Jupiter kaudella 2010

Aloittaja Julius, 10.04.2010, 16:12:33

« edellinen - seuraava »

YoKahainen

Kuvasin ihan samalla 3x -barlowilla kuin tuon Jupiterin. Skaalasin registaxissa kuvaa suuremmaksi.

LKE

jussi_k_kojootti

2010-09-14, 01:50-02:30.  Jupiterin ja Uranuksen lähestyvä konjunktio, nippu erilaisia zoomeja Jupiterista.  Taustakuva FD 35-105mm @ 105mm, F/5.6, zoomit 10" dobsonilla.  Zoomit vasemmalta oikealle:

- f=1200mm, polttotasolta
- f=2400mm, polttotasolta, valosaastesuodin
- okulaarisuurennos, n. 170x
- okulaarisuurennos, n. 340x, valosaastesuodin

Okulaarina TS:n zoom omalla T2-renkaallaan.  Sää oli mainio, Registaxin huonousasetukset 98% tuntumassa ennen kuin osavalotuksia alkoi karsiutuakin.  Pinoissa n. 25-50 kuvaa, paitsi 170x suurennoksessa vain 13.

Miten kaukoputken natiivisuurennos lasketaan  :huh:
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Lauri Kangas

Kuvatessa ei kaukoputkilla ole suurennuskertoimia, on vain erilaisia efektiivisiä polttovälejä. Tietty voit niitä verrata erilaisilla kertoimilla tuohon 1200 millimetriin. Eff. polttovälien suhteet ovat samat kuin noiden jupiterin kuvien halkaisijoiden suhteet toisiinsa.

Suurennuskerroinhan merkkaa vain sitä, kuinka suuri kulma optiseen akseliin nähden okulaarista vinoon lähtevällä valolla on verrattuna siihen kulmaan, jossa ko. valonsäde tuli objektiivista sisään. Se, minkä suurennuksen kaukoputki + okulaariyhdistelmä tuottaisi normaalisti ei ole kovin merkityksellinen tieto okulaariprojektiossa, koska saatavan kuvan suuruus riippuu hyvin paljon siitä paljonko kameran kennolla on etäisyyttä okulaariin. Vertaa projisoimalla kuuta tai aurinkoa, viemällä paperia vähän kauemmaksi saat isomman kuvan vaikka okulaari (ja suurennuskerroin) pysyy samana.

jussi_k_kojootti

Eli valosaaveja mitä valosaaveja. Fotonit talteen vakiokoiselle kennolle, ja polttoväli sanelee kuinka isolta alueelta kerätään.  Pienikin alue (pitkällä polttovälillä) kerätään koko kennolle, mistä johtuen "näennäinen" suurennus.  Vastaavasti sama polttoväli pienemmälle kennolle "suurentaa".  Lopultakin alan ymmärtää myös käsitettä "kroppikenno". Kiitos taas kerran tyhjentävästä vastauksesta, Lauri! 
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Una

Eilen klo 23 aikoihin tuli avattua kausi Jupiteria ihmetellen. Neljä kuutakin bongasin. Seeing oli hetkittäin oikeinkin hyvä mutta pääosin välttävä. Puolenyön maissa tulivatkin sitten pilvet. Sivulöydöksinä goton kanssa tapellessa näkökenttään osui länsitaivaalta myös parikin eri satelliittia. Tulipahan ainakin todettua että SLT-jalustan goto toimii Nexstar-käsikapulan firmwarella "NXS 4.18" ihan päin seiniä. Mielenkiinnosta vaan tuli syötettyä kapulaan tuo versio, se kun olisi mahdollistanut myös EQ-pystytyksen. No, täytyy luopua siitä ajatuksesta sitten kun ei toiminut. Nyt kapulassa on taas "SLT_LCM 4.17" firmis joka on uusin tuohon oikeasti tarkoitettu.

pappa

Jupiteria kokeilin kuvata lintuputken läpi, ja tälläistä jälkeä tuli. Putki siis Carl Zeiss FL 85 LT, okulaarisuurennus 60X.

Muoks: Kamera oli Olympus E-410 ja opiska 14-42. Käsipelillä ilman tukea tai telinettä optiselta akselilta, valotusaika joitain kahden sekunnin luokkaa. ISO 800, manuaali tarkennus ja niin iso aukko kun opiskasta löytyy eli f 3.5
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 15.09.2010, 16:19:17Vastaavasti sama polttoväli pienemmälle kennolle "suurentaa".  Lopultakin alan ymmärtää myös käsitettä "kroppikenno".

Tässä kannattaa vielä välttää sitä sudenkuoppaa mihin näissä yleensä kompastutaan (eli juuri sitä miksi laitoit tuon lainausmerkkeihin): Pienempi kenno suurentaa kuvaa vain suhteessa kuvan leveyteen. Erityisesti planeettakuvissahan ei ole mitään merkitystä kuinka paljon tai vähän mustaa taivasta siinä planeetan ympärillä on, vaan se kuinka iso planeetan kuva on pikseleinä. Tämän mittakaavan määrää 1) polttoväli 2) kameran yhden pikselin koko.

Amatööri

Pääsin myös Jupiteria katsomaan uudella putkellani ja olihan se hieno näky!  :azn:
Yksi vyö vain kyllä erottui, sen verran huono seeing, mutta kuitenkin!

(PS: Kannattaako halppis barlow:ta käyttää tuossa, ku entinen käy tuohon uuteen putkeen hyvin..? )

einari

Toinen ekvatoriaalisista vöistä on viime aikoina ollut kadoksissa joten ei ihmekään jos yksi vain näkyi.

Kannattaa toki sitä barlowia kokeilla josko keli olisi sen käytölle suosiollinen.
___
Tapio

Hippasos

...viihdyttää tätä threadia käpistyksellä muutamalla.

Jupiter - ei niin poikkeuksellisella seeingillä - 15.09.2010 klo:t 00.53-01.06.



.

tomppa

Käytiin kattelemassa Jupiteria ja kuuta Nakkilan Leistilänjärvellä (valtava peltoaukio) ja Io:n ylikulkua tsekkailtiin, hieman oli pilviä ilmassa, seeing sellainen 3.

Lennu

Minä n.2promillea ja Jupiter. Hienoa!
Jupiterin punainen pilkku on suojeltava!

Hippasos

Tuommoisestahan voisi perheen pienimpien kaitsijat jopa pelästyä, eivätkä enää päästäisi lapsia näille muuten ihan leppoisille avaruus -aiheisille palstoille.
.

Una

Eikö tuommoisesta humalatilasta kärsi jo pimeänäkökin?

Hippasos

Näkyy olevan aikamoinen "putki" päällä...
.