Terve kaikki,
Tässä toinen kohde joka kaipaa myös mittauksia: V407 CYGNI.
Kohde on lähellä Joutsenen tähdistön Deneb tähteä.
Lähden kuvaamaan ensin GK Per muuttujaa. Se on nyt korkealla etelä-taivaalla. Cygnus on pohjoisen suunnalla ja todennäköisesti puiden alapuolella joten en pääse siihen kiinni ennenkuin joskus 02:00-03:00 aikoihin aamulla.
Tämä kohde on erinomainen niille joilla on esteetön näkymä pohjoistaivaalle. Kohteen kirkkaus on nyt noin 7 magnitudia joten se näkyy jo kiikareilla !
Todella hyvä ja hyödyllinen harjoitus visuaalisesti havaitseville.
AAVSOn ilmoitus alla.
-Mika Luostarinen
-----
AAVSO Special Notice #201
Outburst of the symbiotic star V407 Cyg
March 12, 2010
Further to Maehara et al. (CBET #2199, D.W.E. Green, editor), the
presumed symbiotic star V407 Cyg appears to be undergoing a very bright
outburst, well outside of its previous range. This outburst was
discovered independently by the team of K. Nishiyama (Fukuoka, Japan)
and F. Kabashima (Saga, Japan), and by T. Kojima (Tsumagoi,
Agatsuma-gun, Gunma-ken, Japan). Nishiyama and Kabashima observed the
star at an unfiltered magnitude of 6.8 on 2010 March 10.813 (JD
2455266.313) and magnitude 6.9 on 2010 March 10.814 (2455266.814).
Kojima observed the star at around magnitude 7 on two images taken using
a Canon EOS 40D. This is well outside its previously stated range and
may indicate a nova outburst in progress.
The AAVSO data archive for this object is sparse, and observations of
this object are strongly encouraged. Spectroscopy of V407 Cyg is
particularly encouraged given both the brightness of the source and the
fact that its exact nature is unclear. Suggested classifications for
this source include slow nova with either a Mira secondary or Mira
component, or a symbiotic star. Spectroscopy and multicolor photometry
may provide more information on the nature of this system, while visual
observations and time-series photometry will be needed for tracking the
overall light evolution of the system.
V407 Cyg is located at the following (J2000) coordinates:
RA: 21 02 09.85 , Dec: +45 46 33.0
Charts for V407 Cyg may be plotted using AAVSO VSP:
http://www.aavso.org/observing/charts/vsp/index.html?pickname=V407%20Cyg
We note that the sequence has been updated to include more appropriate
stars for its current magnitude range.
Please report all instrumental photometry and visual observations to the
AAVSO via WebObs using the name "V407 Cyg".
This AAVSO Special Notice was prepared by Matthew Templeton
.
Kaveri vinkkasi tänne.
Tuuria, 11/12.3.2010 aamuyöstä olin laittanut kellonsoimaan että bongaan Ladonovilla aamuyön taivaalta komuja novia jne ja niinpäs olikin:
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/03/13/8143010478558799535orig.jpg
Canon EOS 40D:llä 12.3.2010 klo 4:15.
JK. Wikisky:n avulla määrittelen tuon kirkkaudeksi noin +7.5 mag+-0.5mag
Lainaus käyttäjältä: mrkat - 13.03.2010, 18:17:33
Kaveri vinkkasi tänne.
Tuuria, 11/12.3.2010 aamuyöstä olin laittanut kellonsoimaan että bongaan Ladonovilla aamuyön taivaalta komuja novia jne ja niinpäs olikin:
http://rulla.kuvaboxi.fi/mediaobjects/orig/pub/2010/03/13/8143010478558799535orig.jpg
Canon EOS 40D:llä 12.3.2010 klo 4:15.
JK. Wikisky:n avulla määrittelen tuon kirkkaudeksi noin +7.5 mag+-0.5mag
Hyvä bongaus! Viime yönä en päässyt tuohon kohteeseen kiinni koska se oli pohjoistaivaalla puiden takana.
-ML
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 12.03.2010, 18:27:33
Terve kaikki,
Tässä toinen kohde joka kaipaa myös mittauksia: V407 CYGNI.
Nyt menee jännäksi !
AAVSOn ilmoituksen mukaan tämä V407 Cygni voi mennä novaksi !
AAVSOn ilmoitus alla:
----
AAVSO Special Notice #202
Classical nova event in V407 Cyg
March 14, 2010
Further to Munari et al. (CBET 2204, D.W.E. Green, editor), the presumed
symbiotic star V407 Cyg is exhibiting spectral features clearly indicating
a classical nova of the He/N type.
This strongly suggests that the white
dwarf component of the system is currently undergoing a nova outburst
rather than a symbiotic-type outburst.
The spectral evolution of this nova
may be very fast given the likely large mass loss rate of the Mira-type
donor star.
We urgently request observations of V407 Cyg to provide
photometric coverage of this unique event. Multicolor, calibrated
photometry to track the spectral changes is especially encouraged.
An Alert Notice on this object will be issued within the next 24 hours.
V407 Cyg is located at the following (J2000) coordinates:
RA: 21 02 09.85 , Dec: +45 46 33.0
Charts for V407 Cyg may be plotted using AAVSO VSP:
http://www.aavso.org/observing/charts/vsp/index.html?pickname=V407%20Cyg
Please report all observations of this object to the AAVSO using the
name "V407 CYG".
This AAVSO Special Notice was prepared by Matthew Templeton.
---------------------------------------------------
SUBMIT OBSERVATIONS TO THE AAVSO
Information on submitting observations to the AAVSO may be found at:
http://www.aavso.org/observing/submit/
SPECIAL NOTICE ARCHIVE AND SUBSCRIPTION
----
Jos tämä menee novaksi niin tämä on "kerran elämässä" tilaisuus.
Jos taivaat ovat pilvettömiä niin yritetään havaita siitäkin huolimatta, että Joutsen on alkuillasta alhaalla pohjoisessa tähän aikaan vuodesta ja paremmin näkyvissä vasta aamuyöstä.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 14.03.2010, 17:43:53
Nyt menee jännäksi !
...
Jännitys tiivistyy :)
Viimeisin AAVSOn ilmoitus (15.3.2010):
http://www.aavso.org/publications/alerts/alert419.shtml
----
SNIP..
In summary, the evidence points to a classical nova eruption of a
symbiotic star. The system is further complicated by the fact that the
donor star in the system is likely a variable of Mira type. All
observations of this complex and interesting system, including visual
estimates, CCD time series, and multicolor photometry are strongly
encouraged.
..SNIP
---
Eli edelleen havaintoja kaivataan kipeästi. Tätä kannattaa havaita jos jossakin on pilvetöntä ja jos aamyöllä ei tule uni silmään.
Kirkkaus nyt noin 8.5 magnitudia joten havainnointi onnistuu myös kiikareilla tai pienellä kaukoputkella. Kohteen kirkkaus on normaalisti noin 17 magnitudia.
-Mika Luostarinen
Voisiko joku laittaa tänne etsintäkartan vähän suuremmassa mittakaavassa? Jos nyt oikein sitä paikallistin niin joutsenen Denebistä aavistus lounaaseen. Tuo AAVSO:n kartta on niin kovin pieneltä alueelta ettei oikein tällä kokemuksella hahmotu. Kiitos.
Petri
Lainaus käyttäjältä: rintape - 17.03.2010, 10:02:34
Voisiko joku laittaa tänne etsintäkartan vähän suuremmassa mittakaavassa? Jos nyt oikein sitä paikallistin niin joutsenen Denebistä aavistus lounaaseen. Tuo AAVSO:n kartta on niin kovin pieneltä alueelta ettei oikein tällä kokemuksella hahmotu. Kiitos.
Oikein paikallistit. Tuo Karin (mrkat) valokuva tuossa ylempänä on paras etsintäkartta minkä olen löytänyt :-)
En ole vielä yrittänyt kunnolla havainnoida itse kohdetta ... tätä menoa se varmaan ehtii himmetä ennenkuin aikataulu antaa periksi :-/
Sain tästäkin kohteesta mittaustuloksen ja kirkkaus nyt 8,6. Kohde peittyy osittain
talon taakse ja puut häiritsevät aamuhavaintoja, harmillista :cry:
http://darkside.selfip.com/index.php?osoite=galleria&entry=photos/Photometric/20100316_V407_Cyg_STL.jpg
Lainaus käyttäjältä: rintape - 17.03.2010, 10:02:34
Voisiko joku laittaa tänne etsintäkartan vähän suuremmassa mittakaavassa? Jos nyt oikein sitä paikallistin niin joutsenen Denebistä aavistus lounaaseen. Tuo AAVSO:n kartta on niin kovin pieneltä alueelta ettei oikein tällä kokemuksella hahmotu. Kiitos.
Petri
Laitan liitteeksi TheSky6-karttacropin, jos olisi jotain hyötyä. Deneb näkyy alareunassa ja kohde on tuon punaisen
kameran kenttänäkymän keskellä. Kenttä on muuten valokuvassani 26,5 X 18 kaariminuutin kokoinen.
t.Jyrki
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 17.03.2010, 10:53:53
Oikein paikallistit. Tuo Karin (mrkat) valokuva tuossa ylempänä on paras etsintäkartta minkä olen löytänyt :-)
En ole vielä yrittänyt kunnolla havainnoida itse kohdetta ... tätä menoa se varmaan ehtii himmetä ennenkuin aikataulu antaa periksi :-/
Ok, toivottavasti näistäkin on jotain apua kohteen löytämisessä:
(http://www.semiregular.com/img/V407-CYG-kartta1.png)
(http://www.semiregular.com/img/V407-CYG-kartta2.png)
(http://www.semiregular.com/img/V407-CYG-kartta3.png)
t.
Mika Luostarinen
Eilen illalla pilvien välistä yritin tätä muuttujaa kuvata. Fotometria on minulle aika uutta ja järkkärikuvien analyysi tuo vähän omat haasteensa, mutta sain tähden kirkkaudeksi jopa 6,5 (JD2455273,49792) 9,25.
heh, huomasin kuvailleeni noita seutuja sieltä Artjärven laitepäiviltä käsin.
tein sitten niinku omaksi harjoitukseksi ankean intternetwideon:
http://www.youtube.com/watch?v=xqi3w8VNZeo
-ihanat ambientit kaivoin jostain archivesta taustalle, kyllä nyt kelpaa :grin:
ei mulla oo tuota järjellistä matskua kuin 32 kpl 10s frameja, niin en tiiä kantsiiko alkaa piirtää käppyrää (5min aikajakso on aika hujaus).
jos jollakin on aikaa/intoa, niin multa saa rawit :wink:
muutenkin on kurjaa matskua, ilman seurantaa ja huonolla lasilla ja vinoon modatulla kameralla, mutta kyllä maar näyttäis punanen tarttuvan!
Rouskutin numeroita vähän fiksummalla tavalla, ja sain keskiviikko-torstai-yön magnitudiksi 9,25 (keskihajonta 0,139). En sitten tiedä onko tuo vanhaa lukua yhtään fiksumpi. Vertailutähtien magnitudit on haettu Stellariumista, joten niiden lähde ei ole mikään äärimmäisen luotettava.
AAVSON plotterilla voit tehdä vertailukartan , tarviii laittaa vain seuraavat tiedot:
Name on tässä tapauksessa V407 Cyg
FOV* laita siihen haluamasi näkökentän suuruus kaariminuuteissa - laita vaikka 600 (10 astetta)
Mag. Limit* laita rajamagnitudiksi vaikka 8
Ja klikkaa "PlotChart"
Plotteri löytyy tuolta :
http://www.aavso.org/observing/charts/vsp/index.html
Kun olet saanut etsintäkartan näkyviin, siellä on paljon numeroituja vertailutähtiä, numero (Label) on samalla kirkkaus ilman pilkkua 57 = 5.7mag
Kartan yläreunassa on linkki [Comparsion Stars] sieltä Label riviltä etsit ko. vertailutähden ja katsot V-sarakkeesta (Visual) ko tähdelle löytyy V-kanavan kirkkaus 0.001mag
tarkkuudella.
Järkkärikuvista ei taida saada vertailukelpoista kirkkautta - koska kennojen herkkyydet vaihtelee merkistä ja mallista riippuen. Ehkä lähimmäksi pääset jos kirkkauden mittaamisessa käyttää vain kuvan vihreää singaalia.
Lisää kirkkauden mittaamisesta, tarkoitettu CCD kameroille, mutta sisältää hyviä vinkkejä , jos vaikka innostut. Sivulla 10 on selitetty miksi filtteri on välttämätön :
http://www.aavso.org/observing/programs/ccd/manual/
Jeps, tuon kartan tiesinkin, Comparison stars -linkki oli vain jäänyt huomaamatta, kiitos. :) Järkkärillä on mahdollista määrittää korjauskerroin tähden väri-indeksin mukaan, jolloin vihreän kanavan magnitudin pitäisi vastata fotometristä V-filtteriä aika hyvin. V407 Cygnin väri-indeksiä en valitettavasti löytänyt mistään, joten värikorjausta en voinut tehdä, mutta vertailutähtien perusteella kerroin on sen verran pieni, ettei magnitudi olisi montaa kymmenystä muuttunut. Luotettavaa vanhaa väri-indeksiä tuskin löytyykään kun tähti muuttuu näin radikaalisti parhaillaan. Käyttämällä AAVSO:lta löytyneitä vertailutähtien tarkkoja arvoja, sain nyt tulokseksi 9,24 hajonnalla 0,139. Ei siis suurta muutosta. Määritellyillä korjauksilla vertailutähtien magnitudit menevät noin 0,01 päähän AAVSO:n V-magnitudeista.
EDIT: Ainakin AAVSO:n valokäyrien (http://www.aavso.org/cgi-bin/lcg.pl?auid=v407+cyg&lastdays=10&start=&stop=03/21/2010&obscode=&obscode_symbol=2&visual=on&v=on&obstotals=on&grid=on&pointsize=1&width=600&height=425&mag1=&mag2=&mean=&vmean=&button_name=Please+Wait...) perusteella 9,24 alkaa olla jo oikeassa pallopuistossa. :)
Lainaus käyttäjältä: 3p0 - 18.03.2010, 23:50:53
heh, huomasin kuvailleeni noita seutuja sieltä Artjärven laitepäiviltä käsin.
tein sitten niinku omaksi harjoitukseksi ankean intternetwideon:
http://www.youtube.com/watch?v=xqi3w8VNZeo
-ihanat ambientit kaivoin jostain archivesta taustalle, kyllä nyt kelpaa :grin:
...
Kyllä se oikea tähti on joka tuossa youtube videossa näkyy (se punainen) aika keskellä kuvaa.
Onneksi olkoon ! :)
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 16.03.2010, 22:33:37
Jännitys tiivistyy :)
Viimeisin AAVSOn ilmoitus (15.3.2010):
http://www.aavso.org/publications/alerts/alert419.shtml
...
Aina vaan paranee !
http://www.aavso.org/news/v407_cyg.shtml
Tässä tähtijärjestelmässä olevan valkoisen kääpiön epäillään purkautuneen klassisena novana. Lisäksi V407 Cygnin epäillään hetkellisesti tuottaneen myös gamma säteitä. Jos tämä pitää paikkansa niin kyseessä on ensimmäinen kerta kun symbioottisen tähden tiedetään tuottaneet gamma säteitä.
Tässä on erinomainen tilaisuus kaikille havaita tätä tieteellisesti tärkeää kohdetta. Havaintoja kaivataan ja toivotaan siis että taivaat pysyisivät pilvettöminä lähi viikkoina.
http://www.astronomerstelegram.org/?read=2487
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gammasäde
http://www.aavso.org/pipermail/aavso-discussion/2010-March/016167.html
t.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 22.03.2010, 02:19:09
Aina vaan paranee !
http://www.aavso.org/news/v407_cyg.shtml
Tässä tähtijärjestelmässä olevan valkoisen kääpiön epäillään purkautuneen klassisena novana. Lisäksi V407 Cygnin epäillään hetkellisesti tuottaneen myös gamma säteitä. Jos tämä pitää paikkansa niin kyseessä on ensimmäinen kerta kun symbioottisen tähden tiedetään tuottaneet gamma säteitä.
Tässä on erinomainen tilaisuus kaikille havaita tätä tieteellisesti tärkeää kohdetta. Havaintoja kaivataan ja toivotaan siis että taivaat pysyisivät pilvettöminä lähi viikkoina.
http://www.astronomerstelegram.org/?read=2487
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gammasäde
http://www.aavso.org/pipermail/aavso-discussion/2010-March/016167.html
t.
-Mika Luostarinen
Miten kaukana tuo valkoinen kääpiö on ja onko sen massa lähellä chandrasekharin rajaa, eli 1.4 auringon massaa??? Ei meinaa tietoa löytyä millään, ja arvaatte varmaan, miksi moinen tieto kiinnostaa :)
Lainaus käyttäjältä: marvin - 22.03.2010, 14:01:44
Miten kaukana tuo valkoinen kääpiö on ja onko sen massa lähellä chandrasekharin rajaa, eli 1.4 auringon massaa??? Ei meinaa tietoa löytyä millään, ja arvaatte varmaan, miksi moinen tieto kiinnostaa :)
En jaksanu lukea , mutta tossa on pari sivua, oisko siellä..:
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MmSAI..61...91M/0000091.000.html
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MNRAS.242..653M/0000653.000.html
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 22.03.2010, 16:02:21
En jaksanu lukea , mutta tossa on pari sivua, oisko siellä..:
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MmSAI..61...91M/0000091.000.html
http://articles.adsabs.harvard.edu//full/1990MNRAS.242..653M/0000653.000.html
Etäisyys selvisi alemman linkin takaa, eli turvalliset 2.7 kiloparsekia, mutta massa ei taida olla tutkijoillakaan tiedossa...
Periaatteessahan se valkoinen kääpiö voi siis jopa räjähtää tyypin Ia supernovana, mikäli sen massa on lähellä kriittistä chandran massaa...
Aika suoraa viivaa tältä aamulta. Piti taittaa jalustalta melkeen niskat nurin että ylti tuonne koiliseen..
V407 Cyg on tuossa punasellaviivalla.
(http://img96.imageshack.us/img96/1523/v407cyg.png)
EDIT: jäi mainitsematta että on kuvattu Jhonsson-V filtterinläpi.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 06:32:17
Aika suoraa viivaa tältä aamulta. Piti taittaa jalustalta melkeen niskat nurin että ylti tuonne koiliseen..
V407 Cyg on tuossa punasellaviivalla.
(http://img96.imageshack.us/img96/1523/v407cyg.png)
EDIT: jäi mainitsematta että on kuvattu Jhonsson-V filtterinläpi.
Sain itsekin aikasarjaa aikaiseksi aamuyöstä.
Redusoin kuvat tänään ja katsotaan tuleeko tästäkin suoraa viivaa :)
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 23.03.2010, 21:18:15
Sain itsekin aikasarjaa aikaiseksi aamuyöstä.
Redusoin kuvat tänään ja katsotaan tuleeko tästäkin suoraa viivaa :)
Hienoa!
Laitatko mukaan kuvan kohteesta, niin voin varmistaa tuliko aamusella mitattua edes oikeeta kohdetta .
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 22:44:17
Hienoa!
Laitatko mukaan kuvan kohteesta, niin voin varmistaa tuliko aamusella mitattua edes oikeeta kohdetta .
Sain käyrän aikaiseksi:
(http://www.semiregular.com/img/V407-CYG-20100323.png)
Niin, tässä nyt on vähän outoa se, että omassa käyrässäni kohde kirkastuu!
Tuo on siis unfiltered-käyrä. En saa sitä V-filtteriä kiinni kameraani kun on mekaaninen ongelma sen kanssa.
Kuvat: 10 sec valotukset, 4 per minuutti, binning 2x2, kamera -10C astetta, seurantakuvat 0.5 sec per frame. Kaukoputkena Meade 10 tuuman SCT jossa nyt f6.3 focal reduceri. Kamera sama vanha SBIG ST-8 XME.
Valokäyrässä jossa aikaresoluutio on hienojakoisempi näkyy hauskoja kuoppia ja nousuja.
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 23.03.2010, 23:00:28
Niin, tässä nyt on vähän outoa se, että omassa käyrässäni kohde kirkastuu!
Tuo on siis unfiltered-käyrä. En saa sitä V-filtteriä kiinni kameraani kun on mekaaninen ongelma sen kanssa.
AAVSO:n käyrissä näyttää B ja V kanavilla olleen himmenemään viimesen 10 vrk ajan , jos kamerasi on ilman IR-cuttia, niin minulla olisi kirkkauskäyttäytymiseen ajopuuteoria :
Tähdessä on tapahtunut pinnalla voimakas fuusio ketjureaktio, joka on puhaltanut osan ulkokuorista tähtienväliseen avaruuteen,laajeneva ulospuhallettu kaasupallo jäähtyy eli himmenee lyhyillä aallonpituuksilla ja kirkastuu pitemmillä - IR aallonpituuksilla ?
EDIT: Tässä viellä kuva kohteesta .. Näkökenttä noin 1.2 astetta.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 23:26:40
AAVSO:n käyrissä näyttää B ja V kanavilla olleen himmenemään viimesen 10 vrk ajan , jos kamerasi on ilman IR-cuttia, niin minulla olisi kirkkauskäyttäytymiseen ajopuuteoria :
Tähdessä on tapahtunut pinnalla voimakas fuusio ketjureaktio, joka on puhaltanut osan ulkokuorista tähtienväliseen avaruuteen,laajeneva ulospuhallettu kaasupallo jäähtyy eli himmenee lyhyillä aallonpituuksilla ja kirkastuu pitemmillä - IR aallonpituuksilla ?
EDIT: Tässä viellä kuva kohteesta .. Näkökenttä noin 1.2 astetta.
Tässä oma kuvani alueesta. Teen nyt niin, että redusoin kuvat vielä uudelleen ja katsotaan tapahtuuko mitään muutosta mihinkään suuntaan.
(http://www.semiregular.com/img/V407-CYG-20100323-image1.png)
-Mika Luostarinen
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 23.03.2010, 23:26:40
AAVSO:n käyrissä näyttää B ja V kanavilla olleen himmenemään viimesen 10 vrk ajan , jos kamerasi on ilman IR-cuttia, niin minulla olisi kirkkauskäyttäytymiseen ajopuuteoria :
Tähdessä on tapahtunut pinnalla voimakas fuusio ketjureaktio, joka on puhaltanut osan ulkokuorista tähtienväliseen avaruuteen,laajeneva ulospuhallettu kaasupallo jäähtyy eli himmenee lyhyillä aallonpituuksilla ja kirkastuu pitemmillä - IR aallonpituuksilla ?
EDIT: Tässä viellä kuva kohteesta .. Näkökenttä noin 1.2 astetta.
Olisiko kuitenkin niin, että laajeneva kaasu jäähtyy kaikilla aallonpituuksilla? Näin muistelisin Wienin laissa kerrottavan mustan kappaleen säteilystä...
Jep, säteilyn huippu vaan siirtyy jäähtyessä kuumasta viileään.
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 25.03.2010, 05:01:39
Tässä oma kuvani alueesta. Teen nyt niin, että redusoin kuvat vielä uudelleen ja katsotaan tapahtuuko mitään muutosta mihinkään suuntaan.
SNIP...
-Mika Luostarinen
Tähän hetkeksi palatakseni... olen nyt redusoinut kuvasarjan uudestaan ja ottanut mm uudet darkitkin. Vahdoin myös vertailutähteä Maxim DL softassa. Tulos on kutakuinkin sama, eli käppyrässä näkyy loiva kirkastuminen. Sarja oli siis unfiltered.
Tässä nyt ihmetyttää se, että voiko tämä tosiaan johtua siitä, että kohde on aikasarjan aikana noussut itätaivaalla aika jyrkässä kulmassa ylöspäin ja oheneva ilmamassa on aiheuttanut tässä jotenkni näennäisen kirkastumisen.
En ole tätä sarjaa lähettänyt AAVSOon.
-Mika Luostarinen
Eikö suhteellisen fotometrian ideana juuri ole, että sen vieressä olevan vertailutähden ansiosta tällainen ilmamassan väheneminen ei paljon vaikuttaisi? Vai tarkoitatko että ilmamassa jotenkin muuttaisi tähden spektriä sinisemmäksi kohteen noustessa, ja se jotenkin sitten ilmenisi juuri filtteröimättömässä kuvassa?
Ilmakehä suodattaa enemmän sinistä kuin punaista valoa, joten jos muuttuja ja vertailutähti ovat eri värisiä (useimmiten), niin niiden suhteellinen kirkkaus muuttuu. Siksi suositellaan käytettäväksi fotometrisia suotimia myös suhteellisessa fotometriassa. Lisäksi olisi hyvä raportoida myös tuo ilmamassan suuruus (airmass) jolloin ilmakehän aiheuttama virhe voidaan korjata käsittelyvaiheessa.
arto
Kun katselee AAVSOn käppyrägeneraattorilta Oksasen V407 CYGNI havintoja aikaväliltä
2455278.25 -> 2455278.28
... niin silmään pistää että juuri IR-alueella on aktiivisinta valonvaihtelua, ja luulisi että jos usean verteilutähtien kirkkauskäyrät on keskenään verrattuna suoraaviivaa , verrattuna muuttujan valokäyrään, niin olettaisi kyseessä olevan muuttujan itsensä aiheuttamaa valonvaihtelua - eikä ilmakehän..
Laittaisin eteenpäin ..
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 12.03.2010, 18:27:33
Terve kaikki,
Tässä toinen kohde joka kaipaa myös mittauksia: V407 CYGNI.
Kohde on lähellä Joutsenen tähdistön Deneb tähteä.
Lähden kuvaamaan ensin GK Per muuttujaa. Se on nyt korkealla etelä-taivaalla. Cygnus on pohjoisen suunnalla ja todennäköisesti puiden alapuolella joten en pääse siihen kiinni ennenkuin joskus 02:00-03:00 aikoihin aamulla.
Tämä kohde on erinomainen niille joilla on esteetön näkymä pohjoistaivaalle. Kohteen kirkkaus on nyt noin 7 magnitudia joten se näkyy jo kiikareilla !
Todella hyvä ja hyödyllinen harjoitus visuaalisesti havaitseville.
AAVSOn ilmoitus alla.
-Mika Luostarinen
-----
AAVSO Special Notice #201
Outburst of the symbiotic star V407 Cyg
March 12, 2010
Further to Maehara et al. (CBET #2199, D.W.E. Green, editor), the
presumed symbiotic star V407 Cyg appears to be undergoing a very bright
outburst, well outside of its previous range. This outburst was
discovered independently by the team of K. Nishiyama (Fukuoka, Japan)
and F. Kabashima (Saga, Japan), and by T. Kojima (Tsumagoi,
Agatsuma-gun, Gunma-ken, Japan). Nishiyama and Kabashima observed the
star at an unfiltered magnitude of 6.8 on 2010 March 10.813 (JD
2455266.313) and magnitude 6.9 on 2010 March 10.814 (2455266.814).
Kojima observed the star at around magnitude 7 on two images taken using
a Canon EOS 40D. This is well outside its previously stated range and
may indicate a nova outburst in progress.
The AAVSO data archive for this object is sparse, and observations of
this object are strongly encouraged. Spectroscopy of V407 Cyg is
particularly encouraged given both the brightness of the source and the
fact that its exact nature is unclear. Suggested classifications for
this source include slow nova with either a Mira secondary or Mira
component, or a symbiotic star. Spectroscopy and multicolor photometry
may provide more information on the nature of this system, while visual
observations and time-series photometry will be needed for tracking the
overall light evolution of the system.
V407 Cyg is located at the following (J2000) coordinates:
RA: 21 02 09.85 , Dec: +45 46 33.0
Charts for V407 Cyg may be plotted using AAVSO VSP:
http://www.aavso.org/observing/charts/vsp/index.html?pickname=V407%20Cyg
We note that the sequence has been updated to include more appropriate
stars for its current magnitude range.
Please report all instrumental photometry and visual observations to the
AAVSO via WebObs using the name "V407 Cyg".
This AAVSO Special Notice was prepared by Matthew Templeton
.
Kiitokset vinkistä.Pitää tässä suunnata kaukoputki siihen tähteen. :astro:
Lainaus käyttäjältä: Mika Luostarinen - 22.03.2010, 02:19:09
Aina vaan paranee !
http://www.aavso.org/news/v407_cyg.shtml
Tässä tähtijärjestelmässä olevan valkoisen kääpiön epäillään purkautuneen klassisena novana. Lisäksi V407 Cygnin epäillään hetkellisesti tuottaneen myös gamma säteitä. Jos tämä pitää paikkansa niin kyseessä on ensimmäinen kerta kun symbioottisen tähden tiedetään tuottaneet gamma säteitä.
Tässä on erinomainen tilaisuus kaikille havaita tätä tieteellisesti tärkeää kohdetta. Havaintoja kaivataan ja toivotaan siis että taivaat pysyisivät pilvettöminä lähi viikkoina.
http://www.astronomerstelegram.org/?read=2487
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gammasäde
http://www.aavso.org/pipermail/aavso-discussion/2010-March/016167.html
t.
-Mika Luostarinen
Palaan tähän vanhaan vuoden takaiseen uutiseen. V407 Cygni tosiaan tuotti gammasäteitä purkautumisen yhteydessä. Tämä oli aika shokkiuutinen tutkijoille sen takia, että aikaisemmin on vakaasti uskottu, etteivät novapurkaukset pysty generoimaan gammasäteitä.
Lisää aiheesta englanniksi: http://www.nasa.gov/mission_pages/GLAST/news/shocking-nova.html
Tässä artikkeleita näistä kahdesta Japanilaisesta eläkkeellä olevista herrasmiehistä, jotka huomasivat purkautumisen:
http://search.japantimes.co.jp/cgi-bin/nn20080319f2.html
http://geeked.gsfc.nasa.gov/?p=2062
Herrat ovat siis 68 ja 70 vuotiaita tähtiharrastajia. Sanovat, että "discovering a new star is an honor". Suomeksi siis, että uuden tähden löytäminen on kunniakasta.
Mielenkiintoista luettavaa :)
-M