi kertoa miten tuo tehdään.


-ML

[Timo Kantola]

MaxIm DL4 näyttää sen suoraan inforuudussa, kun laittaa kursorin kohteen päälle:
Käytetty apertuuri sekä ylimääräiset tähdet donitsin kehällä vaikuttavat mittaustulokseen.

EDIT: latasin käppyrän Semiregularillekkin.

[vesa k]

Moi
Kiitos, kuten mainitsin yksinkertainen kysyja. Pitaisi opiskella enemman softien kayttoa.

t vesa_k

[Jyri Lehtinen]

Jos tähti on kuvassa tarpeeksi kirkas, että fotonikohina (fotonien saapumisen epäsäännöllisyys) peittää muut kohinalähteet alleen, voi signaalikohinasuhteen arvioida helposti taskulaskinmatematiikalla.

Fotonikohina on Poisson-jakautununna, mikä antaa sille yhden tärkeän ominaisuuden: signaalin kohina on suuruudeltaan signaalin neliöjuuren kokoinen. Fotonikohinan hallitseman signaalin signaalikohinasuhde on siis signaalin neliöjuuri,

S/N = S/sqrt(S) = sqrt(S)

Huom. Tässä on tärkeää muistaa, että signaali on taivaalta tulleiden ja kennolle elektroneiksi rekisteröityneiden fotonien lukumäärä eikä digitoituun kuvaan tallentunut ADU-lukema. Kennolla olleiden elektronien määrän saa ADU-arvosta kertomalla kameran gain-kertoimella ja signaalikohinasuhteen arvioksi tulee

S/N = sqrt(g*ADU)

Jos tähdestä mittaa taustataivaan vähentämisen jälkeen vaikkapa 2000 ADUa ja kameran gain on g=1.5 e-/ADU, tulee pelkällä fotonikohinalla havainnon signaalikohinasuhteeksi S/N = 55.

[vesa k]

Hei

Menee hieman aiheen vieresta, mutta muistan opiskeluajoiltani, etta SNR on desibeleja dB.

Miten tassa ? Eli mika on hyvan SNR:n arvo kuvauksessa ? 10 dB ?

t vesa_k

[Jyri Lehtinen]

Havaitsevassa tähtitieteessä signaalikohinasuhde ilmoitetaan säännöstään ihan vain signaalin ja kohinan suuruuksien suhteena. Siis esim. jos signaali on suuruudeltaan 10 yksikköä ja sen päällä olevan kohinan keskihajonta 1 yksikköä, saadaan sen signaalikohinasuhteeksi S/N = 10/1 = 10. Tämä käytäntö sopii passelisti tähtitieteeseen, jossa kärsitään kroonisesta datan vähyydestä ja kohinaisuudesta. Lukuun ottamatta planeetta- ja aurinkohavaintoja, on tähtitieteessä epätavallista törmätä mittauksiin, joissa signaalikohinasuhde on yli 1000.

Laboratoriotieteissä ja tekniikan alalla ovat asiat tässä suhteessa aivan eri mallilla, kun dataa saa helposti yllin kyllin ja sen kohina voi olla erittäin pientä. Näillä aloilla signaalikohinasuhde on paljon kätevämpää ilmoittaa logaritmisella asteikolla desibeleinä ja välttää suurista luvuista puhuminen.

[Lauri Kangas]

Viidenkympin SNR on sama kuin 17 dB (10*lg(50)), mutta SNR:n ilmoittaminen deppoina ei ole tarpeen eikä myöskään tapana.

Timon kuvankaappauksen perusteella suosittelisin ehkä vähän isompaa sisempää ympyrää? Nythän meinaa tähden liepeet jäädä ulkopuolelle.

[Jyri Lehtinen]

Timon kuvankaappauksen perusteella suosittelisin ehkä vähän isompaa sisempää ympyrää? Nythän meinaa tähden liepeet jäädä ulkopuolelle.

Tätä on itse asiassa tutkittukin. Kiinnostuneet voivat lukea Howellin vanhan paperin aiheesta: http://adsabs.harvard.edu/abs/1989PASP..101..616H. Paperin oleellinen tulos fotometrian tarkkuuden kannalta on, että sisin fotometria-apertuuri kannattaa pitää yllättävän pienenä. Parhaat tulokset saa paperin perusteella valitsemalla apertuuriympyrän suunnilleen tähtien kuvien puoliarvoleveyksien suuruiseksi. Tällöin eittämättä jää paljon tähtien valoa mittaamatta.

Uskoa voi lisätä katselemalla paperin kuvaa 6. Siinä apertuurin koko on häiritsevästi ilmoitettu pikseleinä eikä suhteessa tähden kuvan kokoon. Silti se näyttää selvästi, kuinka apertuurin kasvattaminen parantaa fotometrian tarkkuutta vain tiettyyn rajaan saakka, jonka jälkeen tarkkuus lähtee laskemaan yllättävän ripeästi.

Parhaan mahdollisen fotometria-apertuurin valitseminen tuntuisi olevan aikalailla oma taiteenlajinsa. Kaiken lisäksi äärimmäiseen tarkkuuteen pyrkiessä saa huomata, että eri kirkkauksisien tähtien paras apertuurin koko ei ole täysin sama. En kuitenkaan todellakaan suosittele tuskailemaan tämän asian parissa kuin ehkä kokeilumielessä. Lisäksi pitää muistaa, että kaikkien saman fotometriasetin tähtien (kohde ja kaikki vertailu- ja tarkistustähdet) mittaukset on tehtävä identtisillä apertuureilla. Muuten on suuressa riskissä lisätä fotometriaan systemaattista virhettä.