Moi
Aloitin rakentamaan havaintosuojaa maaseudun pimeyteen ja ensimmäinen työvaihe oli kiinteän tolpan rakentaminen.
Tolppa on nyt maassa ja rakennuksenkin olen jo kerinnyt nostaa paikoilleen.
Rakennus on vanha nautaelikoiden sadesuoja ja tolppa on pyritty rakentamaan "nurkista" löytyneistä romuista.
Nyt ongelmana on jalustan jämäkkyys. Tolppa pääsee värähtelemään aivan liikaa. :undecided:
CG-4 jalustan seurantamoottori (R.A) saa pilarin tärisemään moottorin askelluksen tahdissa.
Sehän näkyy sitten okulaarissa.. :angry:
Tolppa on tehty kahdesta betonisesta viemäriputkesta ja ne on pujotettu, joskus portin pielenä toimineeseen, metalliputken sisään.
Metalli putki (halk. n.10cm) on kiinni 70x60x70cm betoni murikassa. Kokonaisuus on valettu yhteen, mutta rakenne heilui juuresta asti.
Nyt kaivettu isompi kuoppa ja murikka valettu kaivonrenkaan sisään.
Enää ei heilu, mutta jokin saa tolpan värähtelemään.
Itse epäilen tolpan pituuden(renkaasta n.1,5m) olevan syyllinen?
Vaikea vaan enää tässä vaiheessa lyhentää.
Mikä tolpan rakenteessa voi olla vikana?
Korjaus ehdotuksia (pienellä pudjetilla)?
Vähän OT mutta hieman asiaa liipaten.
Mulle kerrottiin, että askelmoottori voi aiheuttaa jalustaan värähtelyä enempi kuin servot, liekö kukaan moista havainnut?
Sitten asiasta, minusta tuo tolppa näyttää liian ohkaselta pituuteensa nähden ja ehkä se kerrosrakenne voi olla myös syyllinen.
Pena
Ymmärsinkö siis oikein, että tolpan sisällä on kuitenkin betoni vai mitä tarkoitit tuolla yhteen valamisella? Mikäli tolppa on keskeltä ontto, niin kokeile täyttää se vaikkapa hiekalla, se saattaa auttaa (vaikuttaisi nimittäin vain siltä, että tolppa resonoi seurantamoottorin tahdissa).
Toinen vaihtoehto voi olla tuo tolpan yläpään ja EQ-osan välinen rako, tunge siihen väliin ihan vaan kokeeksi hiekkapussi ja testaa, onko siitä mitään apua (jos on niin sitten syy on siinä).
Sitten vielä se pakollinen kysymys, että millainen perustus tuon "ankkurin" (kaivonrenkaan) ympärillä on?
Metalliputki alunperin kinni 70x60x70 murikassa.
Putki (joka on rumpuputkien sisässä) on täytetty hiekalla 3/4.
Rumpuputkien ja metalliputken väliin on valettu betonia.
Tolppa on siis täyttä tavaraa.
Tuo pituuden/paksuuden suhde voisi olla syyllinen.
Pitää kokeilla sitä hiekkapussia vkl:na.
Kun moottoria ajaa 8x nopeudella niin värinän amplitudi pienenee ja taajuus tietysti kasvaa.
Moi
vain 3/4 eli liekö putken sisällä 1/4 osa tyhjää?
Voipi olla, että valu ei ole "kiinni" betoniputkessa eikä varsinkaan metalliputkessa.
Tuossa on nyt 4 elementtiä, jotka eivät ilmeisesti ole kiinni toisissaan kunnolla.
Pena
Voi hyvinkin olla että metalliputki ei ole kunnolla kiinni betonisissa.
3/4 hiekkaa sen takia että loppu on betonia vähän niinkuin tulppana.
Ylä osassa on myös kiinni metallilevy, jonka läpi kierretangot menevät.
Tässä vielä kuvia rakenteesta.
Rakennekuva on siis tilanne ennen kaivon rengasta
ja perustukset hiekkamaassa joka syvemmällä muuttuu saviseksi. Ei ruota eristuksiä. :(
Liekö tuo yläosan metalliosa kiinni tolpassa ainoastaan tuolla keskiosassa näkyvällä metallitangolla joka on siis kiinni betonissa joka lepää hiekan päällä?
Morjens
Kuinka metalli/säätökappale on kiinni tolpassa?
Onko säätökappaleen kierretangot M-10 , M-12 vai M-16 kokoa? (ei haittaisi vaikka olisivat M-24)
Jos tolppaa vahvistaisi valamalla metrin korkeuteen halkaisijaltaan 40cm valun, niin tulisiko se teleskoopin mekaniikalle esteeksi?
Tuo yläpään kiinnike ei näytä kovin tukevalta mutta epäilen pääsyylliseksi liian hoikkaa tolppaa. K-raudasta saa muutaman euron kappalehintaan pyöreitä kevytbetoni pilarin pätkiä. Ulkohalkaisija 30cm, korkeus samanverran. Niitä 3-4 päällekkäin kuivabetonilla muuraamalla saa kohtuu jäykän tolpan.
225mm sisähalkaisijaisia betonisia viemäriputkia löytyy muutamalla kympillä 1-1.5m pituisia. Vanhan tolpan vois jättää sisään tai sitten ottaa kokonaan pois. Betoniputkiin löytyi 300mm:n kansia johon saa jalustan kiinni. Yhtäläillä tolpan voi valaa täyteen ja laittaa yläpäähän teräslevyn betoniraudoilla valuun kiinni.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.08.2009, 23:25:00
Kuinka metalli/säätökappale on kiinni tolpassa?
Onko säätökappaleen kierretangot M-10 , M-12 vai M-16 kokoa? (ei haittaisi vaikka olisivat M-24)
Jos tolppaa vahvistaisi valamalla metrin korkeuteen halkaisijaltaan 40cm valun, niin tulisiko se teleskoopin mekaniikalle esteeksi?
Säätökappaleen alalevy+ keskuspultti on valettu kiinni betoniputkeen. Alalevyyn on lisätty tartuntaa raudasta.
Myös kierre tankojen päät(muistaakseni M10 tai M12) on upotettu valuun.
Tämä osa tuskin joustaa. Kuten kuvista näkyykin kierretankoja on vielä lyhennetty jälkeen päin.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 25.08.2009, 23:50:34
Tuo yläpään kiinnike ei näytä kovin tukevalta mutta epäilen pääsyylliseksi liian hoikkaa tolppaa.
Varasuunnitelmana olisi juuriki tehdä joku paksumpi pilari tolpan ympärille, joko koko pituudelle tai ainakin sinne n.80cm korkeudelle asti.
Mökissä voi tulla tosin ahtaampaa paksun tolpan kansssa.
Entä jos sekään ei auta, voisiko tuota rakenteen resonointia saada laskettua matemaattisesti? Minkä pituinen/paksuinen tolpan pitää olla että...
Entäs jotkin harusvaijerit tai metalliset kolmio tuet tuonne alas?
Jos tuohon valaisi ympärille kaksi kappaletta noita ehdotettuja 30cm korkeita tolppia, saisi tukevoittamisen lisäksi kivan pöytätason okulaareille ym. kilkkeille.
En tiedä mitä olet suunnitellut, mutta sellainen kävelytaso jonka jalat ovat reilusti ulompana tolpasta, ja keskikohta irti ja auki, estää kävelemisenaiheuttaman tärähtelyn.
Kari
Lainaus käyttäjältä: Librari - 26.08.2009, 16:49:25
Entä jos sekään ei auta, voisiko tuota rakenteen resonointia saada laskettua matemaattisesti?
f=1/2π*√(k/m) kertoo ominaistaajuuden. Jousivakion (k) määrittäminen laskemalla on vähän hankala jos on kyse peltiputkesta joka on osin täytetty jollakin.
Sen voi mitata. Yksikkö on N/m eli mitataan kuinka monta Newtonia tarvitaan että tolpan yläpään siirtyy jonkin määrämitan. m= tolpan päässä oleva massa.
Vaimenemisen voi myös mitata. Se on yleensä jokin tietty heilahdusten määrä ja taajuuden perusteella voi todeta ajan. Tästä seuraa että kun ominaistaajuus on korkea, tarvittavat heilahdukset on heiluttu nopeammin ja tolppa rauhoittuu nopeammin.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 26.08.2009, 17:09:04
Jos tuohon valaisi ympärille kaksi kappaletta noita ehdotettuja 30cm korkeita tolppia, saisi tukevoittamisen lisäksi kivan pöytätason okulaareille ym. kilkkeille.
Hyvä idea Karilta tuo pöytätaso. Voisi lähteä siltä pohjalta tukevoittamaan, saa nähdä.
Taitaa olla vähän vaikea saada arvoja tuohon f=1/2π*√(k/m) kavaan.
Mennään kokeile ja kauhistu menetelmällä, niin kuin tähänkin asti. :undecided:
Kiitoksia vinkeistä ja toivotaan että projekti etenee.
-Antti
Arvot saa aika helpostikin. Jos tolppa on tosi vetelä niin metrimitta ja kalavaaka riittävät jousivakion määrittämiseen. Vaa'alla saa myös punnittua akseliosan. Toinen tapa on kumauttaa tolppaa kumivasaralla ja yrittää arvioida taajuus, sitten kaavaa nurinpäin käyttämällä voi määrittää jousivakion.
Kokeile ja kauhistu on ihan hyvä menetelmä. Tolpan halkaisijan kasvatus jäykistää sitä kolmannessa tai neljännessä potensissa, seinämävahvuudesta riippuen, joten pienikin halkaisijalisä on merkittävä. Sitten kun vielä saa vaimenemisen mahdollisimman tehokkaaksi, vaikka täyttämällä tolpan hiekalla, on tukeva jalusta valmis.
Kaizu
Kun noita metalliin perustuvia versioita on seurannut, tuli mieleen eräs materiaalivaihtoehto, puu. Minkähänlainen tolppa siitä syntyisi?
Ei siis mitään riukua, vaan ihan kunnollinen, massiivinen sähköpylvään pätkä. Työn ohessa noiden kanssa olen ollut tekemisissä ja niiden lahoisuutta tarkastetaan mm. koputtamalla. Puuvartisella vasaralla kopauttaessa pylvään tyveä, terve puu "soi" ja jo hieman pehmennyt "tömähtää". Jos vastaavasti rautapalkkia (tukevaakin) kopauttaa, se resonoi aika kauan.
Kun tuollaisen tyvestään 40 -senttisen ja kolmisen metriä pitkän pylvääntyven kaivaa maahan pari metriä ja tukee sen soralla, saanee melko vakaan tolpan. Puu materiaalina on sitkeää, eikä kai värähtele suuremmin. Tiedä sitten.
Puutolpan hankaluus on ilman kosteuden mukaan muuttuvat mitat, poikkisyyhyn n.5% kun ilman suhteellinen kosteus vaihtuu välillä 0-100%. Syiden pituussuuntaan muutos on huomattavasti pienempi. Värähtelyominaisuuksiltaan puu on hyvä materiaali. Jos tolpan pystyy konstruoimaan niin että mittamuutokset eivät haittaa tai jos saa eliminoitua ilmankosteuden vaikutuksen, puu on käypäinen materiaali. Yliopiston tähtitiedemuseossa on vanhoja Fraunhoferin putkia joissa on tukevat puujalustat.
Kaizu
Sähkötolppa kävi joskus mielessä, kun niitä tuolla 6kpl täys pitkää näyttää lojuvan.
Mökin nurkkiin olen sähkötolpan pätkät laittanutkin.
Kokeilin paksuntaa tolppaa laittamalla viljakuivurin torven pätkän(halkaisija 31cm) tolpan ympärille. Oikea lande meininki :grin:
Torvi on ohuehkoa peltiä ja ei siten itsessään tue.
Tarkoitus olisi valaa taas se täyteen ihme ainetta, mitä kohtaan luottamus tukevuuden osalta ei ole ainakaan vahvistunut projektin aikana.
Oli pakko kokeilla tunkea peltiputki täyteen hiekkaa. Mittasin samalla paljon hiekkaa tarvitsisi valua varten.
Hiekka pelkästään ei merkittävästi vähentänyt värähtelyä. Illalla voisi kokeilla muuttuiko värähtelyn amplitudi moottori päällä ja
mahtuuko newton ja sen käyttäjä pyörähtelemään vapaasti.
Jos tuon putken alapään saisi tukevasti kiinni samaan perustukseen kuin nykyinen tolppa ja sitten valaisi välin kuivabetonilla niin luulisi anakin tolpan olevan tarpeeksi tukeva. Jos vielä heiluu niin sitten heiluu koko perustus.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 28.08.2009, 12:02:44
Puutolpan hankaluus on ilman kosteuden mukaan muuttuvat mitat, poikkisyyhyn n.5% kun ilman suhteellinen kosteus vaihtuu välillä 0-100%. Syiden pituussuuntaan muutos on huomattavasti pienempi. Värähtelyominaisuuksiltaan puu on hyvä materiaali.
Painekyllästetyn pylvään rakenne on aika paljon tiiviimpi, eikä se ime niin paljon kosteutta kuin käsittelemätön. Painekyllästetyn materiaalin saatavuus vaan on siviilille hankala, ympäristömääräykset painavat.
Onkohan usein tolppien alapäähän laitettu "tatti" hieman turha? Kantavuus ei kaukoputken tolpassa kuitenkaan ole niin oleellinen, jos vertaa esim. sähköpylväitä. Niiden alapää on halkaisijaltaan muutaman kymmenen senttiä ja painoa se pinta-ala voi kantaa silti yli 500 kiloa.
Kantavuutta enemmän itse panostaisin siihen, että tolppa on upotettu tarpeeksi syvälle. Siten itse tolpan materiaali vaikuttaisi tukevuuteen enemmän kuin sen perustus.
Ilkka
Kyllästys torjuu ennemminkin puuta lahottavia pieneliöitä. En ole huomannut nerkittävää eroa käsitellyn ja käsittelemättömän puun vettymisessä ja mittojen muuttumisessa. Sen olen huomannut että maassa makaamassa olleet vanhat painekyllästetyt laudat ovat kymmenenkin vuoden jälkeen kovia kun taas käsittelemättömät ovat lapioitavissa pois. Sellaisia tukevasti kyllästettyjä, kuin vanhat sähkötolpat ja ratapölkyt, ei taida enää olla saatavilla ja jos niitä jostain löytyy niin niitä ei missään tapauksessa saa laittaa maahan. Ne ovat ongelamajätteitä.
Painekyllästetyn puun suolat syövyttävät sinkityt ruuvit heikoiksi melko nopeasti, samoin käy muullekin rautatavaralle joka on kosketuksissa kostean painekyllästetyn puun kanssa. Tuo on syytä huomioida kun kiinnittää hienomekaniikkaa puutolppaan.
Puun voi kyllästää epoksihartsilla, näin tekevät jotkut veneenrakentajat. Onko materiaali käsittelyn jälkeen puuta vai muovia, on sitten taas toinen kysymys.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: iosainio - 29.08.2009, 11:42:28
Onkohan usein tolppien alapäähän laitettu "tatti" hieman turha? Kantavuus ei kaukoputken tolpassa kuitenkaan ole niin oleellinen, jos vertaa esim. sähköpylväitä. Niiden alapää on halkaisijaltaan muutaman kymmenen senttiä ja painoa se pinta-ala voi kantaa silti yli 500 kiloa.
"Tatti" ei ole turha jos se on oikein tehty. Antura on niin tukevan alustan päällä että alusta ei anna periksi anturaa kuormittavien voimien vuoksi. Hyvä alusta on peruskallion päällä oleva karkea sorakerros. Antura, jalustan tapauksessa, pitää olla niin suuri ja painava että tolppaan tulevat sivuvoimat eivät sitä siirrä tai kallista. Tähän vaikuttavat sekä tatin halkaisija että paino. Tolppa puolestaan pitää olla niin tukeva ja tukevasti kiinni että se ei mainittavasti taivu siihen kohdistuvista sivuvoimista. Tolpan on myös syytä olla nopeasti vaimeneva jotta se ei jää värähtelemään. Perustusta ympäröivät, yläpuoliset maakerrokset lapioidaan paikalleen niin että maanpinnan liikkeet ja tärinät eivät välity tolppaan.
Sähköpylvään päätehtävä on kannatella johtoja tai valaisinta tai molempia. Sille asetetaan aivan toisenlaisia vaatimuksia kuin kaukoputken jalustalle ja sen ei taas tarvitse säilyttää asentoaan kaarisekuntien tarkkuudella. Sähkötolppaa parempi vertailukohta saattaisi olla nostokurki, siinä tulee perustalle samantapaisia kuormia kuin tähtikaukoputken jalustassa.
Kaizu
En ole tehnyt vertailuja painekyllästetyn ja kyllästämättömän puun muodonmuutoksista kosteuden suhteen mutta painekyllästys rikkoo puun solurakennetta, jolloin sen ominaisuutta ei voi suoraan verrata kyllästämättömään.
Vaikka aiemmin vertailua olikin sähköpylvääseen, ei huojunnan vertailua kannata tehdä maan päällä metrisen kaukoputken tolpan ja 10 metriä maan päällä olevan pylvään kesken. Pitänee pohtia molempia samanmittaisina, paljonko 10 metrinen kaukoputken tolppa värähtelisi. Vertailua nostokurkeen en oikein hahmota, nosturi on kokonaan maan päällä vastapainoilla ja pylväs taas pysyy tukevasti juurikin sen riittävän suuren upotuksen vuoksi.
Lähes sataprosenttisesti jakeluverkon rakentamisessa kyllästettyihin pylväisiin kiinnitetään kapineet sinkityillä pulteilla ja ruuveilla. Ovat vaan kuumagalvanoituja ja kestävät kyllä vuosikymmeniä. Legenda kestämättömyydestä johtuu terassilautojen ruuvailusta halvimmilla mahdollisilla ruuveilla, jotka ruostuisivat tavallisessakin puussa.
Enhän minä tattia tyrmännyt, mutta se taitaa monella jäädä liian pintaan ja tolpan tukevuus jääkin sitten kokonaan tatin varaan, eikä tolppaa ympäröivän maan tukevuutta hyödynnetä.
Jos uteliaisuutta riittäisi, pitäisi oikein mitata pylvääntyven värähtely ja vaimennus.
Ilkka
"Tatin" toiminta ei perustu sen upottamiseen. Se toimii aivan yhtä hyvin pinnassa kuin upotettunakin. Sivulta päin tolppaa "tukeva" maa on tässä haittaava tekijä, se työntää tolppaa vinoon ja välittää maanpinnan tärähtelyt tolppaan.
Ruuvien syöpyminen ei ole legenda, olen sen ihan itse kokeillut ja jopa päässyt vertaamaan saman ruuvin kestävyyttä kyllästetyssä ja kyllästämättömässä puussa. Ruuvit olivat "huonoija" sähkösinkittyjä mutta noin vuodessa sinkitys katosi kyllästetyssä puussa olevista ruuveista ja seuraavana kesänä ruuvit napsahtelivat poikki puun turvotessa sadekelillä. Samana aikana, kyllästämättomässä puussa, sinkitys vain hieman himmeni. Kuumasinkitys antaa tietenkin lisäaikaa, ennen kuin rauta alkaa kadota. Hankalana puolena on että hienomekaniikka ei kuumasinkittynä toimi. Jakeluverkko voitaisiin rakentaa myös haponkestävistä osista, mutta hinta olisi aika paljon korkeampi ja osia saattaisi itsekseen kadota niinkuin muissakin entisissä sosialistisissä neuvostotasavalloissa. Samat asiat, eri sanoin kerrottuna, löytyy myös Kestopuun tuoteinfosta. Siellä ei mainittu mitään puun solurakenteen rikkoutumisesta enkä löytänyt muualtakaan siihen viittaavaa tietoa.
Sähköpylväille sallitaan melko isot liikkeet, ennen kuin niiden toiminta häiriintyy toisin kuin kaukoputken jalustalle. Jos sähköpylväät perustettaisiin kuin kaukoputket, olisivat sähköpylväät kovin arvokkaita ja hitaita pystyttää. Nostokurjen otin esimerkiksi sen vuoksi että sen toiminta asettaa perustukselle saman tapaisia vaatimiuksia kuin tähtikaukoputkikin. Mittakaava ja tarkkuusvaatimukset ovat tosin erilaiset.
Kaizu
Hieman jo poikkeaa alkuperäisestä aiheesta, olkoon vielä kommentti materiaalista. Painekyllästys tehdään (ainakin tehtiin) pääpiirteittäin siten, että puu laitetaan alipaineeseen, siitä imetään ulos pihkaa ja muuta kosteutta. Alipaine pois, annetaan huilata, laitetaan kyllästysaineessa paineeseen, paine pois, huilaus, sitten alipaine, jolla imetään liika kylläste puusta takaisin talteen, lopuksi pieni paine ilman kyllästettä ja jemmaan plassille. Loppukäyttäjälle ei prosessilla ole merkitystä.
Ilkka
Siirrytäänpäs puun ominaisuuksista ja painekyllästyksen kiehtovasta maailmasta takaisin olemassaolevaan rakenteeseen :wink:
Tuo teräksinen kiinnityskappale johon jalusta kiinnitetään on kierretankojen varassa, minusta nuo tangot nayttävät melko hoikilta kannateltavaan massaan nähden ja saattavat joustaa alapään kiinnityskohdasta. Ilmeisesti kierretankoja ei voi kovin paljon lyhentää, oletan että jalusta tulee kiinni ylemmän teräslätkän alapuolelta ja tarvitset tuon välitilan kiinnitystä varten. Voisit koittaa tukevoittaa rakennetta kiertämällä kierretankoon esim. hyvin varustetusta rautakaupasta saatavat pitkät mutterit ns "jatkomutterit" jotka esim M 12 koossa ovat n. 40 mm pitkät. Näillä saat kasvatettua kierteen halkaisijaa ja tukevoitettua rakennetta. Kiertämällä jatkomutterit kierretankojen alapäähän ja tiukkaamalla ne saadaan kierre ja mutteri yhdeksi rakenneosaksi jonkanka tukevuus on suurempi kuin pelkän kierretangon. Noiden kierretankojen vaihto paksummaksi taitaa olla pois laskuista jos ovat valussa kiinni. Tuo teräsputki jonka olet pujottanut alkuperaisen viemäriputken päälle poistaa todennäköisesti joustamisen tolpan osalta, kun vaan valat betoniputken ja teräksen välin täyteen betonia.
Sieltä tuli sähköpylväs -keskustelun mukana hyviä perusteita ankkuri "tatin" merkityksestä.
Voi olla että nykyinen tatti on rakennettu väärin ja siten saattaisi päästä heilumaan?
Nykyisessä tolpassa on siis vielä hiekkaa peltikuoren sisässä ja eilen illalla pääsin kuin pääsinkin vähän testailemaan.
Laitoin myös seurantamoottorin kiinnitysvarren ja jalustan eq pään väliin kumin palasen.
Moottorin aiheuttama värinä katosi kuvasta. Ainakaan silmin Vegaa katsottaessa sitä ei erottanut.
Valokuvausta voisi yrittää paremmalla säällä, se varmaan kertoo tylysti rakenteen tukevuudesta.
Ensi viikolla voisi uskaltautua valamaan tuon tolpan vielä täyteen.
Tuolla olisi jo varattuna 2cm putkea tueksi kierretankojen ympärille. Tuntuu vaan että tolppa "joustaa" vielä muualta kuin noista tangoista.
Vähän pystyy vielä tankoja lyhentämäänkin, sen verran että tilaa jää kiintoavaimella kiristää.
Seuraavana olisi katon avaus mekanismin suunnittelu/toteutus. Suunnitelmana yhdelle sivulle liikkuva katto.
Toimisiko yhditelmä: peltikatto, kiskot vesijohtoputkesta( >1"), kattorakenteen rullat+laakerit (auton romuista), kehikko puusta/vesijputkesta.
Taitaa mennä kohta Havaintosuojat ja tähtitornit -kategorian alle jos tässä vielä lisä apua tarvitsen. :lipsrsealed:
Lainaus käyttäjältä: Librari - 30.08.2009, 13:34:40
Seuraavana olisi katon avaus mekanismin suunnittelu/toteutus. Suunnitelmana yhdelle sivulle liikkuva katto.
Toimisiko yhditelmä: peltikatto, kiskot vesijohtoputkesta( >1"), kattorakenteen rullat+laakerit (auton romuista), kehikko puusta/vesijputkesta.
Toimii
http://www.viestikallio.fi/fi/index.php (http://www.viestikallio.fi/fi/index.php)
Kaizu
Nyt kun tarkemmin katselin ruuviviritelmän kuvaa niin kiinnitti huomiota että levy on neljän pultin varassa. Oikeampi määrä olisi kolme.
Neljälläkin yläpään saa säädettyä kun ensin löysää yhden, niin että se ei häiritse säätämistä ja sitten säätää kolmella ruuvilla yläpään vaateriin.
Sen jälkeen voi neljännenkin varovasti kiristää kun samalla vahtii että se ei liikuta yläpäätä mihinkään suuntaan.
Edellä esitetty ajatus jatkomuttereiden käyttämisestä ruuvien tukemiseen, kullostaa hyvältä. Halkaisija tulee 1,7 kertaiseksi ja jäykkyys lähes viisin kertaiseksi, eikä maksa paljoa.
Kaizu