Epäselvyys suhteellisuusteorian aika ja etäisyys käsityksissä

Aloittaja velihopea, 11.06.2023, 17:01:53

« edellinen - seuraava »

mistral

Korjaus viestiin 44
Otan suoran lainauksen Princeton-paperista:
-----------
"On huolellisesti pidettävä mielessä, että molemmat numeroinnit vuoronperään (siis 1.1.  2.2.  3.3.  4.4. ja 5.5.) kuvaavat täsmälleen samaa prosessia, mutta ensin on numeroituna vaiheet kuvauksena viitaten koordinaattijärjestelmään K, ja jälkimmäisenä koordinaattijärjestelmään K'. Molempien kuvausten mukaan kello U2 on tietyn verran jäljessä kellosta U1 tarkasteltavan järjestelmän lopussa."
------------
Esim 1.1. menee näin:
K levossa:
Kello U2 kiihtyy ulkoisella voimalla positiivista akselia pitkin, kunnes se saavuttaa nopeuden v. U1 pysyy levossa.
K' levossa:
Negatiivisen x-akselin suuntaan syntyy painovoimakenttä, jossa kello U1 putoaa kunnes saavuttaa nopeuden v. Ulkoinen voima positiivista x-akselia pitkin vaikuttaa kelloon U2 ja estää sen liikkumisen. Painovoimakenttä häviää jälleen heti kun kello U1 saavuttaa nopeuden v.

Siis kaikissa 5:ssä kohdassa tulee ensin K levossa ja sitten K'.

velihopea

Kommentoin mistralin - 02-08-2023, 00:32:24 postausta. Kopioin sen olennaisen osan tähän ja lisään kommenttini [vh ... vh] suluin.

[vh nyt siis koko ajan toivottavasti puhutaan symmetriatapauksesta, jossa U1 ja muukin avaruus ensin liikkuu -x-akselin suuntaan ja palaa sitten takaisin +x-akselin suuntaaan entiselle paikallaan U2:n viereen vh]

...    U1 vastaa vaikka maapalloa vaikka sekin kyllä liikkuu aurinkoa kiertävällä radalla, mutta näin on luonnikasta ajatella. U2 taas vastaa rakettia.
[vh Yes vh]

... Näillä on suuri ero,
[vh Millä näillä? Jos ero-vertailun osapuolet ajatellaan olevan perustapaus ja symmetriatapaus, keskustelu harhautuu ja sotkeutuu. Haluaisin että puhutaan vain symmetriatapauksesta ja miten sen mekanismi toimii, jotta lopputuloksena saadaan U2:n samamääräinen jätättäminen U1:sta. AE lausuu artikkelissaan "But it can be easily seen that systems K and K' are by no means equivalent what it comes to the process under consideration." vh]

... U1 ei kiihdytä mutta U2 kiihdyttää. Siksi U1 vain putoaa ps-grav-kentässä koko universumin kanssa, kyllä, koko universumi putoaa silloin kun U2 kiihdyttää! Mutta U2 ei putoa vaan kiihdyttää pysyäkseen paikallaan juuri samassa ps-grav-kentässä. Ja silloin kun U2 liikkuu tasanopeudella, niin U2:n näkökulmasta se on paikallaan mutta koko universumi liikkuu tasanopeudella.
[vh Äh, ei. Tai olen ymmärtänyt AE:n sanat väärin. Jos edellä tarkoitetaan sitä symmetriatapauksen aloittavaa vaihe 1:tä, niin siinä taikasauvalla synnytetyllä (ps-)gravitaatiolla "U1 falls accelerated until it attains velocity v". Siis U1 tavallaan putoaa ja sen myötä saa lisää nopeutta. Ok U1 ei itse kiihdytä (esim rakettimoottorilla), mutta se kiihtyy muun voiman eli (ps-)gravitaation ansiosta.

U2:sta AE kaikissa vaiheissa sanoo, että se "remains at rest" ja hetkellisten (ps-)gravitaatiokenttien ajaksi sama taikasauva loihtii ulkoisen voiman, joka estää U2:ta liikkumasta. U1:n liikkuessa v-nopeudella, AE:n selostuksen mukaan (ps-)gravitaatiovoimaa ei ole, joten silloin U2 ei tarvi mitään kiinnipitäjää tai vastaliikettä. vh]

... Ja ps-grav-kentän suunta määräytyy raketin suihkun suunnasta, suihku siis näyttää alaspäin kentässä ja kärki ylöspäin. Suihkun suunnassa on hitaampi aika.
[vh Ajattelen, että alkukiihdytyksen ja loppujarrutuksen kohdalla U1 ja U2 ovat ihan vierekkäin ja silloin niiden välillä ei juurikaan ole (ps-)gravitaatiopotentiaalieroa, mikä tekisi olennaista eroa niiden käyntiin. Mutta vaiheessa 3, missä U1 on edennyt pitkälle -x-akselin suuntaan, ja jossa taikasauva synnyttää hetkeksi ps-gravitaatiokentän +x-akselin suuntaan, AE selittää "U2 indeed is at a location of higher (ps-)gravitational potential than U1". (Korkea gravitaatiopotentiaali on ikäänkuin lähempänä massakeskipistettä ja siellä kello läy hitaammin.)

Valitettavasti AE ei kerro tapahtuiko vaiheessa 3 a) U1:lle hetkellinen sopiva nopea käynti, b) U2:lle hetkellinen sopiva hidas käynti, c) kaiken aikaa kun U1 oli matkallaan U2 koki gravitaatio-hidastumista, mikä yli-kompensoi U1:n nopeus-hidastumisen, d) kuten (c) mutta se olikin U1 joka koki nopeus-hidastumisensa päälle yli-kompensoivaa gravitaatio-nopeutusta. Ja mistä järkeilystä nuo potentiaalit muuttuivat juuri tuolla lailla? vh]

...    Mutta kuten sanottu, en usko että ps-grav-kenttää on edes olemassa. Ja varmaan monet muutkaan ei usko siihen koska kaksosparadoksi selitetään ES:n avulla.
[vh Mikä on "ES"? erityinen suteellisuusteoriako? vh]
[vh Taidanpa luovuttaa tästä symmetriatapauksen kaivamisesta. AE:n selityksestä en ymmärrä sitä. Ja tämän ryhmän viisaiden kommenteistakaan en ole saanut helpotusta. Webin twin paradox jutut selittävät vain perustapauksen.

Jään käsitykseen, että symmetriatapausta ei voi ainakaan tuollaisena toteuttaa (ei ole mm. taikasauvaa), ja en edes ajatuskokeena ymmärrä miten se toimii. Joten en pidä pätevänä esim. kaksosparadoksin selityksessä heittää, kuviteltuun ja ei-selitettyyn ja prosessina eri lailla toimivaan symmetriatapaukseen viitaten, "ei sen väliä kumman katsotaan pysyvän paikallaan, se on molemmissa tapauksissa U2, joka jätättää".

  Mutta jos joku voi osoittaa ajatteluni sokeita pisteitä, olen tietysti kiitollinen. vh]

--------
Mistralin myöhempään mistral - 02-08-2023, 11:12:26/"Korjaus viestiin 44" postaukseen en osaa kommentoida mitä tässä edellä en olisi jo sanonut.

mistral

Mielestäni Einstein oli historian merkittävin teoreettinen fyysikko ja myös tämä "kaksosparadoksi" vaikka hän ei sitä sillä nimellä kutsukaan, on teoreettisesti oikein tai sanotaan mieluummin loogisesti oikein. Ongelma vaan on se taikasauva, että kuva näyttää virheettömältä mutta kun se ei ole todellinen todellisen gravitaatiolähteen kanssa, niin siihen se kaatuu. Eikä fyysikon virhe ole maailmaa kaatava, jokaiselle sattuu virheitä. Esimerkkinä muistelen että Planck'ille kvantin eli "kappaleen" ottaminen fysiikkaan oli vain laskutekninen apuväline mutta jälkeenpäin se osoittautui todelliseksi fyysiseksi olioksi.

Jos hermostut kaksosparadoksiin, se on normaalia koska niin tekee kaikki muutkin, siis kun siitä ei ole selvää voittajaa näkyvissä, on vain erilaisten selitysten kirjo. Jos kaksosparadoksi testattaisiin atomikelloilla, syntyisi vedenpitävä ymmärrys mikä on oikein. Mutta testi maksaisi paljon, sellaisen raketin valmistus ei ole helppoa. Ehkä tulevaisuudessa on mahdollista tehdä ydinvoimalla toimiva raketti jolla testi onnistuisi.

Eusa

Vision aika-avaruuden kohteiden välisistä etäisyyksistä ja niiden kehittymisestä voi kuvata vaikka niin, että kertyvät ainekset ryystävät aika-avaruutta pitääkseen yllä rakenteitaan alkeisimpien hiukkasten rakentamina sidottuina tiloina. Noin ne eivät ole gravitaatiolähteitä vaan aika-avaruuden nieluja ja etäisyyssuhteiden määrittäjiä. Gravitaation lähde voisi olla avaruuden laajenemisessa, josta riittää syöksyä aineksiin ilman, että kaikki romahtaa yhteen.

velihopea

Lainaus käyttäjältä: mistral - 03.08.2023, 23:09:37
Mielestäni Einstein oli historian merkittävin teoreettinen fyysikko ja myös tämä "kaksosparadoksi" vaikka hän ei sitä sillä nimellä kutsukaan, on teoreettisesti oikein tai sanotaan mieluummin loogisesti oikein. Ongelma vaan on se taikasauva, että kuva näyttää virheettömältä mutta kun se ei ole todellinen todellisen gravitaatiolähteen kanssa, niin siihen se kaatuu. Eikä fyysikon virhe ole maailmaa kaatava, jokaiselle sattuu virheitä.

Minäkään en halua vähätellä Einsteinin merkitystä. Se kommentti kuitenkin, ettei vain hänen auktoriteettiasemansa ole noussut niin korkealle, ja tiedeyhteisö on sementoinut sen vallitsevaksi käsitykseksi, että AE:n esittämiin asioihin ei kehdata (eikä voi?) kohdistaa kriitiikkiä.

Edellä vatvomastani symmetriatapauksesta vielä: Siinä AE kirjoittaa "calculation shows that..." (että U2-kello on tapahtumaketjun jälkeen jätättänyt samalla tavalla kuin perustilanteessa). Oletan että tuo laskelma on maailman tiedepiireissä joskus todettu oikein tehdyksi. Tuskin AE:n 1918 kirjoitusten koostetoimittaja olisi vääräksi todettuja laskelmia julkaissut ilman huomautusta asiasta.

Vaikka tuon ajatuskokeen laskelma olisikin oikeín, kokeen tapahtumaketju ei voi tapahtua. Ei nimittäin ole taikasauvaa, jolla kokeen eri vaiheet saadaan tapahtumaan (koko kosmoksen liikuttaminen ees-taas, U2-kellon paikallaanpito). Mistral epäilee koetta myös sen gravitaatiokäyttäytymisen kannalta.

Tästä edelleen teen johtopäätöksen, että tätä AE:n ajatuskoe-selitystä ei voi pitää todistuksena "ei sen väliä kumpi liikkuu, se on silti U2-kello, joka jätättää" -asialle.

Onko sille parempaa todistusta? Kai AE olisi sellaisen esittänyt, jos olisi tullut mieleen.

velihopea

Lainaus käyttäjältä: Eusa - 04.08.2023, 21:39:42
Vision aika-avaruuden kohteiden välisistä etäisyyksistä ja niiden kehittymisestä voi kuvata vaikka niin, että kertyvät ainekset ryystävät aika-avaruutta pitääkseen yllä rakenteitaan alkeisimpien hiukkasten rakentamina sidottuina tiloina. Noin ne eivät ole gravitaatiolähteitä vaan aika-avaruuden nieluja ja etäisyyssuhteiden määrittäjiä. Gravitaation lähde voisi olla avaruuden laajenemisessa, josta riittää syöksyä aineksiin ilman, että kaikki romahtaa yhteen.

Kiitos Eusa kommentoinnistasi. Pidän lennokkaasta ja mielikuvarikkaasta tavastasi kirjoittaa. Tällä kertaa en kuitenkaan päässyt jujulle mikä oli pointtisi. Ison mittakaavan asioita kuitenkin.

Gravitaatiosta: Sen rooli kosmoksessa, tai "mitä gravitaation on", on minusta saman luokan vaikea kysymys kuin "mitä aika on".

mistral

velihopea:
Tästä edelleen teen johtopäätöksen, että tätä AE:n ajatuskoe-selitystä ei voi pitää todistuksena "ei sen väliä kumpi liikkuu, se on silti U2-kello, joka jätättää" -asialle.

Suhteellisuudessa on ilmeisesti sellainen "sopimus" että oma koordinaatisto on levossa. En tiedä onko sille vedenpitävät perusteet. Toki jos ajatellaan suurennuslasi havainnollistusta, niin oma koordinaatisto on aina fyysisesti normaali siis perustilassa. Esim valokello heijastaa valoa kahden peilin välissä normaalisti. Valokellon voi kuvata myös superpallolla kun se pomppii kahden levyn välissä. Ohi ajavasta autosta pallo pomppii siksakkia eikä edestakaisin. Tähän kätkeytyy salaisuus tai idea miksi ajan pitää hidastua toisessa koordinaatistossa, ei omassa. Relativistisessa nopeudessa ohi ajava "näkee" valon menemässä siksakkia. Mitä pitempää siksakkia valo matkustaa, sitä pitemmän matkan se tekee. Näin valo voisi matkustaa sekunnissa vaikka miljardi kilometriä! Koska kattonopeus on kuitenkin se 300 000km/s, joudutaan aikaa muuttamaan, hidastamaan. Kun aikaa hidastetaan, valokellossa matkustava aalto saa matkustaa vaikka sen mrd kilometriä kun vastaavasti aikaa hidastetaan. Näin omassa koordinaatistossa valokello on levossa ja valo matkustaa peilien välissä sen 300 000km/s, siis peilien koordinaatistossa. Tämä on sekavaa selitystä mutta tavoittelen perusteita sille miksi suhteellisuudessa oma koordinaatisto on aina levossa. En tiedä onko tämä tulkinta levosta myös Einsteinin näkemys. Kuitenkin tulkinta on puolivalmis. Yksi tärkeä asia unohtui. Pituuskontraktio. Mutta sen yhdistäminen tähän sekoittaa kyllä ajatukset siis en vaan tajua miten asiat menee.
Joka tapauksessa U1 ja U2 katselee toisiaan omasta mielestään levossa, siis kumpikin on levossa omasta mielestään. Hinta mikä siitä maksetaan on pseudogavitaatio. Tämä taas on vain illuusio, ikäänkuin lentokonesimulaattori. Mutta sinänsä Einstein on oikeassa että U1:n näkökulmasta ei saada juuri aikaeroa kelloihin mutta U2:n näkökulmasta saadaan. Ja U2:n näkökulma jostain syystä ratkaisee.

Mare Nectaris

Auttaisiko tämä selventämään teorioiden sovellusalaa ja helpottamaan paradoksin hyväksymistä:

https://www.britannica.com/science/twin-paradox
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

velihopea

Kiitos mistral kommenteistasi. Monikin kohta inspiroi minua vastaamaan, mutta ensin esille ottamasi valokello, josta olin ajatellut kirjoittaa sopivana hetkenä muutenkin

Lainaus käyttäjältä: mistral - 07.08.2023, 23:29:33
Esim valokello heijastaa valoa kahden peilin välissä normaalisti. Valokellon voi kuvata myös superpallolla kun se pomppii kahden levyn välissä. Ohi ajavasta autosta pallo pomppii siksakkia eikä edestakaisin [vh selvennän: tien laidassa olevalle katsojalle näyttää kuin pallo autossa menisi siksakkia. Valokello on samanlainen, mutta pomppija onkin fotoni vh]. Tähän kätkeytyy salaisuus tai idea miksi ajan pitää hidastua toisessa koordinaatistossa, ei omassa. Relativistisessa nopeudessa ohi ajava "näkee" valon menemässä siksakkia.

Joku aika sitten havahduin ymmärtämään (ihan itse), että valokello on huuhaata!!

Miksi? Siksi, että fotoni ei voi periä emittoijansa liiketilaa. Liike-energia liittyy massaan, jota fotonilla ei ole. Jos emittoija lähettäisi massallisen kappaleen (vaikka pallon) suoraan ylöpäin, (pallo)kellon idea toimisi.

Ensin kysyin ChatGPT:ltä, joka sanoi "No, photons do not inherit the motion of the object from which they were emitted. Photons are elementary particles and have their own independent motion. When a photon is emitted from an object, such as an atom or a particle, it moves independently from that object at the speed of light in a vacuum. The motion of the object itself does not affect the velocity or trajectory of the photon. This is one of the fundamental principles of light propagation and is described by the laws of electromagnetism."

Halusin löytää webistä vahvistuksen, ja sitten löysinkin artikkelin (2021) "On two thought experiments revealing two massive theoretical anomalies, proving both the contemporary "ray of light" paradigm to be flawed and the impossibility of a photon to inherit any velocity vector component from its source" https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402620316752

Lainaus artikkelista: "Each photon trajectory is perfectly perpendicular to the x-axis since a photon is not inheriting any of the photon source velocity vector components, thus also not in the x-axis direction."

-----
Siis, jos olen ymmärtänyt, valokello ei toimi aikadilaation ja siitä seuraavan pituuskontraktion todisteena. Tosin AE ei kai perustellut asioita valokellolla 1905...

Pointti kuitenkin: Valokello-esimerkkiin olen törmännyt useassa paikassa, jossa ST:aa selitetään. Jos valokellolla perustelu on huuhaata, niinkuin minusta näyttää, niin millaisia kritiikittömiä ST-lampaita ST-selittäjät oikein ovatkaan. Mitä muuta loperöä siellä kenties on.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 08.08.2023, 10:00:49
Auttaisiko tämä selventämään teorioiden sovellusalaa ja helpottamaan paradoksin hyväksymistä:

https://www.britannica.com/science/twin-paradox

Itsellä on jo käsitys paradoksista:
viesti 5:

Itse olen vuosia ihmetellyt näitä asioita ja päätynyt lopulta seuraavaan, hyvin lyhyt kuvaus:

1. molemmat, sekä astronautti että maassa oleva liikkuu toistensa suhteen. Siksi molempien näkökulma pitää ottaa huomioon. Tämä onnistuu kun molempien maailmanviivat tunnetaan. Maailmanviiva kuvaa ajankulua, mitä lyhyempi viiva, sitä lyhyempi aika. Juuri pituuskontraktio lyhentää maailmanviivaa. Esim valon maailmanviiva on tasan nolla koska kontraktio on litistänyt avaruuden nollaan (etenemissuunnassa).
2. Kun maailmanviivat tunnetaan kummaltakin, niiden erotus kertoo matkan tuottaneen ikäeron.
3. Jotta maailmanviivat saadaan määritettyä, teen sen vain näiden kahden osapuolen välillä, unohdan koko muun universumin. Astronautin viiva määritetään suhteessa maan koordinaatistoon ja taas maan viiva määritetään suhteessa astronautin koordinaatistoon. Tilanne näyttää äkkiseltään symmetriseltä mutta ei ole sitä. Epäsymmetrisyys tulee siitä että vain astronautti kiihdyttää ja jarruttaa. Siksi astronautti on jatkuvasti (ilman viivettä) "tietoinen" maan koordinaatiston liiketilasta kun taas maa on etäisyydestä johtuen viiveellä "tietoinen" astronautin koordinaatistosta. Tämä viive juuri vaikuttaa maailmanviivan muodostukseen ja siksi astronautin saavuttua maahan, sen viiva on lyhyempi. Se on siis matkustanut voimakkaammassa kontraktiossa keskimäärin.

En väitä että välttämättä olisin oikeassa, ompahan yksi käsitys muiden joukossa.


Mutta se mitä en ymmärrä, koski edellisessä viestissä suhteellisuuden lepokoordinaatistoja. Siis jostain syystä Einstein on valinnut kaikki koordinaatistot lepokoordinaatistoiksi ja tähän hänellä on ollut syynsä mitkä ei ole itselle auenneet. Ehkä syy on ollut matematiikassa, että se helpottuisi tai onko syy sitten ollut siinä että valon nopeus on aina c vaikka havaitsijan liiketila muuttuisi kuinka paljon tahansa.
Kuitenkin U2:n kiihdytykset pakottaa sen olemaan levossa. Kuinka voi olla yhtä aikaa levossa ja kiihdyttää? Siten että kiihdyttää vasten gravitaatiota. Mutta jos gravitaatiota ei ole? Silloin se pitää tehdä pseudokenttänä. Tässä on ongelma joka juontaa siitä että kaikkien koordinaatistojen pitää olla "omasta mielestään" levossa. Joku voi toki sanoa ettei se ole ongelma vaan pelkkä sopimus. Joka tapauksessa pseudokenttä on ongelma koska se ei voi tuottaa dilaatiota niinkuin aito kenttä.



Kaizu

Fotonin liikemäärä riippuu fotonin taajuudesta / aallonpituudesta. Etääntyvän kappaleen säteilemä fotoni näkyy punasiirtyneenä eli matalampitaajuuksisena. Wikipediassa asia on selostettu kohtuu hyvin.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 08.08.2023, 11:54:16

Joku aika sitten havahduin ymmärtämään (ihan itse), että valokello on huuhaata!!

Miksi? Siksi, että fotoni ei voi periä emittoijansa liiketilaa. Liike-energia liittyy massaan, jota fotonilla ei ole. Jos emittoija lähettäisi massallisen kappaleen (vaikka pallon) suoraan ylöpäin, (pallo)kellon idea toimisi.

Ensin kysyin ChatGPT:ltä, joka sanoi "No, photons do not inherit the motion of the object from which they were emitted. Photons are elementary particles and have their own independent motion. When a photon is emitted from an object, such as an atom or a particle, it moves independently from that object at the speed of light in a vacuum. The motion of the object itself does not affect the velocity or trajectory of the photon. This is one of the fundamental principles of light propagation and is described by the laws of electromagnetism."

Totta fotoni ei peri nopeuttaan emittoijan nopeudesta. Mutta ei se estä valokelloa todistamasta dilaatiosta. Toki tässä kokeessa valo matkustaa ylivalonnopeudella! Miten se on selitettävissä? Shapiro-efekti selittää sen, efekti mahdollistaa yli/alivalonnopeuden. Se on todistettu tietääkseni jollain satelliitilla joka kiersi auringon toisella puolella. Satelliitin lähettämä aalto matkusti auringon gravitaation vuoksi pitemmän ajan kuin vapaassa avaruudessa, näin sen nopeus oli maahan nähden alle c. Ylivalonnopeus taas todetaan päinvastaisessa tilanteessa, kun mennään itse gravitaatiokaivoon, niin vapaassa avaruudessa menevät aallot etenee ylivalonnopeudella.
Näin valon nopeus rikkoutuu kun havaitsija ei ole läsnä. Mutta jos havaitsija itse ottaa aallon vastaan, siinä sen nopeus on aina c.
Valokello on vähän arvoituksellinen juttu, onko kello eri systeemi kuin aalto? Jos on, silloin Shapiro-efekti selittää sen. Mutta jos samaa systeemiä, silloin dilaatio selittää sen. Tähän tulisi tosiaan se ongelma että valo voidaan pakottaa matkustajaksi rakettiin, sille pannaan "käsiraudat". Täytyy miettiä ja sulatella.

velihopea

Alkuun pyydän anteeksi edellisessä postauksessa käyttämiäni huonosti valittuja sanoja "kritiikittömiä, ST-lampaita, ST-selittäjät". Tahdon uskoa, että me kaikki yritetään parhaamme.

Tällä kertaa kiitokset Mare Nectarikselle, joka sinnikkäästi vinkkaa erilaisia luukkuja, josko niiden takaa löytyisi minullekin ymmärrystä ST-asioista. Mistral jo tätä toiselta kannalta kommentoikin, mutta kun tulin kirjoittaneeksi:

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 08.08.2023, 10:00:49
Auttaisiko tämä selventämään teorioiden sovellusalaa ja helpottamaan paradoksin hyväksymistä:

https://www.britannica.com/science/twin-paradox

No, tuo oli lyhyt kuvaus kaksosparadoksin perustapauksesta, tai vain lähes maininta mitä se tarkoittaa. Mutta nyt luin seuraavan rivin, mitä MN kai toivot, että ymmärtäisin ST:stä. Seuraavan:

"But in relativity, what one observer sees as happening to a second one, the second one sees as happening to the first one."

Hienoa. Sain määritelmän mitä relatiivisuus mm. tarkoittaa ja edellyttää. Kaksosparadoksiin tämä liittyy siten, että kun rakettisisko on palannut maahan ja on nuorekkaampi kuin maasisko (tässä Britannican esimerkissä roolihenkilöt ovat siskoksia), rakettisisko sanoo, että hänpä kuvittelee olleensa paikallaan ja maasisko onkin liikkunut, ja rupsahtaminen pitäisi olla toisinpäin. Tämä on se paradoksi.

Tuo "minä olenkin paikallaan, toinen liikkuu" on kai se symmetriatapaus, jota olemme jo puineen väsyksiin asti. (Ja josta olen jäänyt kasitykseen, että sitä ei voi toteuttaa). Tai sitten tehdään tietoinen järjestelymuutos, että se toinen todella liikkuu (ja hänen ei tarvi raahata koko kosmosta mukanaan) ja minä olen todella paikallaan. Mutta tämäkään ei käy, koska relatiivisuusperiaate vaatii "ristiinkuvittelun".

Tuolla sivulla paradoksi selitetään tavalliseen tapaan ei-paradoksiksi sillä, että matka pysähtyi käännösvaikeessa ja rakettisisko kokikin kaksi liiketilaa. Sivu ei muuten helpottanut ymmärrystäni.

Aihepiirin esimerkkeihin kuuluu myös seuraava: Raketti lähtee maasta 0.8c nopeudella. Maassa on iso led-taulu, joka näyttää maan kelloa. Raketissa on vastaava led-taulu raketin kellolle. Maassa ja raketissa kiikarit (joilla on ääretön signaalinopeus), joilla näkee toisen led-taulun lukeman.

Ymmärtääkseni, kaiketi, tuohon relatiivisuusperiaatteeseen nojaten Suomen ehkä ykkösguru Kari Enqvist kirjassaan Johdatus ST:hen, s. 42, ja myös videolla https://www.youtube.com/watch?v=7ZlIoleJkHI, 17 min-->, esittää että matkan alussa:
- a) kun maassa tulee 1 h täyteen raketin kello näyttää maasta katsoen 36 min [vh Käy järkeeni vh]
- ja b) kun raketissa tulee 1 h täyteen maan kello näyttää raketista katsoen 36 min. [vh KE ei sanonut, mutta tämän täytyy olla se "symmetriatapaus", jota olemme veivanneet, ja jossa raketti katsoo olevansa paikallaan ja maa liikkuu vh]

Sujuvasti KE ohitti (b)-tapauksen selittämisen, niinkuin kaikki muutkin kaksosparadoksin selittäjät. KE toteaa vain, että "molemmat ovat oikeassa, sillä absoluuttista aikaa ei ole". Videolla KE selitti, että puhutut asiat on todennettu mm. kelloja lennättämällä. Onko kukaan kuullut että myös (b) tapaus olisi todennettu. Jos on, niin tässä minulla on vielä paradoksia purtavaksi.

Mutta minun järkeilyn mukaan on vielä (minusta todellisin tilanne, jonka "ostan")
- c) kun raketissa tulee 1 h täyteen maan kello näyttää raketista katsoen 100 min. Tällaisilla kellojen käynneillä saadaan maassa 20 v, raketissa 12 v, koko 16 vv matkan kestoksi.

velihopea

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 08.08.2023, 13:45:27
Fotonin liikemäärä [vh sanoisin "energia" vh] riippuu fotonin taajuudesta / aallonpituudesta. Etääntyvän kappaleen säteilemä fotoni näkyy punasiirtyneenä eli matalampitaajuuksisena [vh samaa mieltä vh]. Wikipediassa asia on selostettu kohtuu hyvin [vh Missä kohtaa, linkki, että voisi katsoa vh].

Oletan, että kommentti liittyy aiempaan valokello-postaukseeni (08-08-2023, 11:54:16), jossa kerroin "löydöksen", että valokello ei toimi. Syynä, että valokellon pohjan suoraan ylös emittoima fotoni ei peri valokellon pohjan mitään liikettä lentorataansa. Löydös on pätevän tuntuisessa tiedeartikkelissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402620316752. Artikkeli sanoo suorin sanoin, että valokello ei toimi. Artikkeli on vuodelta 2021, joten onkohan Wikipedia huomioinut vielä sitä. Vai onko Wikipediassa edes artikkelia fotonin lentoradasta suhteessa fotonin emittoijan liikkeeseen.

Eusa

Lainaus käyttäjältä: velihopea - 08.08.2023, 22:33:39
Oletan, että kommentti liittyy aiempaan valokello-postaukseeni (08-08-2023, 11:54:16), jossa kerroin "löydöksen", että valokello ei toimi. Syynä, että valokellon pohjan suoraan ylös emittoima fotoni ei peri valokellon pohjan mitään liikettä lentorataansa. Löydös on pätevän tuntuisessa tiedeartikkelissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0030402620316752. Artikkeli sanoo suorin sanoin, että valokello ei toimi. Artikkeli on vuodelta 2021, joten onkohan Wikipedia huomioinut vielä sitä. Vai onko Wikipediassa edes artikkelia fotonin lentoradasta suhteessa fotonin emittoijan liikkeeseen.
Ei valokellon valon tarvitse "periä" mitään liiketilaa - se säilyttää muun liiketilansa paitsi kokonaisheijastuu vuoroin. Eri koordinaatistoista tarkasteltuina, kun on nopeutta, se liike näkyy siksakkina.