Ostin 6kk vanhalle pojalleni joululahjaksi newton-peiliputken Sky-Watcher 114/500:n ja olen sitä nyt yrittänyt käyttää ja katsellakkin taivaalle silloin kun se pojan käytöstä on joutanut. Tämän putken mukana tuli muutamia okulaareja, tarkalleen ottaen 2xbarlow, 10mm sekä 25mm wide angle.
Nyt on ollut mukavia pakkasia ja selkeitä kelejä, mutta jostain on aina pölähtänyt sumuverho, joten kunnolla olen kerennyt vasta katsella marsia ja kuuta. Kuu näyttää mageelta, mutta mars oli jo pettymys. Suurimmalla 100xsuurennuksella (10mm+2xbarlow) planeetta oli nuppineulan pään kokoinen ja hämärästi punainen. En nähnyt vaikka kuinka siristin olympos monsia enkä napojen valkoista jäätä..
Kysymys kuuluu: Mitä näen tällä putkella ja näillä okulaareilla? Kuinka tarkasti erotan Marsin, Saturnuksen, Jupiterin ja muut aurinkokunnan planeetat ja ehkä andromedaa? Onko mukana tulleet okulaarit kuraa ja millaiset kannattaisi investoida, jos haluan näkymiä paremmaksi. Saako tuosta putkesta kelvollista millään virityksellä? Valokuvaamiseen en aio ainakaan vielä ryhtyä.
Lainaus käyttäjältä: Ookke - 10.01.2010, 14:54:56
Kuu näyttää mageelta, mutta mars oli jo pettymys. Suurimmalla 100xsuurennuksella (10mm+2xbarlow) planeetta oli nuppineulan pään kokoinen ja hämärästi punainen. En nähnyt vaikka kuinka siristin olympos monsia enkä napojen valkoista jäätä..
Planeettahavainnoissa ilmankehän rauhattomuus tai rauhallisuus ennen kaikkea on kaiken a ja o. Muutenkin, planeettahavaitsijat saattavat katsoa yhtä planeettaa jopa tunteja, jotta näkisi pieniä ja hentoja yksityiskohtia. Katsottavan planeetan täytyy olla mieluiten korkealla taivaalla, seeingin hyvä, putken on jäähtynyt kunnolla ja havaitsijan oltava kärsivällinen. Näillä eväillä pääsee jo pitkälle.
Lainaus käyttäjältä: Ookke - 10.01.2010, 14:54:56Kysymys kuuluu: Mitä näen tällä putkella ja näillä okulaareilla? Kuinka tarkasti erotan Marsin, Saturnuksen, Jupiterin ja muut aurinkokunnan planeetat ja ehkä andromedaa? Onko mukana tulleet okulaarit kuraa ja millaiset kannattaisi investoida, jos haluan näkymiä paremmaksi.
Mitä planeetoista näkee tuollaisella kaukoputkella... varmin paikka on katsella muiden havaintoja kohteista. Niitä löytyy mm. Ursan KPK-jaoston sivuilta: http://ursa.fi/ursa/jaostot/kpk/
Andromeda näkyy tietysti - näkyyhän se helposti jo paljain silminkin. Valosaasteesta riippuen tuollaisella putkella näkee muutamista kymmenistä kohteista useisiin satoihin.
/Jake
Kiitoksia vastauksesta! Riittääkö 100 krt suurennus marsin yksityiskohtien havannointiin? Muuttuuko liike ongelmaksi jos kasvattaa suurennusta ja tarkat ja yksityiskohdat on löydettävä aina kuvaamalla ja suurentamalla sekä kuvankäsittelyllä? Kärsivällisyys ei ole hyveeni, mutta ohjeitten mukaan olen yrittänyt tutkailla ja kovin vaatimattomaksi tulos ainakin toistaiseksi on jäänyt. Eli putki on ollut pihalla jäähdytettynä muutaman tunnin ja tutkailukin on kestänyt kohtuullisesti. Valosaasteesta ei nyt täysin ole päässyt, mutta kohtuullista keliä on ollut tarkkailuun.
Riittääkö peilin erottelukyky jos kohdetta aletaan vielä suurentamaan lisää? Jos voi mitä okulaareja ja barloweja suosittelisitte putkeen, jotka olisivat sitten sen verran hyvät, että niitä voisi käyttää ehkä myöhemmin päivitetyissä laitteissa.
LainaaKiitoksia vastauksesta! Riittääkö 100 krt suurennus marsin yksityiskohtien havannointiin? Muuttuuko liike ongelmaksi jos kasvattaa suurennusta ja tarkat ja yksityiskohdat on löydettävä aina kuvaamalla ja suurentamalla sekä kuvankäsittelyllä?
Kannattaa huolehtia, että putki on kunnolla kollimoitu. Perseuksen tuplajoukkoa 25x-suurennuksella katsoessa ei välttämättä huomaa jos kollimointi on vähän sinnepäin eikä ihan tarkka. Planeettahavainnoissa pienen piiperryksen erottaminen on kuitenkin A ja O. Jos ilmakehä on rauhallinen ja kollimointi kunnossa niin 100x-suurennuksella voi erottaa planeetasta paljonkin, jos viitsii katsella riittävän tarkkaan. Kannattaa myös piirtää ylös, mitä näkee. Ei se paljon vaivaa vaadi planeettojen kohdalla, mutta jää hyvät muistot.
Ajattelitko kuvata Marsia? Siinä tapauksessa ymmärrän kuvankäsittelykommentin. Jos ottaa riittävästi yksittäisiä kuvia planeetasta ja pinoaa ne, voi saada hyvää jälkeä kun on ensin harjoitellut. Pitää kuitenkin ottaa planeetan pyörimisliike huomioon, kun kuvia yhdistelee. Eihän siinä ole mitään mieltä, että kasaa planeetan kahdesta eri puoliskosta napatut kuvat yhteen.
Mitä suurennukseen tulee, niin 100x ei ole ehdoton maksimi, mutta yli 200-kertaista en käyttäisi tuon kokoisessa putkessa. Katselumukavuuden kannalta on parempi käyttää pitkäpolttovälinen okulaari + barlow - yhdistelmää kuin lyhytpolttovälistä okulaaria.
Se 25mm okulaari on aivan hyvä, mutta ainakin itselläni on suunnitelmissa ostaa 10mm okulaarin tilalle joku tasokkaampi. Oma putkeni on Sky-Watcherin 114/1000, mutta okulaarit ovat mitä ilmeisemmin samat.
Kannattanee lukea myös:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=186.0
Tattista vastauksista! Tämä selkeytti taas näkemystä pikkasen lisää.
Ei pidä tällä kertaa mennä perse edellä puuhun vaan harjoitella tuon putken kanssa lisää ja suunnata seuraava tarkkailumatka enempi valosaasteettomaan paikkaan.. Ja hamstrata myös uudet paremmat barlow ja wide angle okulaarit.. Niistä tekisi mieli kysyä paljon, mutta yritetään selvitellä ensin itse, mitä tänne on kirjoiteltu ja muuta dataa.
Lainaus käyttäjältä: Ookke - 10.01.2010, 14:54:56
Kysymys kuuluu: Mitä näen tällä putkella ja näillä okulaareilla? Kuinka tarkasti erotan Marsin, Saturnuksen, Jupiterin ja muut aurinkokunnan planeetat ja ehkä andromedaa? Onko mukana tulleet okulaarit kuraa ja millaiset kannattaisi investoida, jos haluan näkymiä paremmaksi. Saako tuosta putkesta kelvollista millään virityksellä? Valokuvaamiseen en aio ainakaan vielä ryhtyä.
Kannattaa tutustua tähän laskuriohjelmaan johon syötetään putken ja okulaarin tiedot joko valmiina menuista valittuina tai sitten itse syöttämällä lukuarvot kenttiin. Tulokseksi saat kuvan joka vastaa mitä näkisit okulaarista kyseisillä arvoilla.
http://www.12dstring.me.uk/fov.htm
Ohessa kuva jonka sain kun syötin putkesi, käyttämäsi barlowin ja okulaarin tiedot ja kohteeksi valitsin "Objects Menu":sta Marsin.
JM
Heh, syöttäkääpä ko. laskuriin oman putkenne tiedot ja joku messier- kohde, vaikka M1...
Nauru maistuu :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: juha_k - 11.01.2010, 14:04:52
Heh, syöttäkääpä ko. laskuriin oman putkenne tiedot ja joku messier- kohde, vaikka M1...
Nauru maistuu :cheesy:
Ihan täytyy uteliasuuttaan kysyä, että mille nauroit? Meillä kaikilla kun on niin erilainen huumorintaju :wink:.
JM
Laskurina varmaan ihan ok, mutta jos vertaa simulaattorin antamaa kuvaa M31:sestä Celestron AstroMaster 114 + 25mm omni okulaarilla, niin aloittelija saa hieman harhaanjohtavan käsityksen ret45 tasosen putken suorituskyvystä ? Ainakaan en omalla putkella nähnyt mitään vastaavaa - en edes isommalla 20cm putkella.
Kiitoksia simulaattorilinkistä. Kyllä se nyt taas toi lisää infoa ja mielikuvaa näkymästä. Tässä nyt vaan tuntuu siltä, että ensimäinen uusi investointi kääntyy 4 tai 5 x barlowin hommaamiseen. Mutta onko siinä nyt mitään järkeä ostaa yhtä kallis barlow kuin koko putki..
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 11.01.2010, 16:58:03
Laskurina varmaan ihan ok, mutta jos vertaa simulaattorin antamaa kuvaa M31:sestä Celestron AstroMaster 114 + 25mm omni okulaarilla, niin aloittelija saa hieman harhaanjohtavan käsityksen ret45 tasosen putken suorituskyvystä ? Ainakaan en omalla putkella nähnyt mitään vastaavaa - en edes isommalla 20cm putkella.
Niin siis ei tullut mieleenkään, että joku pitäisi noita kuvia autenttisina näkyminä. Ei sellaisia kuvia pysty tekemäänkään, mikä antaisi todellisen kuvan, koska siihen vaikuttaa niin monet asiat.
Itse käytänkin tuota lähinnä tarkistukseen siitä miten jokin tietty kohde sopii Atikin 314L+:n kennolle tietyllä polttovälillä. Huomasin vaan, että tuossa on mahdollisuus myöskin tuohon visuaalipuoleen ja ketjun aloittaja taisi nimenomaan pähkäillä miten suurena jokin kohde tietyillä okulaareilla näkyy.
Onhan siinä ajatuksessa tietysti jotain huvittavaakin jos kuvittelee jonkun aloittelijan kuivaharjoittelevan tuolla laskurilla ja luulee näkevänsä samanlaisia värikuvia sitten ostamallaan putkella, mutta ei taida kovin moni tuollaiseen itsensä hämäämiseen kyetä :grin:.
JM
Tuosta simulaattorista voisi mainita ettei siihen kannata edes koskea.
Tässä on simuloitu näkymä marsista putkellani 25mm okulla ja 2x barlowilla.
(http://img121.imageshack.us/img121/5261/simulaattoritoimii.png)
Ja vielä vertailuksi TODELLINEN näkymä samoilla välineillä.
(http://img52.imageshack.us/img52/795/marsvisuaalisesti6110.png)
TT millä teet tun kuvan??
Alempaa.
Jos tarkoitit miten Mars-piirros on tehty, niin se on piirretty gimpillä. Planeetan alustana käytin stellariumista otettua kuvaa, jonka maalasin yksiväriseksi ja sitten piirsin päälle näkemäni yksityiskohdat.
Mulle simulaattori tulee olemaan raamattu tähtiharrastuksessani. Ja sitä on turha alkaa kumoamaan enää!
Tuo tosiaan nauratti, aloittelija voi saada käsityksen että kuva näyttää samalta tai edes samansuuntaiselta kuin esitetty.
Vähän ajan päästä ei naurattanut ollenkaan joku alkaa ihan oikeasti ostamaan 5x barlowia että voisi Mars- havaintoja tehdä.
Paljo realistisemman kuvan eri putkien suorituskyvystä saa katselemalla piirroksia niillä tehdyistä havainnoista.
Lainaus käyttäjältä: TT - 11.01.2010, 18:09:29
Tuosta simulaattorista voisi mainita ettei siihen kannata edes koskea.
Älä sitten koske :wink:.
Toisaalta jos lasketaan yksinkertaisesti tuolla antamillasi arvoilla tuo näkökentän koko saadaan seuraavasta kaavasta AFOV/suurennus = näkökenttä, eli 50/104*60=28,8 kaariminuuttia. Jokseenkin kuun kokoinen alue siis.
Marsin koko taivaalla on tällä hetkellä 13,5 kaarisekuntia, joten okulaarinäkymään mahtuu 28,8'*60/13,5" = 128kpl Mars planeettoja. Noista kuvistasi voi sitten kukin päätellä kummassa kuvassa esiintyvä Mars planeetta mahtuu vaakasuunnassa 128 kertaa vieretysten.
Tuo laskuri on teoreettisesti varmaan paikkansa pitävä, mutta kun katsoo okulaariin ja se mitä sieltä näkyy on hyvinkin subjektiivinen asia kokemuksena. Ihmissilmä näkee taatusti paljon enemmän yksityiskohtia livekuvassa kuin mitä muutaman pikselin levyisessä Mars kuvassa tietokoneen näytöllä.
Koetapas muuten huviksesi katsoa siihen okulaariin yhtä kaukaa kuin katsot näyttöäsi tai toisinpäin, vie silmäsi niin lähelle näyttöä ettet näe muuta kuin tuon ympyrän kokoisen alueen ja johan Mars näyttää isommalta.
Tässä vielä tarkistuksen vuoksi kuvat sieltä kameranäkymä puolelta. Kohteena galaksi M74 ja yksi Atikilla otettua 3 minuutin raakakuva. Aika saman kokoisina ne tuossa näkyvät.
Arvojen pohjalta skaalattu esimerkkikuva M74:stä.
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/M74_laskettu.jpg)
Sama sitten kuvattuna.
(http://koti.mbnet.fi/~jarenco/sekalaista/M74_180s_L_600px.jpg)
JM
Mutta mitenhän kyseinen simulaattori voi väittää että 25mm okukaarilla ilman barlowia Merkurius ja Venus eivät edes näkyisi? Syvän taivaan kohteet tuo tosiaan näyttää aika oikean kokoisina kun itse testasin. Suosittelisin kuitenkin jättämään tuollaiset simulaattorit kokonaan pois, koska: A. Aloittelija voi planeettojen kohdalla saada virheellisen käsityksen putkensa kyvyistä ja syvän taivaan kohteiden kohdalla kirkkaudesta ja väristä, ja B. Ettei joku todella ala ostamaan 5x barlowia. Mielestäni nuo syvän taivaan kohteetkin pitäisi esittää sellaisena kuin ne oikeasti näkyvät visuaalisesti.
Ja kokeilin katsoa simulaation kuvaa niin, että pidin okulaaria toisessa silmässäni ja vein sen juuri niin lähelle simulaatiokuvaa että ympyrät olivat samansuuruiset. Simulaatio antoi silti koon reilusti alakanttiin. JA HUOM. Simulaatio oli tehty 25mm okulle ja 2x barlowille, mutta se oli pelkälle 25mm okullekin vielä liian pieni.
Vaikka putkessasi melkoisesti pidempi polttoväli onkin kuin omassa Celican SLT 130:ssä niin en tuolla omallani ole nähnyt marsia kuin simulaation kuvaamana pienenä punaisena pisteenä edes 5mm hyperionilla, joka antaa 130x suurennoksen. Tuskin tuo kaukoputken tyyppikään noin paljoa vaikuttaa, luulisi samaa luokkaa olevalla suurennoksella näkevän kohteen suunnilleen samanlaisena.
En siten tiedä minkälaiset silmät sinulla on jos erotat marsin noinkin yksityiskohtaisesti jo 104x suurennoksella vai onko minulle vain sattunut huonot havainto-olosuhteet kun olen marsia katsellut.
TT olet varmaan ihan oikeasti nähnytkin mitä olet piirtänyt, mutta piirtäessäsi olet "cropannut" pois laitanäkymää ja esittänyt vain sen olleelisemman osan kuvasta. Voi myöskin olla, että katsoessasi okulaarista ei reunanäkymiä hahmota ilman että kohdistaa silmänsä erikseen niihin vaan tuo mitä olet piirtänyt on näennäinen näkymä. Tähän yksityiskohtien erottamiseen vaikuttaa havainnoitsijan kokemus ja olosuhteet ilmakehässä, sekä yksilöllinen näkökyky.
Mars planeetta on hirveän huono esimerkki tämän laskurin käytöstä juurikin sen pienuuden vuoksi suhteutettuna okulaarin koko kuvakenttään. Varsinkin kun laskettu kuva esitetään aina 600 pikselin levyisenä, jolloin siitä ei voi päätellä mitään muuta kuin suhteet. Tästä syystä Venus ja Merkuriuskin katoavat, koska nähtävästi niiden esimerkkikuvat pitäisi esittää alle pikselin kokoisina tuossa 600 pikselin levyisessä esitysikkunassa.
Mielestäni laskuri toimii paremmin esimerkiksi seuraavanlaisessa kuvitteellisessa tilanteessa...
Tarkoituksena mennä uudella putkella (SkyWatcher Skymax-127) katselemaan Orionin suurta kaasusumua M42:ta. Kaukoputken mukana tuli 3 okulaaria Televuen Plössl 15mm, 25mm ja 40mm. Kaikkia ei viitsi raahata mukaan pellonlaitaan ja nyt pitäisi tietää miikä on se yhdistelmä millä näkee koko sumun okulaarin näkökentässä.
15mm näkyy hienosti sumun keskusta, mutta ei hahmotu koko sumu.
25mm käytettäessä mahtuu näkymään sumun kirkkaimmat osat hienosti ja tämä tuntuu hyvältä valinnalta.
40mm ja näkymään tulee jo aika paljon himmeämpiäkin reuna-alueita sumusta.
Käytännössä varmaan tulisi otettua kaikki okulaarit mukaan, mutta idea varmaan selkisi :wink:.
Edellä mainittuhan ei sitten kerro mitään siitä mitä oikeasti näkyy, kun silmän tökkää kiinni okulaariin. Ainoastaan, että kohde mahtuu kyseisellä okulaarilla näkökenttään. Siihen tuo ohjelma on tarkoitettu. Sitä voi käyttää myös erilaisten kokoonpanojen vertailussa. Laskuri on vain yksi apuväline muiden joukossa, eikä kerro mitään absoluuttista totuutta.
JM
Oliko tuossa TT:n esimerkissä Aika asetettu oikein laskurissa?
Marssin suhteellinen koko muuttuu kovasti ajasta riippuen.
Lainaus käyttäjältä: juha_k - 11.01.2010, 22:30:01
Tuo tosiaan nauratti, aloittelija voi saada käsityksen että kuva näyttää samalta tai edes samansuuntaiselta kuin esitetty.
Vähän ajan päästä ei naurattanut ollenkaan joku alkaa ihan oikeasti ostamaan 5x barlowia että voisi Mars- havaintoja tehdä.
Paljo realistisemman kuvan eri putkien suorituskyvystä saa katselemalla piirroksia niillä tehdyistä havainnoista.
Hei miksi et suosittele ostamaan kunnon 5xbarlowia? Mitä haittaa ja hyötyä ostoksesta olisi?
Lainaa
Hei miksi et suosittele ostamaan kunnon 5xbarlowia? Mitä haittaa ja hyötyä ostoksesta olisi?
Koska tässä maailmankaikkeudessa tunnetuilla tekniikoilla ei voi valmistaa toimivaa 5x barlowia tuohon (eikä varmaan mihinkään muuhunkaan) putkeen. Yksinkertaisesti putkesi maksimisuurennoksen raja on jo tullut tuossa vaiheessa aikoja sitten vastaan. Jos nyt katselisit jollain okulaarillasi ja 5x barlowilla vaikka Saturnusta, näkisit epämääräisen himmeän tahran joka kiehuisi ja kuohuisi. Eiköhän asia ole jo nyt ymmärretty.
Lainaus käyttäjältä: Una - 12.01.2010, 08:59:49
Vaikka putkessasi melkoisesti pidempi polttoväli onkin kuin omassa Celican SLT 130:ssä niin en tuolla omallani ole nähnyt marsia kuin simulaation kuvaamana pienenä punaisena pisteenä edes 5mm hyperionilla, joka antaa 130x suurennoksen. Tuskin tuo kaukoputken tyyppikään noin paljoa vaikuttaa, luulisi samaa luokkaa olevalla suurennoksella näkevän kohteen suunnilleen samanlaisena.
En siten tiedä minkälaiset silmät sinulla on jos erotat marsin noinkin yksityiskohtaisesti jo 104x suurennoksella vai onko minulle vain sattunut huonot havainto-olosuhteet kun olen marsia katsellut.
Kummallista, tuo piirroksen koko on tosiaan tehty ehkä hieman yläkanttiin, mutta kyllä putkellani planeetta näkyy selvänä kiekkona ja hyvän seeingin sattuessa näkee kirkkaasti ja selvästi napalakin ja tarkemmalla tirkistelyllä tummia alueita. Pari vuotta sitten tehdyssä näkötestissä sain tosin täydet pisteet.
Putken kollimoinnilla on suuri merkitys planeettahavainnoinnissa.
Huono kollimointi voi selittää yksityiskohtien puutteen, kuin myös huono seeing.
Lainaus käyttäjältä: TT - 12.01.2010, 15:02:29
Koska tässä maailmankaikkeudessa tunnetuilla tekniikoilla ei voi valmistaa toimivaa 5x barlowia tuohon (eikä varmaan mihinkään muuhunkaan) putkeen. Yksinkertaisesti putkesi maksimisuurennoksen raja on jo tullut tuossa vaiheessa aikoja sitten vastaan. Jos nyt katselisit jollain okulaarillasi ja 5x barlowilla vaikka Saturnusta, näkisit epämääräisen himmeän tahran joka kiehuisi ja kuohuisi. Eiköhän asia ole jo nyt ymmärretty.
Mihin putkeen esimerkiksi 5xbarlow on sitten tarkoitettu? Puolimetriseen peiliin? Mitä eroa on katsella kohdetta 10mm okulla ja 2xbarlowilla, kun vertaa 25mm wide angleen ja 5xbarlowiin? Nojoo nyt en kysele enää muutamaan hetkeen (ehkä) vaan yritän yrityksen ja erehdyksen kautta itseopiskella tsiigailua ja perusasioita. Kiitoksia kuitenkin kaikille vastaajille!
Onnea havaintoihin!
Tuota olemassaolevilla kamoilla tsiikailua harrastuksen alussa tarvitaan että havainto-olosuhteet ja omat laitteet ja niiden
rajoitukset tulevat tutuksi.
Tuo simulaattorin antama kuva oli sinut johtaa harhaan ja saada hankkimaan täysin tarpeettomia ja kalliita vermeitä sen
sijaan että havaitsisit sillä mitä sinulla jo on.
Yritin eilen Marsia Skymax 127:llä, ei keli sallinut juuri yksityiskohtia nähdä.
25mm plössl 60 x suurennoksella näytti punaisen nuppineulanpään, 6mm ortoskooppi(250x) levottoman kuvan jossa ehkä häivähdys vaaleaa napalakin kohdalla.
Olen aiemmin Marsista havainnut syrtis majorin 150x suurennoksella.
Lainaus käyttäjältä: Ookke - 12.01.2010, 19:43:26
Mihin putkeen esimerkiksi 5xbarlow on sitten tarkoitettu? Puolimetriseen peiliin? Mitä eroa on katsella kohdetta 10mm okulla ja 2xbarlowilla, kun vertaa 25mm wide angleen ja 5xbarlowiin? Nojoo nyt en kysele enää muutamaan hetkeen (ehkä) vaan yritän yrityksen ja erehdyksen kautta itseopiskella tsiigailua ja perusasioita. Kiitoksia kuitenkin kaikille vastaajille!
5x barlow ei ole käyttökelpoinen missään putkessa. Jos sellainen on valmistettu, se ei tarkoita sitä että se on toimiva. Maanpäällisillä kaukoputkilla suurennoksen raja tulee putken koosta riippumatta vastaan noin 300x tienoilla. Näin sanoo Olli Mannerin kirja "Kaukoputket - käyttäjän opas". Suosittelen sinullekin lämpimästi kyseistä teosta.
Ehkäpä se suurin käyttökelpoinen suurennos riippuu kuitenkin putken/peilin halkaisijasta.
Kun vilkaisee vaikka vaikka Deep Sky Archivea, niin sieltä löytyy aika monta havaintoa joissa suurennos on yli 300X.
Viime yö oli pitkästä aikaa mainio havainnointiin. Harrastus on nyt edennyt sillä tavalla, että putkella tuijottelun sijaan olen yrittänyt hahmottaa taivasta paljaalla silmällä ja kartan avulla yrittänyt löytää tähtikuvioita ja kiintopisteitä. Täysin noviisille ja ilman mitään esimerkkiä kohteitten löytäminenkin on aika haastavaa. Mutta tietty palkitsevaa. En taida ihan vielä investoida meaden LX-200:een.
Jep nyt on oikea meininki :azn:
Ensin tähtitaivas tutuksi paljain silmin, kirjoista ja netistä kohteiden opiskelua, mahdollisesti kiikarihavaintoja.
Kun sitten tietää mitä etsiä ja mistä, saa pienestäkin kaukoputkesta paljon iloa.
Ursan Joka kodin tähtikartasto on kiva, siinä on lueteltu myös Messierin kohteet joista syvän taivaan havainnointi on hyvä aloittaa.
Anteeksi jos jankutan tuosta Ursan kartastosta joka ketjussa, mutta sitä ei voine suositella liikaa jos se ei vielä hyllystä löydy.
Lainaus käyttäjältä: TT - 12.01.2010, 21:45:40
Maanpäällisillä kaukoputkilla suurennoksen raja tulee putken koosta riippumatta vastaan noin 300x tienoilla. Näin sanoo Olli Mannerin kirja "Kaukoputket - käyttäjän opas". Suosittelen sinullekin lämpimästi kyseistä teosta.
Ja tämähän on täyttä skeidaa niin kuin aiemminkin on todettu, ja aina kannattaa epäillä ja kyseenalaistaa painettua sanaa, aivan kuten tätä viestiäkin :smiley: Varsinkin DS-havainnoissa seeing on harvoin suurennusta rajoittava tekijä. Keskisuurilla ja sitä suuremmilla putkilla 300+ suurennukset ovat usein jopa välttämättömiä, että pieni kohde edes erottuu taustastaan. Monien planetaaristen sumujen kohdalla tämä korostuu entisestään, jotka kestävät hyvin suurennusta. Suurilla putkilla olen käyttänyt monesti noin 500x ja muutaman kerran on menty yli tuhanteenkin. 11 cm putkella olen käyttänyt useasti 230x, tässä on taasen putken pieni objektiivi on rajoittava tekijä. Planeettapuolella sen sijaan seeing näyttelee tärkeää roolia järkevän suurennuksen suhteen.
Useasti putken mekaniikka/jalusta tai keskinkertaiset okulaarit estävät huippusuurennusten käytön.
Ja harrastus etenee. Kollimointiharjoituksia (onnistuin kait) ja okulaareilla tsiigailua. Päivänvalolla kaukaisia puunoksia katselemalla huomasin putken mukana tulleiden okulaarien eroja. Seuraavan yönä katselin paljaalla - huuh - silmällä ja putken kanssa joitain kohteita. Huomasin, että pelkällä 25mm:n wide anglella näki huomattavasti tarkemmin ja paremmin marsin ja tosiaan päivällä niitä oksia ja käpyjä. 10mm taitaa olla sitä paljon puhuttua kuraa ja 2xbarlow kutistaa tarkan katselualueen hiton paljon pienemmäksi. Reunat menee mössöksi. Tästä innostuneena aionkin tilata laadukkaammat okulaarit.
10mm okulaarin laadusta: Kokeileppa purkaa okulaari osiin ja katsele toista linssiä käyttäen toista suurennuslasina. No, voin paljastaa että molemmat linssit ovat täynnä pieniä ilmakuplia, joten okulaariostokset eivät varmasti mene hukkaan, 25mm on mielestäni todella hyvälaatuinen. Tosin minusta 2x barlow on ihan käyttökelpoinen peli. Siihen kylläkin vaikuttanee putkesi koko ja barlowin laatu.
Tilasin baaderin hyperionit 5mm ja 21mm sekä vip barlowin. Eipä tartte heti päivitellä uusia.. Eilen sain ja ne on niin asialliset, että pisut meinas tulla pöksyyn. Harmi, kun on myrsky.
Ja vihdoin viime yönä taivas oli kirkas ja aikaa katseluun. Edelleen hyperionin 21mm toimii tuon pikkuputken kanssa kivoiten. 5mm kanssa alkaa olla jo valovoiman kanssa ongelmia. Toki valosaastetta on vaikka 23:n aikaan katulamput lyödään päältä suurimmaksi osaksi. Siis kuitenkin kertokaapa, mikä on vikana edelleen, kun sekä saturnusta, että marsia katsellessa 5mm okulaari ja 100krt suurennus tuo kirkkaaseen planeettaan "valopyrstön". Kollimoin putken ennen katselua ja putki on ollut jäähtymässä tunteja ennen sessiota ja siis mitään ihmeellistä väreilyä ei ole. Onko kollimointi mennyt perseelleen vai mikä maksaa. Toinen kysymys liittyy Baaderin vip-barlowin käyttöön. Tuntuu, että ikäänkuin putken focusointi ei riitä, kun käytän esim 21mm hyperionia ja baaderin vip-barlowia? Eikö ne ole yhteensopivia vai onko putkessa vika?
Yritin etsiä myös suotimista tietoa foorumista, mutta selventävää vastausta en saanut, että mitä suodinta esimerkiksi suositellaan tai mikä parastaa planeetan (mars, saturnus..) kontrastia tai vaikkapa värientoistoa.
Noissa hyperionin okulaareissa on barlow itsessään, joten ne ei välttämättä toimi erillis barlowilla.
Katso ettei hyperionin linssien välissä ole huurua kun kerran alussa jouduin ainakin yhden okulaarin purkamaan sen vuoksi.
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 05.03.2010, 18:47:38
Noissa hyperionin okulaareissa on barlow itsessään, joten ne ei välttämättä toimi erillis barlowilla.
Tarkoitatko, että hyperion 21mm olisi ikäänkuin 42mm+2xbarlow?
Lainaus käyttäjältä: HenkkaM - 05.03.2010, 18:47:38
Noissa hyperionin okulaareissa on barlow itsessään, joten ne ei välttämättä toimi erillis barlowilla.
Kyllä ne toimivat aivan normaalisti barlowin kanssa.
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 06.03.2010, 00:24:02
Kyllä ne toimivat aivan normaalisti barlowin kanssa.
Sama tilanne on Televue Radianien kanssa, joissa niissäkin näyttäisi olevan eräänlainen "sisäinen barlow" muun linssistön jatkeena (alimpana silmälinssistä katsottuna). En ole huomannut minkäänlaista ongelmaa saman valmistajan Barlowia käytettäessä ja sama varmaan koskee muun merkkisiäkin barloweita.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.03.2010, 23:40:55
Tarkoitatko, että hyperion 21mm olisi ikäänkuin 42mm+2xbarlow?
Tuollaisia vastauksia (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5356.30) itse sain liittyen hyperioneihin.
Vastauksesta numero 35 alkaen. :wink:
Lainaus käyttäjältä: mistral - 05.03.2010, 23:40:55
Tarkoitatko, että hyperion 21mm olisi ikäänkuin 42mm+2xbarlow?
Tavallaan, paitsi että 1) se barlowi ei välttämättä ole tasan 2x ja 2) sen irtiruuvaamisen jälkeen okulaari menee 2" holkkiin eikä kuva näytä reunoilla enää niin hyvältä.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 06.03.2010, 23:07:41
Tavallaan, paitsi että 1) se barlowi ei välttämättä ole tasan 2x ja 2) sen irtiruuvaamisen jälkeen okulaari menee 2" holkkiin eikä kuva näytä reunoilla enää niin hyvältä.
Televuen tapauksessa "barlow" on rakennettu kiiinteäksi osaksi okulaaria, eikä sitä saa otettua irti rikkomatta samalla okulaaria. Tulkitsen itse tuon alimman linssiparin (onkohan edes pari?) barlowiksi, koska se käyttäytyy selvästi negatiivisen barlow-rakenteen tavoin ja antaa alhaalta päin okulaarin läpi katsottaessa samanlaisen näkymän okulaarin sisälle kuin tavallinen irtobarlow antaisi toisen okulaarin kanssa. Radianien rakenteessa (http://www.televue.com/engine/page.asp?ID=196) on joko 6 elementtiä neljässä ryhmässä (18mm - 8mm) tai 7 elementtiä viidessä ryhmässä (6mm - 3mm).
Kiitoksia vastauksista Henkka ja Timpe jne.. ! Tavasin Henkan laittaman linkin jo aiemmin, mutta en tajunnut siitä mitään. Nyt säätäessä tajusin säätörinkuloiden ja okulaarien modulaarisen rakenteen idean noin suurinpiirtein. VIP-Barlowia en ole saanut yrityksistä huolimatta toimimaan saman merkin okulaarien kanssa, mutta siitä saa tosiaan mukavasti nakattua niitä rinkuloita ja efekti on siis sama. Alhaalla vielä linkki kuvien kera kuinka se polttoväli muuttuu..
http://www.baader-planetarium.com/pdf/hyperion_visuell_e.pdf
Putkeen olen lopen kyllästynyt. Kollimointi on vaikeata ja epätarkkaa, rakenne hutera, jalusta samoin. Kokemukset vain muista putkista on niin vähäiset, että ei oikein tiedä mitä seuraavaksi investoisi. Mutta on se kyllä käsittämätöntä, miten marsista saa 150mm linssiputkella saa ison kirkkaan ja tarkan kuvan ilman mitään väreilyä pilvisen usvan välistä, kun kävin turun iso-heikkilän observatoriossa katselemassa. Putkihan on rakennettukin joskus 40-luvulla... Pääisispä edes siihen.