Plejadien peittyminen 21.-22.12.

[weskuli]

Heip!

Elokuussa meni peittymisen seuraaminen hieman mönkään, mutta nyt onnistui. Peruskäyttäjän perusputki Skylux 70/700 ja Ursasta hankittu 32mm okulaari yhdistettynä mainioihin sääolosuhteisiin tuottivat allekirjoittaneen ensimmäiset tähdenpeittohavainnot. Kuvia jäi tosin todisteeksi vain mielikuvatasolla.

Celaenon peittyminen meni jotenkin ohi jotakin säätäessä, edellisellä vilkaisulla se näkyi mutta seuraavalla sitten taas ei. Niinpä sitten seurasin silmä kovana Electran kulkua, mutta sepä ei tainnutkaan peittyä... Ts. olisi kannattanut tehdä kotitehtävät kunnolla. Mutta kahdesta vahingosta viisastuneena sain havaittua, miten Maia hävisi näkyvistä Kuun pimeän reunan taakse. Aika nopea ilmiö, yhtäkkiä se vain hävisi.

Jos arvioisi, että peittyminen varmasti tapahtui alle puolen sekunnin aikana, niin siitä saisi jonkinlaisen ylärajan kyseisen tähden kulmaläpimitalle. Kuu tekee kierroksensa tähtien suhteen 27,322 vuorokauden eli 655,728 tunnin eli 39343,68 minuutin eli 2 360 620,8 sekunnin aikana. Kuu liikkuu siis puolessa sekunnissa 1/2 360 620,8 osan (eli 4,24 kymmenesmiljoonasosaa) täydestä kulmasta, joka on 1,53 kymmenestuhannesosa-astetta eli 9,2 tuhannesosakulmaminuuttia eli 0,55 kulmasekuntia.

Peittyminen saattoi aivan hyvin tapahtua myös alle neljäsosasekunnissa, jolloin tähden läpimitan ylärajaksi tulisi neljäsosakulmasekunti. (Tuo aika-arvo on parhaimmillaankin vain yhden numeron tarkkuudella, joten lopputulosta ei oikeastaan voi sanoa sen tarkemmin.) Ei kovin mullistava tulos, mutta Tyko Brahelle tuolla voisi ehkä väittää vastaan... :)

(Tosin nyt jäi mietityttämään, että menikö oikein: Laskuni mukaan Kuu liikkuu sekunnissa noin kulmasekunnin...  ??? )

Tuli muuten samalla todettua kantapään kautta, että Skyluxin sisäpuolen ja jalustan tuunaus kannattaa ottaa työlistalle.

t. Vesa K.

[jmantyla]

Tammikuun sateisilla ja sumuisilla säillä on se vaikutus, että ehtii jälkikäsitellä aikaisempia kuvia.
Tässä satsi kuvia Plejadien peittymisestä 21.-22.12.2007.
Kuvaus meinasi täälläkin epäonnistua, sillä yritin ensin TouCam-webbikameralla.  Sen dynamiikka ei kuitenkaan
kestänyt lähes täydenkuun valoa, vaan Plejadit hukkuivat valomereen. Onneksi ehdin vaihtaa tilalle digijärkkärin,
jonka parempi ccd-kenno tuotti onnistuneita kuvia. Helppo tapaus tämä ei silti ollut Kuun kirkkauden takia. Onneksi ei ollut
aivan täysi Kuu ja tähdet menivät piiloon Kuun taakse sillä pienellä alueella, joka ei ollut Auringon valossa.

[Tal 100RS + Pentax K100D Super 0,3 s. ISO 800]
Kellonajat on otettu kamerasta, jonka kellon laitoin samana iltana aikaan Ylen Teksti-tv:n kanssa.  Heittoa on
max 1-2 sekuntia.
Tähdet on tunnistettu Ursan nettisivulla olevien peittymisaikojen perusteella Tampereen koordinaattien mukaan.
Täällä tähdet näyttivät peittyvän noin 30 sekuntia laskettua myöhemmin - johtuuneko siitä, että Kangasala on n. 15 km
itään Tampereelta?

Jorma M.
Kangasala

[Timo Kuhmonen]

Havainnollisia kuvia, minun mielestäni.

Kuinka noita kuvasit, oliko kamerassa "sarjatuli" päällä ?
Vai otitko käsivaralta kuvia esim sekunnin välein ?

[jmantyla]

Kuinka noita kuvasit, oliko kamerassa "sarjatuli" päällä ?
Vai otitko käsivaralta kuvia esim sekunnin välein ?

Lankalaukaisimella paukutin, välillä sarjatulella, kun tähti alkoi lähestyä Kuuta ja sitten vähän harvemmin,
kun mitään ei näyttänyt tapahtuvan.  Kurkkasin peittojen etenemistä etsintäputken kautta.

Jorma M.

[Hippasos]

Jorma,

Etsintäputki e :-\

[Seppo Linnaluoto]

Hei!

Tähdenpeitot ovat täysin silmänräpäyksellisiä tapahtumia. Niitä on kai joskus yritetty käyttää Kuun liikkeen tutkimiseen.

Olen viimeisen vuoden ajan yrittänyt havaita Plejadien peittoja ja esiintuloja. Yleensä Kuun vaihe on ollut suuri, niin että se on loistollaan himmentänyt kaikki heikommat tähdet. Tai sitten se on ollut esiintulo, jolloin pitäisi katsoa aikataulua Tähdet-vuosikirjasta. Parhaiten ne näkyisivät silloin, kun Kuu on niin sirppi, että maatamo näkyisi, niin että voisi tarkasti katsoa kun Kuun pimeä reuna lähestyy tähteä. Sellaisia ei ole ollut tällä kertaa kertaakaan.

Seppo.Linnaluoto@ursa.fi

[VeikkoM]

Tähdenpeitot ovat täysin silmänräpäyksellisiä tapahtumia. Niitä on kai joskus yritetty käyttää Kuun liikkeen tutkimiseen.

Tähdenpeitoilla on tutkittu myös ahtaita kaksoistähtiä. Tällöin peittyminen on hiukan silmänräpäystä pitempi,
koska molemmat komponentit peittyvät erikseen, vaikka niitä ei kaukoputkella erotakaan toisistaan.

Maailmalla tähdenpeittoja tavataan nykyään havaita GPS-synkronoiduilla videokameroilla. Eurooppalaisten
tähdenpeittoharrastajien keskuudessa on käsittääkseni yritetty rakennella ja parannella erityisesti
tähän tarkoituksen sopivaa laitteistoa.