Tolpan värähtely

[Kaizu]

Puutolpan hankaluus on ilman kosteuden mukaan muuttuvat mitat, poikkisyyhyn n.5% kun ilman suhteellinen kosteus vaihtuu välillä 0-100%. Syiden pituussuuntaan muutos on huomattavasti pienempi. Värähtelyominaisuuksiltaan puu on hyvä materiaali. Jos tolpan pystyy konstruoimaan niin että mittamuutokset eivät haittaa tai jos saa eliminoitua ilmankosteuden vaikutuksen, puu on käypäinen materiaali. Yliopiston tähtitiedemuseossa on vanhoja Fraunhoferin putkia joissa on tukevat puujalustat.

Kaizu

[Librari]

Sähkötolppa kävi joskus mielessä, kun niitä tuolla 6kpl täys pitkää näyttää lojuvan.
Mökin nurkkiin olen sähkötolpan pätkät laittanutkin.

Kokeilin paksuntaa tolppaa laittamalla viljakuivurin torven pätkän(halkaisija 31cm) tolpan ympärille. Oikea lande meininki
Torvi on ohuehkoa peltiä ja ei siten itsessään tue.
Tarkoitus olisi valaa taas se täyteen ihme ainetta, mitä kohtaan luottamus tukevuuden osalta ei ole ainakaan vahvistunut projektin aikana.

Oli pakko kokeilla tunkea peltiputki täyteen hiekkaa. Mittasin samalla paljon hiekkaa tarvitsisi valua varten.
Hiekka pelkästään ei merkittävästi vähentänyt värähtelyä. Illalla voisi kokeilla muuttuiko värähtelyn amplitudi moottori päällä ja
mahtuuko newton ja sen käyttäjä pyörähtelemään vapaasti.

[Kaizu]

Jos tuon putken alapään saisi tukevasti kiinni samaan perustukseen kuin nykyinen tolppa ja sitten valaisi välin kuivabetonilla niin luulisi anakin tolpan olevan tarpeeksi tukeva. Jos vielä heiluu niin sitten heiluu koko perustus.

[iosainio]

Puutolpan hankaluus on ilman kosteuden mukaan muuttuvat mitat, poikkisyyhyn n.5% kun ilman suhteellinen kosteus vaihtuu välillä 0-100%. Syiden pituussuuntaan muutos on huomattavasti pienempi. Värähtelyominaisuuksiltaan puu on hyvä materiaali.

Painekyllästetyn pylvään rakenne on aika paljon tiiviimpi, eikä se ime niin paljon kosteutta kuin käsittelemätön. Painekyllästetyn materiaalin saatavuus vaan on siviilille hankala, ympäristömääräykset painavat.

Onkohan usein tolppien alapäähän laitettu "tatti" hieman turha? Kantavuus ei kaukoputken tolpassa kuitenkaan ole niin oleellinen, jos vertaa esim. sähköpylväitä. Niiden alapää on halkaisijaltaan muutaman kymmenen senttiä ja painoa se pinta-ala voi kantaa silti yli 500 kiloa.

Kantavuutta enemmän itse panostaisin siihen, että tolppa on upotettu tarpeeksi syvälle. Siten itse tolpan materiaali vaikuttaisi tukevuuteen enemmän kuin sen perustus.

Ilkka

[Kaizu]

Kyllästys torjuu ennemminkin puuta lahottavia pieneliöitä. En ole huomannut nerkittävää eroa käsitellyn ja käsittelemättömän puun vettymisessä ja mittojen muuttumisessa. Sen olen huomannut että maassa makaamassa olleet vanhat painekyllästetyt laudat ovat kymmenenkin vuoden jälkeen kovia kun taas käsittelemättömät ovat lapioitavissa pois. Sellaisia tukevasti kyllästettyjä, kuin vanhat sähkötolpat ja ratapölkyt, ei taida enää olla saatavilla ja jos niitä jostain löytyy niin niitä ei missään tapauksessa saa laittaa maahan. Ne ovat ongelamajätteitä.
Painekyllästetyn puun suolat syövyttävät sinkityt ruuvit heikoiksi melko nopeasti, samoin käy muullekin rautatavaralle joka on kosketuksissa kostean painekyllästetyn puun kanssa. Tuo on syytä huomioida kun kiinnittää hienomekaniikkaa puutolppaan.
Puun voi kyllästää epoksihartsilla, näin tekevät jotkut veneenrakentajat. Onko materiaali käsittelyn jälkeen puuta vai muovia, on sitten taas toinen kysymys.

Kaizu

[Kaizu]

Onkohan usein tolppien alapäähän laitettu "tatti" hieman turha? Kantavuus ei kaukoputken tolpassa kuitenkaan ole niin oleellinen, jos vertaa esim. sähköpylväitä. Niiden alapää on halkaisijaltaan muutaman kymmenen senttiä ja painoa se pinta-ala voi kantaa silti yli 500 kiloa.

"Tatti" ei ole turha jos se on oikein tehty. Antura on niin tukevan alustan päällä että alusta ei anna periksi anturaa kuormittavien voimien vuoksi. Hyvä alusta on peruskallion päällä oleva karkea sorakerros. Antura, jalustan tapauksessa, pitää olla niin suuri ja painava että tolppaan tulevat sivuvoimat eivät sitä siirrä tai kallista. Tähän vaikuttavat sekä tatin halkaisija että paino. Tolppa puolestaan pitää olla niin tukeva ja tukevasti kiinni että se ei mainittavasti taivu siihen kohdistuvista sivuvoimista. Tolpan on myös syytä olla nopeasti vaimeneva jotta se ei jää värähtelemään. Perustusta ympäröivät, yläpuoliset maakerrokset lapioidaan paikalleen niin että maanpinnan liikkeet ja tärinät eivät välity tolppaan.

Sähköpylvään päätehtävä on kannatella johtoja tai valaisinta tai molempia. Sille asetetaan aivan toisenlaisia vaatimuksia kuin kaukoputken jalustalle ja sen ei taas tarvitse säilyttää asentoaan kaarisekuntien tarkkuudella. Sähkötolppaa parempi vertailukohta saattaisi olla nostokurki, siinä tulee perustalle samantapaisia kuormia kuin tähtikaukoputken jalustassa.

Kaizu

[iosainio]

En ole tehnyt vertailuja painekyllästetyn ja kyllästämättömän puun muodonmuutoksista kosteuden suhteen mutta painekyllästys rikkoo puun solurakennetta, jolloin sen ominaisuutta ei voi suoraan verrata kyllästämättömään.

Vaikka aiemmin vertailua olikin sähköpylvääseen, ei huojunnan vertailua kannata tehdä maan päällä metrisen kaukoputken tolpan ja 10 metriä maan päällä olevan pylvään kesken. Pitänee pohtia molempia samanmittaisina, paljonko 10 metrinen kaukoputken tolppa värähtelisi. Vertailua nostokurkeen en oikein hahmota, nosturi on kokonaan maan päällä vastapainoilla ja pylväs taas pysyy tukevasti juurikin sen riittävän suuren upotuksen vuoksi.

Lähes sataprosenttisesti jakeluverkon rakentamisessa kyllästettyihin pylväisiin kiinnitetään kapineet sinkityillä pulteilla ja ruuveilla. Ovat vaan kuumagalvanoituja ja kestävät kyllä vuosikymmeniä. Legenda kestämättömyydestä johtuu terassilautojen ruuvailusta halvimmilla mahdollisilla ruuveilla, jotka ruostuisivat tavallisessakin puussa.

Enhän minä tattia tyrmännyt, mutta se taitaa monella jäädä liian pintaan ja tolpan tukevuus jääkin sitten kokonaan tatin varaan, eikä tolppaa ympäröivän maan tukevuutta hyödynnetä.

Jos uteliaisuutta riittäisi, pitäisi oikein mitata pylvääntyven värähtely ja vaimennus.

Ilkka

[Kaizu]

"Tatin" toiminta ei perustu sen upottamiseen. Se toimii aivan yhtä hyvin pinnassa kuin upotettunakin. Sivulta päin tolppaa "tukeva" maa on tässä haittaava tekijä, se työntää tolppaa vinoon ja välittää maanpinnan tärähtelyt tolppaan.
Ruuvien syöpyminen ei ole legenda, olen sen ihan itse kokeillut ja jopa päässyt vertaamaan saman ruuvin kestävyyttä kyllästetyssä ja kyllästämättömässä puussa. Ruuvit olivat "huonoija" sähkösinkittyjä mutta noin vuodessa sinkitys katosi kyllästetyssä puussa olevista ruuveista ja seuraavana kesänä ruuvit napsahtelivat poikki puun turvotessa sadekelillä. Samana aikana, kyllästämättomässä puussa, sinkitys vain hieman himmeni. Kuumasinkitys antaa tietenkin lisäaikaa, ennen kuin rauta alkaa kadota. Hankalana puolena on että hienomekaniikka ei kuumasinkittynä toimi. Jakeluverkko voitaisiin rakentaa myös haponkestävistä osista, mutta hinta olisi aika paljon korkeampi ja osia saattaisi itsekseen kadota niinkuin muissakin entisissä sosialistisissä neuvostotasavalloissa. Samat asiat, eri sanoin kerrottuna, löytyy myös Kestopuun tuoteinfosta. Siellä ei mainittu mitään puun solurakenteen rikkoutumisesta enkä löytänyt muualtakaan siihen viittaavaa tietoa.
Sähköpylväille sallitaan melko isot liikkeet, ennen kuin niiden toiminta häiriintyy toisin kuin kaukoputken jalustalle. Jos sähköpylväät perustettaisiin kuin kaukoputket, olisivat sähköpylväät kovin arvokkaita ja hitaita pystyttää. Nostokurjen otin esimerkiksi sen vuoksi että sen toiminta asettaa perustukselle saman tapaisia vaatimiuksia kuin tähtikaukoputkikin. Mittakaava ja tarkkuusvaatimukset ovat tosin erilaiset.

Kaizu

[iosainio]

Hieman jo poikkeaa alkuperäisestä aiheesta, olkoon vielä kommentti materiaalista. Painekyllästys tehdään (ainakin tehtiin) pääpiirteittäin siten, että puu laitetaan alipaineeseen, siitä imetään ulos pihkaa ja muuta kosteutta. Alipaine pois, annetaan huilata, laitetaan kyllästysaineessa paineeseen, paine pois, huilaus, sitten alipaine, jolla imetään liika kylläste puusta takaisin talteen, lopuksi pieni paine ilman kyllästettä ja jemmaan plassille. Loppukäyttäjälle ei prosessilla ole merkitystä.

Ilkka

[Ransu]

Siirrytäänpäs puun ominaisuuksista ja painekyllästyksen kiehtovasta maailmasta takaisin olemassaolevaan rakenteeseen
Tuo teräksinen kiinnityskappale johon jalusta kiinnitetään on kierretankojen varassa, minusta nuo tangot nayttävät melko hoikilta kannateltavaan massaan nähden ja saattavat joustaa alapään kiinnityskohdasta. Ilmeisesti kierretankoja ei voi kovin paljon lyhentää, oletan että jalusta tulee kiinni ylemmän teräslätkän alapuolelta ja tarvitset tuon välitilan kiinnitystä varten. Voisit koittaa tukevoittaa rakennetta kiertämällä kierretankoon esim.  hyvin varustetusta rautakaupasta saatavat pitkät mutterit ns "jatkomutterit"  jotka esim M 12 koossa ovat n. 40 mm pitkät. Näillä saat kasvatettua kierteen halkaisijaa ja tukevoitettua rakennetta. Kiertämällä jatkomutterit kierretankojen alapäähän ja tiukkaamalla ne saadaan kierre ja mutteri yhdeksi rakenneosaksi jonkanka tukevuus on suurempi kuin pelkän kierretangon. Noiden kierretankojen vaihto paksummaksi taitaa olla pois laskuista jos ovat valussa kiinni. Tuo teräsputki jonka olet pujottanut alkuperaisen viemäriputken päälle poistaa todennäköisesti joustamisen tolpan osalta, kun vaan valat betoniputken ja teräksen välin täyteen betonia.

[Librari]

Sieltä tuli sähköpylväs -keskustelun mukana hyviä perusteita ankkuri "tatin" merkityksestä.
Voi olla että nykyinen tatti on rakennettu väärin ja siten saattaisi päästä heilumaan?

Nykyisessä tolpassa on siis vielä hiekkaa peltikuoren sisässä ja eilen illalla pääsin kuin pääsinkin vähän testailemaan.
Laitoin myös seurantamoottorin kiinnitysvarren ja jalustan eq pään väliin kumin palasen.
Moottorin aiheuttama värinä katosi kuvasta. Ainakaan silmin Vegaa katsottaessa sitä ei erottanut.
Valokuvausta voisi yrittää paremmalla säällä, se varmaan kertoo tylysti rakenteen tukevuudesta.

Ensi viikolla voisi uskaltautua valamaan tuon tolpan vielä täyteen.
Tuolla olisi jo varattuna 2cm putkea tueksi kierretankojen ympärille. Tuntuu vaan että tolppa "joustaa" vielä muualta kuin noista tangoista.
Vähän pystyy vielä tankoja lyhentämäänkin, sen verran että tilaa jää kiintoavaimella kiristää.

Seuraavana olisi katon avaus mekanismin suunnittelu/toteutus. Suunnitelmana yhdelle sivulle liikkuva katto.
Toimisiko yhditelmä: peltikatto, kiskot vesijohtoputkesta( >1"), kattorakenteen rullat+laakerit (auton romuista), kehikko puusta/vesijputkesta.

Taitaa mennä kohta Havaintosuojat ja tähtitornit -kategorian alle jos tässä vielä lisä apua tarvitsen. 

[Kaizu]

Seuraavana olisi katon avaus mekanismin suunnittelu/toteutus. Suunnitelmana yhdelle sivulle liikkuva katto.
Toimisiko yhditelmä: peltikatto, kiskot vesijohtoputkesta( >1"), kattorakenteen rullat+laakerit (auton romuista), kehikko puusta/vesijputkesta.

Toimii
http://www.viestikallio.fi/fi/index.php

Kaizu

[Kaizu]

Nyt kun tarkemmin katselin ruuviviritelmän kuvaa niin kiinnitti huomiota että levy on neljän pultin varassa. Oikeampi määrä olisi kolme.
Neljälläkin yläpään saa säädettyä kun ensin löysää yhden, niin että se ei häiritse säätämistä ja sitten säätää kolmella ruuvilla yläpään vaateriin.
Sen jälkeen voi neljännenkin varovasti kiristää kun samalla vahtii että se ei liikuta yläpäätä mihinkään suuntaan.

Edellä esitetty ajatus jatkomuttereiden käyttämisestä ruuvien tukemiseen, kullostaa hyvältä. Halkaisija tulee 1,7 kertaiseksi ja jäykkyys lähes viisin kertaiseksi, eikä maksa paljoa.

Kaizu