Jalustan taipumien mittaus kotikonstein

[vehnae]

Taas sataa, eli aika kehitellä sisätekemistä. Kamerajalustan (Manfrotto 055XPROB) käyttäjänä on tullut huomattua, että jos kuvauskohdetta on vaihtanut yön aikana, niin napasuuntauksen tarkkuus on muuttunut merkittävästi. Käsin väännellessä jalusta tuntuu olevan heikoin lenkki, ja analyyttisenä nörttinä tietenkin kiinnostaa nähdä kaikki numeroin.

Tarkin talosta löytyvä mittalaite on järkkärin kenno, ja miljoonalaatikosta löytyi pieni laserpointteri jonka teippasin wedgeen kiinni pohjois-etelä -suunnassa. Ajatuksena siis osoittaa pointterilla suoraan kameran kennolle (ts. ei objektiivia), jolloin systeemiä käännellessä hyvinkin pienet liikahdukset saisi videolle talteen. Viereisestä lootasta löytyi väliin ND400-suodatin, jolloin 1/1000 valotusajalla kennolle piirtyi mukavasti pointterin valaisema alue ilman että kuva paloi puhki.

Kameran nauhoittaessa kääntelin systeemiä varovasti tuntiakselin ympäri, siirsin videon koneelle ja mittailin siitä pointterin liikkeitä. Lopputulemana pointterin täplä vaelti kennolla 3-4mm matkan korkeussuunnassa tuntiakselin asennon mukana. Sivusuunnassa tuntui olevan saman verran klappia sen mukaan mihin suuntaan systeemiä pyöritti. Kamera oli 270cm päässä jalustasta, joten tuo muutaman millin liike kennolla tarkoittaa kulmana 4-5 kaariminuutin vääntyilyä.

Tästä opittua seuraavalle kuvausreissulle:
- Käännä ennen napasuuntausta tuntiakseli suurinpiirtein oikeaan suuntaan, niin taipumat muuttuvat napasuuntauksesta kohteeseen siirtyessä mahd. vähän
- Napasuuntauksen hinkkaaminen viimeiseen asti ei tällä kokoonpanolla ole kovin kannattavaa, vaikka hyvin tarkkaan suuntaukseen olisikin laskennallisesti mahdollista päästä
- Tarkista napasuuntaus kohdetta vaihtaessa

Niin ja tämä ei nyt siis ole yleinen tuomio Manfrotton jalustaa kohtaan, pitää huomioida että mulla on siinä wedge, astrotrac, vastapaino ja kuvauskalusto laskettuna yhteensä n. 8kg tavaraa, mikä on tuolle jalustalle aika paljon.

[Timpe]

Pitänee linkittää tähän ketjuun omia kokeilujani Newton putken taipumista ja niiden kotikutoisesta mittaamisesta. Tätä samaa voinee hyödyntää myös AstroTracille ja sen seurannalle:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg42166#msg42166
Periaate tuossa mittauksessa on hyvin simppeli ja jos systeemi ei taipuile yhtään, niin lopputuloksena tähdistä syntyy suoria viivoja. Näiden ympärillä on lievä (jalustan koneiston seurantavirheen aiheuttama) heilunta suuntaan ja toiseen, mistä matemaattisesti suuntautuneet nörtit voivat laskea myös seurantavirheen suuruuden kaarisekunteina. Oma putkeni oli tuolloin hyvinkin taipuilevassa kunnossa, minkä näkee hyvin noista 20min käyristä

[vehnae]

Kiitos Timpe linkityksestä, täällä foorumilla on hurja määrä hyödyllistä informaatiota jemmattuna. Aika paljon on tullut noita vanhoja juttuja kahlattua, mutta jos aihe ei ole sillä hetkellä ollut akuutti niin eipä niitä enää jälkikäteen muista.

Pitää vielä tuohon omaan laserpointterikikkailuun todeta, että yhtään tehokkaampi laser ja järkkärin kenno ei sitten ole terveellinen yhdistelmä, googlesta/youtubesta voi hakea kauhutarinoita 'dslr laser damage' -hakusanoilla. Pienellä laserpointterilla vahinkoa tuskin saa aikaiseksi etenkään nd-filtterin kanssa, mutta tällaiset tietysti omalla vastuulla .