Turun yliopiston Aerobiologian yksikön siitepölytiedotteen (http://aerobiologia.utu.fi/tiedotus/siitepolytiedote/) mukaan lepän kukinta on maan länsiosissa runsasta, minkä lisäksi etelärannikolle kulkeutuu koivun siitepölyä, joten hiljalleen kannattaa myös alkaa pitämään silmällä mahdollisia Auringon tai Kuun ympärillä näkyviä siitepölykehiä...
Tämmöistä värinäytelmää tänään Vantaalla. Valotus 1/350, f8, 24mm, Pentax K100DS.
EDIT: Kuva siirretty.
Lainaus käyttäjältä: hmanty - 19.05.2010, 21:50:25
Tämmöistä värinäytelmää tänään Vantaalla. Valotus 1/350, f8, 24mm, Pentax K100DS.
Eikö tuossa ole kuitenkin halo, eikä siitepölyrengas?
Kyllä vain. Kuvassa on 22 asteen halorengas.
Siis tuo kokoko kertoo että se onkin halo ja siis vesipisaroista tai jääkiteistä muodostunut? Menin siis vipuun sen takia että olosuhteet olivat otolliset: toukokuu on keskeisintä koivun pölytysaikaa, lämmin suorastaan kuuma keskipäivä, siitepölyä ilmassa että silmiä kirvelee jne. mutta rengas on liian iso siitepölyrenkaaksi.
Juu, siitepölykehät näkyvät tyypillisesti tuossa kuvassa auringon ympärillä olevaa puhkipalanutta aluettakin pienempinä. Alkukesän aurinkoiset päivät jolloin on taivaalla jääkiteisiä yläpilviä ovat otollisia myöskin halojen synnylle.
Männyn siitepöly alkaa lentämään yleensä toukokuun loppupuolella kun on riittävän lämmintä ja sopivan voimakas tuuli, nyt nämä lämpimät ilmat saattaa aikaistaa kukintaa, männyn siitepöly kehä näytti tuollaiselta viime vuonna toukokuun viimeisenä päivänä.
http://avaruus.kuvat.fi/index.html (http://avaruus.kuvat.fi/index.html)
Veijo T
No niin, päästiinhän sitä pohjanmaallakin (Ilmajoella) mukaan männyn siitepölyjuhliin, ensin loppuiltapäivästä:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100531-155157.jpg/full)
Kamera: Canon EOS 50D Pvm: 31.05.2010 15:51:57 ISO: 100 Valotus: 1/2000 Aukko: f/13.0 Polttoväli: 63mm
Ja sitten illalta:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100531-191741.jpg/full)
Kamera: Canon EOS 50D Pvm: 31.05.2010 19:17:41 ISO: 100 Valotus: 1/1600 Aukko: f/13.0 Polttoväli: 51mm
Lisää galleriassa... (http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/)
Itse olen yrittänyt siitepölykehiä tähyillä useampanakin päivänä. Toistaiseksi en ole onnistunut niitä näkemään.
Onkos noita siitepölykehiä kuinka helppo havaita ihan paljain silmin? Auringon lähiympäristö on kylläkin kovin kirkas suoraan tuijotella. Aurinkolasien ainakin luulisi helpottavan niiden näkemistä. Ja auringon saaminen esteen taakse, kuten Markon kuvassa.
(http://farm5.static.flickr.com/4039/4659493001_3f65ae9aa8.jpg) (http://www.flickr.com/photos/jannefoo/4659493001/)
Nikon D200, 50mm 1.8D Nikkor.
Eilen oli aika kirkkaat siitepölykehät, tänään en ole niitä sitten enää nähnyt.
Muodoltaan selvästi soikio ja yläosastaan kirkkaampi.
Jatkoa eilisille kehille seurasi tänään, ainakin Ilmajoella taisivat olla jopa kirkkaammat kuin eilen:
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100601-144149.jpg/full)
Kamera: Canon EOS 50D Pvm: 01.06.2010 14:41:49 ISO: 100 Valotus: 1/2000 Aukko: f/13.0 Polttoväli: 96mm
(Enpä sitten aiemmin tullut huomanneeksi, että vaahteranlehdestä saa mitä erinomaisimman auringonpeittäjän)...
Tämän päivän loput kuvat galleriassa (http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100601-143154.jpg)...
Lainaus käyttäjältä: Antti - 31.05.2010, 23:41:15
Onkos noita siitepölykehiä kuinka helppo havaita ihan paljain silmin? Auringon lähiympäristö on kylläkin kovin kirkas suoraan tuijotella. Aurinkolasien ainakin luulisi helpottavan niiden näkemistä. Ja auringon saaminen esteen taakse, kuten Markon kuvassa.
Nimenomaan juuri näin eli aurinkolasit ja Auringon saaminen esteen taakse helpottavat siitepölykehien havaitsemista kummasti. Nämä ehdot kun täyttyy niin homma on suhteellisen helppoa. Hätätilassa Auringon voi koettaa peittää vaikka suoraksi ojennetun käden peukalon taakse.
Jes. Eilen 1.6 sitten näin elämäni ensimmäiset siitepölykehät. Kuviakin tuli otettua reilusti. Kehiä näkyi koko iltapäivän ajan aina auringonlaskuun asti. Hyvin kirkkaita siitepölykehiäkin oli ajoittain näkyvissä.
Kyllä ne aurinkolasit vaan tekee ihmeitä siitepölykehiä katsellessa. Ilman laseja kehiä on hankala erottaa, mutta lasien kanssa kehät suorastaan hyppäävät silmille.
Itsekin näin elämäni ensimmäiset siitepölykehät tänään. Aurinkolaseja ei löytynyt niin otin kuvan kuusuotimen läpi.
(http://tomaksenkuvat.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeh%E4n%20ilmi%F6t/siitep%F6lykeh%E4_2.6.10.PNG/full)
Eilen bongasin kauden ensimmäiset.
Ei ollut kovin värikäs näytös.
Kokeeksi pinosin tähän kuvaan muutaman kuvan.
(http://einarin.1g.fi/kuvat/pollen/2010/0601/pollen_crop_x5_010610.jpg/_small.jpg)
Alkuperäinen versio täällä:
http://einarin.1g.fi/kuvat/pollen/2010/0601/ (http://einarin.1g.fi/kuvat/pollen/2010/0601/)
Ja tässä vielä tältä päivältä Ilmajoella,
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100602-153500.jpg/full)
Kamera: Canon EOS 50D Pvm: 02.06.2010 15:35:00 ISO: 100 Valotus: 1/2000 Aukko: f/13.0 Polttoväli: 134mm
Ja loput päivän kuvat jälleen galleriassa... (http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100602-141736.jpg)
Komeita siitepölykehä-kuvia Markolla !
En tiedä kuuluuko tämä kyseinen kuvani tänne, mutta laitanpa kuitenkin, koska ainakin luulen kyseessä olevan siitepölyn aiheuttamaa valon taittumista.
Huomasin tämän väririkkaan ojan ajaessani autolla ohi. Värit näkyivät vain vastavaloon ja veden pinta oli siitepölyn peitossa, eikä kyseessä mielestäni siis ole minkään öljyn tai muun vastaavan aiheuttama ilmiö.
Osaako joku varmistaa asian ? Mistä tässä on kyse ? Onko kukaan nähnyt ennen vastaavaa ?
3. 6 oli runsaasti siitepölyä ilmassa noin puolen päivän aikaan, kovat tuulenpuuskat sai nuo irtoamaan puista, varmaan paikallisesti on suurta vaihtelua, sitten taas kello 15 jälkeen ei näkynyt juuri ollenkaan.
Veijo T
(http://avaruus.kuvat.fi/Luontokuvat/2010/slides/Pine%20pollen%20corona.jpg)
Lainaus käyttäjältä: red-i - 03.06.2010, 14:00:18
En tiedä kuuluuko tämä kyseinen kuvani tänne, mutta laitanpa kuitenkin, koska ainakin luulen kyseessä olevan siitepölyn aiheuttamaa valon taittumista.
Huomasin tämän väririkkaan ojan ajaessani autolla ohi. Värit näkyivät vain vastavaloon ja veden pinta oli siitepölyn peitossa, eikä kyseessä mielestäni siis ole minkään öljyn tai muun vastaavan aiheuttama ilmiö.
Osaako joku varmistaa asian ? Mistä tässä on kyse ? Onko kukaan nähnyt ennen vastaavaa ?
Kyseessä on lammen pinnalla olevien pienten levähiukkasten aiheuttama diffraktio. Ilmiön syntytapa on siis sama kuin siitepölykehillä (jotka eivät muuten johdu taittumisesta, vaan siitä että hiukkaset ovat valon aallonpituuden kokoluokkaa ja sirottavat valoa ympäriinsä) ja havaittavat ilmiöt ovat jossain määrin samanlaisia, mutta osittain myös hieman erilaisia kuin siitepölykehät.
Erityisesti Marko Riikonen on tutkinut leväilmiöitä aika paljon ja taisi kirjoittaa gradunkin aiheesta. Ilmiöstä kerrottiin ensi kerran vissiinkin 90-luvulla Tähdet ja Avaruudessa.
OK, kiitos asiantuntevasta vastauksesta Lauri !
Eli siis tämä diffraktio on sama kuin valon taipuminen ?..ei siis taittuminen, joka kulkee myös nimellä refraktio ?
Eli esim. haloilmiöissä ja sateenkaarissa valo taittuu..kun taas esim. värikehä(korona)ilmiöissä ja siitepölykehissä, jotka ovat ainakin hyvin samannäköisiä ilmiöitä, valo taipuu (ja siroaa ympäriinsä)?
Eivät nämä keltanokalle ole aivan yksiselitteisiä asioita(:
Eikö kyseisessä 'leväilmiöissä' veden pinnalla olevalla siitepölyllä sitten ole mitään osuutta ?
Kesän eka siitepölyrengashavainto ittellä tänään. Pienellä jälkikäsittelyllä tuolta sai ihan kivasti tavaraa esiin.
Lainaus käyttäjältä: red-i - 03.06.2010, 15:35:13
OK, kiitos asiantuntevasta vastauksesta Lauri !
Eli siis tämä diffraktio on sama kuin valon taipuminen ?..ei siis taittuminen, joka kulkee myös nimellä refraktio ?
Eli esim. haloilmiöissä ja sateenkaarissa valo taittuu..kun taas esim. värikehä(korona)ilmiöissä ja siitepölykehissä, jotka ovat ainakin hyvin samannäköisiä ilmiöitä, valo taipuu (ja siroaa ympäriinsä)?
Eivät nämä keltanokalle ole aivan yksiselitteisiä asioita(:
Eikö kyseisessä 'leväilmiöissä' veden pinnalla olevalla siitepölyllä sitten ole mitään osuutta ?
Diffraktio on taipumista juu. Taittuminen on geometrista optiikkaa, joka voidaan laskea piirtämällä viivoja rajapinnoilta toisille ja tutkimalla kulmien sinejä ja kosineita, näin syntyvät sateenkaaret ja halot ja muut jutut jotka voidaan selittää suoraviivaisesti kulkevalla valolla. Diffraktiosta taas syntyvät kehät (pilvipisaroiden, siitepölyjen yms. aiheuttamat) eikä niitä voi selittää geometrisella optiikalla vaan ne johtuvat nimenomaan siitä että hiukkaset ovat niin pieniä, eli selitykseen tarvitaan valon aaltoluonnetta. Näiden lisäksi sateenkaaren interferenssikaaretkin edellyttävät aaltoluonnetta selityksekseen, vaikkeivät varsinaisesti diffraktioon liitykään.
Tuosta siitepölyn osuudesta lammikon ilmiöihin en osaa sanoa. Pitäisi saada Riikonen kommentoimaan.
Kävin vielä myöhemmin illalla ottamassa muutaman kuvan, kun aurinko on lähempänä horisonttia, ja siitepölyä olisi hieman paksummalti auringon edessä. Huomattavasti vaisummaksi jäi kuitenkin tämän kevään näytelmä kuin viime vuonna.
Veijo T
Muutama lisä kuva http://avaruus.kuvat.fi/Luontokuvat/2010/Corona/index.html.
(http://avaruus.kuvat.fi/Luontokuvat/2010/Corona/slides/Pine_pollen_corona.jpg)
Hienoja kuvia kyseisestä ilmiöstä Veijo !
Ja kiitos Laurille jälleen kerran valaisevasta vastauksesta !
Pohjanmaalla näytti tänään siitepölykehistä olevan paras terä ohi (johtuneeko voimakkaasta tuulesta vai onko männyistä enimmät pölyt jo pöllytetty):
(http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/spkehat_2010/20100604-134133.jpg/full)
Kamera: Canon EOS 50D Pvm: 04.06.2010 13:41:33 ISO: 100 Valotus: 1/2000 Aukko: f/13.0 Polttoväli: 51mm
Kuvattu pilvien raosta, tuulesta johtuen täytyi tyylikkään vaahteranlehtivarjostuksen sijaan tyytyä tylsään (mutta paremmin paikallaan pysyvään) katonharjaan...
Olen nyt seurannut männyn siitepölykehiä 4 päivää putkeen. 1. kesäkuuta oli selvästi komeimmat kehät näkyvissä. 2. kesäkuuta kehät olivat vielä melko näyttäviä, mutta eivät yhtä kirkkaita kuin 1. päivä. Eilen ja tänään (3. ja 4. kesäkuuta) oli siitepölykehistä paras hohto jo kadonnut. Eilen näkyi hyvin himmeä kehä, ja tänäänkin himmeä kehä oli vain vaivoin näkyvissä.
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 04.06.2010, 20:36:04Pohjanmaalla näytti tänään siitepölykehistä olevan paras terä ohi (johtuneeko voimakkaasta tuulesta vai onko männyistä enimmät pölyt jo pöllytetty):
Eikös periaatteessa kova tuuli voisi myös edesauttaa kehien näkymistä? Kova tuulihan saattaisi pöllyttää puista enemmän siitepölyä ilmaan, jolloin kehät voisivat ainakin hetkellisesti tulla paremmin näkyviin.
Eilen illalla täällä Mikkelissä meni kova ukkoskuuro kaupungin yli. Vähän aikaa satoi todella kovaa. Sateellahan voi olla ilmaan puhdistava vaikutus, jolloin siitepölyn määrä ilmassa voisi vähentyä. Tällöin ei siitepölykehätkään varmaan olisi kovin näyttäviä.
Saattaa toki olla, että männyn paras kukinta on jo ohi. Ovathan nuo jo jonkin aikaa kukkineet.
Nähtävästi männyn kukinta alkaa vähitellen hiipua, eilen Auringon ympärillä näkyi vielä jotenkin kolme kehää, tänään enää pari. Mäntyjen ravistelu tuottaa tulokseksi pelkää tyhjää...
Olihan se tälläinen kukkiva mänty?
Eilen huomasin auringon ympärillä mukavannäköisen siitepölykehän täällä Kuusamossa.
Onko se nyt mänty joka näitä aiheuttaa tällä hetkellä ??
(Reilu unsharpmaski läntätty kehien esiin tuomiseksi)
Ohhoh, nyt alkaa olla jo komeaa, siellä näkyy neljäskin kehä. Käsittääkseni se on jo aika harvinaista.
Parina viime aamuna olen havainnut auringonnousun aikoihin komeat siitepölykehät Auringon ympärillä, mutta päivällä kehistä ei ole näkynyt jälkeäkään eli ilmeisesti siitepölymäärät ovat pohjanmaalla jo reilusti pienempiä kuin parisen viikkoa sitten. Harmi vaan kun kameraa ei ole kummallakaan kerralla ollut mukana... :sad:
Osaako noiden kehien, esimerkiksi muodon perusteella? sanoa minkä kasvin/puun siitepöly on milloisenkin kehän aiheuttanut ?
Vai pitääkö vain noiden lajien kukkimisaikojen perusteella päätellä..seuraamalla esim. siitepölytiedotuksia ?
Ilmeisesti kun tuo mänty nyt vaikuttaa ne parhaimmat kehät aiheuttaa,
oletan että nuo kuvaamani kehät ovat (pääosin) männyn aiheuttamia...
Kai ilmassa voi olla useidenkin lajien siitepölyä ja ne voisivat yhdessä aiheuttaa siitepölykehän?
Lainaus käyttäjältä: red-i - 18.06.2010, 21:44:35
Osaako noiden kehien, esimerkiksi muodon perusteella? sanoa minkä kasvin/puun siitepöly on milloisenkin kehän aiheuttanut ?
Vai pitääkö vain noiden lajien kukkimisaikojen perusteella päätellä..seuraamalla esim. siitepölytiedotuksia ?
Ilmeisesti kun tuo mänty nyt vaikuttaa ne parhaimmat kehät aiheuttaa,
oletan että nuo kuvaamani kehät ovat (pääosin) männyn aiheuttamia...
Kai ilmassa voi olla useidenkin lajien siitepölyä ja ne voisivat yhdessä aiheuttaa siitepölykehän?
Katsopas tämä linkki: http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/ilmakeha/spkehat.html
Linkin takaa löytyy aika hyvin perustietoa koskien siitepölykehiä.
Lisäksi Ursan julkaisemasta kirjasta Ilmakehä, sää ja ilmasto löytyy hieman tietoa siitepölykehistä. Kyseisestä kirjasta lainattua:
"Kehät (siitepölykehät) ovat pääasiassa puiden siitepölyn synnyttämiä. Ensimmäisenä keväällä huhtikuussa ilmaantuvat lepän siitepölyn tuottamat kehät. Seuraavaksi toukokuussa on vuorossa koivu, toukokuun lopulla kuusi ja kesäkuussa mänty. Nämä ajankohdat vaihtelevat jonkin verran riippuen kevään edistymisestä ja soveliaista säätiloista. Vuosittain puiden siitepölyn määrä vaihtelee melkoisesti, mistä seuraa vaihtelua kehien näkymisessä."
Ja noista kuvistasi vielä. Kyllä minä ainakin uskaltaisin väittää, että ovat juurikin männyn siitepölyn aiheuttamia. Itse seurasin siitepölykehiä täällä Mikkelissä 1. - 4. kesäkuuta, jolloin näkyi hienojakin kehiä. Havaitsemani kehät olivat männyn siitepölyn aiheuttamia. Tämän jälkeen kehät hävisivät enkä ole niitä enää nähnyt. Paras kukinta meni siis jo ohi.
Sanoit, että kuvasit nuo kehät Kuusamossa. Tuli mieleeni, että pohjoisempana kasvit kukkivat hieman myöhemmin kuin etelämmässä. Eli siitepölykehätkin saattavat pohjoisessa näkyä hieman myöhemmin.
Työmatka kun osuu sopivasti tuonne auringonnousun aikoihin (eli puoliviiden hujakoille), tuli jälleen tänään huomattua, että ainakin auringonnousun tienoilla (ja oletettavasti myös auringonlaskun aikoihin) Auringon ympärillä näkyy vielä siitepölykehiä. Laajuus on ehkä jonkin verran supistunut parin viikon takaiseen tilanteeseen nähden, mutta etenkin värikylläisyys on vähentynyt reilusti. Päivällä noita kehiä ei erota.