Mikä kameraksi

Aloittaja EsaM, 10.02.2011, 19:16:57

« edellinen - seuraava »

EsaM

Jos laittaisi max 500 euroa kameraan kun putkena on 200/1000 newton. Millaista kameraa suosittelisitte? Kameran vaatimuksena olisi että siitä voisi näin harrastajapiireissä  sanoa että se on "ihan tomiva laite". Foorumilla on paljon puhetta digijärkkäreistä, sitten on puhetta ccd-kameroita joista osa on hyvikin edullisia. Onko edullinen digijärkkäri parempi valinta kuin edullinen ccd-kamera? Näitä kysymyksiä pyörittelee mielessään luultavasti moni muukin joten vastaajat antaisivat apuja kuvausasiaa pähkäileville.
T,Esa 

pnuu

Itsellä on ollut GaryP:n yksittäiskuvien ottamisesta (CCD:llä) olleiden pohdiskelujen jälkeen spekulatiiviset ajatukset QHY6:sta, kun sitä pystyisi ohjastamaan linuxistakin. Pienikennohan se on, mutta Modern Astronomylla olisi aika houkutteleva setti, jossa olisi QHY6, käsikäyttöinen filtteripyörä sekä LRGB-suotimet. Tuosta kamerasta ei taida olla Suomessa juurikaan kokemuksia, foorumiltakin löytyy vain kolme mainintaa, ja nekin "olisikohan tästä kenelläkään kokemusta" -kontekstista.

Toistaiseksi tosin taidan pitäytyä (modatussa) järkkärissä, kun kuvauskerrat ovat muutenkin jääneet hyvin vähiin. Järkkärillä pääsee kyllä hyvään vauhtiin, kuten täälläkin on monen kuvista nähtävissä :-)
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Timo Kantola

Riippuu tietysti mihin tarkoitukseen kameraa haet. Jos vasta aloittelet, etkä ole suuntautunut/erikoistunut niin digijärkkärissä saa eniten kennoa tuossa hintaluokassa:Plussana iIso kenno, tietokonetta et tarvitse kuvatessa ja värit tulee kuviin kerralla. Tarvitset putken, kameran, adapterin jolla kameran saa putkeen kiinni, seurannan ja "lankalaukasimen".
Järkkärillä voi kuvata Aurinkoa ( silloin kaukoputkeen  tarvii erikseen omat aurinkosuotimet ) kuuta, komeettoja ( silloin kun niitä on näkösällä ) asteroideja tähtijoukkoja, sumuja, galakseja  ja miksei planeettojakin ( planeetta kuvauksessa aika onnettomia , mutta on se mahdollista)

  Jos planeetat , kuu ja Aurinko on pääasiallinen kiinnostuksen kohde, niin silloin joku imagingsourcen kamera:
http://www.theimagingsource.com/en_US/products/cameras/   - tarvii lisäksi tietokoneen kuvauspaikalle.

Pienikennoinen ccd kamera on myös näppärä peli kuvaukseen, pieni kenno ei tarvitse komankorjaimia väliin, riittää kun sen laittaa okulaarin tilalle. Mustavalkoinen ccd kamera on herkkyydeltään ylivertainen verrattuna järkkäriin. Värikuvien teko on sitten jo työläämpää. Ccd tarvitsee tietokoneen vierelleen ja jos pitkiä valotuksia mielii, niin pitää olla hyvä napasuuntaus ja mielellään joku guidaus systeemi - sama pätee järkkärillä kuvattaessa "pitkillä"  yli 30s valotuksilla . Ccd:llä voi kuvata kaikkia edellämainittuja kohteita, kuu ja planneettakuvauksessa se ei ole ihan parhaimmillaan. Kalibroiduilla ccd kamerakuvilla voi sitten jo tehdä tiedettäkin..

Yksinkertaista ja parasta vaihtoehtoa ei ole ...
 

Timo Kantola

EsaM

#3
Kiitos ensimmäisille vastaajille. Lisää mielipiteitä ja vihjeitä saa esittää, ne on tervetulleita.
Tähtijoukot, sumut ja galaksit kiinnostavat lähinnä, muut tulevat noiden jälkeen, kaikki kaukana olevat kohteet ovat hienoa katseltavaa.


T, EsaM

Timpe

Aloittele suosiolla digijärkkärillä ja jatka sitten CCD-kameroiden pariin, jos/kun järkkärin kyvyt loppuvat kesken. Hyvä pointti digijärkkärin käytölle on ajan säästö, sillä tämäkin pilvitalvi on osoittanut että tähtikuvia syntyy eniten juuri digijärkkärin "helppoudella", kun sillä saa kerralla kaikki värit mukaan (runkoa modaten sen punaisenkin). Ei tarvitse odottaa montaa selkeää iltaa (viikkoja/kuukausia?), että saisi ne kuvan osavärit ja luminanssit kuvattua samaan kohderuutuun lyhyiden tähtikirkkaiden hetkien aikana... (=provo, ei tarvitse hermostua, CCD:lläkin on toki puolensa paremman herkkyyden takia :grin:)
- Timo Inkinen

EsaM

Olisiko vinkkiä kameramerkistä ja mallista joka olisi sopiva näihin puuhiin? Muutamia Canonin malleja näyttäisi tuleva esiin foorumin keskusteluissa, ehkä ne ovat toimivia koska niillä kuvataan.
Mitä Canon mallia suosittelisitte tai mitä muuta merkkiä ja mallia? Periusteluja on aina mukava kuulla :angel:

T, EsaM

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 11.02.2011, 15:24:49Mitä Canon mallia suosittelisitte tai mitä muuta merkkiä ja mallia? Periusteluja on aina mukava kuulla :angel:

Jos haluat maksaa paljon, 7D. Jos haluat kameran jolla on ergonomista kuvailla muutakin, niin 60D tai sitä vanhemmat (käytettynä. perustelu ergonomialle: siinä on kaksi rullaa). Jos vain haluat kuvata halvalla, 600D/1100D tai sitä vanhemmat.

Livekuva on hyödyllinen ja se löytyy kaksinumeroisissa 40D:stä, kolminumeroisissa 450D:stä ja nelinumeroisissa 1000D:stä eteenpäin.

Canonin rungot on olleet jo pitkään sillä tasolla että kaikissa on riittävät ominaisuudet tähtikuvaamiseen. Samoin niillä on hirveästi käyttäjiä juuri tähtikuvaajien joukossa. Mielestäni ihan vankka peruste ostamiseen.

Kaizu

Canon on viime aikoihin asti kerinnyt julkaista jonkin tähtikuvaajia kiihottavan ominaisuuden pikkuisen ennen Nikonia. Siitä johtunee Canonin suosio tällä harrastusalalla. Muut ovat sitten tulleet kaukana perässä. Käytettyä ostaessa ei ole merkitystä sillä onko toinen julkaistu kuukautta ennen vai jälkeen. Canonin etu on myös rungon ohuus, siihen saa yksinkertaisella sovitteella kiinni vanhat M42 objektiivit.
Tarkennusta auttaa jos kamerassa on live view. Jos se vielä olisi kääntyvä ei takaa katsottavan putken kanssa joutuisi eriskummallisiin tarkennusasentoihin. Kinokokoisella kennolla saa laajoja näkymiä jos muu optiikka tätä tukee. Ja kun yleensä ei tue niin kroppikennolla pääsee paljon halvemmalla. Edullisimmat Canonit (Rebelit) ovat pieniä muovirunkoisia joiden suljinmekanismi suoriutuu n.30 000 ruudusta. Ne painavat suurin piirtein ison okulaarin verran eli tasapainotus on helppoa ja tarkenninkin selviää kuormasta kunnialla. Seuraava kategoria ovat puoliammattilaiskamerat, painoa +1kg. Suljinmekanismi kestänee 150 000 ruutua ja kannattaa jopa huoltaa. Esimerkkinä 5Dmk2. Sitten on vielä ammattikamerat, Canonilla 1Dmk3. Painoa pikkuisen enemmän kuin 5D:llä, kuvia saa 300 000 ennen remonttia ja hintaakin on riittävästi.
Kaksi viimeistä vaatii yleensä harrastajaputkeen tarkenninlaitteen tukevoittamista. Käytettyä ostaessa voi laskea että 150 000 kuvaa nähneellä 1D:llä on vielä edessään noin viisi kertaa niin paljon ruutuja kuin uudella 1000D:llä. Edellyttäen että 1D:tä ei ole käytetty jalkapallona.

Kaizu
Kai Forssen