Tervehdys palstalaiset
Kaukoputkenani on Skywatcherin 1200/250 ja jalustana az-eq6. Kiinnostus kokeilla astrokuvausta putken kautta on, mutta osaaminen ja kamera puuttuu. Jos palstalaisilta saisin vastauksia kysymyksiin, niin ottaisin ne kiitollisuudella vastaan.
1. Jalustan ohjeissa mainittiin Canon Eos Dslr kamera syystä, että paketin mukana tuli johto, jonka avulla kameran voi kytkeä jalustan moottoriin. Onko tällä käytännössä muuta virkaa, kuin antaa virtaa kameraan?
2. Mitä haittaa ir:sta on kuvauksessa ja kuinka häiritsevää se on kuvattaessa esim. kuuta tai galaxeja? Selaillessani keskusteluja sain käsityksen, että kamerasta voidaan poista ir"palikka" kokonaan. Eikö ko. toimenpide kuitenkin aiheuta sen, että kameraa ei voi enää käyttää muuhun tarkoitukseen.
3. Onko olemassa esim. määrättyjä ominaisuuksia, mitkä pitäisi huomioida kameraa valittaessa kuten mahdollisuus raw-kuviin? Kameralla on kuitenkin tarkoitus kuvata muutakin kuin taivaankappaleita.
Ajattelin päätyä Canonin kun sitä kerran suosittelivat ohjeissa, mutta onko tällä itse asiassa merkitystä. Kameraa on tarkoitus kuitenkin käyttää hyvä tovi, joten ajattelin satsata siihen max. pari tonnia että sisältäisi myös objektiivin vai onko budjetti tähän auttamattomasti liian alhainen. Ajatelmia tästä otettaisiin ilolla vastaan kuten myös ehdotelmia kamerasta, merkeistä ja malleista.
Kokemusta digijärkkäreistä ja astrokuvauksesta ei ole, mutta olisi mukava hankkia ns. kohtuu hyvät kilkkeet, että niillä ainakin tovin pärjäisi.
En osaa tuosta kameran liittämisestä jalustaan mitään.
Kamera voidaan modata jolloin sen kanssa saa paremmin tähtikuvauksessa joitain sumuja näkyville. Modaamisen jälkeen automaattinen valkotasapaino ei toimi enään ja kaikista kuvista tulee punaisen oloisia. Jos on kalliimpi kamera jota on muuhunkin tarkoitus käyttää, en modaisi.
Raw-kuvaus pitää olla, mutta kaikissa järjestelmäkameroissa se taitaa ollakin. Rawina kannattaa aina kuvata, kuvasi mitä tahansa.
Suosittelivat canonia varmaan, jos tarkoituksena oli yhdistää se jalustaan, mutta en usko sen olevan hirveän tärkeä ominaisuus. Nikonin kennoja on kehuttu aika paljon nykyään, mutta ainahan se on perus nikon vs. canon.
Muutamalla tonnilla saa uutena laadukkaan kroppikennoisen kameran ja siihen hyvän objektiivin. Täysikennoinen kamera ja siihen hyvä objektiivi vaatii enemmän rahaa jos uutena meinaa ostaa. Vähän käytettynä voi löytyä tuolla hinnalla täysikennoinen ja objektiivi esim. canon 6d tai nikon d750. Sitten kysymyksenä tarvitseko täysikennoisen vai kropin.
Täydennystä edelliseen.
Veikkaan että se mukana tullut johto on ennemmin kameran ohjaukseen kuin virransyöttöön.
Kameran modaus tähtikäyttöön poistamalla suodatin ei tee siitä käyttökelvotonta normaalikuviin. Ratkaisuna joka valkotasapainon palauttava irtosuodin joko klippi tai obiskaan tai sitten manuaalinen valkotasapainon säätö. Klippifilsu mulla on mutta olen käyttänyt vuosia manuaalista valkotasapainon säätöä.
Kiitoksia Roopelle ja Einarille.
Mikä on ero täysikennoisen ja kropin välillä?
Ehkä vielä lisäys, että kamera on kiinni kaukoputkessa eli tarkoitin että kuvat otetaan kaukoputken kautta ja johto menee jalustassa olevaan goto:on.
Termistön kanssa on vielä tekemistä, mutta kai tästä jonkun tolkun sai.
Helpoimmalla tässä pääsisi, kun ei selvitystyötä tekisi, vaan saapastelisi liikkeeseen ostamaan ensimmäisen ehdotetun kameran. Tosin tässäkin on oma viehätyksensä ja ainakin tietoa tulee lisää.
Täyskokoinen kenno 36 × 24 mm, kroppi kenno APS-C (Canon) 22.20 x 14.80 mm, kroppi kenno on täyskokoa pienempi. Näillä sivuilla tietoa:
http://newatlas.com/camera-sensor-size-guide/26684/ (http://newatlas.com/camera-sensor-size-guide/26684/)
http://www.jarjestelmakamera.fi/croppikenno-vs-taysikokoinen-kenno (http://www.jarjestelmakamera.fi/croppikenno-vs-taysikokoinen-kenno)
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 08.11.2016, 12:55:23
Mikä on ero täysikennoisen ja kropin välillä?
Kamerassa olevan kuvakennon koko: http://www.kuvakenno.fi/digikuvaus/kuvakenno.html (http://www.kuvakenno.fi/digikuvaus/kuvakenno.html)
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 08.11.2016, 12:55:23
Ehkä vielä lisäys, että kamera on kiinni kaukoputkessa eli tarkoitin että kuvat otetaan kaukoputken kautta ja johto menee jalustassa olevaan goto:on.
Skywatcherin sivuilla sanotaan kyseiselle jalustalle, että se on kaiketi "DSLR Electronic Shutter Release Port", eli laukaisijaportti. En ole aikaisemmin törmännyt moiseen ja en tiedä tekeekö sillä loppujen lopuksi mitään (onkohan kellään kokemusta).
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 08.11.2016, 12:55:23
Termistön kanssa on vielä tekemistä, mutta kai tästä jonkun tolkun sai.
Helpoimmalla tässä pääsisi, kun ei selvitystyötä tekisi, vaan saapastelisi liikkeeseen ostamaan ensimmäisen ehdotetun kameran. Tosin tässäkin on oma viehätyksensä ja ainakin tietoa tulee lisää.
Kannattaa rauhassa miettä minkä kameran ostaa ja minkalaisia kohteita haluaa kuvata, niin ei harmita jälkikäteen.
Semmoinen homma kannattaa miettiä/tarkistaa ennenkuin ostaa mitään kameraa, että sen saa tarkennettua kun sen yhdistää adaptereilla kaukoputkeen. Esim minun Canon kameraa ei saanut tarkennettua kun laitan sen GSO:n newton malliseen dobson kaukoputkeeni. Siinä oleva perustarkennin ei mene tarpeeksi "syvälle". Jouduin laittamaan 2x Barlowin väliin, että pystyin edes kuvaamaan Kuuta ja planeettoja.
Teron mainitsema juttu on lähinnä kaukoputken ongelma/ominaisuus. Tai no ehkä ongelma pienempi kameroilla joilla pienempi backfocus tai runkopaksuus. Näin siis ainakin peilittömissa kameroissa.
Tärkein kysymys johon sun tulee itse vastata, on tämä: Aiotko kuvata samalla kameralla/rungolla mitään muuta, siis lähinnä maanpäällisiä juttuja?
Itse olen Canonisti, joten vastaan ja annan suosituksia vain Canon-leiristä.
Jos et kuvaa muuta, niin silloin kannattaa suoraan hankkia ns. astro-modattu Canon EOS 6D (täyskennoinen) tai 80D (APS-kennoinen, videoilla saa jopa planeettakuvausta tehtyä) runko, ja käyttää ylijääneet rahat tähtikuvauskaluston muihin osiin. Parilla tonnilla ei vielä yhtä hyvää ja isoa astro-CCD-kameraa saa kuin nuo.
Jos kuvaat muutakin, niin hanki tavallinen EOS 6D tai 80D, ja tähän joku yleiskäyttöinen zoomi, esim. EF 18-135 kaveriksi niihin muihin kuvaushommiin + joku halpa laajakulma (esim. Samyang 14 mm) revontulia varten.
Hyviä vastauksia!
Ja tilanne alkanee pikku hiljaa selkiintyä. Kameralla on tosiaan tarkoitus kuvata muutakin kuin taivaankohteita.
Pappikselta kysyisin (toki muidenkin kommentit otetaan tyyväisyydellä vastaan), että miten kuva eroaa jos kuva esim. kohteina ovat kuu ja galaksi, kun kuva otetaan canon 6D tai 80D astroversioilla verrattuna tavallisiin 6D ja 80D malleihin. Pääsisinkö siis jommalla kummalla perusmallilla alkuun ilman modauksia ja saisin vielä harjoittelun jälkeen mahdollisesti ihan ok otoksia.
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 08.11.2016, 20:02:09
Pappikselta kysyisin (toki muidenkin kommentit otetaan tyyväisyydellä vastaan), että miten kuva eroaa jos kuva esim. kohteina ovat kuu ja galaksi, kun kuva otetaan canon 6D tai 80D astroversioilla verrattuna tavallisiin 6D ja 80D malleihin. Pääsisinkö siis jommalla kummalla perusmallilla alkuun ilman modauksia ja saisin vielä harjoittelun jälkeen mahdollisesti ihan ok otoksia.
Astro-modattu runko antaa noin 3x - 4x enemmän herkkyyttä Ha-emissioviivan alueella (punainen), mikä on iso juttu varsinkin sumuilla. Valkotasapaino ei tällöin sovi päivän- tai keinovalossa kuvaamiseen ilman OWB-suodinta (esim. Astronomik OWB Clip Filter). Ilman modia kamera soveltuu ihan yhtä hyvin astrokuvaukseen, mutta herkkyys on punaisella alueella heikompi ja väritasapainoa joutuu venyttämään enemmän prosessoinnin aikana. Lopputulokset riippuvat kuitenkin paljon enemmän muista tekijöistä (valotusaika, seeing, prosessointi, seuranta, jne.).
Tokihan sitä saa kukin hommata kaksikin kameraa mutta minusta ei vaan sille ole suurta tarvetta.
Kuten Pappiskin totesi niin ero tähtikuvauksessa näkyy varsinkin sumukohteissa (ja joissa on paljon sitä Ha-tavaraa).
Eli johonkin kuuhun ynnä galakseihin kelpaa normikamera mainiosti.
Ja senhän voi sitten modata myöhemmin jos kokee sen tarpeelliseksi.
Jossain vaiheessa joka tapauksessa pitää harkita josko siirtyisi varsinaiseen jäähdytettyyn mv-kameraan ja värifilttereihin.
Kiitoksia!
Näen velvollisuudekseni ilmoittaa mihin kameraan päädyin ja liittää tänne myös ensimmäinen kuva, kun se on saatu näpättyä. Toivottavasti mahdollisimman pian.
Toivotan kaikille keskusteluun osallistuneille selkeitä kelejä ja onnistuneita kuvia.
Itse olen suunnitellut Canonin croppi kennoista Eos 60Da mallia, joka on jo tehtaalta suunniteltu astrokuvaukseen.
Lainaus käyttäjältä: Javs86 - 09.11.2016, 09:35:31
Itse olen suunnitellut Canonin croppi kennoista Eos 60Da mallia, joka on jo tehtaalta suunniteltu astrokuvaukseen.
Eikös tuossa ole sama kenno kuin 600d:ssä? Siitä vaan oli poistettu joku ir-filtteri tms. muuten samanlainen kuin 600d. Itse en maksaisi ylihintaa tuosta mallista, kun jo kahdella sadalla saa 600d:n, jonka pystyy itsekkin modaamaan. Tuo kenno alkaa olemaan melko vanha ja kohisee aika rumasti.
60Da on samanlainen kuin 60D, mutta kennon infrapunasuodatin on korvattu hieman erilaisella, jotta H-alfa pääsisi paremmin läpi. 600D on pykälää halvempi malli.
Mutta tietääkseeni noissa on sama kenno kaikissa? Paitsi tuossa da-malliin vaihdettu eri infrapunasuodin.
Kamera on hankittu ja valinta osui Nikon d610. Kauppoja tuli kierrettyä. Verkkokaupasta kävin hakemassa ja olin hyvin otettu myyjien ammattitaidosta sekä halusta auttaa. Voin suositella!
Nyt kirkkaina iltoina olen koettanut kuvata kuuta ja aurinkoa kaukoputken kautta. Kaukoputken aukko on 4,7, jos tällä on merkitystä. Koko on siis 250/1200. Kuvat näkyvät sekä auringosta että kuusta keltaisena mössönä kameran live näytössä. Jostain syystä kamera ei anna muokata aukkoa M moodissa. Olen tarkentanut kaukoputkesta sekä käyttänyt kameran suurenna toimintoa. Suurennoksella kuu lähenee ja terminaattorissa näkyy muutama formi, mutta muuten kuva on ikään kuin palannut. Putki itsessään toimii ihan hyvin.
Käyn käyttöohjeitten kimppuun, mutta jos teiltä löytyy vastauksia jo etukäteen, niin kiitoksia. Tähän on varmaan hyvin yksinkertainen selitys.
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 06.12.2016, 20:26:29
Jostain syystä kamera ei anna muokata aukkoa M moodissa. Olen tarkentanut kaukoputkesta sekä käyttänyt kameran suurenna toimintoa.
Kameraoptiikan kanssa säädettävä aukko on objektiivin sisällä, ja kameran runko käskyttää sitä sähköisesti. Kaukoputkessa tällaista säädettävää aukkoa ei ole, joten aukkoa ei myöskään voi säätää.
Ok. Eli aukko ei tarvitse miettiä, kun kamera on putkessa kinni. Kiitokset tiedosta!
Kamerassa on miljoona ja yksi toiminnetta, joten mitenkähän ne pitäisi säätää, että live ruutuun saisi kuvan jonka kehtaisi napata.
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 06.12.2016, 20:37:43
Kamerassa on miljoona ja yksi toiminnetta, joten mitenkähän ne pitäisi säätää, että live ruutuun saisi kuvan jonka kehtaisi napata.
Eipä siinä kameran manuaalimoodissa loppujen lopuksi hirveästi ole säätämistä, kun aukostakaan ei tarvitse välittää. Heitä alkuun herkkyys jonnekin välille ISO100 - ISO800 ja sitten valotusaika sen verran lyhyeksi, ettei pala mikään kohta puhki.
Siinä ne käytännössä kaikki asetukset ovat.
Kameran live-näytöt simuloivat noiden säätöjen vaikutuksen - tällaisissa erikoistilanteissa usein vain kovin huonosti.
Kuvahan pitää tarkentaa ruutuun, mutta siinä oleva kuva kaikista tarkennuksista huolimatta pysyy epäselvänä. Autaisiko ko. säädöt myös tuohon?
Eikö ruudussa oleva kuva ole kuitenkin se otettava kuva. Ymmärtänet mitä yritän sanoa.
Lainaus käyttäjältä: jajusa - 06.12.2016, 23:00:15
Kuvahan pitää tarkentaa ruutuun, mutta siinä oleva kuva kaikista tarkennuksista huolimatta pysyy epäselvänä. Autaisiko ko. säädöt myös tuohon?
Erittäin pahasti ylivaloitettu live-näyttö on koko lailla mahdoton tarkennettava.
Toki aloittelevalla kuvaajalla myös seeingin vaikutus vähänkään pidemmällä optiikalla voi tulla ikään kuin puun takaa :azn:
Lainaa
Eikö ruudussa oleva kuva ole kuitenkin se otettava kuva. Ymmärtänet mitä yritän sanoa.
Live-ruudussa näkyvä kuva ei ole varsinaisesti se "otettava kuva", vaan eräänlainen kameran luoma simulaatio siitä, mitä tuleman pitää.
Mutta joka tapauksessa kuu on vielä sellainen kohde, joka on suhteellisen helppo tarkennettava, kunhan vain live-näyttö ei ole puhkipalanut. Kameran automaattivalotustoiminto polttaa kuun kokolailla satavarmasti puhki, ellei polttoväli ole sellainen, että kuun kiekko peittää kuva-alan kokonaan tai lähes kokonaan.
Vaikuttaa siltä, että järjestelmäkamera on sinulle aika uusi tuttavuus. Muutama perusasia tuli mieleen. Olethan hankkinut T2-soviterenkaan ja kiinnittänyt sillä kamerasi kaukoputken tarkentimeen? Ilman mitään objektiivia, siis. Kuuta kuvatessasi säädä kameran ISO-arvo vaikkapa lukemaan 200. Säädä valotusaika niin lyhyeksi, että kuva ei takanaytöllä tule liian kirkkaaksi, eli pala puhki. Kun tarkennat kuvaa kaukoputkesi tarkentimella, käytä kameran näytön live view-tilassa kuvan zoom-toimintoa, jotta näet paremmin tarkentamisen vaikutuksen. Omalla Skylinerilläni se ainakin onnistuu helposti.
Kameraan olet varmaankin hankkinut kaukolaukaisimen, langallisen tai langattoman. Se on välttämätön, jos aiot saada tärähtämättömiä kuvia. Sitten vain kokeilemaan ja löytämään sopivaa valotusaikaa. Oman Canonini kanssa on joskus ongelmia tuon takanäytön toiminnan kanssa. Tarkennettaessa joutuu käyttämään pidempaa valotusaikaa. Itse kuvan taas joutuu ottamaan huomattavasti lyhyemmällä ajalla, jottei kuva pala puhki.
Oletan, että osaat tehdä jalustallasi napasuuntauksen oikein. Himmeämpien kohteiden kuvaaminen kun on aivan epätoivoista, ellei napasuuntaus ole kohdallaan ja jalusta seuraa siten kohdetta kelvollisesti.
Kiitos Retiisi! Havaintosi on äärimmäisen oikea. Harjoittelu vaihe on edelleen menossa.
T2 ja kaukolaukaisin on hankittu.
Otanpa ohjeistasi vaarin ja yritän päästä loppuviikon kirkkaina iltoina ottamaan pari otosta kuusta. Kun tämä on kohtuudella onnistunut, niin sitten vaativimpiin kohteisiin.
Putken suuntaus pitäisi olla hansikkaassa. Kahden tähden alligmentiä olen käyttänyt.