Alkoipa ihmetyttämään seuraava juttu. Kun kuvailin otsikon mukaisella yhdistelmällä kuuta, mahtuu se vain juuri ja juuri kokonaan FF kennon alalle ( https://1drv.ms/u/s!AiiCZF6Hwkt7hrdNuaBhm4aJcOumkQ?e=CbQ9DO ). Mutta jos katson kuuta stellariumin FF- moodilla näytetään se selvästi pienempanä, itse asiassa vasta valitessani croppikennotilan on se lähes täsmälleen oikean kokoinen. Asetukset pitäisi olla oikein, kaukoputken jne. asetukset tarkistin ohjelmassa useamman kerran. Asialle on varmasti jokin yksinkertainen selitys mutta häpeillen totean että en ymmärrä :-(
( Putki on muuten sama mikä on myynnissä foorumilla ja tuo kuva on ainoa kerta kun sitä käytin. Nyt etsin kunnollista linssiversiota tilalle, MC Bresser on eto peli mutta liian himmeä muihin käyttötarkoituksiini ).
1900 mm:n polttovälillä Kuun kuvan halkaisija kennolla on 16-18mm, riippuen Kuun etäisyydestä kuvaushetkellä.
Kuun pitäisi täyttää kroppikennon lyhyempi mitta lähes kokonaan.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 17.08.2019, 12:19:13
1900 mm:n polttovälillä Kuun kuvan halkaisija kennolla on 16-18mm, riippuen Kuun etäisyydestä kuvaushetkellä.
Kuun pitäisi täyttää kroppikennon lyhyempi mitta lähes kokonaan.
Näin stellariumkin sen esittää. Minulla vaan ei näin tapahdu vaan koko ff rungollani on lähemmäs 24mm kuin 22 milliä. Kts. linkki. Selvästi isompi kuin pitäisi, tätä kysyn miksi? Eli 24*36mm ff kennon lyhyempi sivu täyttyy niin kokonaan että kuun kuvaaminen kokonaisena ilman seurantaa on hankalaa koska siirtyy jo sekunneissa ohi ruudun :-) Tämän vuoksi asia harmittaa :embarrassed:
Kuvaatko suoraan primäärifokuksessa vai okulaarin läpi?
Onko kameran asetuksista valittuna varmasti täysi resoluutio, ettei ole mitään kroppi tilaa käytössä. Vai onkohan halvassa bresserissä pidempi polttoväli, mitä väittää. Okulaarin läpi tuskin kuvaat?
Kamera kiinni suoraan putkessa. Tuosta esimerkkikuvasta on cropattu vain sivut, ei ylä- tai alapuolelta. En kuvaa croppimoodissa, silloin ei mahdu kuu kuvaan. Tuo bresserihän on noin 800e peli jotein ei ihan halpisputki. Itse epäilen että nuo millit ei ole ihan ff-vastaavuus millejä kuten esim. croppilaseissa kamerapuolella ovat. Tuo kuun kokovaihtelu käytiinkin läpi jo aiemmassa vastauksessa mutta voisiko olla että ko. kuvausyönä jokin on aiheuttanut pienen linssi- ilmiön? Kosteus ilmakehässä tai matalalla oleva kuu (pitempi matka ilmakehässä valolla)? Anteeksi jos on tyhmiä ehdotuksia. Olen aloittelija.
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 17.08.2019, 12:19:13
1900 mm:n polttovälillä Kuun kuvan halkaisija kennolla on 16-18mm, riippuen Kuun etäisyydestä kuvaushetkellä.
Kuun pitäisi täyttää kroppikennon lyhyempi mitta lähes kokonaan.
Mulla Canon APS, Kuu täyttää juuri kennon 2x Barlowin kanssa 750/150 putkella. Joten uskon kyllä tuon mippin kuvauksen oikeaksi, ja epäilen Stellariumin käytössä iskeneen jonkun virheen/bugin.
Ensimmäiseksi kannattaisi varmaankin tarkistaa, kuinka monta pikseliä kuvassa on. Otsikon mukaisessa kamerassa pitäisi ilmeisesti olla 7952 x 5304 pikseliä. Jos kuvassa on pikseleitä vähemmän, voi etsiskellä kamerasta jotain piilotettua asetusta, joka rajaa kuvaa.
Sellaisia ilmakehän ilmiöitä en tiedä olevan, jotka voisivat suurentaa Kuuta. Horisontin lähellä refraktio vähän pienentää pystysuunnassa.
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 19.08.2019, 17:13:58
Mulla Canon APS, Kuu täyttää juuri kennon 2x Barlowin kanssa 750/150 putkella. Joten uskon kyllä tuon mippin kuvauksen oikeaksi, ja epäilen Stellariumin käytössä iskeneen jonkun virheen/bugin.
Kuun näennäinen halkaisija taivaalla vaihtelee välillä 29,4'-33,5'. Sen ja 1900mm:n polttovälin perusteella voi laskea Kuun kuvan halkaisijan polttotasolla. Ei ole uskon asia eikä tarvita Stellariumia, taskulaskin riittää asian toteamiseksi.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 19.08.2019, 21:24:40
Ensimmäiseksi kannattaisi varmaankin tarkistaa, kuinka monta pikseliä kuvassa on. Otsikon mukaisessa kamerassa pitäisi ilmeisesti olla 7952 x 5304 pikseliä. Jos kuvassa on pikseleitä vähemmän, voi etsiskellä kamerasta jotain piilotettua asetusta, joka rajaa kuvaa.
Sellaisia ilmakehän ilmiöitä en tiedä olevan, jotka voisivat suurentaa Kuuta. Horisontin lähellä refraktio vähän pienentää pystysuunnassa.
Tarkistin pikselit. Pystyakselilla 5304. Niinkuin pitääkin. Päivitin linkin isompaan jpg- versioon missä vain reunat leikattu: https://1drv.ms/u/s!AiiCZF6Hwkt7hrdNuaBhm4aJcOumkQ?e=CbQ9DO
Lainaus käyttäjältä: mipp - 19.08.2019, 16:29:20
Kamera kiinni suoraan putkessa. Tuosta esimerkkikuvasta on cropattu vain sivut, ei ylä- tai alapuolelta. En kuvaa croppimoodissa, silloin ei mahdu kuu kuvaan. Tuo bresserihän on noin 800e peli jotein ei ihan halpisputki. Itse epäilen että nuo millit ei ole ihan ff-vastaavuus millejä kuten esim. croppilaseissa kamerapuolella ovat. Tuo kuun kokovaihtelu käytiinkin läpi jo aiemmassa vastauksessa mutta voisiko olla että ko. kuvausyönä jokin on aiheuttanut pienen linssi- ilmiön? Kosteus ilmakehässä tai matalalla oleva kuu (pitempi matka ilmakehässä valolla)? Anteeksi jos on tyhmiä ehdotuksia. Olen aloittelija.
Kaukoputkissa ei puhuta kinovastaavuuksista. Tuon kaukoputken objektiivin polttoväliksi on hiottu 1900mm, eikä se muutu mihinkään eri kennoisella kameralla. Merkkinä bresser ei mikään hirveän laadukas ole. Tuolla kameralla ja kaukoputkella pitäisi kuun jäädä pienemmäksi kuin sinun kuvassa.
Mipp, Mitä osia sulla on käytössä kameran ja kaukoputken välissä?
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 19.08.2019, 22:18:28
Kuun näennäinen halkaisija taivaalla vaihtelee välillä 29,4'-33,5'. Sen ja 1900mm:n polttovälin perusteella voi laskea Kuun kuvan halkaisijan polttotasolla. Ei ole uskon asia eikä tarvita Stellariumia, taskulaskin riittää asian toteamiseksi.
Astronomy Tools:in Field of View laskuri osaa "simuloida" näkymät omalle combolle oikein, eli vastaa sitä, mitä saan todellisuudessakin.
Tämän vuoksi epäilen, että mipp:llä on käytössä jotakin ylimääräistä välissä (barlow, okulaari, tms.).
Linkin kuukuvan korkeus on 5304 pikseliä. Se viittaa siihen että kuvausputken polttoväli on jotakin muuta kuin 1900mm.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 20.08.2019, 11:16:45
Linkin kuukuvan korkeus on 5304 pikseliä. Se viittaa siihen että kuvausputken polttoväli on jotakin muuta kuin 1900mm.
Kaizu
Juuri tätä ajan takaa. Aiemmassa viestissä joku mainitsi että tähtikäyttöön tarkoitettujen putkien millit on eri kuin kamerakäytöön tarkoitettujen linssien, elikkäs ne ei ole varrannollisia FF sensorin kokoon kuten kameraoptiikka (yleensä) kerrotaan. Olisiko tässä vastaus?
Lisäkysymyksenä: jotta pääsin ko. putkea testaamaan kuinka piirsi lähikuvassa, jouduin noin 30 metrin päähän sijoitetun testitaulun vuoksi laittamaan perään melkein puolen metrin verran loittoja jotta sain kuvan tarkaksi.
Mikäli oikein ymmärsin linssi ei ollut enää nimellispituutensa mitoissa vaan itse asiassa paljon pitempi?
Putki on muuten tarkka, kun sain sen tarkennettua testitauluun piirto ylitti kevyesti testitaulun resoluution mikä oli 37. tämä siis Sony a7r2 kameralla, ei värivirheitä, ei vääristymiä kontrasti oli tyypillistä peilioptiikan tasoa. Joku mainitsi että Bresserit ei ole kovin laadukkaita, optisesti tämä on varsin tyydyttävä, jopa hyvä ja ulkoisesti "built like a tank", samaan tulokseen (optinen laatu) pääsin aiemmalla (täällä foorumissakin esiintyneellä Bresserillä), tosin siinä oli päässyt paljon pölyä sisään eikä putki ollut niin tukevasti valmistettu kuin tämä- tosin hintaerokin oli kolminkertainen. Tässä versiossani pölyöngelmaa ei ollut.
Mika
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 20.08.2019, 08:34:52
Mipp, Mitä osia sulla on käytössä kameran ja kaukoputken välissä?
Kuuta kuvatessani ei ole mitään muuta kuin adapteri, noin 2cm tarkennusyksikön 50,8mm okulaariliitännässä kiinni.
Mika
Totean saman kuin RL aiemmin:
" Tuon kaukoputken objektiivin polttoväliksi on hiottu 1900mm, eikä se muutu mihinkään eri kennoisella kameralla".
Eli kaukoputkioptiikan millit ja kameramillit on samat. Ja tähtikuvauksessa pitää unohtaa kroppikertoimet.
Värivirheet tulee parhaiten esiin suurten kontrastien alueella, esim kaukainen puun oksa taivasta vasten, tai kuun kuvaaminen.
Lainaus käyttäjältä: einari - 20.08.2019, 15:04:14
Värivirheet tulee parhaiten esiin suurten kontrastien alueella, esim kaukainen puun oksa taivasta vasten, tai kuun kuvaaminen.
Tähtihommissa olen aloittelija, kamerapuolella on tullut temuttua (ammatikseni ja harrastuksesta) yli 40 vuotta. Satojen optisten laitteiden testauksen jälkeen luulen tietäväni miten ca saadaan esiin tai muut vääristymät. Tein putkelle samalla kun tarkistin piirron myös oksatestin, samoin kuin sähköjohdolla kirkasta taivasta vasten. Ei havaittavaa ca.ta 300% suurennoksellakaan (tavallisesti jo 200%.ssa alkaa näkyä).
Kaukoputken perään laitetut loittoputket pidentäisivät putken polttoväliä, jos putkessa olisi pääpeilitarkennus. Tuossa putkessa ilmeisesti ei kuitenkaan ole, joten sekään ei käy selitykseksi. Ei tuossa oikein muita vaihtoehtoja taida olla kuin että joko kaukoputken polttoväli on pitempi kuin valmistaja ilmoittaa tai sitten kameran kenno on pienempi kuin valmistaja ilmoittaa. Jos jälkimmäinen pitäisi paikkansa, luulisi jonkun muunkin huomanneen jotain...
Mipp,
Sun Sonyn kenno on siis 24 mm korkea, kuvan koko pystysuunnassa 5304 pikseliä, ja Kuun koko kennolla 5100 pikseliä => Kuun koko kennolla on 23,1 mm. Mun Canon EOS 77D kennon korkeus on 14,9 mm, pystyresoluutoo 4000 pikseliä ja Kuun koko 1900 pikseliä => Kuun koko kennolla (750 mm polttovälillä) 7,1 mm. Näistä tiedoista verrannolla sun putken polttoväli olisi siis 2450 mm (+29%)?! Melkoinen ero ilmoitettuun 1900 milliin... Ettei putkea ole joskus korjailtu ja laitettu väärät osat?
Kun kohteen halkaisija kaarisekunneissa on W ja kaukoputken polttoväli f, on kuvan koko kameran kennolla Wf/206265.
Jos kuva on otettu 15.4.2019 niinkuin Windows minulle kertoo (Kuun näennäinen halkaisija oli silloin Nasan mukaan 1963 kaarisekuntia) ja arvioidaan Kuun kuvan halkaisijaksi 23 mm, putken polttoväli on
23 * 206265 / 1963 = 2417 mm
eli sitä luokkaa mitä Pappis tuossa arvioi.
Tuossahan Pappis ja Terminaattori kertasivatkin ongelman ytimen :cheesy:
Lisää kertausta: kamera suoraan kiinni ko. putkessa. EI mitään optiikkaa putken itsensä lisäksi.
Kuu on tuon kokoinen kuin linkissä. Missä mättää vai mättääkö missään, onko koko oikea?
Lainaus käyttäjältä: Terminaattori - 20.08.2019, 15:56:02
Kaukoputken perään laitetut loittoputket pidentäisivät putken polttoväliä, jos putkessa olisi pääpeilitarkennus. Tuossa putkessa ilmeisesti ei kuitenkaan ole, joten sekään ei käy selitykseksi. Ei tuossa oikein muita vaihtoehtoja taida olla kuin että joko kaukoputken polttoväli on pitempi kuin valmistaja ilmoittaa tai sitten kameran kenno on pienempi kuin valmistaja ilmoittaa. Jos jälkimmäinen pitäisi paikkansa, luulisi jonkun muunkin huomanneen jotain...
Kiitos. Tuota pääpeilitarkennusta en tiennyt. Ei siinä ole. Se on siinä heidän mainostamassa hexafocissa eli kamera/okulaari siirtyy tarkennettaessa.
-Mika
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 20.08.2019, 16:49:25
Mipp,
Näistä tiedoista verrannolla sun putken polttoväli olisi siis 2450 mm (+29%)?! Melkoinen ero ilmoitettuun 1900 milliin... Ettei putkea ole joskus korjailtu ja laitettu väärät osat?
Jep. Asian ytimessä. Putki tuli uutena, suoraan Bresseriltä, pakkaus oli avaamaton. Eikä heillä taida edes olla pidempää MC.tä kuin tuo eli jos laitettu väärät osat on se tapahtunut jo tehtaalla...olisiko kuitenkaan noin tarkka ja hyvin toimiva jos sisällä eri kamat? tehtaalla se kai olisi mahdollista koska suurin osa eri valmistajien nimikkeillä myydyistä putkista käyttää samoja osia, jopa samaa tehdasta.
Muistelen ettei edes korjauslasia voi vaihtaa MC-putkeen koska se on "mittatilauksena" tehty juuri kyseiseen putkeen joten tuskin peiliäkään voi vaihtaa - varsinkaan eri polttoväliseen peiliin.
Jos tuli tehtaalta tuollaisena, lähettivät väärän putken. Virhe lienee kuitenkin tehty jo Kiinan tehtailla ja merkitty vaan väärin...
Tallensitko raakakuvaa (.ARW) vai jpg-kuvaa?
Sonyissa on myös "Clear Image Zoom" -toiminto, eräänlainen digitaalinen zoomi. Valokuvien kanssa varsin turha toiminto, mutta periaatteessa voi tuoda jotain hyötyä videota tallennettaessa. Toimintoa ei kuitenkaan voi käyttää raakakuvia tallentaessa.
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.08.2019, 10:55:14
Jos tuli tehtaalta tuollaisena, lähettivät väärän putken. Virhe lienee kuitenkin tehty jo Kiinan tehtailla ja merkitty vaan väärin...
Tätä minäkin olen alkanut epäillä, nimittäin f:12.5 aukon jos laitan toiseen samanlaiseen runkooni saman arvon saan ihan eri (nopeamman) suljinnopeuden. Tämä ei ole suoraan verranollinen mutta antaa viitettä kylläkin. F- aukko kun ei ole kuin laskennallinen arvo, ei ota huomioon laseja siinä välissä.
Lainaus käyttäjältä: lotari - 21.08.2019, 12:29:43
Tallensitko raakakuvaa (.ARW) vai jpg-kuvaa?
Sonyissa on myös "Clear Image Zoom" -toiminto, eräänlainen digitaalinen zoomi. Valokuvien kanssa varsin turha toiminto, mutta periaatteessa voi tuoda jotain hyötyä videota tallennettaessa. Toimintoa ei kuitenkaan voi käyttää raakakuvia tallentaessa.
Kuvaan aina raakakuvaa, jpg-formaattiin muunnan vasta tallentaessani.
Kävin mittaamassa etulinssin halkaisijan...182mm siis linssin, ei putken halkaisijaa mikä on hieman suurempi. Löytyikö vastaus? Viittaisiko tämä siihen että kysessä on todellakin eri vehje kuin 152/1900 ?
Bresserin sivuilla sanotaan Tube diameter olevan 176mm mikä on selvästi eri kuin mittaamani.
(Pitänee käydä ottamassa myynti- ilmoitus pois :-) )
Orionilla ja SkyWatcherilla on MC 180/2700 -putket, mutta miksi Bresser lähettäisi sulle sellaisen, kun heillä ei sellaista (vielä?) virallisesti ole?!
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 21.08.2019, 13:51:35
Orionilla ja SkyWatcherilla on MC 180/2700 -putket, mutta miksi Bresser lähettäisi sulle sellaisen, kun heillä ei sellaista (vielä?) virallisesti ole?!
Ehkä siksi että tulevat samalta tehtaalta? Tai joku muu virhe? Kyljessä olevassa kyltissä kyllä lukee 152/1900.
Mystinen kaukoputki, tuo oma pienempi bresseri on varmasti ollut joku B luokan yksilö ottaen huomioon että on ollut pölyä täynnä ja merkinnät kyljissä oli suttuisia kun mitkä, mitä ei varmaan myyntiyksilössä haluta nähdä. Voisiko tämäkin olla joku kummallinen sekasikiö joka luokitelut b-laatu (ei se jäsen) leimalla ja myyty "edullisesti", ostaja varmaan tietää tarkemmin.
Ehkä Bresserin 180 mm Maksutovin tuotanto on viivästynyt siksi, että prototyyppi on hukassa. :cheesy:
Lainaus käyttäjältä: jperala - 21.08.2019, 14:00:54
Mystinen kaukoputki, tuo oma pienempi bresseri on varmasti ollut joku B luokan yksilö ottaen huomioon että on ollut pölyä täynnä ja merkinnät kyljissä oli suttuisia kun mitkä, mitä ei varmaan myyntiyksilössä haluta nähdä. Voisiko tämäkin olla joku kummallinen sekasikiö joka luokitelut b-laatu (ei se jäsen) leimalla ja myyty "edullisesti", ostaja varmaan tietää tarkemmin.
Ostaja kun ei tiedä. Siis minä. Miksi kyselisin täällä jos tietäisin? Ja kyllä se minulle ihan A-laatuna A- hintaan myytiin niin kuin aiempi bresserini. Tämän threadin johdosta otin pois myynnistä. Pidän itselläni erikoisuutena :-)
Mika
No onpas erikoista jos putken kyljessä on kuitenkin pienempi lukeama.
Ja jos polttoväli on se 2400mm kun muilla 2700mm.
Ketjun aloittajahan voisi laittaa vaikka bresserille sähköpostia ja kysellä asiasta. Että tuossa putkessa ei selvästikkään ole polttoväli 1900mm, vaan enemmän.
Lainaus käyttäjältä: RL - 21.08.2019, 17:45:56
Ketjun aloittajahan voisi laittaa vaikka bresserille sähköpostia ja kysellä asiasta. Että tuossa putkessa ei selvästikkään ole polttoväli 1900mm, vaan enemmän.
Tässähän on se vaara että kertovat että sai väärän liian ison putken liian halvalla... :tongue:
Lainaus käyttäjältä: RL - 21.08.2019, 17:45:56
Ketjun aloittajahan voisi laittaa vaikka bresserille sähköpostia ja kysellä asiasta. Että tuossa putkessa ei selvästikkään ole polttoväli 1900mm, vaan enemmän.
Minusta tämä on vain hauska kuriositeetti. Pidän putken itselläni- kokonsa ja f- aukkonsa vuoksi ei sovellu muuhun kuin tähtikuvaukseen joten olkoon siis niin. Peli itsessään on todella tarkka, pölytön ja virheetön optiikaltaan (itse testattu- täyttää kriteerini...), "built like a tank", (10 kg) verrattuna aiempaan 100/1400 MC Bresseriini :-).
Joskus kun on riittävästi aikaa paneudun tarkemmin tähän mysteeriin mutta nyt otan vain käyttöön ja tilaan sille pariksi tämän: https://www.bresser.de/en/Astronomy/Telescopes/EXPLORE-SCIENTIFIC-EXOS-2-PMC-Eight-GOTO-Mount.html .
Mitä muuten olette mieltä oheisesta GOTO mountista? Kiinnostaa lähinnä siksi kun voisin ohjata sitä läppärilläni tai ipad pro.lla (lähinnä kai läppärilläni, ipadia kun käytän kameran kanssa, erinomainen tarkennukseen) , ohjelma on selkeä.
-Mika
Visuaalikatseluun ehkä soveltuu, mutta ei kuvaukseen.
Lainaus käyttäjältä: einari - 22.08.2019, 09:16:42
Visuaalikatseluun ehkä soveltuu, mutta ei kuvaukseen.
Kiitos, tuota epäilinkin. Arvaan että kuvaukseen kunnollisella seurantamoottorilla varustetut maksavat...maltaita? Miten on?
Suosituksia?
Varmaan kannattaa miettiä mitä haluaa ja mitkä ne tarpeet on, itse pärjään vanhoilla ja kollimaatiot pielessä olevilla putkilla, jos kuusta saa terävän kuvan visuaalisesti niin olen tyytyväinen, mutta ihan joka kaverille ei sitten riitäkkään vaan ne tarpeet maksaa 4000-10 000€ :)
Alta tonnin lähtee First Light Opticsilta englannista Heq-5 jalusta ja se riittää tuolle putkelle, jolla pystyy tekemään ensisijassa kuu ja planeettakuvausta.
Lainaus käyttäjältä: jperala - 22.08.2019, 09:46:50
Varmaan kannattaa miettiä mitä haluaa ja mitkä ne tarpeet on, itse pärjään vanhoilla ja kollimaatiot pielessä olevilla putkilla, jos kuusta saa terävän kuvan visuaalisesti niin olen tyytyväinen, mutta ihan joka kaverille ei sitten riitäkkään vaan ne tarpeet maksaa 4000-10 000€ :)
Joo, tuo putki ja muut mitkä optiikat minulla on kyllä kelpaa toistaiseksi, tarkoitin tuota jalustaa, kun ei vielä ole mitään seurantamoottorillista.
-Mika
Lainaus käyttäjältä: mipp - 22.08.2019, 10:04:47
Joo, tuo putki ja muut mitkä optiikat minulla on kyllä kelpaa toistaiseksi, tarkoitin tuota jalustaa, kun ei vielä ole mitään seurantamoottorillista.
-Mika
Maksut on paljon helpompi istuttaa jalustalle, johtuen tietysti kooltaan näppärästä paketista, istuta esim. 150/1200 linssi samalle jalustalle :)
Mutta jotenkin olen ymmärtänyt että haluaisit kuvata muutakin kun kuuta ja planeettoja vai onko tarpeet muuttunut ?
Planeetta kuvaukseen ja visuaalihavaitsemiseen riittää Eq-5 ja siihen erikseen ostetut seurantamoottorit, pääsee alle viiden sadan. Varmasti riittä; olen itse kuvannut Eq-5 jalustalla ja 11 kiloa painavalla 152/1200 linssiputkella planeettoja jo vuosia. 3x barlowin kanssa sillä on polttoväli 3600mm.
Syvätaivas kuvaus vaatii mieluusti Eq-6 jalustan. Mutta myös muuta, kuten kalliin polttovälinlyhentäjän(polttoväli pitäsi saada ainakin puolitettua), löytyyköönkä noita maksutoville ja kannattaako enää alkaa siihen tuolla putkella, ennemmin jo valmiiksi lyhytpolttoväli on suositus siihen hommaan.
Lainaus käyttäjältä: jperala - 22.08.2019, 10:11:09
Maksut on paljon helpompi istuttaa jalustalle, johtuen tietysti kooltaan näppärästä paketista, istuta esim. 150/1200 linssi samalle jalustalle :)
Mutta jotenkin olen ymmärtänyt että haluaisit kuvata muutakin kun kuuta ja planeettoja vai onko tarpeet muuttunut ?
Olet ihan oikeassa, näin oli alunperin tarkoitus kuvata muutakin -kuin tähtikuvausta. Siis samalla putkella. Nyt tilanne on sikäli muuttunut koska en voi sanoa tuosta otsikon putkesta onko se lintu vai kala, päätin jättää sen itselleni kuu ja planeettakuvaukseen. Lisäksi minulla on 1000mm nikonin f/11 peili sekä 90/900 halpis linssiputki, sekä tietty kaikki alle 300mm valokuvausoptiikat ( näistä tähtitaivaan kuvaukseen olen käyttänyt hyvällä menestuksellä 20mm sigman artia, mahtava peli) Suunnitelmani on siis hankkia tuolle otsikon putkelle jalusta kelvollisella seurantamoottorilla kuu ja planeettakuvaukseen, näin aluksi. Järeitä valokuvausjalustoja Foban BALLA kuulalla löytyy jotka kyllä kantavat kevyesti aina 30-40 kg asti. Näillä olen taivasta kuvaillut tähän asti.
Lainaus käyttäjältä: Tane - 22.08.2019, 10:53:01
Planeetta kuvaukseen ja visuaalihavaitsemiseen riittää Eq-5 ja siihen erikseen ostetut seurantamoottorit, pääsee alle viiden sadan. Varmasti riittä; olen itse kuvannut Eq-5 jalustalla ja 11 kiloa painavalla 152/1200 linssiputkella planeettoja jo vuosia. 3x barlowin kanssa sillä on polttoväli 3600mm.
Syvätaivas kuvaus vaatii mieluusti Eq-6 jalustan. Mutta myös muuta, kuten kalliin polttovälinlyhentäjän(polttoväli pitäsi saada ainakin puolitettua), löytyyköönkä noita maksutoville ja kannattaako enää alkaa siihen tuolla putkella, ennemmin jo valmiiksi lyhytpolttoväli on suositus siihen hommaan.
Kiitos Tane, sinulla on putkessa sama painoluokka, auttaa päätöksessäni. En harkitse tällä syvätaivaan kuvausta, enkä ole vielä kokeillut saati tiedä kävisikö tuo 1000mm f/11 Nikoni siihen.
-Mika
Tuolla jalustalla voi sitten harrastaa syvän taivaan kuvausta kameraoptiikalla jos sellaista haluaa kokeilla.
Lainaus käyttäjältä: einari - 22.08.2019, 14:17:39
Tuolla jalustalla voi sitten harrastaa syvän taivaan kuvausta kameraoptiikalla jos sellaista haluaa kokeilla.
Niin ajattelinkin. Kuinkahan tuo 1000mm f/11 Nikon käy? En ole vielä päässyt kokeilemaan mutta on ajalta jolloin Nikon teki tosissaan optiikkaa. Harvoissa arvosteluissa netissä sitä on poikkeuksetta kehuttu erittäin tarkaksi. Viikonloppuna testipenkkiin!
Mika
On se varmaan tarkka kun on f/11, mutta aika urakalla saa valottaa kun on noin hidas.
Lainaus käyttäjältä: einari - 22.08.2019, 15:11:56
On se varmaan tarkka kun on f/11, mutta aika urakalla saa valottaa kun on noin hidas.
Totta. Muistaakseni metabones tekee kamerapuolella laadukasta joskin kallista focal reduceria. Kokeilin viltroxin vastaava kolme kertaa halvempaa joku aika sitten mutta vaikka keskikohta- noin 35-40% oli ok niin siitä reunaan aivan kamalat kromaattiset aberraatiot tuolla MC 152/1900 Bresserillä. Käytännössä käyttökelvoton. Silti laitan tuon arvokkaamman harkintaan :-) Sinänsä lintujen kuvaukseen tuo f11 ei pelota, käytän yleensäkin f 9-14 aukkoja jopa liikkuviin kohteisiin tuolla kameralla, dynamiikka-kuvanvakaaja-kennoyhdistelmä sallii sen helposti.
-Mika
Tuo Maksutov on hyvä kuun katselussa kun ei silmä häikäisty. Itsellä on f4,8 niin silmä menee "sokeaksi" varsinkin täysikuun aikaan. Maksutovilla saa huoletta katsella, kuu on upea kohde.