Hei!
Olen jo jonkin aikaa seurannut kehitystä ja suunnitellut hankkia uudet harrastuslaitteet, mutta jo kahlattuani läpi lukuisia keskusteluja ja arvosteluja en ole varma millaisen paketin hankkisin. Valinnanvaraa markkinoilla kyllä on ja moneen eri hintaluokkaan sopivaa löytyy ja valmistajiakin on niin monia ettei pysty käymään kaikkia mahdollisuuksia läpi. Tällaista pakettia olen tässä vähän aikaa suunnitellut ja päätöksenteko on ollut enemmän kuin vaikeaa. Toimisikohan tämä paketti ollenkaan käytännössä?
Jalusta:
Celestron CGEM mount tai yleisesti käytössä oleva EQ6 pro. Haluan mieluummin Ekvatoriaalisen jalustan enkä haarukka-tyyppistä jalustaa, kun sen kanssa voi aiheutua ongelmia jatkossa. Kokoluokka taitaa näissä olla kuitenkin aika samanlainen, mutta eroaako jalustojen seurantatarkkuudet mitenkään toisistaan? Entäpä kestävätkö moottorit näitä Suomen talvia miten? Akun hankin virtalähteeksi jalustalle, kun en vielä omista paikkaa mihin sähkönsaanti olisi turvattu koko yön ajaksi.
Putki:
Olen suunnitellut joko Celestron EdgeHd 8 tai vaihtoehtoisesti Celestron C8-A Ota:a, kuitenkin ajattelin siihen Schmidt-Cassegrain tyyppisen putken laittaa. Jotenkin houkuttelisi tuo uudehko EdgeHd malli, mutta onko sillä merkittävää eroa tähtikuvauksen kannalta? Ainakin olen sellaisen käsityksen saanut, että toimisi visuaalisessa käytössä paremmin kuin tuo C8.
Autoguiding:
Siihen reppuselkään sitten pienempi linssiputki guidausputkeksi, mietin yleistä ratkaisua SW 80 ed putkea ja Orion Starshooter Autoguideria. Celestronin CGEM jalustassa on kuitenkin autoguiderille sopiva liitäntämahdollisuus. Kamerana minulla on Canon EOS-7D, joka on aika makea peli luontokuvauksessa. Tulevaisuudessa siirryn luultavasti kuvaamaan CCD kameralla, mutta tähän asti olen pärjännyt vielä ihan hyvin digijärkkäreillä.
Ajatuksia näistä otetaan todella mieluusti vastaan, koska välillä tuntuu että näitä pyörittelee itse liikaa. Laitteisto saisi olla kuitenkin sellainen että siinä riittäisi tekemistä moneksi vuodeksi ettei tarvitsisi ihan heti investoida uusiin tavaroihin. Budjettina olen pyrkinyt pitämään 2000e, noissa seurantajalustoissa, putkessa ja guidausvälineistössä. Väkisinkin tahtoo mennä muutama satanen yli tuon katon nämä välineet. Amerikoista saisi tilattua vehkeet aika edullisestikin, kun on dollarin kurssi kohtalaisen matalalla, mutta jos koko paketin tilaisi sieltä niin saattaa joutua tullia maksamaan aika paljonkin ja edun menettääkin sitten siinä. Rahti ainakin tulisi ilmaiseksi näin isosta hankinnasta. Tässäpä niitä mietteitä tulikin aukaistua jonkin verran.
Ensi kesänä onkin sitten aika toteuttaa jo pitkään suunnitteilla ollut observatoriohanke mökille. Hyvää loppiaista vain kaikille!
Saastamoinen
En oikein päässyt perille, mitä olet ajatellut putkellasi tehdä. Putkivalinnat ja jalustan budjetti viittaavat visuaalikäyttöön. Siihen tarkoitukseen välttävät aivan hyvin Celestronin omat haarukkajalustatkin. Eikä visuaalikäytössä tarvita autoguideriakaan.
Valokuvausta em. putkissa vaikeuttaa 1,25" okulaariholkki. Siihenkin sopivia kameroita on mutta kaikki isokennoiset rajautuvat pois.
2kEur budjetilla ei taida valokuvausjalustaa saada 2m:n polttovälille. Seurantaputkellakin saisi polttoväliä olla saman verran kuin kuvauputkellakin.
Amerikan hinnat ovat Amerikkalaisia varten ja meille Atlantin tällä puolella asuville on omat, paikallisten dealereiden Eurohinnat.
Amerikan hintaan saat tuotteet jos käyt ne itse sieltä hakemassa. Siellä on sellainen kauppatapa että jos tuotteelle on kohdemaassa dealeri niin sen ohi ei ko.maahan myydä suoraan. Kun Amerikan hintaan lisätään tullit, rahdit, lentoliput ja majoitus, alkavat Eurohinnat olla kilpailukykyisiä. Celestronilla on dealereita EU:ssa ja Suomessakin.
Kaizu
Kyllä minusta kuvaajan viestistä käy selväksi että kuvaus on tarkoituksena, ensin Canonilla ja myöhemmin ccd-kameralla.
EdgeHD-malli on ok muuten (laaja tasainen kenttä) mutta se puute siinä toistaiseksi on että polttovälin lyhentäjää siihen ei (vielä) taida saada).
2 metrin polttoväli kun asettaa melkoisia haasteita kuvaukselle/seurannan korjaukselle.
Tämän johdosta suosittelisin ennemmin ensimmäiseksi kuvausputkeksi joko perinteistä SC-putkea tai sitten lyhytpolttovälistä linssiputkea.
Seurantaputkella ei nykyään tarvi olla samaa polttoväliä kuin kuvausputkella - itse käytän hyvällä menestyksellä 7x50 etsinputkea seurantaputkena 1300-milliseksi lyhennettyn (polttovälin lyhentäjällä) SC-putken kanssa.
CGEM tai EQ6 pro-jalusta on ihan hyvä valinta tuon kokoluokan putkille.
Kivinen taival on tiedossa jos 8" SC:llä tähtikuvauksen aloittaa. Mutta ei se mahdotonta ole ja kyllä tuloksetkin palkitsevat jos jaksaa painaa eteenpäin. Linssiputkea tai kameraoptiikkaa kannattaa ainakin harkita. Tai sitten C8 + linssiputki, kuvaus- ja guidausputkeksi sekä toisinpäin.
Kyllä C8 kahden tuuman kuvaa tuottaa kun vaan vaihtaa holkin taakse. Ei nyt ehkä riitä filmiruudun kokoiselle, mutta 7D:lle riittää ja jos siitä on rahaa siirtyä täyden kennon CCD:hen, niin on rahaa ostaa uusi putkikin.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 06.01.2010, 22:43:59
Kivinen taival on tiedossa jos 8" SC:llä tähtikuvauksen aloittaa. Mutta ei se mahdotonta ole ja kyllä tuloksetkin palkitsevat jos jaksaa painaa eteenpäin.
Tämän allekirjoitan 300/1500mm Newtonin kokemuksella 100%:sti :grin:
Itselläni meni noin vuosi huomman opetteluun ja siitä suurin osa aikaa on mennyt seurantaongelmien yms. ratkaisuun. Canon EOS 7D on todella krattu seurantatarkkuudelle (18 Mpix kenno näyttää kaikki seurantavirheet ja 1.6x croppi kertoo putken polttovälin pitkälle tavallisen halpisjalustan sietorajan ylitse). Mutta tuollaisen paketin loppuun virittäminen on mahdollista, jos löytyy kärsivällisyyttä (ja pätäkkää myohempiin lisähankintoihin). Kaavailemasi putki-jalusta -yhdistelmä on näet tasapainoisen hyvä ja käyttökelpoinen paketti moneen käyttöön (tekisi mieli sanoa, että suhteessa 75/25 visuaali/kuvauskäyttöön) ja jos tähtikuvaus alkaa myöhemmin rankasti kiinnostamaan, niin voit alkaa säästämään jo nyt kalliimpaa jalustaa varten (= saat parissa vuodessa tähtikuvaustuntumaa tuolla systeemillä ja tiedät jatkossa mitä tulet tarvitsemaan).
Tuo Hyperstar on aika ideaalinen nopea kuvaussysteemi.
Sen haittapuolet on hinta (TS:llä melkein 900,-), fokusoinnin hankaluus ja tietty riski kun aletaan painavampia vekotuksia (johtoineen) kiinnittää korjauslinssiin.
Maailmalla näkee aika upeita kuvia ko systeemillä kuvattuna - f2:lla saa jo 30 sekunnissakin aika hyvää jälkeä aikaan.
Järkkäri saattaa aiheuttaa aika kummallisia difraktiokuvioita kuvaan. Joku Starliight-Expressin kaltainen pötkö sen sijaan ai ole juuri apupeiliä suurempi.
Toinen juttu, Celicaan saa kyllä 2" vermeet taakse kiinni mutta ei siitä pienestä reiästä peilin keskeltä mitään 2" kenttää ulos mahdu. Elikkä vinjetoi pahasti.
1/2" kennoisille CCD-kameroille kenttä riittää mutta isokennoiselle järkkärille tai Kodakin CCD-kennoille aukko ei riitä ilman lisäoptiikkaa (barlow tms).
Autoguideria olen jo sen verran kokeillut että jos seurantaputki on kovin lyhyt, autoguideri heikentää G11 seurantatarkkuutta eikä suinkaan paranna sitä. Korjaukset ovat paljon rajumpia kuin jalustan seurantavirhe ilman korjausta. Tarkoittaa että kaikki ne ruudut jonka aikana korjauksia on tapahtunut, menevät piloille. Skymax 127:n 1,5m:n polttovälillä alkaa korjaus olla pienempi kuin jalustan omat virheet. LVI-guideria varten pitää minun vielä virittää deklinaatioakselin vaihdetta, siinä on vielä liikaa välystä autoguideria ajatellen. Kuvaan polttoväleillä 1250mm, 2137mm, 3125mm, ja joskus 4274mm. Lyhyemmällä optiikalla en autoguideria tarvitse muutamaan minuuttiin.
Kaizu
Minkään kuvaus-/seurantaputkikombinaation toimivuudesta/toimimattomuudesta on mahdotonta ottaa kantaa, jos ei tiedetä jalustan suorituskykyä. Eli jalustan PEC ja sen korjaus, napasuuntaus ja sen tarkkuus, jalustan tasapainotus, rattaiston välykset ja niiden poisto, käytettävissä olevat ohjelmat seurantaan ja niiden parametrit jalustalle jne.
Kun em. asiat on säädetty ja viritetty viimeisen päälle, päästään laskemaan ohjausputken ja kuvausputken välisen resoluution maksimierotus. Eli kuinka paljon lyhyemmällä ohjausputken polttovälillä jalustalla vielä päästään kuvausputkessa esim. yhden pikselin tai 2" seurantatarkkuuteen. Eihän tässä sen kummemmasta ole kyse :wink:
Kantaa voi ottaa aina :rolleyes:
Tietenkään täsmällistä tietoa toimivuudesta ei ole ilman noita tietoja mutta vajaillakin tiedoilla voi määrittää toiminnalle raja-arvoja.
7x50 etsimen noin 200mm:n polttovälillä 5um pikseli muodostaa noin 5" kulman = minun jalustani PE laidasta laitaan. Jos oikein hyvä autoguideri osaisi korjata 1/10 pikselin virheen jäisi vielä jäljelle 0.5" virhe. Parin metrin polttovälillä tämä näkyy soikeina tähtinä eli korjaus on riittämätön. Omaa LVI-guideriani en ole vielä saanut tuolla tarkkuudella toimimaan, enkä usko että saankaan. Sen vuoksi olen suosiolla pidentänyt seurantaputken polttoväliä niin että ollaan ainakin samalla dekadilla kuvausputken kanssa. Säätöteknisessä mielessä mittausresoluution pitäisi olla dekadia parempi kuin säätöresoluution. Eri koulukunnissa "dekadi" vaihtelee välillä 3-20.
Kaizu
Onko tosiaan 0.5" virhe niin suuri että se pitää ottaa huomioon jos keskimääräinen seeing levittää tähden 2" kokoiseksi ?
Jos soikeat tähdet eivät haittaa, 0.5" virhettä ei kannata huomioida. Toisaalta saahan sen korjattua kuvan kaunistelussa koska ko. virhe on koko kuva-alueella samaan suuntaan. 2m:n polttovälillä se virhe pikselin suuruinen ja se näkyy kuvassa selvimmin juuri himmeämpien tähtien soikeutena.
Minulla on tarkoitus saada jossain vaiheessa taas kuvattua "Einstein cross" ja silloin kaikki resoluutiota heikentävät jutut ovat pahasta. Kohde on sen verran himmeä että valotusaikaakin pitää olla ja viimeksi kun kokeilin, 2.5m:n polttoväli ei ihan riittänyt.
Kaizu
Tähtikuvaukseen suunnitelen näitä laitteita siis, sitä ei ehkä ihan parhaiten saa selville tuosta minun ensimmäisestä viestistä. Visuaalikäyttöön en uutta putkea ole etsimässä.
CGEM seurantajalustan hankintaa mietin sen takia, koska sen kantavuus on sitä luokkaa, että pystyy tulevaisuudessa kasvattamaan laitteiden kokoa, mutta ei sillä sitten tee mitään jos seurantatarkkuus ja ominaisuudet ovat siinä halpisluokkaa(?). Jos ei tuota jalustaa valitsisi niin olisiko silloin joku Losmandyn jalusta parempi valinta, kun suhteuttaa sen hintaansa. Hakusessa on kuitenkin sellainen paketti, jossa riittäisi tekemistä vuosiksi eteenpäin ja onnistuneiden kuvien laatu olisi hyvää (johon tietysti vaikuttavat kuvienkäsittelytaidon kehittyminen) ja palkitsevaa. Autoguidaus tietysti pitäisi saada järjestettyä ja siihen asiaan sopiva linssiputki kaveriksi seurantaa tarkkailemaan.
Kaukoputkista sen verran, että millaisia muita suosittelisitte kuin tuo minun katsomani C8? Tulevaisuudessa voisi tulla hyödylliseksi, että sillä voisi ottaa 2" kuvia. Kuitenkin saatan joskus joutua uusimaan kokonaan jalustan ja putken, jos siirryn CCD kameroilla kuvaamisen maailmaan. Hyvä ominaisuus olisi myös, että pystyisi linssiputkea kuvaus- tai guidausputkena tuon C8 kanssa.
Arvasinkin, että Canon 7D on kohtalaisen vaikea kamera kuvaamiseen, mutta uskoisin että sillä pystyy saamaan hyviä kuvia kunhan vain jaksaa harjoitella jatkuvaan. 18 Mpix kenno ja 1,6 crop tulevat aiheuttamaan päänvaivaa jonkin verran, mutta eihän kukaan varmaankaan ala harrastamaan kuvausta sen takia, että se tulisi olemaan helppoa. Jos kuitenkin on mahdollisuus onnistua kuvien otossa tällä kameralla? Tai sitten toinen vaihtoehto on hankkia uusi digijärkkäri niin seurannalta ei vaadita niin paljoa.
-Saastamoinen
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 07.01.2010, 12:28:00
Toinen juttu, Celicaan saa kyllä 2" vermeet taakse kiinni mutta ei siitä pienestä reiästä peilin keskeltä mitään 2" kenttää ulos mahdu. Elikkä vinjetoi pahasti.
1/2" kennoisille CCD-kameroille kenttä riittää mutta isokennoiselle järkkärille tai Kodakin CCD-kennoille aukko ei riitä ilman lisäoptiikkaa (barlow tms).
Näin on, mutta kyllä SCT:llä silti paljon laajemman kentän saa aikaan kuin vaikkapa maksutoveilla, eikä rajoittava tekijä ole se 1.25" holkki niinkuin sanoit. Celikoihinhan kannattaa sitäpaitsi liittää kamerat sillä celikan omalla T-kierteisellä bäkillä eikä okulaariholkkkiin. En muutenkaan tiedä onko tähtikuvausoptiikkaa järkevää arvioida aina pääasiassa siltä kantilta että riittääkö valoa filmiruudun nurkkiin. Pienemmätkin kennot on ihan hyviä.
Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 07.01.2010, 17:40:35
18 Mpix kenno ja 1,6 crop tulevat aiheuttamaan päänvaivaa jonkin verran...
Mitä ongelmaa tuo crop aiheuttaa?
Sillä ei ole mitään tekemistä optiikan tai jalustan käyntitarkkuuden kanssa.
Cropista saattaa olla jopa hyötyä. Optiikan ei tarvitse välttämättä tehdä niin laajaa tasaisesti valaistua kuvaa kuin suuremmilla kameroilla ja tiedostokoko on pienempi kuin vastaavan pikselitiheyden suurempi kennoisissa kameroissa.
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 07.01.2010, 18:17:01
Mitä ongelmaa tuo crop aiheuttaa?
Sillä ei ole mitään tekemistä optiikan tai jalustan käyntitarkkuuden kanssa.
Cropista saattaa olla jopa hyötyä. Optiikan ei tarvitse välttämättä tehdä niin laajaa tasaisesti valaistua kuvaa kuin suuremmilla kameroilla ja tiedostokoko on pienempi kuin vastaavan pikselitiheyden suurempi kennoisissa kameroissa.
Tuo taisi lähteä liikkeelle omasta lausunnostani, joten vastaan huutoon parhaani mukaan :smiley: Oma ajatukseni on ollut, että kun kuvaan 1.6x cropkennoisella kameralla 1500mm polttovälillä, käyttäytyy tämä putki jalustan kannalta samoin kuin 1500mm x 1.6 =
2400mm putki. Jos vaihdan oman Canon EOS 7D:ni tilalle vaikka Kaizun täyskennoisen Canon EOS 5D Mk II:n, pääsee oma jalustani tämän jälkeen helpommalla, koska ohjattavaa polttovälipituutta on enää 1500mm x 1 =
1500mm. Käsittääkseni kaukoputki toimii kuten kameran teleoptiikka eli mitä pidempi rööri on kamerassa kiinni, sitä vakaampi jalusta pitää olla käytössä tärähtämättömien kuvien saamiseksi. Onko tässä logiikassani jokin virhe, jota en nyt hoksaa??
Cropin hyödyt tähtikuvauksessa ovat tosiaankin tuossa valokartion koossa, jolloin esim. hiukan pienempi apupeilin halkaisija riittää croppikennoiselle kameralle Newton-putkessa kuin täyskennoiselle kameralle samassa putkessa. Tiedostokoon eroa en tiedä: oma Canon EOS 7D käyttää näemmä CF-kortin muistista RAW-kuville 25,6 MB per kuva. Paljonko esim. Kaizun 5DMkII täyskennorunko käyttää? Tällaisesta 18 Mpix (5184x3456 pikselin) kuvasta pääsee tosin PhotoShopissa tekemään kelvollisen 4000x2667 tai 3000x2000 pikselin kuvan, vaikka seuranta onkin hiukan heilunut valotuksen aikana ja tähden kuvat leviävät aavistuksen ovaaleiksi.
Liitekuvassa on malliksi 100% crop (400x400 pikseliä kuva-alan keskeltä) tuosta "Carolinen ruusu (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=1481.msg49220#msg49220)" kuvani yksittäisruudusta. Tähdet eivät ole cropissa ihan 100% pyöreitä, mutta siitä huolimatta saan "vedostettua" itselleni riittäviä suur-resoluutioisia kuvia moneen käyttöön. (Kuvaukseen käytetty jalusta maksoi itselleni 4500 euroa käytettynä (uuden hinta noin 6500 euroa) ja lisäksi muuta kuvauslaitteistoa kuten kaukoputki/seurantaputki/kamerat/yms. on hankittuna vähintään saman summan edestä = pienen auton hinta kulunut tähän harrastukseen.) Karu käytännön fakta on, että jos halutaan kuvata tähtiä 300/1500mm kaukoputken polttopisteessä, hommaan kuluu helposti 6000...10000 euroa liki välttämättömiin hankintoihin. Tämä olisi hyvä tietää haaveiltaessa kuvauslaitteiston hankinnasta, koska hankintojen hintakatto nousee eksponentiaalisesti laitteiston koon noustessa ja jokainen joutuu vain etsimään itselleen sopivan investointisumman/kuvauslaitteiston tästä hintahaitarista.
Jos käytössä on tuosta summasta vaikka kolmasosa, niin sillä saatavan käyttökelpoisen/tasapainoisen laitteiston koko pienenee samassa (onko näin?) suhteessa! :shocked:
Edit:
Taitaa se hiukan helpottua, jos käytetty kuvausputki on helpompi jalustalle kuin käyttämäni Newton-putkityyppi. Mutta kuinka paljon, onkin vaikeampi arvioida, koska pelkkä kantavuus ei ole ratkaisevaa, vaan myös kuvausputken polttoväli vaikuttaa paljon.
Lainaus käyttäjältä: einari - 07.01.2010, 15:30:41
Onko tosiaan 0.5" virhe niin suuri että se pitää ottaa huomioon jos keskimääräinen seeing levittää tähden 2" kokoiseksi ?
Entä sitten, kun keskiverto-tähden kuva leviää kuvauskamerassani noin 6-8 pikselin alueelle? Jokainen voi nähdä tämän, jos ottaa tuon 100% tähtikroppikuvani ja levittää sen kuvankäsittelyohjelmassa tarpeeksi suureksi että kuvan yksittäiset pikselit näkyvät. Käsittääkseni oman systeemini tähdet leviävät pitkien valotuksien aikana joka tapauksessa keskimäärin usean pikselin alueelle, joten kuinka tämä vaikuttaa jalustan seurantavaatimuksiin?
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 07.01.2010, 19:18:22
Oma ajatukseni on ollut, että kun kuvaan 1.6x cropkennoisella kameralla 1500mm polttovälillä, käyttäytyy tämä putki jalustan kannalta samoin kuin 1500mm x 1.6 = 2400mm putki. Jos vaihdan oman Canon EOS 7D:ni tilalle vaikka Kaizun täyskennoisen Canon EOS 5D Mk II:n, pääsee oma jalustani tämän jälkeen helpommalla, koska ohjattavaa polttovälipituutta on enää 1500mm x 1 = 1500mm. Käsittääkseni kaukoputki toimii kuten kameran teleoptiikka eli mitä pidempi rööri on kamerassa kiinni, sitä vakaampi jalusta pitää olla käytössä tärähtämättömien kuvien saamiseksi. Onko tässä logiikassani jokin virhe, jota en nyt hoksaa??
Sorry, tuo ajatus on metsässä.
Jos kahdessa kamerassa on saman kokoiset pikselit ja ne on liitetty samanlaiseen kaukoputkeen ja samanlaisiin jalustoihin niin seurantatarkkuus täytyy olla molemmissa systeemeissä yhtä hyvät välittämättä kennon kokonaispinta-alasta.
Tästä syystä oma EOS 1Ds kamerani on armeliaampi kuin kaizun EOS 5D2 samanlaisten kaukoputkien perässä... ja 5d2 on helpompi kuin d7. 1Ds pikselit ovat suurempia kooltaan ja sallivat siis suuremmat seurantavirheet.
Tuo 1,6 crop tarkoittaa vain sitä kuvakulman tai valokartion eroa minkä pienempi kenno aiheuttaa verrattuna suurempaan. Croppauksenhan voi tehdä jälkikäteen kuvankäsittelyssä eikä jalusta tai kaukoputki tiedä siitä mitään.
JK
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 07.01.2010, 19:51:38
Sorry, tuo ajatus on metsässä.
Jos kahdessa kamerassa on saman kokoiset pikselit ja ne on liitetty samanlaiseen kaukoputkeen ja samanlaisiin jalustoihin niin seurantatarkkuus täytyy olla molemmissa systeemeissä yhtä hyvät välittämättä kennon kokonaispinta-alasta.
Tästä syystä oma EOS 1Ds kamerani on armeliaampi kuin kaizun EOS 5D2 samanlaisten kaukoputkien perässä... ja 5d2 on helpompi kuin d7. 1Ds pikselit ovat suurempia kooltaan ja sallivat siis suuremmat seurantavirheet.
Ok, kiitos oikaisusta. Sotketaan sitten samaan soppaan vielä kysyjän ja oman 7D:ni pikselikoko, koska tuo runko oli muistaakseni "4.3µm pixel pitch:llä" varustettu. Taitaa olla pikkaisen hankala konsepti jalustalle kuin jalustalle? Näitä arvojahan laskettiin silloin syksyllä toisessa ketjussa (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5245.msg43250#msg43250). Ajatus ei nyt kulje tuon pidemmälle, joten jätän areenan muille osaajille, jos tulee lisäajatusta tämän ympäriltä :grin:
Edit: miksiköhän lainaus söi osan lainatusta tekstistä, niin että piti tulla korjaamaan tuota lainausta?
Kameroiden pikselitiheyksiä (lähde DPreview):
Canon EOS 1Ds 1.3 MP/cm², Canon EOS 5D mark2 2.4 MP/cm², Canon EOS 7D 5.4 MP/cm²
ja pinta-aloja (Pixel pitch)
Canon EOS-1Ds 8.8µm x 8.8µm, Canon EOS-5D Mark2 6.4µm x 6.4µm, Canon EOS-7D 4.3µm x 4.3µm
EOS 1Ds pikselin pinta-ala on nelinkertainen EOS 7d kennon pikseleihin verrattuina.
Eli tuosta näkee sen miksi EOS 7D on vaativampi värkki seurantatarkkuudelle kuin nuo isokennoiset. Samanlainen juttu vaikuttaa laitteistovalintoihin kun ollaan ostamassa varsinaista astrokameraa. Mitä pienemmät pikselit, sitä enemmän niitä mahtuu pinta-alayksikölle ja sitä vaativamman mekaniikan systeemi vaatii, jos putkien polttovälit ovat samoja.
jk
Otin tuohon alle näytteeksi palat parista hylätystä ruudusta. Toisessa seurannassa on 2" heitto ja toisessa paikallinen 1" maanjäristys, aiheuttajana ohiajanut auto. Vaikka tähdet leviävät huomattavan laajalle, näkyy tuo epäsymmetrisyys silti selvästi. Mittatikkujen jakoväli on 3". Niistä väkee että tuollainen kirkas 14.7 mag tähti leviää parhaimmillaankin tuollaiseksi 5" läntiksi. Kohteessa pitäisi pystyä erottamaan 1" kokoluokan yksityiskohtia joten kuvia pitää olla paljon ja niistä sitten poimitaan mukaan ne joissa ilmakehä on malttanut olla paikoillaan. Muistuttaa hieman planeettakuvausta mutta valotusaika on pidempi.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 07.01.2010, 17:40:35
Jos ei tuota jalustaa valitsisi niin olisiko silloin joku Losmandyn jalusta parempi valinta, kun suhteuttaa sen hintaansa. Hakusessa on kuitenkin sellainen paketti, jossa riittäisi tekemistä vuosiksi eteenpäin ja onnistuneiden kuvien laatu olisi hyvää
Jos tuo on tavoitteesi, niin ottaisin Losmandyn G-11 Geminillä. Maailmallakin paljon myyty ja kokemuksia kerännyt hyvä perusjalusta.
Hinta/laatu-suhde on mielestäni OK ja nykyään välittäjäkin löytyy Suomesta (YLVA M.Sikkilä). Kuvauksessa on tärkeää jalustan laatu
ja tukevuus, jota Losmandy tarjoaa hintaluokassaan. Onhan n.4200 euroa paljon rahaa, mutta jos ensin ostan halvan ja petytkin, niin
hukkaan meni sekin 1500 euroa. Halpis-jalustojen näppäinkapula hyytyy -5 asteen paikkeilla ja into samantien.. Yksi vaatimus on mielestäni
jalustan kytkettävyys tietokoneeseen, joka mahdollistaa paljon enemmän (mm. guidaus, kameranohjaus).
Muiltakin valmistajilta löytyy hintaluokassa 4ke-7ke jalustoja mm. Takahashi, ASA, Gemini G-42 ja Celestron CGE pro.
...Muistaa pitää myös, että M.Päivinen on saanut hienoa jälkeä EQ-6-jalustalla. Vaatii vain "pientä" modausta, jotta toimii..
t.Jyrki :wink:
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 07.01.2010, 20:21:33
Kameroiden pikselitiheyksiä (lähde DPreview):
Canon EOS 1Ds 1.3 MP/cm², Canon EOS 5D mark2 2.4 MP/cm², Canon EOS 7D 5.4 MP/cm²
---clip---
Eli tuosta näkee sen miksi EOS 7D on vaativampi värkki seurantatarkkuudelle kuin nuo isokennoiset...
Hyvä vertailu! Tästähän saisi tehtyä eräänlaisen
Jalustan seurantavaatimusindeksin noiden pikselitiheyksien ja käytettävän kuvauspolttovälin suhteen. Lasketaan vaikka eri kuvauspolttoväleillä kertoen luvut keskenään näin:
EOS 1Ds EOS 5DMk2 EOS 7D
1.3 * 1500mm 2.4 * 1500mm 5.4 * 1500mm
= 1950 = 3600 = 8100
EOS 1Ds EOS 5DMk2 EOS 7D
1.3 * 1000mm 2.4 * 1000mm 5.4 * 1000mm
= 1300 = 2400 = 5400
EOS 1Ds EOS 5DMk2 EOS 7D
1.3 * 600mm 2.4 * 600mm 5.4 * 600mm
= 780 = 1440 = 3240
Tuosta voisi päätellä, että Canon EOS 7D + SW80ED kuvausputkena olisi yhtä vaativa yhdistelmä jalustalle kuin Canon EOS 5D MkII 1500mm polttovälin kanssa, jos laskin nuo oikein. :shocked: Kuka pistäisi Exceliin DPreviewistä löytyvät arvot ja laittaisi näytille tänne? Olisi mielenkiintoinen vertailu...
Eikö jalustan seurantavaatimusindeksiksi olisi tarkoituksenmukaisempaa valita vaikka pikselin mittakaava taivaalla kaarisekunneissa, joka liittyy suoraan jalustan PE:hen sun muuhun. Mittakaava lasketaan 206.265 * (pikselin koko mikroissa) / (polttoväli milleissä).
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.01.2010, 04:45:32
Eikö jalustan seurantavaatimusindeksiksi olisi tarkoituksenmukaisempaa valita vaikka pikselin mittakaava taivaalla kaarisekunneissa...
Kuinka vain, jos sellainen arvo on käyttökelpoisempi laskennan perusteeksi. Excel laskee kyllä sopivat vertailuarvot mistä tahansa lähtöarvoista, joten siinä ei ole ongelmaa. Olennaista olisi kuitenkin saada tällainen kokoelmaindeksi aikaan täällä yleisesti käytössä olevista digi/astrokameroista, jolloin tällainen tavallinen taivaalle tuijottelija voisi helposti katsoa taulukosta oman kameransa seurantavaatimusindeksin + tehdä mahdolliset kalustohankinnat sen mukaan (tähtikuvauksen aloittavat hyötyvät tästä). Itseäni kiinnostaisi myös tällainen jälkiviisaus ja vertailu muihin kuvaajiin, vaikka olen kuvauskalustoni jo hankkinut. Tämä selittäisi osittain myös sitä, miksi jotkut näyttävät saavan aikaan kelvollisia seurantatuloksia pienemmällä/kevyemmällä kuvauslaitteistolla kuin muut (ml. itseni).
Laurin ehdotus on kyllä tutumpi mittayksikkönä ja siihen törmää monesti eri paikoissa netissä.
Tässä muuten mainio sivu, jossa voi katsoa miltä eri taivaan kohteet näyttää omalla kuvauskalustolla kuvattuina tai visuaalisesti katsottuna. Samalla selviää resoluutio kaarisekunti/pikseli.
http://www.12dstring.me.uk/fov.htm
Kannattaa tarkistaa oman kameran tiedot, sillä ainakin valikosta valittuna Atik 314L:n pikselikooksi ilmoitetaan 4.65uM vaikka se on 6.45uM
JM
Lainaus käyttäjältä: DarkSide - 07.01.2010, 23:47:14
Jos tuo on tavoitteesi, niin ottaisin Losmandyn G-11 Geminillä. Maailmallakin paljon myyty ja kokemuksia kerännyt hyvä perusjalusta.
Hinta/laatu-suhde on mielestäni OK ja nykyään välittäjäkin löytyy Suomesta (YLVA M.Sikkilä). Kuvauksessa on tärkeää jalustan laatu
ja tukevuus, jota Losmandy tarjoaa hintaluokassaan.
Losmandyn G-11 voisi olla kyllä hyvä sijoitus, koska sillä pääsisi alusta pidemmälle ja ei tarvitsisi uutta jalustaa ostaa, jos tulevaisuudessa haaveilee isompien putkien käytöstä kuvaamisessa. Haluaisin kuulla muiden käyttökokemuksia kyseisestä jalustasta, onko se miten käyttökelpoinen täällä Suomessa (=ei jäädy pakkasessa). Tuossa on kuitenkin hyvät liitäntämahdollisuudet. Ajattelin kuitenkin hankkia C8 putken tuon kanssa ja pakolliset muut lisälaitteet (= uusia suotimia ja polttovälinlyhentäjä). Guidausputkena mietin linssiputkea, vaikka Sky-Watcher 80 ED Ds-pro. Sen polttoväliä vielä joutuu miettimään ja aika paljonkin, pitäisikö olla suurempi polttoväli kuin 600mm guidaamiseen. Mikä olisi suositeltava guidausputken polttovälin koko, kun siitä on jonkin verran eriäviä mielipiteitä, kai se riippuu ihan harrastajasta. Ja onko autoguidaus tarpeellinen tällä paketilla, haluaisin hallita laitteistoa lämpimästä toimistosta käsin. Olen myös punninnut sitä vaihtoehtoa, että hankkisi joko Canon Eos 50D:n tai 5D:n käytettynä jostain. Saisi pikselikoot pienemmiksi ja helpottaisi näin seurantaa.
Kiitos kaikille vinkeistä, olisi mennyt pahasti jo nyt pieleen ellen olisi apua saanut. Nyt, kun onnistuisi kerralla laitevalinnassa.
Saastamoinen
Kannattaa tuon erillisen guideriputken asemasta miettiä vakavasti myös OAG:ta!! Itsellä oli tuo samainen yhdistelmä käytössä (C8+SW80), josta siirryin vasta hetki sitten vakaaksi OAG:n kannattajaksi.
Puolen vuoden taistelu taipumaa vastaan päättyi luovutukseen, ja OAG:n myötä toisen putken huilivuoroon! Tuo taipuma rajoitti valotukset 5 minuuttiin, kun nyt voin valottaa ongelmitta 20 min!!
Molemmilla on toki puolensa ja kannattajansa, kuten kaikissa muissakin laitteissa.
Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 10.01.2010, 14:36:45
Guidausputkena mietin linssiputkea, vaikka Sky-Watcher 80 ED Ds-pro. Sen polttoväliä vielä joutuu miettimään ja aika paljonkin, pitäisikö olla suurempi polttoväli kuin 600mm guidaamiseen. Mikä olisi suositeltava guidausputken polttovälin koko, kun siitä on jonkin verran eriäviä mielipiteitä, kai se riippuu ihan harrastajasta. Ja onko autoguidaus tarpeellinen tällä paketilla, haluaisin hallita laitteistoa lämpimästä toimistosta käsin.
Lue nämä kaksi ketjua, niin olet viisaampi tuossa asiassa:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.0)
Seurantaputken vaatimuksia ja muuta Newton-kuvaussysteemin kehittelyähttp://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5245.0 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5245.0)
Autoguiderin ja kehnon seurantatuloksen ihmettelyäNoissa on pistetty tämä asia melkoisen tarkkaan halki, poikki ja pinoon ja tietoa on runsaasti saatavilla sekä teoriassa että käytännönläheisesti.
Gemini G11 on maukas jalusta omassa hintaluokassaan ja se kantaa "Newtoneina" Kaizun 250/1250mm kokoisen putken, jolloin mainitsemasi C8 kulkee tuon päällä täysin ongelmitta :) Tarvitsen itselleni 1500mm polttovälille noin 900mm guidausputken, koska oma guiderikamera on pienikennoinen LVI SmartGuider ja se hyötyy mm. aggressiivisuusasetuksissaan hiukan pidemmästä polttovälistä kuin tuo 600mm. OAG olisi tuolla systeemillä kyllä varmempi valinta seurantavarmuuden kannalta, mutta myös hiukan hankalampi käyttää (makuasia tämäkin). Kysymykseen tarvitaanko autoguidausta vastaan ehdottomasti "kyllä" näillä kuvauspolttoväleillä, sillä se antaa selvästi paremman onnistumisprosentin seurannan suhteen.
Seurantaa helpottaakseni kannattaa varmaan jättää vielä tässä vaiheessa Eos 7D pelkkään luontokuvaukseen ja olen harkinnut hankkia käytettynä Eos 40D tai 450D, houkuttelisi tuo 40D enemmän kun siinä on suuremmat pikselikoot ja näin ollen voisi olla helpompaa päästä alkuun. Nikonin puoleltakin olisi pari mielenkiintoista kameraa kuten D40 ja D80. D40 piksekoko on 7,87 jopa.
Autoguideriksi kannattanee valita mieluummin tuo LVI guider kuin Orion Starshooter, kun siinä on hyvä olla pienet pikselikoot. Guidausputken polttoväli määräytyy "pääputken" polttovälistä ja kameran pikselikoosta, miten paljon muuten tuo Celestronin polttovälinlyhentäjä SCT putkille, joka antaa f/6.3, lyhentää polttoväliä? Ja seurantajalustaksi pitää hankkia Gemini G11, ettei tulevaisuudessa tarvitse sitä "päivittää" jos alkaa suuremmat kuvaussysteemit kiinnostamaan. Saisikohan Ylvasta jonkinlaista pakettialennusta, jos kaiken sieltä tilaisi... :rolleyes:
40D on hyvä valinta kuvauskameraksi, sen käyttäminen on paljon mukavampaa kuin noiden 100-sarjalaisten. Noin muuten noilla kameroilla ei ole paljon eroa keskenään, varsinkaan kuvanlaadussa.
LVI guideria kannattaa varmaan harkita ainoastaan jos on ehdottoman varma ettei halua läppäriä kentälle. Tuo Orionin värkki on ihan hyvä kapistus, siinä joka on QHY5:ttä vastaava eli 1/2" kennolla, on 5.2 mikron pikselit. On varmasti rutkasti helpompi käyttää kuin LVI, mutta vaatii tosiaan sen läppärin.
Polttovälin lyhennyksen voit laskea suoraan tuosta aukkosuhteesta. Jos f/10 lyhenee f/6.3.een, se lyhentää polttoväliä kertoimella 0.63x (2000mm -> 1260mm). Tämä olettaen, että se on oikealla etäisyydellä (105mm) kennosta.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 09.02.2010, 20:20:52
LVI guideria kannattaa varmaan harkita ainoastaan jos on ehdottoman varma ettei halua läppäriä kentälle. Tuo Orionin värkki on ihan hyvä kapistus, siinä joka on QHY5:ttä vastaava eli 1/2" kennolla, on 5.2 mikron pikselit. On varmasti rutkasti helpompi käyttää kuin LVI, mutta vaatii tosiaan sen läppärin.
Läppäriä ei kannata ihan hirveästi karttaa näissä kuvauskalustoissa. Siitä on autoguidauksessa huomattava etu (softa päivittyy, kameravalikoima kasvaa, kuva näkyy ruudulla jne.). Lisäksi läppärillä voi ohjata kuvaussessiota ja mm. sirotella (!) valotuksia, mikä ei onnistu LVI:llä. LVI ei paljon halvemmaksi tule kuin Starshoot ja halpa miniläppäri. Miniläppärit syövät kohtuullisen vähän virtaakin mikä mahdollistaa akkukäytön.
Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 09.02.2010, 19:52:45
Seurantaa helpottaakseni kannattaa varmaan jättää vielä tässä vaiheessa Eos 7D pelkkään luontokuvaukseen ja olen harkinnut hankkia käytettynä Eos 40D tai 450D, houkuttelisi tuo 40D enemmän kun siinä on suuremmat pikselikoot ja näin ollen voisi olla helpompaa päästä alkuun. Nikonin puoleltakin olisi pari mielenkiintoista kameraa kuten D40 ja D80. D40 piksekoko on 7,87 jopa.
Älä turhaan pelkää 7D:n viemistä putken kuvauskameraksi, jos sellaisen omistat. Paras kalusto on näet sellainen, jonka jo valmiiksi omistaa kotonaan ja josta saa helposti käyttökokemusta. Voisit kokeilla samalla miltä ne "seiskan" MRAW ja SRAW kuvakoot näyttävät tähtikuvauksessa (paitsi että en tiedä hyväksyykö esim. DeepSkyStacker tuollaiset raakakuvat pinoamiseen... hmmm?). Toisaalta olen itsekin skaalannut alkuvaiheessa täyden koon 18 Mpix kuvia alas kuvankäsittelyohjelmassa ja parannellut tähtien muotoja ennen kuin sain systeemit säädettyä tähän tyydyttävään nykykuntoon. Seiskan 5000+ leveyspikseliä voi huoletta pienentää kuvankäsittelyssä ensin vaikka 4000 pikseliin ja sitten vielä 3000 pikseliin, jolloin hiukan soikeista tähdistä onkin jo tullut mukavan pyöreitä (sopivasti eri ohjelmilla/plugin-palikoilla avustaen).
Pojat tuossa jo kertoivatkin LVI:n huonot puolet, mutta tällaisellakin simpelillä+sulautetulla ohjaussysteemillä on paikkansa, jos se kerran hoitaa homman kotiin samalla tavoin kuin nuo monimutkaisemmat seurannankorjaushärdellit tekevät. Makuasia tämäkin, joskaan en täysin ymmärrä yllä olevaa kuittailua LVI:n käytön vaikeudesta, koska tämä toimii nykyisin käytössäni ilman suurempaa säätämistä. (=LVI oli itselleni ensimmäinen guidauskamera, joten LVI:n käytönopettelussa on ollut kohdallani enempikin kyse guidauksen yleisestä opettelusta ja oikeiden laiteyhdistelmien löytämisestä kuin itse seurantalaitteen kehnoudesta.)
Läppärin saaminen kuvauspaikalle ei ole ollenkaan ongelma. Suunnitteilla on rakentaa lämmitetty havaintosuoja, jossa on mukavampi kuvata; voi lämmitellä, käyttää läppäriä ja verkkovirtakin on helposti saatavilla sinne. Laitteiston jonkin verran sisältä ohjattavuus olisi kyllä hyödyllinen ja pidemmän päälle mukavampi. Kun tuon Orion Starshooterin pikselikoko on 5,2x5,2 µm niin guidausputki saa olla jotain <900mm luokkaa. Millainen ohjelmisto tulee Orionin Starshooterin kanssa, onko miten mukava käyttöominaisuuksiltaan verrattuna LVI guideriin?
Toki pitää Eos 7D käyttää putken jatkeena joskus, kunhan on kokemusta karttunut hieman enemmän. 40D.llä olisi kuitenkin helpompi päästä alkuun ja kiinnostaa sen modaaminen siinä ohessa, jota ei uskalla tehdä 7D.lle :wink:
Lainaus käyttäjältä: Saastamoinen - 09.02.2010, 22:32:05Millainen ohjelmisto tulee Orionin Starshooterin kanssa, onko miten mukava käyttöominaisuuksiltaan verrattuna LVI guideriin?
Mukana tulee PHD Guiding, jonka käytön Vesku tiivistikin viime viikonlopun esityksessään hyvin. Paina alarivissä olevia nappeja järjestyksessä, ja guidaaminen alkaa.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 09.02.2010, 22:28:05
Pojat tuossa jo kertoivatkin LVI:n huonot puolet, mutta tällaisellakin simpelillä+sulautetulla ohjaussysteemillä on paikkansa, jos se kerran hoitaa homman kotiin samalla tavoin kuin nuo monimutkaisemmat seurannankorjaushärdellit tekevät. Makuasia tämäkin, joskaan en täysin ymmärrä yllä olevaa kuittailua LVI:n käytön vaikeudesta, koska tämä toimii nykyisin käytössäni ilman suurempaa säätämistä. (=LVI oli itselleni ensimmäinen guidauskamera, joten LVI:n käytönopettelussa on ollut kohdallani enempikin kyse guidauksen yleisestä opettelusta ja oikeiden laiteyhdistelmien löytämisestä kuin itse seurantalaitteen kehnoudesta.)
Tarkoitus ei ollut kuittailla (enkä mielestäni edes kuittaillut?). Miellän vaan paljon hankalammaksi okulaarien kanssa tähtäämisen ja fokusoinnin kuin sen, että näkee suoraan kuvan ja tähden ruudulla. Zeniittiin tähtäily suoralla linssiputkella voi olla aika akrobaattinen suoritus. Tätä on joskus tullut tehtyä, kun Toucamin kanssa piti etsiä okulaarilla tähti kuvakenttään huonon herkkyyden takia. Muutenhan PC/LVI ovat toiminnaltaan identtisiä. Toinen on vaan PC:ssä, toinen sulautettuna. Tietokoneessa olevan softan etu on vaan huomattava. Esim Imaging Sourcen kameraa voi samalla hyödyntää planeettakuvauksessa, toisin kun LVI:n. Sirottelu onnistuu, tietokonetta voi käyttää muuhunkin tarkoitukseen jne. Haitta on tietysti se tietokone, jos sitä karsastaa. Enkä ihmettele yhtään jos karsastaa - sen verta säätämistä niiden kanssa välillä on...
Juu, ei täälläkään ole herneitä nenussa, vaikka noin kirjoittelin. Tässähän on vain kyse siitä "Mersu-ilmiöstä", josta oli DSLR-tapaamisessakin juttua. Paras värkki on monesti juuri se, joka sattuu olemaan itse kullekin tuttu ja josta on eniten käytännön kokemusta (ja jos kädessä on vasara, niin monet ongelmatkin alkavat näyttämään nauloilta :tongue:). LVI:lle soisin saavani jossakin vaiheessa firmware-päivityksen, jossa olisi hiukan enempi säädettäviä ominaisuuksia kuin tässä vakio-firmiksessä (esim. manuaalinen valotusaika), mutta ilmankin pärjää.
Tuossa okulaaritouhussa näkyy allekirjoittaneen pitkäaikainen 1980-luvulta lähtöisin oleva visuaalihavaintokokemus. Okulaarien vaihto, tarkentaminen yms. touhuaminen sujuu rutiinilla, enkä kiinnitä siihen mitään huomiota saati pidä sitä hankalana. Putken ääreen tulee muutenkin pukeuduttua kuin naparetkelle, jolloin zeniittiin sojottavan putken katselu (maassa retkipatjan päällä maaten) ei ole itselleni haitta eikä mikään. Tietokoneiden kettuilu syystä tai toisesta (vapaa-ajalla) taasen nostaa verenpainetta, koska olen töissä mikrotukena niiden parissa ihan viran puolesta (=tulen niiden kanssa juttuun kuitenkin ihan hyvin). Työkaluksi läppäri on turhan arka värkki taivasalle vietäväksi (ainakin omalla käyttömotivaatiollani ;) ja sellainen touhu on minusta muutenkin veren kaivamista omasta nenästään. No, ehkä sietäisin tuonne putken ääreen jonkin teollisuus-PC:n, jos sen riittävät sähköt olisivat helposti saatavilla, mutten paljon muuta. Oma targetti on saada nättejä tähtikuvia mahdollisimman pienellä vaivalla ja härpäke-määrällä, koska nämä alkutoimia/lisäkytkentöjä vaativat lisävälineet vievät helposti huomion pois itse pääasiasta.
Minä päädyin LVI-guideriin sen vuoksi että en halua tietokonetta mukaan kuvaussessioon. On myönnettävä että guiderin mukana tullut 6mm:n okulaari on aika surkea. Tarkoituksenani on laittaa johonkin parempaan okulaariin rengas oikean fokusoinnin merkiksi. Vielä en ole moista saanut aikaan. Jos zeniitti osoittautuu vaikeaksi kohteeksi, voi laittaa kulmapeilin väliin. LVI-guideri kalibroi itsensä aina session alussa ja jos kulmapeili vain on tukeva, ei sen käytölle ole estettä.
Kaizu
Jep, kyllähän LVI kelpo vaihtoehto varmasti on toimiessaan. Ja niinkuin Timpe sanoit itsekin, niin suurin osa ongelmistahan johtuu sulla kunnianhimoisesta apertuurista eikä suinkaan LVI:stä. Kun on saanut kaiken hinkattua kohdilleen ja omaksuttua tuollaisen itsenäisen guiderin käytön, niin sen tärkein ominaisuus eli tietokoneettomuus varmasti palkitsee. Eihän se aina helppoa ole perinteisellä autoguiderillakaan, itselleni vain on miellyttävämpi lähtökohta ratkoa ongelmia kun saan mahdollisimman paljon palautetta systeemiltä, että mitä se oikein on tekemässä.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 10.02.2010, 23:52:58
Jos zeniitti osoittautuu vaikeaksi kohteeksi, voi laittaa kulmapeilin väliin. LVI-guideri kalibroi itsensä aina session alussa ja jos kulmapeili vain on tukeva, ei sen käytölle ole estettä.
Tähänhän on myös sellainen ratkaisu, että parfokalisoi kulmapeili-okulaari yhdistelmän guidekamera-jatkoputki yhdistelmän kanssa.
Täytyy myöntää, että itsekin joskus haaveilin tuollaisesta LVI:n kaltaisesta autoguiderista, mutta tietokone tuli muistakin syistä (mm. Fokusointi) mukaan kuvioon ja tällä hetkellä autoguidaus on niin helppo tuolla koneella, että en vaihtaisi sitä muuhun. Guideriputki on jäykästi kiinni kuvausputkessa, koska tähtiä ei herkän kameran takia tarvitse etsiä. Muutama napin painallus riittää siihen, että guidaus lähtee käyntiin. Tietokoneesta on muutakin hyötyä, fokusointi on tarkkaa ja onnistuu himmeään tähteen jne.
Itse en myöskään pidä koneiden säätämisestä, joten puristin sen homman kerralla paketiin. nLitellä XP:stä streamline asennus, josta puuttuu kaikki ylimääräinen (tulostusjonot jne.). Softat sisään, testaus että toimii ja sitten koneesta Clonezillalla image. Nyt jos se sekoaa, palauttamiseen menee 5min. :)