Epäselvyys suhteellisuusteorian aika ja etäisyys käsityksissä

[mistral]

Yritin  saada tolkkua valokellosta ja pitkän pyörittelyn jälkeen päädyin outoon ratkaisuun. Ensin valitsin Shapiro-viiveen A vaihtoehdon B:n sijaan:
A Shapiro-viive toteutuu gravitaatiossa (valon nopeus pienenee vapaan avaruuden koordinaatistoon verrattuna) ---> siksi viive toteutuu myös ES:n tapauksessa peilien välissä. Näin kellon tikitys harvenee. (jos peilien välinen matka on 1,5m niin tikitystaajuus on 200 000 000Hz, jossain nopeudessa taajuus harvenee esim 2Hz:iin).
B Shapiro-viive ei toteudu ES:n tapauksessa koska vain peilit luetaan dilaation alaiseen systeemiin, siis valoa ei.

https://www.einstein-online.info/en/explandict/shapiro-delay/

Siis A valittiin. Tässä on se kummallisuus että valon nopeus hidastuu mutta raketin nopeus joka menee poikittaiseen suuntaan valoon nähden, ei hidastu ja poikittaisesta liikkeestä tulee itse asiassa valolle edelleen valon nopeus. Nyt valon nopeus ei hidastukaan. Onko valokellon idea ikäänkuin serpentiini, paperinauhan pituus pysyy vakiona mutta sen muoto muuttuu? (paikallaan ollessa serpentiini on rullassa mutta huippunopeudessa se on vedetty suoraksi kuin viiva)

[velihopea]

Suhteellisuudessa on ilmeisesti sellainen "sopimus" että oma koordinaatisto on levossa. En tiedä onko sille vedenpitävät perusteet. Toki jos ajatellaan suurennuslasi havainnollistusta, niin oma koordinaatisto on aina fyysisesti normaali siis perustilassa.

En ole perillä ST:n valintaperusteista lepokoordinaatistoksi. Yleisesti näissä ST:n peruskonseptien aivojumppakekkereissä puhutaan jotenkin: On liikeympäristö K, joka on paikallaan eli levossa ja liikeympäristö  K', joka liikkuu nopeudella v suhteessa K:hon. Siis koska K:n katsotaan olevan paikallaan, K' liikkuu nopeammin kuin K.

Aihe sai minut mallintamaan liikeympäristöjä kosmos-mittakaavassa. Varoitus: lukekaa seuraava hyppysellisen suolaa kanssa, sillä esitys on lähinnä vain omaa ymmärrystäni (korjauksia otetaan vastaan).

Kosmoksessa lilluu kaikenlaisia massakappaleita, kuten planeetta, raketti, auto, tähti, asteroidi, myoni, yksittäinen vety -atomi. Ne kaikki liikkuvat jollakin nopeudella, joka on välillä (0-c), ei (0-c], johonkin suuntaan. Minkään paikallaan pysyvän 0-nopeuksisen kappaleen löytäminen lienee vaikeaa, josko sellaista onkaan.

Jos kunkin tuollaisen kappaleen kylkeen liimataan laadukas atomikello, sen käyntinopeus määräytyy kappaleen sen-hetkisestä kosmos-mittakaavaisesta nopeudesta ja gravitaatiotilanteesta. Ja tällaisen kappaleen kellon käyntinopeus on verrattavissa jonkun toisen kappaleen kellon käyntinopeuteen AE:n esittämien kaavojen mukaan (nopeus-ero ja gravitaatiotilanne-ero kosmos mittakaaavasta).

AE esittää jotkut teoreettiset tilanteet, esim suppean ST:n paikallaan olevan kappaleen (K:ssa) ja liikkuvan kappaleen (K':ssa) vaikutuksesta K':ssa olevan kellon käyntiin, niin kuin ympärillä ei mitään muuta olisikaan. Maan piirissä liiketilat ovat kuitenkin "kehystyneet". Esimerkkinä
- auto ajaa päiväntasaajalla itä-länsi suuntaista maantietä 100 km/h
- maan pyöriminen huomioiden ajossa itäänpäin vauhti on 1670+100 km/h, länteen 1670-100 km/h
- mutta koko maapallo kiertää aurinkoa 107.000 km/h, myös tuo auto
- ja auto saa lisävauhtia, kun auton puoli maapallosta kiertää samaan suuntaan kuin on maan kiertorata, puolen vrk päästä taas auton meno on hitaampaa
- mutta aurinkokuntammekin liikkuu linnunradassa, arviolta 828.000 km/h
- eikä tämäkään riitä, vauhdikas törmäys on odotettavissa heti kohta jonkun toisen galaksin kanssa
- ja vielä isompiakin rakenteita on

Tuo autoesimerkki on mielenkiintoinen. Se on hieman samanlainen kuin kellojen lennätys 1971 https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2%80%93Keating_experiment. Kellojen lennätys itäkautta vs. länsikautta antoivat nopeussyystä (gravitaatiosyy suodatettu pois) eri tuloksen, mutta odotusten mukaisen kun maan pyöriminen oli huomioitu.

Pointti, jonka haluan tuoda esiin: Oman (K, maantie) ja liikkuvan (K', auto) liiketilan valinnassa (tai saatujen tulosten tulkinnassa) on otettava huomioon sopivaan mittaan asti isompi konteksti. Eli että pieleen menee ajattelu, että minä olen paikallani ja lähetän auton matkaan 100 km/h ja odotan tulosta, että auton kello on nopeuden vuoksi hidastunut v = 100 km/h arvolla AE-kaavan mukaan. Jos auto lähtee "väärään" suuntaan, sen kellon käynti onkin nopeutunut! Eli tilanne ei ole, että vaan valitsee näkökulman.

[velihopea]

Shokeeraavaan väitteeseeni "valokello ei toimi" on tullut muutama kommentti, että ~"kyllä se toimii". Onkohan lukijakunnassa sellaisia taitohenkilöitä, jotka voivat jostain tietokannasta katsoa miten viittaamaani artikkelia https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402620316752 on referoitu tiedepiireissä, onko sen väitteet hyväksytty vai todettu vääräksi. Onko artikkeli vertaisarvioitu? Minkä painoarvon lehdessä se on julkaistu? Kiitos etukäteen.

Tai osaako joku sanoa, että olen tulkinnut (artikkeliin viitaten) artikkelin johtopäätöksen "valokello ei toimi" väärin.

Nimittäin minusta tuo artikkelin johtopäätös pitäisi voida osoittaa vääräksi, jos haluaa pitää valokellon voimissaan.

[mistral]

AE esittää jotkut teoreettiset tilanteet, esim suppean ST:n paikallaan olevan kappaleen (K:ssa) ja liikkuvan kappaleen (K':ssa) vaikutuksesta K':ssa olevan kellon käyntiin, niin kuin ympärillä ei mitään muuta olisikaan. Maan piirissä liiketilat ovat kuitenkin "kehystyneet". Esimerkkinä
- auto ajaa päiväntasaajalla itä-länsi suuntaista maantietä 100 km/h
- maan pyöriminen huomioiden ajossa itäänpäin vauhti on 1670+100 km/h, länteen 1670-100 km/h
- mutta koko maapallo kiertää aurinkoa 107.000 km/h, myös tuo auto
- ja auto saa lisävauhtia, kun auton puoli maapallosta kiertää samaan suuntaan kuin on maan kiertorata, puolen vrk päästä taas auton meno on hitaampaa
- mutta aurinkokuntammekin liikkuu linnunradassa, arviolta 828.000 km/h
- eikä tämäkään riitä, vauhdikas törmäys on odotettavissa heti kohta jonkun toisen galaksin kanssa
- ja vielä isompiakin rakenteita on

Käsittääkseni suhteellisuus on vain kahden eri koordinaatiston välinen asia, muu ympäristö ei muuta kaavoja paitsi tietysti gravitaation kautta. Suhteellisuudessa on se hyvä puoli että se toimii kaikkialla, vaikka menisi gravitaatiokaivoon. Siis ankkuri joka pitää on suhteellisuus, se on "pohjassa" kiinni, kaikki koordinaatistot vaan leijuu äärettömyydessä. Joku sanoi että avaruuden lepokoordinaatisto voisi olla siinä kun kosmisen taustasäteilyn punasiirtymä olisi sama joka suunnassa mutta sillä ei päästä tarkkaan tulokseen.

[mistral]

Shokeeraavaan väitteeseeni "valokello ei toimi" on tullut muutama kommentti, että ~"kyllä se toimii". Onkohan lukijakunnassa sellaisia taitohenkilöitä, jotka voivat jostain tietokannasta katsoa miten viittaamaani artikkelia https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402620316752 on referoitu tiedepiireissä, onko sen väitteet hyväksytty vai todettu vääräksi. Onko artikkeli vertaisarvioitu? Minkä painoarvon lehdessä se on julkaistu? Kiitos etukäteen.

Tai osaako joku sanoa, että olen tulkinnut (artikkeliin viitaten) artikkelin johtopäätöksen "valokello ei toimi" väärin.

Nimittäin minusta tuo artikkelin johtopäätös pitäisi voida osoittaa vääräksi, jos haluaa pitää valokellon voimissaan.

Mikä on mielestäsi valokellon ongelma?
Artikkelin oli tehnyt Etienne Brauns, belgialainen tutkija. Aiemmin ajattelin että valokellon pidentyvä hypotenuusa kertoo suoraan ajan hidastumisesta mutta nyt en ole ollenkaan varma. Täytyy vissiin opiskella valokelloa enemmän...

[velihopea]

Mikä on mielestäsi valokellon ongelma?
Artikkelin oli tehnyt Etienne Brauns, belgialainen tutkija. Aiemmin ajattelin että valokellon pidentyvä hypotenuusa kertoo suoraan ajan hidastumisesta mutta nyt en ole ollenkaan varma. Täytyy vissiin opiskella valokelloa enemmän...

Ongelmana näen, että esim. kun valokello liikkuu 0.5c nopeudella oikealle, fotoni ei "lennä" (ulkopuolisen tarkkailijan näkemänä) 45 asteen kulmassa etu-oikealle vaan suoraan ylöspäin. Näin ymmärtääkseni silloinkin vaikka valokellon sisällä olisi fotonin lentoa tarkkaileva henkilö. (Hän näkisi fotonin heti kohta törmäävän 45 asteen kulmassa kellon vasempaan seinään.) Eihän fotoni peri "buustia" myöskään, jos se lähetetään liikkeeseen nähden taaksepäin tai eteenpäin.

Jos jotain pitää tutkia, niin mielestäni se on tuo artikkeli eli onko Etienne Braunsin "löydös" oikea.

[mistral]

Ongelmana näen, että esim. kun valokello liikkuu 0.5c nopeudella oikealle, fotoni ei "lennä" (ulkopuolisen tarkkailijan näkemänä) 45 asteen kulmassa etu-oikealle vaan suoraan ylöspäin. Näin ymmärtääkseni silloinkin vaikka valokellon sisällä olisi fotonin lentoa tarkkaileva henkilö. (Hän näkisi fotonin heti kohta törmäävän 45 asteen kulmassa kellon vasempaan seinään.) Eihän fotoni peri "buustia" myöskään, jos se lähetetään liikkeeseen nähden taaksepäin tai eteenpäin.

Jos jotain pitää tutkia, niin mielestäni se on tuo artikkeli eli onko Etienne Braunsin "löydös" oikea.

Kovassa kiihdytyksessä fotoni osuisi vasempaan seinään mutta ei tasaisessa vauhdissa. Jos alusta kiihdytetään, pitää peilien asentoa säätää mutta tasanopeudessa niiden pitää olla linjassa.
Kun Shapiro-viive vaikuttaa, saa valoaalto edetä hitaammin kuin c. Esim avaruusasemalta katsottuna maan pinnalla valo etenee alle c:n nopeudella eli Shapiro-viive = gravitaation tuottama dilaatio.
Mutta kun käsitellään nopeuden tuottamaa dilaatiota, ainakin itselle on vaikea hahmottaa dilaatiota valokellosta:

A: peilit on dilaation alaisuudessa, myös valo on dilaation alaisuudessa, mutta valon poikittainen liike (pitkittäinen liike = peilien välillä, poikittainen liike = aluksen suuntainen liike) ei ole dilaation alaisuudessa.

B: peilit on dilaation alaisuudessa, valo ei ole dilaation alaisuudessa koska aina liikkuu c nopeudella, se on erikoistapaus

Siis gravitaation tuottama dilaatio/c-nopeuden hidastuma on helppo ymmärtää mutta nopeuden tuottama dilaatio/c-nopeuden hidastuma on vaikeampi.

[Mare Nectaris]

Olisiko tästä artikkelista hyötyä (ja lopussa olevasta linkkilistasta aiheesta käytävään keskusteluun):

https://www.scirp.org/journal/paperinformation.aspx?paperid=75772

[mistral]

Olisiko tästä artikkelista hyötyä (ja lopussa olevasta linkkilistasta aiheesta käytävään keskusteluun):

https://www.scirp.org/journal/paperinformation.aspx?paperid=75772

Kaavat oli hepreaa mutta asiat tuttuja.

Mutta onko sinulla kommentoitavaa edelliseen viestiin:

A: peilit on dilaation alaisuudessa, myös valo on dilaation alaisuudessa, mutta valon poikittainen liike (pitkittäinen liike = peilien välillä, poikittainen liike = aluksen suuntainen liike) ei ole dilaation alaisuudessa.

B: peilit on dilaation alaisuudessa, valo ei ole dilaation alaisuudessa koska aina liikkuu c nopeudella, se on erikoistapaus


Itse pidän A:ta ainakin osittain oikeana, siinä valon nopeus peilien välillä hidastuu ja siksi tikitys harvenee. Hämäräksi kuitenkin jää aluksen suuntaisen komponentin dilaatio, sehän on koko ajan kiihtynyt kun lähestytään valon nopeutta. Eli peilien välinen on hidastunut mutta aluksen suuntainen kiihtynyt!

[velihopea]

Kovassa kiihdytyksessä fotoni osuisi vasempaan seinään mutta ei tasaisessa vauhdissa.
...
Kun Shapiro-viive vaikuttaa, saa valoaalto edetä hitaammin kuin c.

Valokelloasiassa meidän ei minusta kannata debatoida keskenämme. Viittaamani artikkelin väite pitäisi kumota.

Tuosta valon nopeudesta kommenttisi, että se voisi joskus olla c+ ja joskus c-, ovat minusta epäilyttäviä. Mutta sain aasinsillan purkaa mieltäni valosta laajemminkin.

Minusta valon nopeutta on tiedemielessä kyllä asiallista kyseenalaistaa. Nimittäin valon vakionopeus c tyhjiössä on ST:n postulaatti. Postulaatti on todistamaton lähtöoletus. Sittemmin vallitsevä käsitys on tullut niin vakuuttuneeksi ST:n oikeassa olemisesta, ja kun erilaiset ST-mallin mukaiset tapahtumat on kokein todettu (ei tosin kaikkia, esim. pituuskontraktiota ei tietääkseni ole), c on nostettu luonnonvakion asemaan.

Nopeus on m/s. Cesium-133 emittoi jotain värähtelyä, ikäänkuin valoa. 1 s on määritelty ajaksi, jossa tapahtuu 9,192,631,770 värähtelyjaksoa tuota säteilyä (merenpinnan tasalla). 1 m on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299,792,458 s:ssa.

Kun osoittaja ja nimittäjä perustuu valon nopeuteen, määrittely on minusta jotenkin sisäsiittoinen, mutta kai meidän itsekeskeisen maapallomme tarpeisiin nyt käytännöllinen. Mutta kun Grönlannin jäät sulavat ja meren pinta nousee 2 m, pitääkö normin numeroita muuttaa? Tai kun muutetaan Marsiin, tulee ongelmaksi miten siellä saadaan referenssiaika ja -etäisyys, kun ei ole enää meren pintaakaan.

Kirjoissa joita olen lukenut on aina painotettu, että valon nopeus on vakio tyhjiössä, eli kun valon reitille ei osu massakappaleita. Tuo tyhjiöalue voi kyllä olla muiden massattomien asioiden vaikutuksessa, kuten tausta- ja muu säteily, gravitaatio, gravitaatioallot. Ja uusimpina asioina, voihan siellä olla pimeää ainetta ja pimeää energiaa. En ole kuullut että nuo viimemainitut vaikuttaisivat mitenkään valon nopeuteen.

Kun luin kirjaa Heikki Oja: AE:n perintö, meinasin tippua penkiltä, kun näin kappaleotsikon "Valon nopeus pienenee painovoimakentässä" (s. 96). Kappaleen teksti selvästi sanoo, että AE ajatteli noin 1911, antoipa siihen kaavankin. Mutta nyt ymmärrän (=tahdon ymmärtää), että AE:n olisi pitänyt ilmaista asia seuraavasti: valo ei hidastu gravitaatikentässä, mutta gravitaatiokenttä voi tehdä valon kulkureitille kuopan, ja kun valo joutuun käymään siinä kuopassa, sille tulee pidempi matka, josta johtuen valolta kestää kauemmin päästä A:sta B:hen.

Seuraavaksi kappaleessa puhuttiin Shapiron viivästysmittauksista. Siinä tutkaheijasteen paluuaika Venuksesta vaihteli riippuen oliko Auringon gravitaatiokuoppa välissä vai ei. Ja tuon kuopan syvyys (pitempi matka valolle) oli niiden 1911 AE-kaavojen mukainen, kai. Ja siksi nämä mittaukset listattiin taas uudeksi ST:n riemuvoitoksi.

Mutta, kas, nyt huomasin Mare Nektariksen äskeisen linkin artikkeliin "Why the Speed of Light (c) Keeps Constant?". Sen matematiikasta en juuri ymmärtänyt ja tekstiin en kerinnyt syventyä, josko ymmärtäisinkään, mutta voisitko MN paremmin asioita ymmärtävänä sanoa onko yllä oleva käsitykseni valon kulusta asiallinen.

[Eusa]

Kuinka voisi olla eri mieltä - minkowskilaisessa hengessä - ajan ja etäisyyden syvästä tasa-arvosta? On yleinen väärinkäsitys, että todellisessa avaruudessa olisi mahdollista liikkua edestakaisin. Aine määrittelee aika-avaruuden (tai aika-avaruus ylläpitää ainetta) ja kun liikut eteenpäin, niin takanasi oleva tila ei ole enää sama tila - siellä määrittävä aine on muuttunut - et voi koskaan palata menneisiin paikkapositioihin; kun kuvittelet kääntyväsi takaisin, käännytkin vain siihen suuntaan, josta seuraava eteenpäin-suunta on löydettävissä. Erillisyyksiin tarvittavat etäisyys ja aika ovat todella samanarvoisia.

Vain siksi on mahdollista kuvitella palaavansa johonkin paikkaan, koska tunnistettavat rakenteet pysyvät tarpeeksi kauan koossa.

[mistral]

Kun luin kirjaa Heikki Oja: AE:n perintö, meinasin tippua penkiltä, kun näin kappaleotsikon "Valon nopeus pienenee painovoimakentässä" (s. 96). Kappaleen teksti selvästi sanoo, että AE ajatteli noin 1911, antoipa siihen kaavankin. Mutta nyt ymmärrän (=tahdon ymmärtää), että AE:n olisi pitänyt ilmaista asia seuraavasti: valo ei hidastu gravitaatikentässä, mutta gravitaatiokenttä voi tehdä valon kulkureitille kuopan, ja kun valo joutuun käymään siinä kuopassa, sille tulee pidempi matka, josta johtuen valolta kestää kauemmin päästä A:sta B:hen.

Seuraavaksi kappaleessa puhuttiin Shapiron viivästysmittauksista. Siinä tutkaheijasteen paluuaika Venuksesta vaihteli riippuen oliko Auringon gravitaatiokuoppa välissä vai ei. Ja tuon kuopan syvyys (pitempi matka valolle) oli niiden 1911 AE-kaavojen mukainen, kai. Ja siksi nämä mittaukset listattiin taas uudeksi ST:n riemuvoitoksi.

Olen kanssa lukenut Einsteinin perintö kirjan, tärkeä teos ymmärrettävyytensä vuoksi. Oja tarkoitti juuri Shapiro-viivettä, se ilmenee vapaan avaruuden näkökulmasta, ei samassa gravitaatiopotentiaalissa. Eli kun Michelson-Morley mittaus tehtiin, siinä ei ilmene maan gravitaatiokaivon dilaatiota koska ollaan samalla korkeudella. Siis valon nopeus on vakio mutta dilaatio vaikuttaa sen että nopeus näyttää laskevan.
Tämä on oma ajatukseni, Shapiro-viive on saanut merkityksensä juuri siksi koska aina sanotaan että valon nopeus on riippumaton havaitsijan liiketilasta ja kun sitten Shapiro todisti että dilaatio hidastaa valon etenemistä, niin silloin vasta havahduttiin mitä "havaitsijan liiketila" tarkoittaa - sehän tarkoittaa sitä hetkeä kun silmä tai detektori rekisteröi valon.

Valo voi kuten sanottu myös "ylittää" valon nopeuden kun osat vaihdetaan, havaitsija menee gravitaatiokaivoon ja valo kulkee ylempänä. Jos astronautti menee syvälle kaivoon, hän näkee universumin historian etenevän pikavauhtia ja näin valokin menee hurjaa vauhtia. "Yksi sekunti singulariteetissa on ikuisuus vapaassa avaruudessa".

[mistral]

Nopeus on m/s. Cesium-133 emittoi jotain värähtelyä, ikäänkuin valoa. 1 s on määritelty ajaksi, jossa tapahtuu 9,192,631,770 värähtelyjaksoa tuota säteilyä (merenpinnan tasalla). 1 m on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299,792,458 s:ssa.

Tämä oli uutta, että meren pinnalla pitäisi olla. Eikö suhteellisuus tarkoita luonnonlakien olevan samat maan ytimessä tai ulkoavaruudessa?

[velihopea]

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 11-08-2023, 16:00:23
    Nopeus on m/s. Cesium-133 emittoi jotain värähtelyä, ikäänkuin valoa. 1 s on määritelty ajaksi, jossa tapahtuu 9,192,631,770 värähtelyjaksoa tuota säteilyä (merenpinnan tasalla). 1 m on määritelty matkaksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299,792,458 s:ssa.

Tämä oli uutta, että meren pinnalla pitäisi olla. Eikö suhteellisuus tarkoita luonnonlakien olevan samat maan ytimessä tai ulkoavaruudessa?

Muistan kuulleeni tuo merenpinta-asian jostain tiede1 radio-ohjelmasta tai vastaavasta. Google ei osannut minulle vahvistaa muistikuvaani. ChatGPT antoi minun ymmärtää, että pienet korkeuserot mittauspaikassa voi voi jättää huomiotta, koska niillä ei ole käytännön vaikutusta. Mutta totesi kyllä, että säteily käy tiheämmäksi korkeammalla AE:n kaavan mukaisesti.

Meren pinnan taso on minusta järkevä. Sitä ei voi jätää auki, esim korkea vuorenhuippu voisi ehkä tuoda jo merkittävän eron. Viittaamani kellojen lennätys selostus https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2%80%93Keating_experiment kertoo 2010 tilanteen, että tarkat atomikellot tunnistavat 36 km/h nopeuseron ja 38 cm korkeuseron. Ja kai kellot ovat 2010 jälkeen tulleet tarkemmiksi.

Jos c on luonnonvakio, kai sen pitää olla tarkka niin pitkälle desimaaleja kuin joku jaksaa vain luetella. Minusta ei käy, että se vaeltaa sen mukaan missä mitataan.

[mistral]

Muistan kuulleeni tuo merenpinta-asian jostain tiede1 radio-ohjelmasta tai vastaavasta. Google ei osannut minulle vahvistaa muistikuvaani. ChatGPT antoi minun ymmärtää, että pienet korkeuserot mittauspaikassa voi voi jättää huomiotta, koska niillä ei ole käytännön vaikutusta. Mutta totesi kyllä, että säteily käy tiheämmäksi korkeammalla AE:n kaavan mukaisesti.

Meren pinnan taso on minusta järkevä. Sitä ei voi jätää auki, esim korkea vuorenhuippu voisi ehkä tuoda jo merkittävän eron. Viittaamani kellojen lennätys selostus https://en.wikipedia.org/wiki/Hafele%E2%80%93Keating_experiment kertoo 2010 tilanteen, että tarkat atomikellot tunnistavat 36 km/h nopeuseron ja 38 cm korkeuseron. Ja kai kellot ovat 2010 jälkeen tulleet tarkemmiksi.

Jos c on luonnonvakio, kai sen pitää olla tarkka niin pitkälle desimaaleja kuin joku jaksaa vain luetella. Minusta ei käy, että se vaeltaa sen mukaan missä mitataan.

Onkohan Chat GPT keinoäly? Joka tapauksessa se on väärässä koska suhteellisuuden mukaan kaikki koordinaatistot on luonnonlakien suhteen samoja, erot tulee kun katsotaan toiseen koordinaatistoon.

Eri asia on jos cesium-133 reagoi gravitaation kenttävoimakkuuteen tai ilmanpaineeseen, se ei liity suhteellisuuteen.
Cesium on ihme aine, ominaispaino vain 1,93kg/L kun alumiinilla on 2,7kg/L. Ja sulamispiste on 28,44 astetta.