Tuore tyypin Ia supernova on räjähtänyt Isossa Karhussa:
http://www.semiregular.com/news.cgi?op=shownews&newsid=76
Jos tänään on pilvetöntä, yritän kuvata tätä kohdetta vaikka taivas onkin jo aika vaalea.
-Mika Luostarinen
Täällä Imatralla ainakin on kirkas taivas ja laitoin C8:n ja canonin räpsimään kuvia tuosta supernovasta, jonnekin puoli kolmeen asti voi antaa valotella. Huomenna nähdään tuliko tuosta mitään
Lainaus käyttäjältä: Ransu - 28.04.2011, 23:36:20
Täällä Imatralla ainakin on kirkas taivas ja laitoin C8:n ja canonin räpsimään kuvia tuosta supernovasta, jonnekin puoli kolmeen asti voi antaa valotella. Huomenna nähdään tuliko tuosta mitään
Olen itsekin juuri kuvaamassa. Kirkkaus on arviolta noin 14 magnitudia. Otan 5 minuutin osavalotuksia. Laitan nettiin jossain vaiheessa ensimmäisen raakavedoksen galaksista ja supernovasta.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 28.04.2011, 23:49:25
Olen itsekin juuri kuvaamassa. Kirkkaus on arviolta noin 14 magnitudia. Otan 5 minuutin osavalotuksia. Laitan nettiin jossain vaiheessa ensimmäisen raakavedoksen galaksista ja supernovasta.
-Mika Luostarinen
No niin, tässä ensimmäinen pikaisesti käsitelty kuva SN2011BY supernovasta:
(http://www.semiregular.com/img/SN2011BY-20110428.png)
-Mika Luostarinen
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta kauanko tuollainen säilyttää tämän kaltaisen muotonsa ja kohdetta voi havaita? Jäljelle jää kuitenkin jotain kosmista pölyä, mutta kuinka kauan säilyy näin selkeänä? Mahtava kuva Mika L!
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 29.04.2011, 01:35:53
Anteeksi tyhmä kysymys, mutta kauanko tuollainen säilyttää tämän kaltaisen muotonsa ja kohdetta voi havaita? Jäljelle jää kuitenkin jotain kosmista pölyä, mutta kuinka kauan säilyy näin selkeänä? Mahtava kuva Mika L!
Arvio on, että tämä kirkastuu vielä seuraavan (noin) kymmenen vuorokauden aikana.
Joitakin valokäyriä ja niiden muotoja tämän tyyppiselle supernovalle on mm täällä:
http://astronomy.swin.edu.au/cms/astro/cosmos/t/Type+Ia+Supernova+Light+Curves
-ML
Tässä viime yön kuvausten tulos. Sain kerättyä tuohon valoa 2h 57min, Celestron 8, EOS1000D ilman filttereitä, 5min osavalotuksina. Guidattu synguiderilla.
Värit saattaa taas olla jotain muuta mitä pitäisi, värisokean apusilmät on vielä nukkumassa
(https://lh5.googleusercontent.com/_tVG0DUJZR-A/TbozXl8YrOI/AAAAAAAAFvU/kzGRGUDbEGI/s640/supernova%202h57min.jpg)
Edit:
Lisäsin vielä tämän cropatun kuvan tuosta supernovasta, ensimmäinen minun koskaan kuvaama.
Tuossa alueella tuntuu olevan paljon himmeitä galakseja, jos keli sallii niin pitää yrittää kerätä tänä yönä vielä lisää valoa
(https://lh3.googleusercontent.com/_tVG0DUJZR-A/TbrjzjSKpNI/AAAAAAAAFwU/iSjLUPGPsIU/s640/v%C3%A4liaikainen%20action%20kopio%20%E2%80%93%20Kopio.jpg)
Christian Buil otti viime yönä spektrin tästä supernovasta:
http://astrosurf.com/buil/forum/sn2011by_20110428_881.png
Laitteena oli ns LISA-spektrographi:
http://www.astrosurf.com/~buil/lisa3/photos/ph_lis3.jpg
Buil on ennenkin mitannut spektreja supernovista ja muista mielenkiintoisista kohteista:
http://www.astrosurf.com/~buil/lisa6/obs.htm
Tässä vielä linkki Christianin kotisivuille:
http://www.astrosurf.com/~buil/
Mielenkiintoista tavaraa...
-ML
EDIT: ylläpidon natkuttamisen takia upotetut kuvat muutettu linkeiksi.
Sainhan minäkin viimeöisen kuvan lopulta "kehitettyä".
(http://www.kaiforssen.fi/picturestorage/sn2011bysml.jpg)
Näyttäisi että supernova olisi kirkkaampi kuin galaksin ydin.
Kaizu
Onse kyllä hurjan kirkas valopläntti ku vertaa galaksin ytimeen ja mietiskelee mittasuhteita koko galaksiin.
Ransu ja Kaizu - wow mitä kuvia :)
Lainaus käyttäjältä: Jorma Koski - 29.04.2011, 21:22:37
Ransu ja Kaizu - wow mitä kuvia :)
Hyviä kuvia ovat!
Tänään on näköjään taas selkeätä. Lähden kohta tornille kuvaamaan. Mielenkiintoista nähdä, onko supernovan kirkkaus noussut viime yöstä.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 29.04.2011, 15:52:03
Christian Buil otti viime yönä spektrin tästä supernovasta:
Ja kysytäänpä tähän väliin, että olihan sinulla lupa
upottaa hänen ottamansa kuvat foorumille? Jos ei, niin korjaa tilanne (eli linkittävä URL-osoite, ei upottava).
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 29.04.2011, 22:43:29
Ja kysytäänpä tähän väliin, että olihan sinulla lupa upottaa hänen ottamansa kuvat foorumille? Jos ei, niin korjaa tilanne (eli linkittävä URL-osoite, ei upottava).
Ai upottaa ei saa? No korjataan.
-M
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 29.04.2011, 19:44:02
Sainhan minäkin viimeöisen kuvan lopulta "kehitettyä".
Näyttäisi että supernova olisi kirkkaampi kuin galaksin ydin.
Kaizu
Tuostahan tuli oikein kouluesimerkki siitä, miten tähti räjähtäessään supernovana tulee kirkkaammaksi, kuin se koko galaksi jossa SN tapahtui.
ML
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 28.04.2011, 19:35:49
Tuore tyypin Ia supernova on räjähtänyt Isossa Karhussa:
Tähän hieman lisätietoja. Eli juuri tyypin Ia supernovat ovat erityisen arvokkaita. Nämä toimivat oikein hyvinä etäisyysmittareina muihin galakseihin.
Tyypin Ia supernovat ovat kaksoistähtijärjestelmiä, joissa toisena osapuolena on valkoinen kääpiö. Nämä järjestelmät ovat samankaltaisia kuin kataklysmiset muuttujat.
Tällainen tyypin Ia supernova on erityisen mielenkiintoinen, koska siinä räjähtää valkoinen kääpiö jonka massa on kovin pieni. Valkoisen kääpiön massa ei voi ylittää 1.4 auringon massaa joten on pieni ihme, että näin pieni tähti voi räjähtää näin voimallisesti.
Tyypin II supernovissa räjähtää massiivinen yksinäinen tähti.
-ML
Vielä pari kysymystä, kuinka kaukana tämä kohde käytännössä on omasta planeetastamme?
Saako tätä kohdetta mitenkään kuvattua edes pilkkuna 90mm linssiputkella? Itsellä pitäisi tällä hetkellä olla kymppituumainen, mutta tuli mutka matkaan ja jouduin tyytymään
AstroMaster 90AZ putkeen kevään ajaksi (toisaalta pettymys pieneni kun tajusin havaintokauden ihan oikeasti päättyneen).. :angry: Tiedän, ettei tuolla saa pitkiä valotuksia tekemälläkään, mutta voisiko tuolla saada edes pilkahdusta kamera adapterilla ja maksimaalisella valotuksella jonka planeettamme liike suo? Toki tuon löytäminen tämänkaltaisella jalustalla on jo saavutus.. :rolleyes:
Kyllähän siellä supernova näytti olevan 12" Newtonilla tarkasteltuna. Pilvet väistyivät Imatralla sopivasti tunnin ajaksi, mutta keli oli muuten surkea. SQM 20,1 mag/arcsec, RJM 6,3 mag, seeing 3 ja +4°C. Supernova näkyi aluksi helpommin kuin itse galaksi, mutta hämäränäön kehittyessä galaksikin tuli näkyviin vaalealta taustataivaalta. Supernovalla oli kirkkautta suunnilleen saman verran kuin galaksin eteläpuolella olevillä tähdillä. SkyMap antaa näiden kirkkaudeksi 13,36 mag ja 13,43 mag. NGC 3972 näkyi voimakkaan pitkulaisena NW-SE suunnassa ja selvästi kirkkaampi ydin välähteli syrjäsilmällä. Vieressä olevaa galaksia NGC 3977 en mielestäni nähnyt, mutta lähistöllä oleva NGC 3982 ja itäpuolinen parivaljakko NGC 3990 & NGC 3998 näkyivät vaivatta. Pienellä suurennuksella koko nelikko mahtui samaan näkökenttään.
(http://www.deepsky-archive.com/files/i_sairanen/ngc/iisai_ngc_3972%20&%20sn2011by.gif)
29/30.4.2011 klo 1:05, Newton 300/1500 mm, 300x, 14'.
EDIT: kuva lisätty.
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 30.04.2011, 01:24:58
Vielä pari kysymystä, kuinka kaukana tämä kohde käytännössä on omasta planeetastamme?
Saako tätä kohdetta mitenkään kuvattua edes pilkkuna 90mm linssiputkella? Itsellä pitäisi tällä hetkellä olla kymppituumainen, mutta tuli mutka matkaan ja jouduin tyytymään
AstroMaster 90AZ putkeen kevään ajaksi (toisaalta pettymys pieneni kun tajusin havaintokauden ihan oikeasti päättyneen).. :angry: Tiedän, ettei tuolla saa pitkiä valotuksia tekemälläkään, mutta voisiko tuolla saada edes pilkahdusta kamera adapterilla ja maksimaalisella valotuksella jonka planeettamme liike suo? Toki tuon löytäminen tämänkaltaisella jalustalla on jo saavutus.. :rolleyes:
Kyllä 90mm on autamatta liian pieni putki. Kohteen etäisyyttä en äkkietsimällä löytäny
.
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 30.04.2011, 00:05:06
Ai upottaa ei saa? No korjataan.
Hyvä. Ei saa, ne ovat tekijänoikeuksien alaista materiaalia, jonka käyttö on foorumin säännöissä kielletty ellei niihin ole lupaa oikeuksien haltijalta/omistajalta:
2.2. Kunnioita tekijänoikeuksia ja Suomen lakia
Tekijänoikeuksilla suojatun materiaalin käyttö keskustelualueella ilman oikeuksien haltijan kirjallista lupaa on ehdottomasti kielletty. Kielto koskee yhtälailla valokuvia kuin muutakin tekijänoikeuksien alaista materiaalia.Noin yleisesti ottaen, sääntöjen tekijänoikeuspykälän noudattamista valvotaan foorumilla tarkemmin kuin muita pykäliä. Mikäli lupa kolmannen osapuolen kuvien upottamiseen löytyy, niin sellaisesta on hyvä mainita jo viestissä sitä kirjoittaessa.
(Mahdolliset jatkokeskustelut tästä aiheesta muualle)...
Lisäkuvia kohteesta. sain vappuyönä siman nauttimisen sijaan valoteltua vielä pari tuntia lisää. Eiköhän tämä ala ollakin jo tarpeeksi.
Ensin n. 2h valotus 1.5 yöltä, kirkkaus näyttäisi kasvaneen.
(https://lh6.googleusercontent.com/_tVG0DUJZR-A/Tb09qR8n_LI/AAAAAAAAFyA/G2-EulPgnWA/s720/supernova%201.5.jpg)
Ja tässä kaikki valotukset pinottuna, 4h 53min. En tiedä tuleeko mitään lisää näkyviin, kohina ehkä pienenee.
(https://lh3.googleusercontent.com/_tVG0DUJZR-A/Tb08-6hawWI/AAAAAAAAFys/ewJEMlXQVRQ/s720/supernova%204h53min%20%E2%80%93teksteill%C3%A4.jpg)
Ja vielä croppaus tuosta galaksin kohdalta.
(https://lh6.googleusercontent.com/_tVG0DUJZR-A/Tb1AQzH9CuI/AAAAAAAAFyw/l941n_wXDD4/supernova%204h53min%20%E2%80%93teksteill%C3%A4.jpg)
Ransulla huippukuva ja valotustakin tosiaan tarpeeksi. NGC 3972:n rakenne hyvin näkyvissä.
Pitihän meikäläisenkin tämä sinitaivaan supernova tihrustaa.
10 x 2 min. iso 1600 Nikon D700, 12SCT& foc. red. 6:3.
(Väänsin Photoshopilla sinisen taustataivaan tummaksi.)
http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/sn+2011by.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1 (http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/sn+2011by.jpg.html?g2_imageViewsIndex=1)
Kertokaas viisaammat vähän faktoja, kun niin kauhiast askarruttaa...
Jos tuolla kaukaisessa galaksissa tämän kaltainen tapahtuma aktivoituu, niin mikä siitä tekee kuvissa noin kirkkaan? Meinaan vaan, että tuollaisen tähtijoukon halkaisija on melkoisen suuri, ja valonnopeudellakin tuuon supernovan leviäminen täyskirkkaana noin suureksi palloksi kestäisi rutkasti pidempään kuin nämä muutamat hassut päivät. Eikös? Johtuuko tuo näennäinen koko vain siitä että valoa tulee hieman erilaisessa pinossa (vihdoin ja viimein) tänne meidän nurkille, siis lähinnä niin valtavan intensiivisenä puuskana, vai onko mahdollista ettei tuo poksahdus kuitenkaan ole siinä galaksissa, vaan jossain paljon lähenpänä samalla linjalla meidän kanssa? Jaa, tuota en oikein usko itsekään.
Saturaatiota sitten?
Terveisin,
"pehmopää koodannut viikkokaupalla kahvin voimalla..."
Kari
Kirkkaasta pisteestä tulee pallo vasta ilmakehässä, optiikan sisällä ja kameran kennolla. Matkan tyhjiöosuudella hajonta on vähäistä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 01.05.2011, 22:46:31
Kirkkaasta pisteestä tulee pallo vasta ilmakehässä, optiikan sisällä ja kameran kennolla. Matkan tyhjiöosuudella hajonta on vähäistä.
Kaizu
Hyvä, näin otaksuinkin sen olevan, koska muuta vaihtoehtoa ei voi olla. Kiitos. Nyt nukkumaan hyvillä mielin, tai osittain, mysql kun ei uppoa päähän, pitäisi saada VB6:lla kannat käyttöön... näen unia räjähtävistä tietokannoista...
Kari
Lainaus käyttäjältä: chilimieli - 30.04.2011, 01:24:58
Vielä pari kysymystä, kuinka kaukana tämä kohde käytännössä on omasta planeetastamme?
Ilmeisesti isäntägalaksin etäisyyttä ei ole määritelty tai jos on niin en löydä tietoa. Tuo NGC 3972 galaksi kuuluu Ison Karhun ns pohjoiseen galaksijoukkoon jonka keskietäisyys on noin 55 miljoonaa valovuotta:
Tiedot löytyvät mm täältä: http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html
Näin ollen tuon galaksin etäisyys olisi suurinpiirtein tuo 55 miljoonaa valovuotta. Tässä supernovassa on nyt tosin se hyvä puoli, että sen avulla voidaan määrittää tuon isäntägalaksin NGC 3972 etäisyys tarkemmin.
Supernovan kirkkaus torstai-perjantai välisenä yönä oli noin 13.8 magnitudia. Nyt se näyttäisi olevan kirkastunut noin 13.6 magnitudiin. Se siis kirkastuu edelleen ja sen takia sitä voi havaita pienemmillä putkilla ja lyhyemmillä valotusajoilla. Se saattaa vielä kirkastua lähipäivien aikana.
Kyllä 90 mm linssiputkella tuon pystyy kuvaamaan, kunhan valottaa muutaman minuutin. Jalustassa on toki oltava seuranta kunnossa.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 02.05.2011, 00:46:32
Ilmeisesti isäntägalaksin etäisyyttä ei ole määritelty tai jos on niin en löydä tietoa. Tuo NGC 3972 galaksi kuuluu Ison Karhun ns pohjoiseen galaksijoukkoon jonka keskietäisyys on noin 55 miljoonaa valovuotta:
Tiedot löytyvät mm täältä: http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html
Näin ollen tuon galaksin etäisyys olisi suurinpiirtein tuo 55 miljoonaa valovuotta. Tässä supernovassa on nyt tosin se hyvä puoli, että sen avulla voidaan määrittää tuon isäntägalaksin NGC 3972 etäisyys tarkemmin.
Upeita kuvia supernovasta!
Galaksille NGC 3972 (http://www.wolframalpha.com/entities/galaxies/NGC_3972/mp/c0/23/) annetaan punasiirtymäksi z = 0,002805.
Tällöin sen etäisyys r olisi (punasiirtymän ollessa alle 1) laskettavissa kaavasta (http://users.utu.fi/saniem/files/aine.pdf) (z * c) / Ho, missä c = 299 792,458 km / s (valon nopeus tyhjiössä) ja Ho on Hubblen parametri, jonka arvio on 70 +/- 5 km / sMpc.
Kun parsek on 3,2616 valovuotta, saadaan galaksin etäisyysarvioksi em. punasiirtymällä 11,212 – 12,937 Mpc, eli 36,6 – 42,2 miljoonaa valovuotta.
Meniköhän oikein?
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 02.05.2011, 21:25:57
Kun parsek on 3,2616 valovuotta, saadaan galaksin etäisyysarvioksi em. punasiirtymällä 11,212 – 12,937 Mpc, eli 36,6 – 42,2 valovuotta.
Meniköhän oikein?
Mpc tarkoittaa megaparsekia, eli 11,212 - 12,937 Mpc on 36,6 - 42,2
miljoonaa valovuotta. :grin: Oma linnunratammekin on halkaisijaltaan jo 100 000 valovuotta.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 02.05.2011, 21:30:16
Mpc tarkoittaa megaparsekia, eli 11,212 - 12,937 Mpc on 36,6 - 42,2 miljoonaa valovuotta. :grin: Oma linnunratammekin on halkaisijaltaan jo 100 000 valovuotta.
Joo; huomasin tuon onneksi itsekin heti viestin lähetyksen jälkeen, mutta olit huomiossasi valoakin nopeampi :cheesy:
Hubblen vakiolle on esitetty arvoja 70-77km/s /Mpc. Etäisyysarvioiden hajontaa lisää galaksin liike paikallisen ryhmän sisällä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.05.2011, 08:01:41
Hubblen vakiolle on esitetty arvoja 70-77km/s /Mpc. Etäisyysarvioiden hajontaa lisää galaksin liike paikallisen ryhmän sisällä.
Jos luotamme wikipediaan (ja miksi emme luottaisi :cheesy:)...
Suomenkielistä arviointia Hubblen parametristä (ns. Hubblen vakio) (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hubblen_laki):
"Vakion H0 suuruus on ollut pitkään kiistanalainen. Nykyisin luotettavimpana pidetään vuoden 2003 WMAP satelliitin mittausten antamaa arvoa 71 ± 4 km/s/Mpc. Myös muut tästä riippumattomat mittausmenetelmät antavat vastaavia arvoja. Esimerkiksi Tullyn–Fisherin relaatiosta ja tyypin Ia supernovien purkauksista on saatu jo aikaisemmin arvo 72 ± 8 km/s/Mpc ja uusimpana, joskaan ei yhtä tarkkana Chandra satelliitin galaksijoukkojen kolmiomittauksesta laskettu 77 ± 12 km/s/Mpc. Vaikka Chandran tulos ei olekaan yhtä tarkka kuin aikaisemmat, tämän tuloksen erityinen arvo on siinä, että sen tuottamiseen käytetty mittaustapa on täysin riippumaton mistään aikaisemmin käytetystä. Oikeastaan H0 ei ole vakio, sillä sen arvo muuttuu hitaasti. Ammattitähtitieteilijät käyttävät usein nimitystä Hubblen parametri."
Ja englanniksi Hubblen parametrin (http://en.wikipedia.org/wiki/Hubble's_law) arvioista löytyy tällainen luonnehdinta:
"Various estimates for the Hubble constant exist. The HST Key H0 Group fitted type Ia supernovae for redshifts between 0.01 and 0.1 to find that H0 = 71 ± 2(statistical) ± 6 (systematic) km s−1Mpc−1 [Wendy L Freeman et al. (2001). "Final Results from the Hubble Space Telescope Key Project to Measure the Hubble Constant". Astrophys J 553 (1): 47–72] while Sandage et al. [Steven Weinberg (2008). Cosmology. Oxford University Press. p. 28] find H0 = 62.3 ± 1.3 (statistical) ± 5 (systematic) km s−1Mpc−1. "
Näistä siis arviot vaihtelevat siten, että vaihteluväli on seuraava: WMAP –mittaus 67 – 75 km/s/Mpc (keskimäärin 71), Tullyn-Fisherin relaatio ja supernovamittaukset 64 – 80 (keskimäärin 72), tai Chandra –mittaus 65 – 89 (keskiarvo 77). "Keskiarvojen keskiarvo" on siis noin 73, ja suurin tilastollinen mitattu luottamusväli +/- 12 (epätarkin mittaus eli Chandra –satelliitin tietoihin perustuva), pienin Sandagen vanhan arvion tilastollinen luottamusväli +/- 1,3.
Ei siis liene kovin iso virhe käyttää arvoa 70 +/- 5, kun yllä olevan tekstin mukaan todennäköisesti luotettavin arvo tällä hetkellä on 71 +/- 4 km/s/Mpc. Parhaan arvion mukainen vaihteluväli on siis 67 – 75 km/s/Mpc, kun esimerkissä laskin tuohon lähteenä olleeseen harjoitustyöhön nojautuen etäisyyden käyttäen luottamusvälin ääripäitä 65 – 75 :cool:
Se että Hubblen vakiosta on useita arvauksia, ei tarkoita sitä että oikea arvo olisi arvausten keskiarvo. Se tarkoittaa että emme tiedä oikeaa arvoa. Kaikkeuden kiihtyvä laajeneminen vihjaa siihen että se ei olisi edes vakio. Ehkäpä juuri tästä johtuen kaukaisista kohteista ei yleensä kerrota etäisyyttä vaan punasiirtymä. Sen voi sitten jokainen muuntaa etäisyydeksi oman käsityksensä Hubblen vakiosta mukaan.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 03.05.2011, 10:20:02
Se että Hubblen vakiosta on useita arvauksia, ei tarkoita sitä että oikea arvo olisi arvausten keskiarvo. Se tarkoittaa että emme tiedä oikeaa arvoa. Kaikkeuden kiihtyvä laajeneminen vihjaa siihen että se ei olisi edes vakio. Ehkäpä juuri tästä johtuen kaukaisista kohteista ei yleensä kerrota etäisyyttä vaan punasiirtymä. Sen voi sitten jokainen muuntaa etäisyydeksi oman käsityksensä Hubblen vakiosta mukaan.
Kysymyksessä eivät olekaan tarkalleen ottaen arvaukset, vaan Hubblen parametrin arvon tilastollinen estimaatti (arvio) ja siihen liittyvä luottamusväli.
Koska tutkittavien kohteiden määrä on aina rajallinen, arvio Hubblen parametrin arvosta perustuu otokseen havaintokohteista.
Otoksen perusteella lasketaan parametrille arvo. Sen jälkeen voidaan tilastollisesti määritellä otoskoon ja hajonnan perusteella juuri lasketun parametrin arvoon liittyvä keskivirhe. Se tarkoittaa tilastollista "huojuntaa", joka parametrille lasketussa arvossa alkaisi ilmetä, kun otoksia toistettaisiin.
Seuraavaksi päätetään, millä todennäköisyydellä halutaan juuri lasketun estimaatin haarukoivan perusjoukon arvoa (tai käytännössä seuraavissa otoksissa saatavia arvoja, jos otoksia tehtäisiin lisää). Tästä saadaan tilastollisen mallin nojalla kerroin, jolla yksi keskivirheyksikkö (esim. keskiarvon keskivirhe) kerrotaan. Tämä arvo sitten lisätään ja vähennetään (+/-) lasketusta estimaatista, ja näin saadaan luottamusväli, jolla parametrin arvo todennäköisesti "huojuisi" uusissa otoksissa (tai periaatteessa perusjoukossa).
Esimerkki (http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/paattely/paattely.html#luottamusvalinlask) valaisee luottamusvälin laskentaa. Esimerkki alkaa gallupeista tutun suhteellisen osuuden luottamusvälin laskemisesta, mutta tähän Hubblen parametriin soveltuu keskiarvon keskivirhettä koskeva esimerkki.
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 02.05.2011, 00:46:32
...
Supernovan kirkkaus torstai-perjantai välisenä yönä oli noin 13.8 magnitudia. Nyt se näyttäisi olevan kirkastunut noin 13.6 magnitudiin. Se siis kirkastuu edelleen ja sen takia sitä voi havaita pienemmillä putkilla ja lyhyemmillä valotusajoilla. Se saattaa vielä kirkastua lähipäivien aikana.
...
-Mika Luostarinen
Eli nyt tämän supernovan kirkkaus on noin 13.4 - 13.5 magnitudia.
AAVSOn valokäyrä (mittauspisteet) supernovasta näyttää nyt tältä:
http://tinyurl.com/5va52cp
-Mika Luostarinen
Askartelin tällaisen 2.5. kuvista.
8x2min, iso 1600 12SCT, focred 6:3, Nikon D700, ei filttereitä.
Kuvassa näkyy useita himmeitä galakseja, joitten nimet ovat
pitkiä kuin ET:n puhelinumero. ( Esim. vasemman reunan US NO A2 1425-07741960.)
http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/SN+2011+BY.jpg.html?g2_imageViewsIndex=2 (http://lakeudenursa.fi/galleria/v/jarik/deepsky/SN+2011+BY.jpg.html?g2_imageViewsIndex=2)
Piti kokeilla vielä saako pienellä putkella supernovan näkyviin, kun oli viime yönä mahdollisuus.
William Opticsin 80mm ZS2, n2h valotusta 3min pätkissä. Iso 800. Ilman filttereitä. Hyvin näkyy..
(https://lh6.googleusercontent.com/_tVG0DUJZR-A/TcF08u7aM6I/AAAAAAAAF4U/FkUkKXmOI34/s720/supernova%20wo80%203.5%202h.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 04.05.2011, 01:13:47
Eli nyt tämän supernovan kirkkaus on noin 13.4 - 13.5 magnitudia.
AAVSOn valokäyrä (mittauspisteet) supernovasta näyttää nyt tältä:
http://tinyurl.com/5va52cp
Nyt supernova on jo noin 13.1 magnitudia. Valokäyrä (aavso):
http://tinyurl.com/6zony7b
Hienosti noussut viikossa noin 14.4 magnitudista 13.1 magnitudiin. Omat aikasarjani (LMJ) on merkitty sinisillä rukseilla.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 06.05.2011, 00:46:23
Nyt supernova on jo noin 13.1 magnitudia. Valokäyrä (aavso):
http://tinyurl.com/6zony7b
Hienosti noussut viikossa noin 14.4 magnitudista 13.1 magnitudiin. Omat aikasarjani (LMJ) on merkitty sinisillä rukseilla.
-Mika Luostarinen
Laitetaan vielä kaksi linkkiä hienoihin animaatioihin miten tuollainen tyypin Ia supernovasta voi räjähtää:
Tässä ensimmäisessä räjähtää valkoinen kääpiö, joka on osa kaksoistähtijärjestelmää.
http://www.youtube.com/watch?v=5YZkAoR3WLE
ja sitten toinen elokuva, jossa kaksi valkoista kääpiötä sulautuvat yhteen ja seurauksena on supernova:
http://www.youtube.com/watch?v=yMnnq0jnfQE
Tämän simulaation pitäisi olla tarkin simulaatiota siitä, miten valkoinen kääpiö räjähtää. Animaatiossa sininen kehä symboloi valkoisen kääpiön pintaa.
Eli räjähdys lähtee liikkeelle suihkun muodossa läheltä valkoisen kääpiön keskustaa.
http://www.youtube.com/watch?v=_zw6Eih7QG0
Lopuksi linkki Chicagon yliopiston astrofysiikan labraan, jossa näitä simulaatioita tehdään:
http://flash.uchicago.edu/site/movies/
Näköjään nuo simulaatiosoftat saa sieltä jos pyytää kauniisti.
Ja sitten downloadaamaan :)
-M
Piti kaivaa laitteet aitasta kesäsäilöstä ja kokeilla vieläkö onnistuu. Tuskainen taistelu vaalenevaa taustataivasta vastaan tuotti vaatimattoman tuloksen, mutta siellä se on, ja kirkas onkin:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/NGC3972-070511.JPG)
Kuvattu 7.5.2011 klo 01.15-01.30 Tal200K+Atik 383L.
Kesätaivaan vaaleus näkyy, värikuvia en edes yrittänyt. Noin klo 0100-0135 oli sen verran pimeää, että kuvaaminen onnistui, mutta vain 30 s. pätkissä. Pitemmissä tuli valohötöä taustalle.
Fit-kuvista voisi päätellä magnitudia. Mielestäni Sn oli edelleen kirkastunut verrattuna täällä julkaistuihin aiempiin kuviin.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 07.05.2011, 18:35:04
Piti kaivaa laitteet aitasta kesäsäilöstä ja kokeilla vieläkö onnistuu. Tuskainen taistelu vaalenevaa taustataivasta vastaan tuotti vaatimattoman tuloksen, mutta siellä se on, ja kirkas onkin:
...
Kuvattu 7.5.2011 klo 01.15-01.30 Tal200K+Atik 383L.
Kesätaivaan vaaleus näkyy, värikuvia en edes yrittänyt. Noin klo 0100-0135 oli sen verran pimeää, että kuvaaminen onnistui, mutta vain 30 s. pätkissä. Pitemmissä tuli valohötöä taustalle.
Fit-kuvista voisi päätellä magnitudia. Mielestäni Sn oli edelleen kirkastunut verrattuna täällä julkaistuihin aiempiin kuviin.
Jorma M.
Kangasala
Kyllä on kirkastunut. Nyt kirkkaus on noin 12.8-12.9 magnitudin paikkeilla.
-Mika Luostarinen
PS. jos sosiaalista elämää ei olisi niin olisin tänään kuvaamassa...
Viime yöltä 20 x 30 sekuntia:
(http://www.clayhole.com/obs/sn2011by_20x30s_20110507.jpg)
Tein myös pari lyhyttä aikasarjaa ja BVRI-havaintoja. Mielenkiintoista, että supernova on kirkkaampi R:ssä kuin I:ssä. Aina oppii uutta.
http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011BY&lastdays=5&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=on&iband=on&r=on&bband=on&v=on&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450&mag1=&mag2=&mean= (http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011BY&lastdays=5&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=on&iband=on&r=on&bband=on&v=on&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450&mag1=&mag2=&mean=)
Piti niin kirkkaan yön, että taustataivaan vaaleudesta huolimatta päätin yrittää tätä vielä kerran, ja hyvinhän Sn2011by näkyi.
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/NGC3972-080511.JPG)
Kuvattu 8.5.2011 klo 01.15-01.30 12x60 s. Tal200K+Atik 383L.
Väänsin Photoshopia pari tuntia, mutta vaaleaa taustataivasta ei saanut ampumallakaan pois. On se uskottava, että Tampereen seudulla tähtitieteellinen pimeä päättyy huhtikuun viimeisellä viikolla.
Tämä on kuvattu yli viikon yliajalla.
Nyt kannoin laitteet lopullisesti kesäsäilöön.
Jorma M.
Kangasala
Hei
Nyt näyttää supernova kirkastuneen 12,3
https://twitter.com/#!/NickAstronomer/status/67723143447461888
vesa_k
Ei aukea twitter-linkki, kun ei ole sinne tunnuksia.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.05.2011, 19:08:47
Ei aukea twitter-linkki, kun ei ole sinne tunnuksia.
Kaizu
Kyllä se aukeaa ilman tunnuksia, kun kopioi koko osoitteen.
Ei aukea vaikka kopioi koko linkin!
Pekka
Edit. Aukes kun painoin show media. Oppia ikä kaikki.
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 10.05.2011, 18:59:00
Nyt näyttää supernova kirkastuneen 12,3
No, eipä näytä tämän perusteella (ollut tasaisesti maksimissaan usean päivän):
http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011by&lastdays=15&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=on&iband=on&r=on&bband=on&v=on&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450 (http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011by&lastdays=15&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=on&iband=on&r=on&bband=on&v=on&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450)
Muutenkin vähän outo havainto, kun ei ole ilmoitettu havaintohetkeä tai magnitudin kaistaa. Vai pitääkö tuo ymmärtää visuaalihavainnoksi?
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 10.05.2011, 18:59:00
https://twitter.com/#!/NickAstronomer/status/67723143447461888
Twitter linkeissä "/#!" on turha kiusa
https://twitter.com/NickAstronomer/status/67723143447461888
Hei
Tässä on lisää dataa:
http://www.rochesterastronomy.org/sn2011/sn2011by.html
t vesa_k
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 11.05.2011, 11:14:57
Hei
Tässä on lisää dataa:
http://www.rochesterastronomy.org/sn2011/sn2011by.html
t vesa_k
Huomaa, että tuolla on useammalla eri filtterillä tehtyjä havaintoja. Näitä ei voi suoraan vaan verrata keskenään. Yleensä jos puhutaan pelkästä magnitudista, tarkoitetaan visuaalimagnitudia, tai sitten fotometrisen V-filtterin läpi mitattua kirkkautta.
Hei
Kiitos tiedoista.
Mistä löytyisi opas, miten suoritetaan fotometriset mittaukset ja minkälainen laitteisto ko. toimintaan olisi hyvä.
vesa_k
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 11.05.2011, 13:59:00
Hei
Kiitos tiedoista.
Mistä löytyisi opas, miten suoritetaan fotometriset mittaukset ja minkälainen laitteisto ko. toimintaan olisi hyvä.
vesa_k
Kannattaa aloittaa vaikka AAVSO (http://www.aavso.org)-järjestön sivuilta sekä kotimaisesta SemiRegular (http://www.semiregular.com/)-palvelusta.
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 11.05.2011, 13:59:00
Mistä löytyisi opas, miten suoritetaan fotometriset mittaukset ja minkälainen laitteisto ko. toimintaan olisi hyvä.
Yksi hyvä perusopas on "The Handbook of Astronomical Image Processing with AIP4Win Software by Richard Berry and James Burnell" (http://www.willbell.com/aip/index.htm (http://www.willbell.com/aip/index.htm)). Mukana tulee siis ohjelmakin jolla voi hommaa aloitella. Toki noita opuksia on maailmalla muitakin.
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 08.05.2011, 00:09:49
...
Kyllä on kirkastunut. Nyt kirkkaus on noin 12.8-12.9 magnitudin paikkeilla.
-Mika Luostarinen
Tähän hieman jatkoa.
Tämä supernova näyttäisi nyt saavuttaneen huippunsa. Kirkkaus ollut maksimissaan noin 12.8 magnitudia. Supernovan valokäyrä alkaa tasaantumaan, kuten tästä AAVSOn käppyrästä voi huomata:
http://tinyurl.com/5w45v2n
Käppyrä kattaa noin kahden viikon ajanjakson.
Omat mittaukseni sinisillä isoilla rukseilla.
Tämä on jälleen oikein hieno esimerkki siitä, miten aivan tavallisten tähtiharrastajien tekemät havainnot ovat hyödyksi. Suuret tähtitornit eivät yleensä lähde seuraamaan yhden supernovan kirkastumista tai himmentymistä. Suuret tornit ottavat spektrin, mutta systemaattinen seuranta jää melkein aina harrastajien varaan.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 12.05.2011, 08:20:21
Tämä on jälleen oikein hieno esimerkki siitä, miten aivan tavallisten tähtiharrastajien tekemät havainnot ovat hyödyksi. Suuret tähtitornit eivät yleensä lähde seuraamaan yhden supernovan kirkastumista tai himmentymistä. Suuret tornit ottavat spektrin, mutta systemaattinen seuranta jää melkein aina harrastajien varaan.
-Mika Luostarinen
Jees, pääsinpä minäkin ensi kertaa Rochesterin tiedeakatemian sivulle.
http://www.rochesterastronomy.org/sn2011/sn2011by.html (http://www.rochesterastronomy.org/sn2011/sn2011by.html)
Seuraavaksi pitää tutkia tuota fotometriaa. Fit-kuvista sen pitäisi onnistua.
Jorma M.
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 02.05.2011, 00:46:32
Ilmeisesti isäntägalaksin etäisyyttä ei ole määritelty tai jos on niin en löydä tietoa. Tuo NGC 3972 galaksi kuuluu Ison Karhun ns pohjoiseen galaksijoukkoon jonka keskietäisyys on noin 55 miljoonaa valovuotta:
Tiedot löytyvät mm täältä: http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html
Näin ollen tuon galaksin etäisyys olisi suurinpiirtein tuo 55 miljoonaa valovuotta. Tässä supernovassa on nyt tosin se hyvä puoli, että sen avulla voidaan määrittää tuon isäntägalaksin NGC 3972 etäisyys tarkemmin.
Mielenkiintoista nähdä, mihin mahdolliset supernovan etäisyysarvioinnit päätyvät.
Astrophysical Journal (Vol 730) (http://iopscience.iop.org/0004-637X/730/2/119) sisältää Adam G. Riessin (et al.) uuden arvion Hubblen parametrista. Uusi arvio on 73,8 +/- 2,4 km/s/Mpc. Luottamusväli on ilmaistu 96,7 % todennäköisyydelle.
Galaksin NGC 3972 (http://www.wolframalpha.com/entities/galaxies/NGC_3972/mp/c0/23/) (z=0,002805) etäisyys olisi siis 96,7 prosentin todennäköisyydellä 11,04 – 11,78 MPc, eli noin 36 – 38 miljoonaa valovuotta.
John P. Huchran saitilla (https://www.cfa.harvard.edu/~dfabricant/huchra/hubble/) on mielenkiintoista tietoa Hubblen parametrista. Sivulta löytyy mm. arvioinnin tarkentumista (parametrin arvoja ja niiden luottamusvälejä) kuvaava kaaviokuva 1920 –luvulta 2000 –luvun puoliväliin.
Supernovasta (http://en.wikipedia.org/wiki/Supernova) SN2011by (http://www.rochesterastronomy.org/sn2011/sn2011by.html) on nyt julkistettu spektrimittauksia: CfA spektrejä (http://www.cfa.harvard.edu/supernova/sn11by_page.html) vertailukäyrineen sekä Torsten Hansenin (http://www.aau.telebus.de/Ver_7/user/Torsten_Hansen/SN2011by20110508/20110504u08sn2011by2w.jpg) spektrimittaus (siihen liittyvä keskustelu (http://spektroskopieforum.vdsastro.de/viewtopic.php?t=3583) saksalaisella foorumilla).
Näistä supernovan spektrimittauksista voidaan ilmeisesti suoraan laskea (meitä kohti kiitävän eli sinisiirtyneen) shokkiaallon nopeus (ks. alla kaavion tulkinnasta).
Hansenin mukaan SiII 6150 Å (615,0 nm) absorptiospektrin sinisiirtymä on 118,9 Å (11,89 nm), jolloin z = aallonpituuden muutos / aallonpituus, eli 11,89 nm / 615,0 nm = 0,02. Hansenin mukaan siis nopeus v = c * z = 5800 km/s (4.5.2011).
Täällä (http://www.xjltp.com/wthltp/dispbbs.asp?BoardID=19&replyID=4393&id=4393&skin=1) tai täällä (http://bbs.astron.ac.cn/thread-75195-1-1.html) taasen raportoidaan, että SiII 635,5 nm (6355 Å) absorptiospektrin sinisiirtymä oli alussa (27.4.) 254 Å (25,4 nm), joka saadaan ilmoitetusta nopeudesta 12 000 km/s. Tällöin z = (25,4 nm / 635,5 nm) = 0,04.
Esim. täällä (http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html) Ison Karhun galaksijoukon NGC 3972:lle annetaan "perusnopeus" v = 1016 km/s, joka merkitsee etäisyyttä r = v / Ho = 13,8 Mpc eli 44,9 miljoonaa valovuotta. Galaksille NCG 3972 annetaan täällä (http://www.wolframalpha.com/entities/galaxies/NGC_3972/mp/c0/23/) z = 0,002805 (v = 841 km/s), jolloin sen etäisyys olisi 36-38 miljoonaa valovuotta.
Täällä karttoja ja lukemista (http://server5.sky-map.org/starview?object_type=2&object_id=632#Images) galaksista NGC 3972.
Miten spektrikaaviota tulkitaan?
Spektrikaaviossa (http://www.cfa.harvard.edu/supernova/spectra/11by_0428_fast_comp0001_snidflux.jpg) ylhäällä on Ångströmeinä ilmaistu lepoaallonpituus (engl. rest wavelenght). Tämä tarkoittaa, että aallonpituudet on mitattu laboratorio-olosuhteissa.
Jokaisella alkuaineella on tyypillinen absorbtioaallonpituutensa, jolla se imeytyy kaasuun. Tämä nähdään käyrän korkeudesta y-akselin suhteen. Sillä on ilmaistu suhteellinen säteilyvuo (engl. relative flux). Mitä vahvemmin jokin aallonpituus absorboituu, sitä alemmas käyrä kaaviossa vajoaa. Tässä esimerkissä (http://www.aau.telebus.de/Ver_7/user/Torsten_Hansen/SN2011by20110508/20110504u08sn2011by2w.jpg) spektriin on merkitty absorboituneet alkuainet (näkyvät tummina absorbtioviivoina spektriviivastossa).
Spektrikaaviossa alareunassa on havaittu aallonpituus (engl. observed wavelenght). Jos nyt laittaa viivottimen spektriviivassa ilmenevään matalan vuon kohtaan (esim. suurin piirtein SiII absorbtioviivan kohdalle), huomaa, että supernovan spektristä havaittu absorbtioviivan aallonpituus on suurempi kuin lepoaallonpituus (esim. havaittu n. 6100 Å eli 610 nm; lepoaallonpituus 6000 Å eli 600 nm). Tämä merkitsee, että absorbtioviivan aallonpituus on sinisiirtynyt (siirtynyt korkeampaan aallonpituuteen päin; punasiitymässä havaittu aallonpituus olisi siirtynyt alempiin aallonpituuksiin päin).
Erotus olisi tässä esimerkkitapauksessa noin 100 Å (eli n. 10 nm). Tällöin z = 10 nm / 600 nm = 0,017. Nopeudeksi saataisiin r = c * z eli n. 5000 km/s (kaavassa c = 299 792,458 km/s eli valon nopeus tyhjiössä).
Michael Richmond avaa laskukaavoja (http://spiff.rit.edu/classes/phys240/lectures/expand/expand.html).
Mutta mitenkäs tämän "standardikynttilän" (http://nedwww.ipac.caltech.edu/level5/Branch2/frames.html) kirkkausmittausten avulla nyt sitten lasketaan tuon galaksin etäisyys?
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 15.05.2011, 18:25:51
Mutta mitenkäs tämän "standardikynttilän" (http://nedwww.ipac.caltech.edu/level5/Branch2/frames.html) kirkkausmittausten avulla nyt sitten lasketaan tuon galaksin etäisyys?
Olisiko tästä apua. Tässä taitaa olla ihan oikea esimerkki hieman alempana.
http://phobos.physics.uiowa.edu/~rlm/mathcad/addendum%2012%20galaxies%20-%20standard%20candles%20hubble%20law.htm
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 18.05.2011, 12:06:53
Olisiko tästä apua. Tässä taitaa olla ihan oikea esimerkki hieman alempana.
http://phobos.physics.uiowa.edu/~rlm/mathcad/addendum%2012%20galaxies%20-%20standard%20candles%20hubble%20law.htm
Laskukaavalla (http://phobos.physics.uiowa.edu/~rlm/mathcad/addendum%2012%20galaxies%20-%20standard%20candles%20hubble%20law.htm) (kohta 2, tyypin I supernova) sekä AAVSOn valokäyrällä (http://www.aavso.org/lcg/plot?auid=000-BKB-410&starname=SN%202011BY&lastdays=20&start=&stop=&obscode=LMJ&obscode_symbol=2&obstotals=yes&grid=on&visual=on&uband=on&bband=on&v=on&pointsize=1&width=600&height=450&mag1=&mag2=&mean=&vmean=) saataisiin seuraava tulos.
Arvioitu kirkkausmaksimi 12,6 – 13,1 mag, johon listätään kirkkautta huomioiden 1 mag tähtienvälisen avaruuden ekstinktiona (kuten esimerkissä; huom. magnitudi vähenee kirkkauden lisääntyessä)
Tyypin I absoluuttinen magnitudi -19,92 (+/- 0,13 mag)
Laskukaavasta minimietäisyysarvio d = 10 exp (0,2 x (11,6+19,92)+1) = 10 exp 7,304 pc = 20,14 Mpc eli 65,7 miljoonaa valovuotta, ja maksimietäisyysarvio d = 10 exp (0,2 x (12,1+19,92)+1) = 10 exp 7,404 pc = 25,4 Mpc eli 82,8 miljoonaa valovuotta. Keskiarvo olisi 74,3 miljoonaa valovuotta.
Jos laskin oikein, näyttäisi siis siltä, että galaksi on "standardikynttilällä arvioiden" kauempana kuin aiemmin on arvioitu.
Esim. täällä (http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html) Ison Karhun galaksijoukon NGC 3972:lle annetaan v = 1016 km / s, joka merkitsee etäisyyttä r = v / Ho = 13,8 Mpc = 44,9 miljoonaa valovuotta. Galaksille NCG 3972 annetaan täällä (http://www.wolframalpha.com/entities/galaxies/NGC_3972/mp/c0/23/) z = 0,002805, jolloin sen etäisyys olisi 36-38 miljoonaa valovuotta.
Aiempien arvioiden keskiarvo on 40,5 miljoonaa valovuotta, joten galaksi NGC 3972 olisi "standardikynttiläarvion mukaan" 1,8 kertaa kauempana kuin aiemmin on arvioitu.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 19.05.2011, 01:28:04
Laskukaavalla (http://phobos.physics.uiowa.edu/~rlm/mathcad/addendum%2012%20galaxies%20-%20standard%20candles%20hubble%20law.htm) (kohta 2, tyypin I supernova) sekä AAVSOn valokäyrällä (http://www.aavso.org/lcg/plot?auid=000-BKB-410&starname=SN%202011BY&lastdays=20&start=&stop=&obscode=LMJ&obscode_symbol=2&obstotals=yes&grid=on&visual=on&uband=on&bband=on&v=on&pointsize=1&width=600&height=450&mag1=&mag2=&mean=&vmean=) saataisiin seuraava tulos.
Arvioitu kirkkausmaksimi 12,6 – 13,1 mag, johon listätään kirkkautta huomioiden 1 mag tähtienvälisen avaruuden ekstinktiona (kuten esimerkissä; huom. magnitudi vähenee kirkkauden lisääntyessä)
Tyypin I absoluuttinen magnitudi -19,92 (+/- 0,13 mag)
Laskukaavasta minimietäisyysarvio d = 10 exp (0,2 x (11,6+19,92)+1) = 10 exp 7,304 pc = 20,14 Mpc eli 65,7 miljoonaa valovuotta, ja maksimietäisyysarvio d = 10 exp (0,2 x (12,1+19,92)+1) = 10 exp 7,404 pc = 25,4 Mpc eli 82,8 miljoonaa valovuotta. Keskiarvo olisi 74,3 miljoonaa valovuotta.
Jos laskin oikein, näyttäisi siis siltä, että galaksi on "standardikynttilällä arvioiden" kauempana kuin aiemmin on arvioitu.
Esim. täällä (http://www.atlasoftheuniverse.com/galgrps/uma.html) Ison Karhun galaksijoukon NGC 3972:lle annetaan v = 1016 km / s, joka merkitsee etäisyyttä r = v / Ho = 13,8 Mpc = 44,9 miljoonaa valovuotta. Galaksille NCG 3972 annetaan täällä (http://www.wolframalpha.com/entities/galaxies/NGC_3972/mp/c0/23/) z = 0,002805, jolloin sen etäisyys olisi 36-38 miljoonaa valovuotta.
Aiempien arvioiden keskiarvo on 40,5 miljoonaa valovuotta, joten galaksi NGC 3972 olisi "standardikynttiläarvion mukaan" 1,8 kertaa kauempana kuin aiemmin on arvioitu.
Hienoa! Luulen, että kun tuon galaksin etäisyys "virallisesti" määritellään, niin joku miettii tuota ekstinktiokerrointa tarkemmin. Kukapa tietää, ehkä niillä on jo jossain tuon alueen ekstinktio määriteltynä ...
-M
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 19.05.2011, 02:22:31
... kun tuon galaksin etäisyys "virallisesti" määritellään, niin joku miettii tuota ekstinktiokerrointa tarkemmin. Kukapa tietää, ehkä niillä on jo jossain tuon alueen ekstinktio määriteltynä ...
Ekstinktiolla vaikuttaa tosiaan olevan suuri merkitys. Jos laskin oikein, tilanne näyttää tältä.
Galaksin NGC 3972 etääntymisnopeus on arvioiden mukaan 840,9 km / s (z = 0,002805), jolloin sen etäisyys Hubblen parametrilla 73,8 (+/- 2,4) olisi 11,04 – 11,78 Mpc (36,0 – 38,4 miljoonaa valovuotta).
Valitaan esimerkkiin supernovan SN 2011by suurimmaksi havaituksi kirkkaudeksi 12,6 magnitudia (tyypin I standardikirkkaus on – 19,92 magnitudia).
Ratkaistaan etäisyysyhtälöstä [d = 10 exp (0,2 * (12,6 – x + 19,92) + 1) = 11,78 Mpc] tähtienvälisen kaasun ja pölyn aiheuttama ekstinktio (x) annetulla etäisyydellä. Jos etäisyys olisi luotettava, havaitun kirkkauden ekstinktion pitäisi olla 2,16 magnitudia (*.
Arvioiden mukaan ekstinktio linnunradan tasossa on noin 2 magnitudia (kaasua ja pölyä on runsaasti).
Seuraavassa on galaksille NGC 3972 etäisyysarvioita supernovan SN 2011by havaitun kirkkauden mukaan eri ekstinktioarvoilla, kun oletetaan supernovan suurimmaksi havaituksi kirkkaudeksi 12,6 magnitudia.
Ekstinktio Etäisyys Mpc Etäisyys miljoonaa valovuottta
2,3 11,0 35,9
2,2 11,8 38,5
2,0 12,7 41,4
1,5 16,0 52,2
1,0 20,1 65,6
0,5 25,4 82,8
0,0 31,9 104,0
*) matikanopettaja sanoi 30 vuotta sitten, että jonakin päivänä vielä tarvitsette näitä yhtälöitä :) Tiedetään siis, että 10 potenssiin x = 11 780 000. Tällöin x = lg (11 780 000) = 7,07114529 (kun siis 10 korotetaan tähän potenssiin, saadaan em. luku). Nyt ratkaistaan kaavan eksponentissa esiintyvä yhtälö [0,2 * (12,6 - x + 19,92) + 1 = 7,07114529], josta saadaan x = 2,16427355
John S. Mathisin artikkeli "Interstellar dust and extinction" (http://nedwww.ipac.caltech.edu/level5/Mathis/Mathis_contents.html)
AAVSOn valokäyrä on mielenkiintoisen näköinen, kun katsotaan vain B- ja I-kaistaa:
http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011by&lastdays=60&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=&iband=on&r=&bband=on&v=&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450&mag1=&mag2=&mean=&vmean=undefined=undefineditem=undefinednamedItem=undefined (http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=SN%202011by&lastdays=60&start=&stop=&obscode=&obscode_symbol=4&visual=&iband=on&r=&bband=on&v=&obstotals=on&grid=on&pointsize=0.3&width=1000&height=450&mag1=&mag2=&mean=&vmean=undefined=undefineditem=undefinednamedItem=undefined)
Punaisen pään kirkastuminen noin kuukausi maksimin jälkeen on tyypillistä Ia-tyypin supernovalle.
Lainaus käyttäjältä: Astronautiskelija - 15.06.2011, 10:14:33
AAVSOn valokäyrä on mielenkiintoisen näköinen, kun katsotaan vain B- ja I-kaistaa:
Punaisen pään kirkastuminen noin kuukausi maksimin jälkeen on tyypillistä Ia-tyypin supernovalle.
Mikä tuon punastumisen aiheuttaa ?
Villi arvaus ammattikoulupohjalta, räjähdyspilvi laajenee ja jäähtyy..