Laitteiston suunnittelua

Aloittaja Saastamoinen, 06.01.2010, 15:54:47

« edellinen - seuraava »

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.02.2010, 20:20:52
LVI guideria kannattaa varmaan harkita ainoastaan jos on ehdottoman varma ettei halua läppäriä kentälle. Tuo Orionin värkki on ihan hyvä kapistus, siinä joka on QHY5:ttä vastaava eli 1/2" kennolla, on 5.2 mikron pikselit. On varmasti rutkasti helpompi käyttää kuin LVI, mutta vaatii tosiaan sen läppärin.
Läppäriä ei kannata ihan hirveästi karttaa näissä kuvauskalustoissa. Siitä on autoguidauksessa huomattava etu (softa päivittyy, kameravalikoima kasvaa, kuva näkyy ruudulla jne.). Lisäksi läppärillä voi ohjata kuvaussessiota ja mm. sirotella (!) valotuksia, mikä ei onnistu LVI:llä. LVI ei paljon halvemmaksi tule kuin Starshoot ja halpa miniläppäri. Miniläppärit syövät kohtuullisen vähän virtaakin mikä mahdollistaa akkukäytön.
Vesku
www.vkastronomy.com

Timpe

Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 09.02.2010, 19:52:45
Seurantaa helpottaakseni kannattaa varmaan jättää vielä tässä vaiheessa Eos 7D pelkkään luontokuvaukseen ja olen harkinnut hankkia käytettynä Eos 40D tai 450D, houkuttelisi tuo 40D enemmän kun siinä on suuremmat pikselikoot ja näin ollen voisi olla helpompaa päästä alkuun. Nikonin puoleltakin olisi pari mielenkiintoista kameraa kuten D40 ja D80. D40 piksekoko on 7,87 jopa.

Älä turhaan pelkää 7D:n viemistä putken kuvauskameraksi, jos sellaisen omistat. Paras kalusto on näet sellainen, jonka jo valmiiksi omistaa kotonaan ja josta saa helposti käyttökokemusta. Voisit kokeilla samalla miltä ne "seiskan" MRAW ja SRAW kuvakoot näyttävät tähtikuvauksessa (paitsi että en tiedä hyväksyykö esim. DeepSkyStacker tuollaiset raakakuvat pinoamiseen... hmmm?). Toisaalta olen itsekin skaalannut alkuvaiheessa täyden koon 18 Mpix kuvia alas kuvankäsittelyohjelmassa ja parannellut tähtien muotoja ennen kuin sain systeemit säädettyä tähän tyydyttävään nykykuntoon. Seiskan 5000+ leveyspikseliä voi huoletta pienentää kuvankäsittelyssä ensin vaikka 4000 pikseliin ja sitten vielä 3000 pikseliin, jolloin hiukan soikeista tähdistä onkin jo tullut mukavan pyöreitä (sopivasti eri ohjelmilla/plugin-palikoilla avustaen).

Pojat tuossa jo kertoivatkin LVI:n huonot puolet, mutta tällaisellakin simpelillä+sulautetulla ohjaussysteemillä on paikkansa, jos se kerran hoitaa homman kotiin samalla tavoin kuin nuo monimutkaisemmat seurannankorjaushärdellit tekevät. Makuasia tämäkin, joskaan en täysin ymmärrä yllä olevaa kuittailua LVI:n käytön vaikeudesta, koska tämä toimii nykyisin käytössäni ilman suurempaa säätämistä. (=LVI oli itselleni ensimmäinen guidauskamera, joten LVI:n käytönopettelussa on ollut kohdallani enempikin kyse guidauksen yleisestä opettelusta ja oikeiden laiteyhdistelmien löytämisestä kuin itse seurantalaitteen kehnoudesta.)
- Timo Inkinen

Saastamoinen

Läppärin saaminen kuvauspaikalle ei ole ollenkaan ongelma. Suunnitteilla on rakentaa lämmitetty havaintosuoja, jossa on mukavampi kuvata; voi lämmitellä,  käyttää läppäriä ja verkkovirtakin on helposti saatavilla sinne. Laitteiston jonkin verran sisältä ohjattavuus olisi kyllä hyödyllinen ja pidemmän päälle mukavampi. Kun tuon Orion Starshooterin pikselikoko on 5,2x5,2 µm niin guidausputki saa olla jotain <900mm luokkaa. Millainen ohjelmisto tulee Orionin Starshooterin kanssa, onko miten mukava käyttöominaisuuksiltaan verrattuna LVI guideriin?

Toki pitää Eos 7D käyttää putken jatkeena joskus, kunhan on kokemusta karttunut hieman enemmän. 40D.llä olisi kuitenkin helpompi päästä alkuun ja kiinnostaa sen modaaminen siinä ohessa, jota ei uskalla tehdä 7D.lle  :wink:

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 09.02.2010, 22:32:05Millainen ohjelmisto tulee Orionin Starshooterin kanssa, onko miten mukava käyttöominaisuuksiltaan verrattuna LVI guideriin?

Mukana tulee PHD Guiding, jonka käytön Vesku tiivistikin viime viikonlopun esityksessään hyvin. Paina alarivissä olevia nappeja järjestyksessä, ja guidaaminen alkaa.

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 09.02.2010, 22:28:05
Pojat tuossa jo kertoivatkin LVI:n huonot puolet, mutta tällaisellakin simpelillä+sulautetulla ohjaussysteemillä on paikkansa, jos se kerran hoitaa homman kotiin samalla tavoin kuin nuo monimutkaisemmat seurannankorjaushärdellit tekevät. Makuasia tämäkin, joskaan en täysin ymmärrä yllä olevaa kuittailua LVI:n käytön vaikeudesta, koska tämä toimii nykyisin käytössäni ilman suurempaa säätämistä. (=LVI oli itselleni ensimmäinen guidauskamera, joten LVI:n käytönopettelussa on ollut kohdallani enempikin kyse guidauksen yleisestä opettelusta ja oikeiden laiteyhdistelmien löytämisestä kuin itse seurantalaitteen kehnoudesta.)
Tarkoitus ei ollut kuittailla (enkä mielestäni edes kuittaillut?). Miellän vaan paljon hankalammaksi okulaarien kanssa tähtäämisen ja fokusoinnin kuin sen, että näkee suoraan kuvan ja tähden ruudulla. Zeniittiin tähtäily suoralla linssiputkella voi olla aika akrobaattinen suoritus. Tätä on joskus tullut tehtyä, kun Toucamin kanssa piti etsiä okulaarilla tähti kuvakenttään huonon herkkyyden takia. Muutenhan PC/LVI ovat toiminnaltaan identtisiä. Toinen on vaan PC:ssä, toinen sulautettuna. Tietokoneessa olevan softan etu on vaan huomattava. Esim Imaging Sourcen kameraa voi samalla hyödyntää planeettakuvauksessa, toisin kun LVI:n. Sirottelu onnistuu, tietokonetta voi käyttää muuhunkin tarkoitukseen jne. Haitta on tietysti se tietokone, jos sitä karsastaa. Enkä ihmettele yhtään jos karsastaa - sen verta säätämistä niiden kanssa välillä on...
Vesku
www.vkastronomy.com

Timpe

Juu, ei täälläkään ole herneitä nenussa, vaikka noin kirjoittelin. Tässähän on vain kyse siitä "Mersu-ilmiöstä", josta oli DSLR-tapaamisessakin juttua. Paras värkki on monesti juuri se, joka sattuu olemaan itse kullekin tuttu ja josta on eniten käytännön kokemusta (ja jos kädessä on vasara, niin monet ongelmatkin alkavat näyttämään nauloilta :tongue:). LVI:lle soisin saavani jossakin vaiheessa firmware-päivityksen, jossa olisi hiukan enempi säädettäviä ominaisuuksia kuin tässä vakio-firmiksessä (esim. manuaalinen valotusaika), mutta ilmankin pärjää.

Tuossa okulaaritouhussa näkyy allekirjoittaneen pitkäaikainen 1980-luvulta lähtöisin oleva visuaalihavaintokokemus. Okulaarien vaihto, tarkentaminen yms. touhuaminen sujuu rutiinilla, enkä kiinnitä siihen mitään huomiota saati pidä sitä hankalana. Putken ääreen tulee muutenkin pukeuduttua kuin naparetkelle, jolloin zeniittiin sojottavan putken katselu (maassa retkipatjan päällä maaten) ei ole itselleni haitta eikä mikään. Tietokoneiden kettuilu syystä tai toisesta (vapaa-ajalla) taasen nostaa verenpainetta, koska olen töissä mikrotukena niiden parissa ihan viran puolesta (=tulen niiden kanssa juttuun kuitenkin ihan hyvin). Työkaluksi läppäri on turhan arka värkki taivasalle vietäväksi (ainakin omalla käyttömotivaatiollani ;) ja sellainen touhu on minusta muutenkin veren kaivamista omasta nenästään. No, ehkä sietäisin tuonne putken ääreen jonkin teollisuus-PC:n, jos sen riittävät sähköt olisivat helposti saatavilla, mutten paljon muuta. Oma targetti on saada nättejä tähtikuvia mahdollisimman pienellä vaivalla ja härpäke-määrällä, koska nämä alkutoimia/lisäkytkentöjä vaativat lisävälineet vievät helposti huomion pois itse pääasiasta.
- Timo Inkinen

Kaizu

Minä päädyin LVI-guideriin sen vuoksi että en halua tietokonetta mukaan kuvaussessioon. On myönnettävä että guiderin mukana tullut 6mm:n okulaari on aika surkea. Tarkoituksenani on laittaa johonkin parempaan okulaariin rengas oikean fokusoinnin merkiksi. Vielä en ole moista saanut aikaan. Jos zeniitti osoittautuu vaikeaksi kohteeksi, voi laittaa kulmapeilin väliin. LVI-guideri kalibroi itsensä aina session alussa ja jos kulmapeili vain on tukeva, ei sen käytölle ole estettä.

Kaizu
Kai Forssen

Lauri Kangas

Jep, kyllähän LVI kelpo vaihtoehto varmasti on toimiessaan. Ja niinkuin Timpe sanoit itsekin, niin suurin osa ongelmistahan johtuu sulla kunnianhimoisesta apertuurista eikä suinkaan LVI:stä. Kun on saanut kaiken hinkattua kohdilleen ja omaksuttua tuollaisen itsenäisen guiderin käytön, niin sen tärkein ominaisuus eli tietokoneettomuus varmasti palkitsee. Eihän se aina helppoa ole perinteisellä autoguiderillakaan, itselleni vain on miellyttävämpi lähtökohta ratkoa ongelmia kun saan mahdollisimman paljon palautetta systeemiltä, että mitä se oikein on tekemässä.

Vesa Kankare

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.02.2010, 23:52:58
Jos zeniitti osoittautuu vaikeaksi kohteeksi, voi laittaa kulmapeilin väliin. LVI-guideri kalibroi itsensä aina session alussa ja jos kulmapeili vain on tukeva, ei sen käytölle ole estettä.
Tähänhän on myös sellainen ratkaisu, että parfokalisoi kulmapeili-okulaari yhdistelmän guidekamera-jatkoputki yhdistelmän kanssa.

Täytyy myöntää, että itsekin joskus haaveilin tuollaisesta LVI:n kaltaisesta autoguiderista, mutta tietokone tuli muistakin syistä (mm. Fokusointi) mukaan kuvioon ja tällä hetkellä autoguidaus on niin helppo tuolla koneella, että en vaihtaisi sitä muuhun. Guideriputki on jäykästi kiinni kuvausputkessa, koska tähtiä ei herkän kameran takia tarvitse etsiä. Muutama napin painallus riittää siihen, että guidaus lähtee käyntiin. Tietokoneesta on muutakin hyötyä, fokusointi on tarkkaa ja onnistuu himmeään tähteen jne.

Itse en myöskään pidä koneiden säätämisestä, joten puristin sen homman kerralla paketiin. nLitellä XP:stä streamline asennus, josta puuttuu kaikki ylimääräinen (tulostusjonot jne.). Softat sisään, testaus että toimii ja sitten koneesta Clonezillalla image. Nyt jos se sekoaa, palauttamiseen menee 5min. :)
Vesku
www.vkastronomy.com