Ajattelin selvittää asiaa ja katsoa, voisiko itse tehdä tarvittavat laitteet halvemmalla, kuin ostaa valmiit esim. Saksasta.
Aluksi lienee paikallaan kerrata vanhoja tuttuja sähkökaavoja ja vastusten kytkemistapoja. Olen yrittänyt löytää sopivia vastusnauhoja 12 V:lle, mutta huonoin tuloksin. Siksi lähden toistaiseksi etenemään vastuksilla, jotka ajattelin kytkeä rinnan saadakseni paremman taipuisuuden ja "vastusmaton". (http://img177.imageshack.us/img177/4176/1010187acuk8.jpg)
Olen poiminut TS:n sivuilta muutamia lähtöarvoja eri kokoisille putkille. He ovat ne varmaankin jo todenneet hyviksi: Okulaari 1,25" 16,5 cm 3,1W 0,25 A
Putki 3" 33,0 " 6,0" 0,50 A
" 6" 52,1 " 9,6 " 0,80 A
" 8" 76,2 " 14,0" 1,18 A
Yksinkertaisemman laskennan takia käytän rinnankytkennässä samankokoisia vastuksia. Pienemmissä putkissa 4 kpl ja isoissa Mak:ssa tai Casse:ssa voisi käyttää jopa useampaa, esim 6 tai 8 kpl, jotta saadaan tasaisempi lämpötila. Newtoneissa ei tarvita kuin etsimessä ja tarkennuslaitteen okulaarissa, jos havainnoidaan. Linssiputkissa ja korjauslasiputkissa täytyy käyttää lasien kohdalla vastusta ja tietysti okulaarissa havainnoitaessa.
Olen johtanut edellisistä kaavoista saman kokoisten vastusten rinnankytkennässä osavastuksen arvon laskemiseksi seuraavan yhtälön, kun teho (P) ja Virta (I) tunnetaan.
R= n x U/I R= ohm
U= V
I = A
n = osavastusten lukumäärä
Esim.
P1; R1= 4x12/0,25 ohm = 192 ohm. Ehkä pyöristetään 200 ohm (mitä löytyy kaupasta?).
P2; R2= 96 ohm 100 "
P3; R3= 60 ohm 60 "
P4; R4= 41 ohm 40 "
Kaikissa on laskettu 4 vastuksella.
Kun nyt on saatu vastukset määriteltyä, niin voitaisiin tarkistaa runkojohdon koko. Seuraavana on laadutettu yhtälö sähköjohtojen poikkipinnan laskemiseksi:
200 x I/A x L/m A = johdon poikkipinta
I = virta
A = _______________ mm2 L = johdon pituus
p = sallittu jännitehäviö
p/% x y/Sm/mm2 x U/V y = johdinmetallin johtavuus, Cu:lla on 57
U = jännite
Jos haluaa laskea jännitehäviön, niin vaihtaa A:n ja p:n paikat keskenään.
Siirrettäessä pienillä jänitteillä joitakin A:ta, niin yllätysten välttämiseksi kannattaa tarkistaa johdon poikkipinta.
Esim.
A = 200x 3 x 3 / 2 x 57 x 12 mm2 = 1,32 mm2
Laskelmasta huomataan, että jos systeemi ei salli jännitehäviötä ( joitain elektr. laitteita), niin poikkipinta heti tplaantuu laskettuun 2% jännitehäviöön verrattuna. Tuossa esimerkkitapauksessa otetaan seuraava isompi, vakio poikkipinta, eli 1,5 mm2.
Nyt on teoriapuoli ja laskut laskettu ja pitää lähteä etsimään sopivia komponentteja.
Viisaan näköinen piirustus, näyttää ihan insinöörin työltä, Onnea projektille ja toivotaan että onnistuu hyvin tuloksin.
Jos lähelläsi ei ole myymälää kannattaa tilata täältä: http://www.bebek.fi/kauppa/index2.php?
Nopea toimitus ja halvat hinnat.
Lainaus käyttäjältä: Ture - 04.09.2008, 10:53:16
Ajattelin selvittää asiaa ja katsoa, voisiko itse tehdä tarvittavat laitteet halvemmalla, kuin ostaa valmiit esim. Saksasta.
Aluksi lienee paikallaan kerrata vanhoja tuttuja sähkökaavoja ja vastusten kytkemistapoja. Olen yrittänyt löytää sopivia vastusnauhoja 12 V:lle, mutta huonoin tuloksin.
Aikanaan itsekin etsin vastaavia "vastusnauhoja", enpä niitä valmiina löytänyt. Kuinkas tiheään aioit laittaa vastuksia (keskinäinen etäisyys) ?
Itellä ei oo paljoa kokemusta sähkö hommista mutta eikö autovaraosa liikkeissä ole myytävänä semmoisia penkinpäällisiä joissa on lämmitys, voisko semoisen purkaa ja ottaa vastuslangat uusio käyttöön? ne ois valmiiksi 12v kait niistä näppärä sorminen asentaja kaukoputken lämmityksen tekee. ???
Jos ympyrän kehälle laittaa tasaiseen 4 kpl, niin eikö se ole 90 astetta väli, eli tiheimmillään 16 cm matkalle 4 kpl.
Purin uuden istuintyynyn (16€), mutta totesin, ettei sillä vastuslangalla näihin hommiin ole. Leikkasin levystä 30 cm lenkin ( lankaa 60 cm) ja poltin 7 A sulakkeen. Tuli kerralla selväksi.
Mie ostin 24V tyynyn ,pistin sen päreiksi ja kietasin putken ympärille, hyvin toimii ,syöttöjännite vain 5V .
Kustannukset 20€.
Jauhoksi Kivi. Ajattelin mennä käymään tuolla BEBEKin myymälässä.
Lainaus käyttäjältä: Ture - 04.09.2008, 18:51:47
Jauhoksi Kivi. Ajattelin mennä käymään tuolla BEBEKin myymälässä.
Joo, ne on käteviä paikkoja. Kaikkea tilpehöörää. Itse kävin joskus Oulun liikkeessä ja tavaraa kyllä riitti.
Normaalia 20% sarjaa löytyy 1, 1.2, 1.5, 1.8, 2.2, 2.7, 3.3, 3.9, 4.7, 5.6, 6.8, 8.2 ohmia tai x10 ohm tai 100 ohm jne. 10% sarjaa löytyy puolet tiuhemmalla jaolla. Eli 20 ohmin vastus on harvinaisempi kuin 22 ohmin.
Kaizu
Ohessa linkki vastusnauhojen tekoon.
http://www.dewbuster.com/heaters/heaters.html
t. Mika
Lainaus käyttäjältä: Cowman - 05.09.2008, 07:41:43
Ohessa linkki vastusnauhojen tekoon.
http://www.dewbuster.com/heaters/heaters.html
t. Mika
Tuossa ohjeessa ainakin pari "riskikohtaa" heti löytyy. Jos ohjeen mukaista pantaa joutuu irrottamaan usein ja kinnittämään (taivutukset)
1.
roudarinteippi menee hankautumalla puhki (vastuksien terävät langanpäät hankaa), alla oleva kuparijohdin paljastuu. Voi oikosulkeutua putken metallirunkoa vasten. Liekki ja leimahdus kontrollerissa / teholähteessä ?
2.
-kaksi lankaa mihin vastukset juotetaan -> saattaa olla että murtuu taivutuksessa... (metallisukka olisi joustavampi)
Olen viritellyt 0.2mm 44ohmia/m langasta kaikenlaisia huurrelämmittimiä - hyvin on toiminut eikä minkäänlaisia ongelmia ole esiintynyt.
Olen kokeillut monenlaisia toimivia tapoja:
- Vastuslanka liimattu kontaktiliimalla objektiivin vastavalosuojan sisäpuolelle. teipinpätkillä aseteltu lanka ensin suojan sisälle ja liimattu sen jälkeen teipittömistä kohdista.. oikeaa ähertämistä, mutta toimiva ratkaisu.
- Sorvasin 90mm nailon renkaaseen tiuhan ulkokierteen ja pyöräytin vastuslangan siihen, teippailin ja tein ruuvikiristykset johtimille. Toimiva ja ruma.
- 135mmF3.5 ja 300mm F4.5 objektiiveille (300mmF4.5 on kuvassa) lämmitin seuraavasti :
Vastavalosuojan päälle parikierrosta 50mm leveää sähköteippiä. tämän päälle kieritetään 1m vastuslankaa. Vastuslangan päähän puristetaan yhdessä lähtevän virtajohtimen kanssa 0.75mm johdon pääteholkki - holkin voi viellä tinata (vastuslankaan ei tina tartu joten holkki on välttämätön) oäälle parikierrosta sähköteippiä. Helppo, ruma ja ennenkaikkea toimiva.
(http://img181.imageshack.us/img181/1699/virityksiol1.th.jpg) (http://img181.imageshack.us/my.php?image=virityksiol1.jpg)
- 50mm viemäriputkesta ja kiikarin optiikasta tehtyyn tähtäimeen kieritin vastuslangan nipusiteen ympärille ja taivutin nippusiteen objektiivin ja "koristeholkin väliin. Toimiva ja siisti - kohtuu helppo väsätä.
(http://img294.imageshack.us/img294/3316/nipparilmmitinsd1.th.jpg) (http://img294.imageshack.us/my.php?image=nipparilmmitinsd1.jpg)
20cm F5 Newtonin 60x80mm apupeili tuppasi viimesyksynä huuruun kesken kuvausten , liimasin siihen 4kpl (olikohan 50ohmia) vastuksia sajaan. Onhan se viritys ruma, mutta yleensä esittlen vain tuolla putkella otettuja kuvia, en niinkään putkea.
(http://img401.imageshack.us/img401/5181/aplmmitiniu9.th.jpg) (http://img401.imageshack.us/my.php?image=aplmmitiniu9.jpg)
Jos tuon vastuslangan kytkee 12v jännitteeseen , niin lanka kuumenee hyvin nopeasti polttavaksi, syynä on se että ilma on hyvä eriste, eikä lanka jäähdy, tilanne on toinen silloin kuin lanka on esim teipattuna muoviholkin (vastavalosuojan) pinnalle tällöin 0.2mm lanka on kontaktissa kauttaaltaan ja lämpöäjohtavaa pintaa on paljon. Lisäksi lämmitintä käytetään usein viileässä +10 astetta ja alle. Yksikään virittämistäni lämmittimistä ei ole sulanut/palanut.
Hyvä keino todeta lämmittimen "turvallisuus" on laittaa lämmitin sisälämpötilassa päälle ja seurata sen lämpö käyttäytymistä, lämmittimen pinta ei saa lämmetä polttavan kuumaksi (yli +40 astetta) vaikka se olisi ollut huoneen lämmössä päällä tunnin. Viritystä kokeiltaessa sitä ei saa koskaan jättää päälle valvomatta - tulipalonvaara.
Jos pinta tuntuu jonkun verran lämimältä - on tehot kohdallaan.
Jos joku haluaa, niin voin myydä tuota vastuslankaa 1e/m + 1.5e (posti ja vaiva) 1m langanpätkästä saa yhden 12v/3w lämmittimen esim kameran objektiiville. Jos tarvitsijoita ilmenee paljon, niin laitan max 3m / tilaaja.
Laitan ilmoituksen tuonne ostaa/myy palstalle.
Kiitos Kaitsu, vastusarvot täsmäsivät Bebekissä.
Kaukoputken lämmitys sai osakseen vilkkaan keskustelun. Kokeiltiin vastuksia rinnan ja mitattiin lämpötiloja Salon laser-pistoolilla (mainio laite). Päästiin eräässä ratkaisussa alle 40 ast lämpötilaan.
Sain ajatuksen käyttää vain 180 ohm vastuksia ja lukumäärä vaihtelee kokonaistehon mukaan. Silloin lämpötilat pysyvät kurissa.
Vastuslankoja (eristämättömiä) kyllä löytyi. mutta niitä pitää kiertää useita kierroksia okulaarin tai putken ympäri, kuten Timppa on tehnyt. Haluan kuitenkin tehdä sellaiset vastusnauhat, jotka on tarroilla kiinni ja voiidaan tarvittaessa irroittaa helposti ja käyttää toiseen paikkaan. Palataan asiaan.
Aikaisemmin laskemani vastusarvot ja lukumäärät saattavat muuttua, varsinkin suuremmilla tehoilla.
Kävin kaupassa (Bebek) ja ostin oheiset tuotteet. Ne maksoivat 16 € .Tup syt pistoke tuli puretusta tyynystä. Olihan siitäkin sitten jotain hyötyä.(http://img122.imageshack.us/img122/6690/1020253afj6.jpg)
Työpöytä oli tavaraa täynnä. En tajua, mihin tuo kolvi olisi hyvä, ei ainakaan ahtaisiin paikkoihin.
(http://img222.imageshack.us/img222/7278/1020257atq3.jpg)
Kytkin muovirasiaan neljä 3,5 mm jackia rinnan, joihin saa liitettyä lämmityspiuhat plugeilla.
Lisäksi tup syt pistokkeen (vedon poisto solmulla!), jossa on pieni punainen ledi ja sulake mahdollista oikosulkua varten. Siihen tulee akulta tuleva kaapeli, jossa on vastaavasti naaraspuolinen pistoke. (http://img204.imageshack.us/img204/5284/1020261ade1.jpg)
Seuraavalla kerralla lämmitysnauhat.
Vastusnauhojen tekeminen rinnan kytketyillä vastuksilla.
Aluksi kirjoitetaan ylös yksinkertaiset kaavat, ettei niitä tarvitse sitten miettiä.
P = n x U x U/R P = Teho/W
I = n x U/R I = Virta/A
n = I xR/U n = Rinnan kytkettävien vastusten lukumäärä
R = n x U/I R = Vastus/ohm
I1 = I/n I1= Yhden vastuksen läpi kulkeva virta/A
Lasketaan esimerkiksi etsimen 9 x 50 arvot viidelle vastukselle.
Oletusarvot: P = 4 W ja I = 0,33 A ja vastuksen pituus on n.20 - 22 cm.
R = 5 x 12V / 0,33A = 181 ohm, pyöristetään vakio kokoon 180 ohm.
I1 = 0,066 A, joka lämmittää yhtä vastusta.
Katsotaan sitten työn edistymistä.
Johtoina minulla on eri näköisiä kaiutinkaapeleita. Niistä saa kätevästi halkaistua johtimet erilleen. Ne kyllä hieman kangistuvat kylmässä, mutta en ole ehtinyt hakea parempia. Poikkipinta olisi ehkä 0,5 mm2, joka menee hyvin plugeihin.
Seuraavaan kuvaan olen kiinnittänyt johdon vaneripalan päälle ja siihen vastukset kolvaamista varten.
Sitten on kolvattu ja vastuslankojen päät lyhennetty.
Löysin Etolasta 1 mm kumilevyä,jostä kääräisen suojan vastusnauhalle. Se eristää mahdollisilta oikosuluilta ja on taipuisaa kylmällä. Se kestää myös vastusten lämpötilan. Santapaperilla karhennus ja liimaa pintaan ja 15 min kuivumisen jälkeen reunat tarkasti yhteen. Se muuten tarttuu, joten et voi paljon korjailla.
(http://img153.imageshack.us/img153/6481/1020288asb0.jpg)
Se sopii myös 2" okulaarin ympärille.
(http://img153.imageshack.us/img153/8658/1020289aaq7.jpg)
Ja askartelun lopuksi 3W, 4W ja 5W tehoiset vastusnauhat valmiina. Nauhojen päihin on neulottu tarranauhan pätkät, joten ne on helppo kiinnittää ja irroittaa tarvittaessa. Nämä ovat ensimmäiset harjoitelmani, joten ei ne niin siistejä ole kuin "tehtaan poikien" tekemät.
(http://img355.imageshack.us/img355/4972/1020295aam8.jpg)
Otetaan seuraavalla kerralla kokoonpano ja hintavertailu.
Jotain näpyttelin väärin, kun pari kuvaa jäi puuttumaan. Koetan löytää ne. No otetaan se ensimmäinen kuva, toinen on samanlainen. (http://img187.imageshack.us/img187/2516/1020262aae2.jpg)
Kuvien esiintuonnissa oli jotain vaikeutta.
Tarkistetaan vielä yhden ison putken, nimittäin 12", vastusarvot.
P = 20 W
I = 1,67 A
Nauhan pituus 109 cm. Valitaan 30 vastusta, väli 3,6 cm
R = 30 x 12 / 1,67 ohm = 215,6 ohm.
Pyöristetään vakiokokoon 220 ohm.
Yhtä vastusta kuormittaa I1 = 1,64 / 30 A =0,055 A.
Kun aloitat nauhan tekemisen, millä arvioit tarvittavan tehon, vedätkö vain hatusta, vai onko kokemusta/tietoa tarvittavasta hukkalämmön tarpeesta? Kun kerran vauhtiin päästiin niin voisin pitää tämän lämmitinasian ajatuksen hengissä kun tuo oma putki herää henkiin... toivottavasti vielä ennen lumia.
Kari
Viisaammat ovat ne laskeneet. Katso TS:n sivuilta "Heater Strips".
Siinä se oli laskukaavani edellä. Kun tehon tarve ja jännite tiedetään, niin kaikki muut arvot voidaan laskea
Hintavertailu.
Tein ostamistani tarvikkeista 2, 3, 4 ja 5W vastusnauhat ja jakorasian. Niihin käytetyt tarvikkeet kaikkine johtoineen akulta asti maksoivat 29 €.
Vastaavasti kaupasta tilattuna samat laitteet (jännitesäädin puuttuu minulta) maksaa yhteensä 290 € ilman rahtia. Kuluihan minultakin bensaa vähän. Siis tein tarvittavat lämmityslaitteet 10 % kaupan hinnasta, että sillein. Jännitesäätimen tarpeellisuudesta kylmillä ilmoilla en ole aivan varma.
Miltä ne laitteet näyttävät asennettuina. Seuraavassa kuvassa jakorasia on kiinnitetty pylvään yläosaan sopivalle hollille.
(http://img229.imageshack.us/img229/3336/1020299acl9.jpg)
Vastusnauhat paikoillaan. Nuo etsimen nauhat voisi kytkeä samaan johtoon, niin säästyy yksi jacki- paikka.
(http://img115.imageshack.us/img115/2567/1030302adb9.jpg)
Kuva akkuhyllystä. 12 V, 12 Ah akku riittänee pienille virroille hyvin ja sitä voi kätevästi ladata tarvittaessa naaras- pistokkeesta.
(http://img78.imageshack.us/img78/1139/1030303aie8.jpg)
Kiikarin okulaareihin aion kyllä vielä tehdä pienet lämmittimet reilun pituisen johdon päähän.
Yhteenvetona olen ollut hieman yllättynyt, kaupassa noin kalliin systeemin, helppoudesta ja varsinkin
"hintakilpailukyvystäni ".
Lainaus käyttäjältä: Ture - 10.09.2008, 09:10:34
Viisaammat ovat ne laskeneet. Katso TS:n sivuilta "Heater Strips".
Siinä se oli laskukaavani edellä. Kun tehon tarve ja jännite tiedetään, niin kaikki muut arvot voidaan laskea
Laskukaavat ovat hallussa puimurilla ajellaan päivittäin. Mutta lämmön tarve, mikä on minimi pitämään tilanne toimivana? Voihan tuota jännitettä sitten tarvittaessa laskea jos alkaa kuumenemaan liikaa, mutta mieluiten vaikuttaisin suoraan käyttämällä mahdollisesti isompia vastuksia pudottamaan virtaa. Olettaen että niistä tulee tarvittava lämpö.
Kai se täytyy vain sitten kokeilla joskus, tekee yhden tehokkaan maton ja mittaa sitten minimin saavutettua käytetyn jännitteen, siitä sitten johtaa viimeisen version omaan käyttöönsä. Tarkoitus on minimoida ohjauselektroniikan tarve.
Kari
Niin GaryP. Lähdin noista valmiista tehon tarpeista (TS). Minäkin arvioin sitä lämmön tarvetta ulkona +10 ast suojassa ja totesin nauhojen tuntuvan hieman lämpimiltä kädellä. Olen sitä mieltä, että jos ei olla harrastamassa paljoa alle -10 ast lämpötilassa, niin vähemmällä päästään. Siihen, mikä voisi olla minimi missäkin lämpötilassa, täytynee kaivaa jostain lämpöopin kirjat esiin ja laskuista saattaa tulla sittenkin hankalat. Kokemusperäinen tieto lienee paikallaan.
Lainaus käyttäjältä: Ture - 10.09.2008, 10:15:34
Niin GaryP. Lähdin noista valmiista tehon tarpeista (TS). Minäkin arvioin sitä lämmön tarvetta ulkona +10 ast suojassa ja totesin nauhojen tuntuvan hieman lämpimiltä kädellä. Olen sitä mieltä, että jos ei olla harrastamassa paljoa alle -10 ast lämpötilassa, niin vähemmällä päästään. Siihen, mikä voisi olla minimi missäkin lämpötilassa, täytynee kaivaa jostain lämpöopin kirjat esiin ja laskuista saattaa tulla sittenkin hankalat. Kokemusperäinen tieto lienee paikallaan.
Ulkoilman lämpötilallahan tässä ei ole merkitystä vaan kastepisteellä, joten suurinpiirtein samat tehot riittävät -10:ssä kuin +10:ssä. Itseasiassa -10:ssä ilma on yleensä aika kuivaa, joten tehontarve on vähäisempi. Eli huurrelämmittimillä riittää sellainen teho, mikä pitää linssistä säteilynä karkaavan lämmön kurissa niin, ettei se pääse laskemaan kastepisteen alapuolelle.
http://www.ursa.fi/wiki/Kuvausopas/Tarvikkeet
Huurrelämppäreitten korkea hinta tulee lienee säädettävyydestä (ja pienistä valmistusmääristä erikoistuneelle käyttäjäryhmälle), joka on tuollaisella pulssimodulaattorilla energiataloudellisempi, kuin vastuksilla jännitettä pudottamalla. Merkitys korostuu jos ollaan akun varassa. Säädettävyydellä saa myös aikaiseksi sen, että lämmittimissä voi olla tehoa vähän ylimääräistä, jos linssit tarvitsee kirkastaa huurtumisen jälkeen, tällöin voidaan antaa vähän lisää potkua lämmitykseen.
Anyway, itse tehtynä ratkaisu on todella edullinen ja ihan yhtälailla toimiva, varsinkin kiinteässä suojassa, jossa sähkö tulee seinästä.
Kyllä kai nuo kastepisteasiat ovat useimmille tuttuja, ainakin kokemuksesta. Kuten aikaisemmin totesin, näistä lämpenemisistä ei ole tarkkoja tietoja. Pääasia, että sen verran lämmitetään, että pysytään kastepisteen yläpuolella. Ehkä tuleva havaintokausi tuo lisää käytännön kokemusta.
Sen verran minäkin ymmärrän, ettei säätimeksi sovi tehopotentiometri. Pitää olla joku "pulssimodulaattori", tai sen tapainen elekroninen värkki. Siihen se minun ymmärrys sitten loppuukin. Jos olisi taitoa (kuten esim. Risto1:llä), niin laite syntyisi helposti. Osathan ei paljon maksa. Kauppiaskin sanoi, että tuosta hyllyköstä vain valitset mitä tarvitset. Siinäpä se. Risto, älä ota tästä mitään paineita.
Kannattaa sitten tehdä 555 timerillä PWM piiri jolla pumpataan FETiä, sillä saa lämpöhäviät minimoitua muussa virtapiirissä, joten sähköä jää oikeaan käyttöön. Tuolla jossain aiemmassa kirjoituksessani oli linkki ainakin yhteen hyvään sivustoon jossa oli 555-piirin esimerkkikytkentöjä. Ja mikä parasta, ne ovat halpoja ja helppoja, sitä voi sitten ohjata potikalla näppärästi. Potentimetriksi kannattaa sitten valita monikierroslankaversio, saa vähän tarkuutta säätämiseen, ja sen säänkesto on omien kokemusten mukaan parempi.. Perinteisen potentiometrin vastuspinta hapettuu ulkokäytössä ikävästi.
Voisin koittaa etsiä (kun löytäisi vapaa-aikaa illalla) kotoa kytkentää jonka voi suoraan tähän käyttöön laittaa, mutta netistä löytynee nopeammin.
EDIT.
Täällä on vaikka mitä: http://www.educypedia.be/electronics/powercontrolspwm.htm (http://www.educypedia.be/electronics/powercontrolspwm.htm)
Kari
Lupasin palata kiikarin (10x50) lämmitykseen.
Tein okulaareja varten a`2 W vastukset (a`4 kpl 270 ohm) ja objektiiveja varten 3 W (a`6 kpl 270 omh)vastukset, siis yhteensä 10 W lämmitysteho. Kytkin ne yhden plugin perään 0,5 mm2 kaiutinjohtoon. Kiikarissa oli jo "huurreputket", jotka eivät riittäneet viime talvena ja etenkin okulaarit kostuivat melkein heti. Nyt näyttää kokeilujeni jälkeen paremmalta. Tarvikkeet maksoivat 7 €.
(http://img225.imageshack.us/img225/6977/1030311bez9.jpg)
Tuo jännitteen säätöasia saa nyt vielä odottaa. Se ei ole kuitenkaan "jokamiehen" askarteluun kuuluva asia. Vastusnauhoja pystyy tekemään kuka tahansa.
Eräs vaihtoehto olisi ostaa jännitteen säätäjä ja tehdä vastukset itse. Siinäkin tulisi melkoinen säästö.
Toisena vaihtoehtona olisi AC/DC adaptori, josta ei virta lopu kesken. Minulla sattui olemaan220V/ 12V,
12 W, jolla saa hoidettua tärkeimmät, yhtaikaisesti päälle tarvittavat lämmitysnauhat.
Näyttää siltä, että pitkästä aikaa sää selkenee ja lämmitystä tarvitaan yöllä...
Jos haluaa järjestelmästä IVO-riippumattoman, täytyy jännitteensäätö rakentaa kunnolla, jos taas on verkkovirran varrella, ei ole niin väliä.
Kari
Oliko Ture missä autotarvikeliikkeessä.
Tarvis kanssa kun nyt käytän laboratorioteholähdettä missä on kaiken maailman hilvitkuttimet ja 2 erillistä säädettävää tasajännitettä. Taitaa painaa kymmenisen kiloa ja on herkkä rikkoutumaan.
JV
Muunnin löytyy ainakin BILTEMAsta, ehkä muualtakin. Näppärä laite.
Itse en tuollaista valonsäädintä muuntajan ensiöpuolelle laittaisi ollenkaan...
Tarkkaan en tiedä miten tuo mainitsemasi laite toimii. Useat vastaavat on toteutettu esim. tyristorisäädöllä. Teholähteen ensiöpuolelle ko. laite kytkettäessä tulee se ongelma - että laite katkoo tulevaa siniaaltoa. Resistiivisen kuorman - kuten hehkulamppu- tapauksessa tämä ei tuota ongelmaa. Teholähteet on suunniteltu toimimaan puhtaalla siniaalolla...
Ei se kunnolla toiminutkaan, joten olen jo poistanut sen.
Projektissa on nyt tultu häviöttömään jännitesäätöön.
Näyttää siltä, että oikotietä ei ole, vaan "jokamiehen" jännitesäätäjä löytyy erikoiskaupasta. Tietysti joku asiaan syvemmin paneutuva voi sen tehdä itsekin. Akkukäytössä jännitteen säätö on ehkä tarpeellisempi, kuin verkkokäytössä, jossa ei ole niin tarkkaa virran kulutus. Esim. verkkovirtamuunnin 220/12 V_ 6 A on oiva ja halpa laite saada tarvittava teho muutamalle vastusnauhalle ja jää vielä ylikin.
Jos vielä mitoittaa vastusnauhat hieman alemmaksi kuin esim. TS, niin akkukäyttökin onnistuu ilman säätäjää ja vastukset eivät kuumene liikaa.
Seuraavassa olen laskenut kokeilujeni tuloksena näitä "hieman tingittyjä", mutta omasta mielestäni riittäviä arvoja. Vastuksena olen käyttänyt 270 ohm vastuksia, joilla päästään n. 0,044 A virtaan per vastus.
Koko Teho/W Virta/A Vastuksia/kpl a`270 ohm
1,25" 1,6 0,13 3
2,0" 2,1 0,18 4
3,0" 3,2 0,27 6
4,0" 4,3 0,36 8
5,0" 5,3 0,44 10
6,0" 6,4 0,53 12
8,0" 9,6 0,80 18
Taulukon tehoarvot on käsitettävä ohjeellisiksi.
Edit: Vastusten arvot 2 W, 270 ohm.
Yhteenvetona voisin todeta jo lyhyen käyttökokemuksen jälkeen, että vatusnauhojen käyttö helpottaa huomattavasti työskentelyä kaukoputken parissa. Suosittelen.
Nostetaan pintaan, koska kausi on alkamassa.
jk
Virittelin tälläisen 30cmF4 Newtonin suuaukolle.
Lämmitysvastuksen tein 0.16mm paksusta vastuslangasta (47 ohmia/m). Hetken mietin kuinka noin ohuesta langasta putkenympärille käyttökelpoisen vastuksen tekee, lopuksi vedin vastuslangan 5mm kutistesukan sisään ja kutistin sukan. Vastuslangassa ei tina pysy, joten tein syöttöpiuhan ja vastuslangan puristusliitoksen 0.75mm pääteholkilla, jonka viellä "varmuudeksi" tinasin. Liitokset jäi kätevästi kutistesukan sisään. Isoin vaiva oli vastuslangan saaminen 1m pitkän 5mm kutistesukan sisään, piti käyttää 1.5mm ML piuhaa vetonaruna.
Tehonsäätimen tein TIP41c transistorista, 47K potikasta sekä 470 ohmin etuvastuksesta. Tehonsäätimen sain pakattua pieneen tilaan kymmenkanavaisen kytkimen + relekortin rasian kanteen. Kanteen piirtelin tussilla mitatut todelliset mA arvot.
Tehoa lämmittimellä on vain 3.6w, mutta sekin lämmittää kutistesukkaa jo mukavasti.
Lämmitysvastus on teipattu putkensuulle, ja sen päälle tulee retkipatjasta tehty 0.5m huurreputki.
Transistori TIP41c:
http://www.st.com/internet/com/TECHNICAL_RESOURCES/TECHNICAL_LITERATURE/DATASHEET/CD00142950.pdf
25.8 kuvasin aikasarjaa kokoyön KZ Lac tähdestä, joka on tähänaikaan vuodesta lähes zeniitissä. Kostea tyyni alkusyksyn yö ei aiheuttanut huurreongelmia - "tehot" oli noin 100mA tuntumassa. Pidemmät yöt ja lähes nollakelit tuonee totuuden esiin lopullisesta toimivuudesta.
EDIT: Transistorin jäähdytyslevy lämpenee jonkin verran "max" teholla, joka tässä on 280mA , isommilla virroilla lämpenee enemmän, silloin pitää katsoa voiko kiinnittää suoraan muovilevyyn..vai rupeaako muovi sulamaan.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 31.08.2012, 21:36:12
Virittelin tälläisen 30cmF4 Newtonin suuaukolle.
Selventäisitkö vielä, että mikä tarkoitus tällä putken suuaukon lämmittämisellä on? Ymmärtääkseni lämmityksen pitäisi keskittyä lähinnä optisille pinnoille. Kylmä pääpeili ja putken lämmin suuaukko on omiaan luomaan kaikenlaisia virtauksia putken sisälle.
Noita virtauksia pohdiskelin itsekkin.
Olen huomannut että varsinkin talvella kovillapakkasilla putken kuuraantuminen alkaa yläpäästä, ja painuu pikkuhiljaa syvemmälle , vajaassa puolessavälissä alkaa pääpeilin pinnallekin kerääntyä jäätä - tarkoitus on tätä estää - tiedä sitten toimiiko.
Ainakaan putki ei kastu samaan malliin sisältä näillä keleillä. Ja jos ilmaantuu haittavaikutuksia, niin käännän kytkimestä nollille. Eikä olisi eka kerta että virittelen jotain turhaa, mutta tuleepahan testattua :tongue:
Peilien pääasiallinen jäähtymismekanismi on säteilyjäähtyminen, joten veikkaan että putken yläpään lämmittäminen ei juuri edes hidasta peilien huurtumista. Oma arvaukseni on, että putken yläosa ei tällä kertaa kuuraudu, mutta pääpeili alkaa vetää huurteeseen aivan kuten ennenkin. Toivottavasti olen väärässä! :angel:
Vähän tarpeettoman isoja kuvia, mutta olkoon thumbnaileina.
Tarkoitus oli tehdä perinteinen vastuslämmitin rinnan kytketyistä 470 Ohm 0,5W vastuksista. 20 kpl ja ~5W kokonaisteho 12V:lla.
Ensitestissä vain suoraan kiinni toisiinsa:
(http://img228.imageshack.us/img228/7471/201208311853071.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/228/201208311853071.jpg/)
Kokonaisresistanssi 23,7 Ohm ja 540 mA 12V:
(http://img9.imageshack.us/img9/4402/201208311845191.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/9/201208311845191.jpg/)(http://img717.imageshack.us/img717/937/201208311847021.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/717/201208311847021.jpg/)
Asennus kutakuinkin näin keskelle tuubia:
(http://img822.imageshack.us/img822/5817/20120831184907.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/822/20120831184907.jpg/)
Kytkentää jäykistettynä, ilman siistimistä/kutistesukkaa yms:
(http://img163.imageshack.us/img163/2108/201209010744531.th.jpg) (http://imageshack.us/photo/my-images/163/201209010744531.jpg/)
Tilanne kuitenkin oli, että 5W jaettuna 0,25W per vastus osoittautui tarpeettoman tehokkaaksi ja lämpöä syntyi liikaa. -> Pakko leikata pulssi puoleen tai neljäsosaan.
Tuliko lämmittimestä liian tehokas? Auttaisiko siirtää se ulkopinnalle, samalla heijastukset vähenisi.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 01.09.2012, 11:19:16
Tuliko lämmittimestä liian tehokas? Auttaisiko siirtää se ulkopinnalle, samalla heijastukset vähenisi.
Jees, tuli niin tehokas, että pelkään sen sulattavan eristemuovit ja aiheuttavan väreilyä - ei siis hyvä. No, pulssista puolet nollaan niin alkaa lämpö vähenemään ja onpahan kapasiteettia.
Lisäys: 70 astetta lyhyellä lämmityksella (20 sekuntia), toimii kyllä!
Mielenkiintoista olisi tietää, millä teholla neliösentti säteilee lämpöä kohti taivasta esim 10 C:n lämpötilassa. (mikäli relevantti suure)
Meinasin pitää lämmittimen tuolla sisäpuolella, että pääsee suoraan säteilemään linssiin. Tuo on 300mm/2.8:n heijastussuoja ja sillä lienee kohtuullisen hyvä eristysominaisuus. Kastetta estävä vaikutus luultavasti heikkenee selvästi ulkopuolella.
Et ajatellut kokeilla vastuslankaa? luulisin että sillä olisi tullut parempi kokonaisuus (tai mistä sitä tietää)
Tai modaat jo valmista tsydeemiä siten että laitat vaikka kolmen vastuksen sarjoihin nuo, saat resistanssin kolminkertaiseksi ja virran kolmannekseen
tjsp
-V.K.
Lainaus käyttäjältä: Kokkonen - 01.09.2012, 22:10:28
Et ajatellut kokeilla vastuslankaa? luulisin että sillä olisi tullut parempi kokonaisuus (tai mistä sitä tietää)
Tai modaat jo valmista tsydeemiä siten että laitat vaikka kolmen vastuksen sarjoihin nuo, saat resistanssin kolminkertaiseksi ja virran kolmannekseen
tjsp
-V.K.
Vastuslanka voisi olla järkevä vaihtoehto, mutta se vaatisi käyntiä kaappia kauempana ;) (saa kyllä tarjota jos on ylimäärin)
Periaatteessa vastuslangan kaltainen tasainen säteilijä olisi parempi, mutta koska kappale kuitenkin säteilee joka suuntaan niin tällä ei liene hirveästi eroa (teho kyllä toisaalta jakautuisi suuremmalle pinta-alalle). Hifistelijä voisi rakentaa vastusnauhasta suunnatun: lämpö säteilee suhteessa enemmän kohti linssiä/peiliä kuin taivasta yms. turhaa kohdetta kohti.
Oma vastuslankaviritys on ensin putkitettu kutistesukkaan ja kutistesukat on vedetty jesarilla ohuen telttapatjasoiron toiselle puolelle. Tällöin suurin osa lämmöstä johtuu kontaktista kaukoputken pintaan ja korrektorille/etuelementille ja ulkoilmaa lämmittyy mahdollisimman vähän. Liimautuvalla tarranauhalla olen vetänyt pätkät niin että saan kiristettyä telttapatjapehmukkeen melko tiukalle C8:n ympärille, guiderilla taas käytän pätkää kaksipuoleista tarranauhaa kiristyssiteenä.
-Antti
Jatkoa aikaisempaan, jolloin 5W oli liikaa.
Pulssituksen jälkeen 2/3 jaksosta oli nollissa, mikä tarkoitti 150mA eli 1,8W. Se tuntui selvästi paremmalta. Tasalukujen takia pyöristin 2W:n tehoon. Tällä lämpöelementistä 8 cm päässä olevan linssin lämpötila oli tunnin käytön jälkeen 19 astetta ympäristön lämpötilan ollessa 12 astetta. Tämä lämmitysteho säteilemällä ilman johtumista.
Toivottavasti elementistä ei aiheudu lämpöväreilyä tms...
Ideaalinen musta kappale säteilee avaruuteen +10 oC lämpötilassa 36 mW/cm2, mikä vastaisi 10 cm kiekolla 3 W säteilytehoa. Peilipinnan ja lasin emissiviteetti on tätä pienempi. Kaukoputkeen sovellettuna pitäisi lisäksi huomioida ilmakehän ja putken lähettämä säteilyteho sekä ilmasta siirtyvä ja optiikan sisältä johtuva lämpö. Todellinen lämpöhukka on joitakin millivatteja neliösentiltä, mikä on samalla skaalalla tässä säikeessä esitettyjen tehojen kanssa. Teoreettisesti ei asiaa kannata pitemmälle laskea vaan kokeilla sopivat parametrit.
tiedoksi...
Erääseen toiseen projektiin liittyen, tutustuihin Kendrick Dew remover system model V1 sisältöön. Kotelon ruuvit auki ja silmäilyä, mitä komponetteja löytyy. Ajastinpiiri NE555 sieltä löytyi, sekä kytkimenä on IRFZ34E -FET. Aika helposti saatavilla ja edullisilla perusosilla siis tehty.
Vastuspannat ovat ihan toimivia, mutta ne eivät aina ole kaikkein kätevimmät. Joskus olisi tarpeen olla jotain litteämpää. Siispä seurantaputken seuraava kehitysversio pitää sisällään liimapohjaiset kahvalämppärielementit
(http://imageshack.us/a/img46/9572/20130123191024.jpg)
Kyseessä siis 12V ja 10W mallit, joista irtoaa lämpöä enemmän kuin tarpeeksi. Siispä on tarpeen säätää tehoa PM:llä. En yksinkertaisesti jaksanut lähteä osista rakentamaan kun sopivan teholuokan dimmereitä sattui olemaan saatavilla. Ensimmäinen dimmerimalli tosin kehitti huomattavan paljon lämpöä. Näytti olleen heikkolaatuinen fetti, joka keitti kuorman alla.
(http://imageshack.us/a/img845/8933/20130123191307.jpg)
Noin 1/4 teholla (~500mA) rinnan kytketyt elementit lämpenevät hetkessä noin 40 asteeseen (ilman lämmityskuormaa). Lämpeneminen jatkuu tästä edelleen.
(http://imageshack.us/a/img94/5892/20130123191331.jpg)
Hieman vajaalla 1/2 teholla (~850mA) rinnan kytketyt elementit lämpenevät hetkessä reiluun 60 asteeseen (ilman lämmityskuormaa) ja jatkaisi kunnes elementti todennäköisesti ylikuumenisi.
Ei siis käytettäväksi ilman lämmitettävää kohdetta. Täydellä teholla virtaa kuluu noin 1,95A ja tällä tarvittiin jo kylmää vesijäähdytystä lämmityselementeille kun testasin säätimen lämpenemistä.
(http://imageshack.us/a/img547/1747/20130123191727.jpg)(http://imageshack.us/a/img594/6817/20130123191759.jpg)
Asennus guiderin metalliseen häikäisy-/huurreputkeen eristeen alle lämpöhukan minimoimiseksi. tasapuolisuuden nimissä yksi kummallakin sivuille. Oletuksena on, ettei näin asennettuna lämpö aiheuttaisi enempää virtauksia kuin on pakko. (eriste on liimauksessa ja kuminauhat pitävät sitä paikoillaan).
Ps. projektista jäi ylimääräiseksi himmenin ja 2kpl lämpöelementtejä. Lähtevät asevelihintaan YV:llä jos jotain kiinnostaa.
Lainaus käyttäjältä: Kuulapaa - 23.01.2013, 20:33:53
Kyseessä siis 12V ja 10W mallit, joista irtoaa lämpöä enemmän kuin tarpeeksi.
Lainaa
Ei siis käytettäväksi ilman lämmitettävää kohdetta. Täydellä teholla virtaa kuluu noin 1,95A ja tällä tarvittiin jo kylmää vesijäähdytystä lämmityselementeille kun testasin säätimen lämpenemistä.
Tuolla "täydellä teholla" lämmitysvastusta ajetaan jo yli kaksinkertaisella teholla suunniteltuun nähden, joten aivan varmasti kaipaa aktiivijäähdytystä :-D Speksien mukainen maksimivirta on noin 830 mA (10/12 A).
Lainaus käyttäjältä: pnuu - 24.01.2013, 18:32:30
Tuolla "täydellä teholla" lämmitysvastusta ajetaan jo yli kaksinkertaisella teholla suunniteltuun nähden, joten aivan varmasti kaipaa aktiivijäähdytystä :-D Speksien mukainen maksimivirta on noin 830 mA (10/12 A).
Se voisi olla vähän vaikeaa normaalilla käyttöjännitteellä :wink: Mutta, niitäpä olikin kaksi rinnakkain ruokakupilla :wink:
Vähän reittaus on silti metsässä
sillä ja resistanssi vaihtelee hieman vastuslevystä toiseen.