En ole viellä erityisen kokenut ds tarkkailija. Siksi kysynkin, mitä kohteita suosittelette katseltavaksi 8" celestron nexstarilla (katso kuva vasemmalla). Sydän nousi melken kurkkuun, kun katselin ensimmäisen kerran lyyran rengassumua m57. Voisitteko ehdottaa jotain mielenkiintoisia kohteiteita tämänkokoselle kaukoputkelle. Kohteiden ei tarvitse olla välttämättä erityisen kirkkaita, mutta sellaisia, joitä näkee tämänkokoisella laitteella. Olen aikaisemmin katsellot pääasiassa kirkkaimpia kohteiteita, mutta nyt on alkanut syvätaivas kiinnostamaan enemmän. Havaintopaikkani on kyllä kohtalaisen pimeä maaseudulla, joten valosaasteesta ei ole paljoa haittaa kin laitta viellä uhc suodattimen.
Hienoja ovat myös herkuleen M13 ja varsinkin cassiopeian ngc869. Ja kannattaa kokeilla muitakin kohteita.
M81 ja M82 ovat hienoja galakseja Isossa karhussa. Galaksi M102 Lohikäärmeen tähtikuviossa näkyy omassa 20 senttisessä newtonissani melko himmeänä, mutta on siitä syystä mielenkiintoinen, että se on sijoittunut meille päin sivuttain ja näkyy siitä syystä neulamaisena... Ja myös Härän Rapusumu, M1 :)
Lainaus käyttäjältä: TMKK - 09.10.2008, 20:23:43
Andromedan galaksi M31, Orionin sumu M42, Nostopaino (dumbbell M27), Plejadit M45, sun muut. Kirkkaita ovat, etenkin Andromedan galaksi ja Orionin sumu ja plejadit. On niitä kohteita tietysti muitakin, mutta noita olen pääosin katsellut DS-kohteiden puolelta. Kolmion galaksikin voisi olla. Putkessani on kuitenkin vain vähän enemmän senttejä, mitä sinulla on tuumia.
Andromeda on jo kunnon jötikkä ja helppo löytääkin, minä ainakin olen aika kokematon ja löydän sen helposti. Plejadit ovat kaikkein helpoin löytää DS-kohteista, mutta ei siinä sumua taida putkella nähdä paljoakaan, minä en ainakaan ole nähnyt.
Kannattaa muuten katsoa Stellariumista (jos sinulla se on), sieltä näkee kohteiden magnitudit sun muut.
Joo, minä oon tosi huono (laiska) laittamaan lauseet "oikeaan" järjestykseen.. :-[
Kyllä mä oon noita kaikkia jo havainnut ja täytyy sanoo että su kannattais kokeilla
m 57, lyyran rengassumua. Löydät sen suurin piirtein kahen lyyran alimman tähden välistä. Pitäis näkyä sunki putkella, vaikka voin kyllä olla väärässäkin, ja varsinki tähän aikaan vuodesta!
Lainaus käyttäjältä: Contrast-Booster - 09.10.2008, 20:54:40
Hienoja ovat myös herkuleen M13 ja varsinkin cassiopeian ngc869. Ja kannattaa kokeilla muitakin kohteita.
Noiki kohteet on tullu tutuiks jo, mutta kiitos silti vinkistä.
Lainaus käyttäjältä: white velho - 11.10.2008, 14:27:34
Noiki kohteet on tullu tutuiks jo, mutta kiitos silti vinkistä.
Katsele sitten nämä "klassikot" läpi:
http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38 (http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38) (Messierin kohteet - Ohjeet taivaan kauneimpien tähtijoukkojen, sumujen ja galaksien löytämiseksi) :)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 11.10.2008, 23:06:37
Katsele sitten nämä "klassikot" läpi:
http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38 (http://www.ursa.fi/ursa/tuotteet/kirjakauppa/index.php4?TOIMINTO_1=nayta_tuotteet&TUOTE=38) (Messierin kohteet - Ohjeet taivaan kauneimpien tähtijoukkojen, sumujen ja galaksien löytämiseksi) :)
Itse asiassa on kyllä ollut suunnitelmissa ostaa tuo kirja. Ainakin katseltavaa riittäisi. :D Saatan olla suuruudenhullu, mutta onkohan kukaan tehnyt samanlaista kirjaa ngc-kohteista. Ei ainakaan kohteet lopu kesken. Oli mite oli, niin näillä pitäisi pärjätä. (Ainakin alkuunsa)
Aika mielenkiintoinen on James Mearan toimittama Caldwellin kohteista kertova kirja, The Caldwell Objects (http://www.amazon.co.uk/Deep-Sky-Companions-Caldwell-Objects/dp/0521827965). Kyseessahan on kohteet jotka eivat ole Messierin luettelossa ja jotka Patrick (Caldwell) Moore on katsonut huomion arvoisiksi. Jokaisesta kohteesta on etsintakartta ja pitkat jupinat. Kohteita on molemmilta pallonpuoliskoilta mutta mielestani riittavasti ainakin alkuun. Meara on toimittanut myos muita DS Companion kirjoja jotka voivat auttaa mielenkiintoisten kohteiden etsinnassa.
Kaikki ds-kohteethan ovat tietysti mielenkiintoisia ainakin omalla tavallaan ;)
DS-jaoston sivuilta löytyy vielä keskeneräinen pieni kohdelista visuaalihavaitsijoille sekä valokuvaajille. Tarjolla on paljon hyviä kohteita.
http://www.ursa.fi/ds/uudet/kohteita.htm (http://www.ursa.fi/ds/uudet/kohteita.htm)
Täältä löytyy, yllättäen vielä luuranko-versio (omasta mielestäni) pohjoisen taivaan parhaista avonaisista tähtijoukoista ja asterismeista.
http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Best_clusters.html (http://www.kolumbus.fi/jaakko.saloranta/Deepsky/Best_clusters.html)
/Jake
Lainaus käyttäjältä: white velho - 11.10.2008, 14:25:48
Kyllä mä oon noita kaikkia jo havainnut ja täytyy sanoo että su kannattais kokeilla m 57, lyyran rengassumua. Löydät sen suurin piirtein kahen lyyran alimman tähden välistä. Pitäis näkyä sunki putkella, vaikka voin kyllä olla väärässäkin, ja varsinki tähän aikaan vuodesta!
Kokeile vaikka seuraavaksi Joutsenen Harsosumua visuaaliseti seuraavan kerran, kun on hyvä keli. Itse olen saanut sen (siis tuon osan, joka näkyy kirkkaan tähden lähettyvillä...) juuri ja juuri esiin 8 tuuman f5 Newtonilla, vaikka melko heikkona näkyikin. Okulaarina oli Baader Hyperion 17 mm, UHC auttaa myös, samoin syrjäsilmällä katsominen. Ison Karhun Pöllösumu M 97 on minusta myös mielenkiintoinen, vaikka aika himmeä sekin eikä tällä hetkellä aivan parhaassa asemassa.
M57 näkyy jo aika pienellä putkella, 80 mm linssiputkellakin olen sitä katsellut.
Harsosumun pitäisi näkyä hyvin 8" putkella jos on UHC tai O-III filtteri käytössä. Itse katselin 130mm putkella O-III:n läpi harsosumun itäistä ja läntistä osaa ja ne näkyivät ilman yksityiskohtia, mutta näkyivät silti ja helposti vielä. Ehdottomasti mielenkiintoinen kohde ja katsomisen arvoinen.
Galaksit on myös hienoja. Vaatii yleensä pimeetä ja paljon pimeetä. ngc 7331, ngc 891 ja M81, M81, M108, M.... Messierit on kaikki komeita.
Planetaariset on mun mielestä kiehtovia, vaatii yleensä isoa suurennusta. Tsekkaappas M27, M57, M76, M97, ngc 6210, ngc 6543, ngc 6826, ngc 7009, ngc 2392, ngc 7662, ngc 6905 kaikki hienoja mun mielestä ja näkyy komeesti 8" putkella :) näissä O-III ja UHC filtteri auttaa
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 15.10.2008, 11:03:59
Harsosumun pitäisi näkyä hyvin 8" putkella jos on UHC tai O-III filtteri käytössä. Itse katselin 130mm putkella O-III:n läpi harsosumun itäistä ja läntistä osaa ja ne näkyivät ilman yksityiskohtia, mutta näkyivät silti ja helposti vielä. Ehdottomasti mielenkiintoinen kohde ja katsomisen arvoinen.
Galaksit on myös hienoja. Vaatii yleensä pimeetä ja paljon pimeetä. ngc 7331, ngc 891 ja M81, M81, M108, M.... Messierit on kaikki komeita.
Planetaariset on mun mielestä kiehtovia, vaatii yleensä isoa suurennusta. Tsekkaappas M27, M57, M76, M97, ngc 6210, ngc 6543, ngc 6826, ngc 7009, ngc 2392, ngc 7662, ngc 6905 kaikki hienoja mun mielestä ja näkyy komeesti 8" putkella :) näissä O-III ja UHC filtteri auttaa
Pitääki heti kokeilla tätä pöllösumua, kun tulee kuuton ja kirkas keli, tuli juuri ostettua uhc niiin pitäis ainaki näkyä.
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 15.10.2008, 11:03:59
Harsosumun pitäisi näkyä hyvin 8" putkella jos on UHC tai O-III filtteri käytössä. Itse katselin 130mm putkella O-III:n läpi harsosumun itäistä ja läntistä osaa ja ne näkyivät ilman yksityiskohtia, mutta näkyivät silti ja helposti vielä. Ehdottomasti mielenkiintoinen kohde ja katsomisen arvoinen.
Galaksit on myös hienoja. Vaatii yleensä pimeetä ja paljon pimeetä. ngc 7331, ngc 891 ja M81, M81, M108, M.... Messierit on kaikki komeita.
Planetaariset on mun mielestä kiehtovia, vaatii yleensä isoa suurennusta. Tsekkaappas M27, M57, M76, M97, ngc 6210, ngc 6543, ngc 6826, ngc 7009, ngc 2392, ngc 7662, ngc 6905 kaikki hienoja mun mielestä ja näkyy komeesti 8" putkella :) näissä O-III ja UHC filtteri auttaa
Varmaan kaikki mielenkiintoisia, pitääkin heti kokeilla, kun on selkeä taivas ja kuu ei häiritse. Katselupaikkani on kyllä aika lähellä katuvaloja, mutta onneksi ne jäävät sopivasti rakennusten taakse.
Lainaus käyttäjältä: white velho - 16.10.2008, 18:52:14
Pitääki heti kokeilla tätä pöllösumua, kun tulee kuuton ja kirkas keli, tuli juuri ostettua uhc niiin pitäis ainaki näkyä.
M 97 näkyy kyllä 8-tuumaisella ilman filtteriäkin kuten myös Harsosumu. Katseliin pöllösumua viime kevättalvena ilman suodattimia eikä keli ollut paras mahdollinen,mutta kyllä se sieltä löytyi:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=833.0
Tosin molemmat näkyy UHC:n kanssa paremmin. Viime talvena minulla ei vielä ollut filttereitä, mutta molemmat sai silti näkyviin. Planetaariset kohteina ovat minustakin kiinnostavia.
Lainaus käyttäjältä: Marko.J - 17.10.2008, 09:56:53
M 97 näkyy kyllä 8-tuumaisella ilman filtteriäkin kuten myös Harsosumu. Katseliin pöllösumua viime kevättalvena ilman suodattimia eikä keli ollut paras mahdollinen,mutta kyllä se sieltä löytyi:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=833.0
Tosin molemmat näkyy UHC:n kanssa paremmin. Viime talvena minulla ei vielä ollut filttereitä, mutta molemmat sai silti näkyviin. Planetaariset kohteina ovat minustakin kiinnostavia.
No nyt on pllösumukin nähty :cheesy:. Vaikka utua olikin ilmassa, niin luulen, että pystyin erottamaan pöllön "silmät". Uhc auttoi näkymistä paljon suodattamalla osan valosaasteesta pois. Ei havaintopaikka ihan valossakaan ole, mutta katulamput heijastuivat rakennuksen takaa ikävästi. Samalla tuli havaittua eräs galaksi muistaakseni messierin luettelossa oli kyseiselle galaksille annettu numero 108. Korjatkaa, jos olen väärässä. Tuosta kahteesta erottuivatkin pölyjuovat heikosti osaksi varmaan udun takia. Olisi kiva tietää mikä on noiden kahden kohteen etäisyys, niin saisi jotain kuvaa näkökentän laajuudesta. Suurennus oli n.50-kertainen. Olisi muuten kiva tietää mikäkokoisilla välineilla on nähty pöllösumun keskustähti. Messierin luettelo-kirjassa sanotaan että se saattaisi näkyä jo 20cm kaukoputkella ja olisi magnitudia 14. Itse en onnistunut sitä näkemään.
Lainaus käyttäjältä: Ale - 13.04.2009, 14:32:58
Olisi muuten kiva tietää mikäkokoisilla välineilla on nähty pöllösumun keskustähti. Messierin luettelo-kirjassa sanotaan että se saattaisi näkyä jo 20cm kaukoputkella ja olisi magnitudia 14. Itse en onnistunut sitä näkemään.
Kyllä tuo keskustähti varmaan 20-senttisellä näkyy. Kirkkaus on kyllä lähempänä magnitudia 15 ja tähti on vielä sumun sisällä.
/Jake
LainaaOlisi kiva tietää mikä on noiden kahden kohteen etäisyys, niin saisi jotain kuvaa näkökentän laajuudesta.
Pöllösumu on noin 2 600 valovuoden päässä Maasta ja halkaisija on vain 1.5 valovuotta. M108 on 46 miljoonan valovuoden etäisyydellä mutta kohteen dimensioista en pikaisella tarkastelulla löytänyt mitään muuta kuin kaariminuuttilukemat. Itsekään en ole pöllösumun keskustähteä nähnyt, mutta eipä ole kauheasti tullut yritettyäkään. Ei taida olla ihan helpoimmasta päästä meinaan... Sen sijaan, että palaisi välillä vanhoihin tuttuihin kohteisiin, on ihan liian usein tullut katsastettua kartalta jokin himmeääkin himmeämpi galaksi ja kokeiltua sen näkymistä. No mutta umpinaisen pilvipeitteen läpi ei taaskaan näe mitään.
Pöllösumun keskustähti näkyy ainakin 12" putkella. Sumun sisällä on keskustähden lisäksi kaksi muutakin tähteä, jotka alkavat näkymään vastaavalla putkella.
18" putkella pöllösumun keskustähti oli helppo. 10" putkellani täytyy tuota yrittää ensikaudella. Luulen että hyvällä ilmalla näkyy.
Mielenkiintoisia juttuja lisää.
Katso Ale pallomaisia tähtijoukkoja. M13 ja M92 vaikka ihan alkuun, koska sijaitsevat samassa tähdistössä ja ovat helppoja ja kirkkaita. Nämähän näkyvät paljainkin silmin, hyvissä oloissa ja kiikareilla kivana ututäplänä, mutta todellinen mielenkiinto on mielestäni niiden sisällössä. Tämäntyyliset kohteet, olosuhteet huomioiden, vain paranevat suurennusta lisäämällä. Himmeämpiä tähtiä alkaa tulla näkyviin ja ns. rakenne alkaa paljastumaan. Rohkeasti vain asteittan suurennusta lisää ja katso mitä paljastuu. Muistutan tietenkin, että kollimointi, jäähdytys ja seeing pitää olla kohdallaane että oikeasti isoja suurennuksia pääsee kokeilemaan. Esimerkkinä, että viime lauantaina oli M3 467x suurennuksella todella hienon näköinen ja täytti melkein koko naglerin 82 asteen näkökentän. Kannattaa kokeilla!
Minäkään en saanut Pöllösumun keskustähteä visuaalisesti näkyviin 8" newtonilla. Täytyy yrittää uudestaan joskus, kun on erittäin hyvä keli.
Lainaus käyttäjältä: Ale - 14.10.2008, 14:08:32
:D Saatan olla suuruudenhullu, mutta onkohan kukaan tehnyt samanlaista kirjaa ngc-kohteista. Ei ainakaan kohteet lopu kesken. Oli mite oli, niin näillä pitäisi pärjätä. (Ainakin alkuunsa)
On tehty, suosittelen Risto Heikkilän kirjaa
Syvä taivas (Ursa, Helsinki 1996).
Jorma M.
Kangasala
LainaaOn tehty, suosittelen Risto Heikkilän kirjaa Syvä taivas (Ursa, Helsinki 1996).
Kannattaa muistaa myös alan klassikko, kolmiosainen Burnham's Celestial Handbook. Kirjat eivät ole kovin uusia, mutta mihinkäs ne kohteet taivaalta karkaisivat. Kohdeluetteloita tutkiessa voi saada sellaisen harhakäsityksen, että tähtijoukot olisivat yliedustettuina. Sitä ne ovat vain kirkkaimpien kohteiden kohdalla. Sitäpaitsi osa avoimista joukoista ei edes ole oikeita tähtien fyysisiä kasautumia vaan pelkkiä asterismeja. Ainakin Dolidzen ja Collinderin luetteloista niitä löytyy yhteensä varmaan sadoittain.
Ei kannata unohtaa, että 99 % DS-kohteista on galakseja. Niitäkin kannattaa siis katsella, vaikka ylivoimaisesti suurin osa niistä erottuukin vain piirteettöminä sumutäplinä. Voivat olla etenkin hienoihin, moni-ilmeisiin avoimiin joukkoihin tai vaikka Orionin sumuun verrattuna tylsää katseltavaa, mutta sellaisia maailmankaikkeuden isommat rakennuspalikat ovat.
Nyt havaintokauden loppumetreillä runsasgalaksiset seudut sattuvat olemaan sopivasti etelän suunnalla ja Otava taivaanlaella. Ainakin täällä Keski-Uudellamaalla tähtikirkkaita säitä on monena edellisenäkin vuotena siunaantunut juuri huhtikuulle, lumien sulamisen jälkeiseen aikaan. Älä siis anna periksi liian aikaisin, vaikka taivas onkin vaalentumassa kesää kohti.
Viimeksi kun vein putken pihalle kokeilin m13 ensimmäisenä. Ilma oli erittäin hyvä, horisontissa vähän pilveä luulen että pystyin havaitsemaan M13:ssa "mersun merkin" ainut miinus oli puolikuu ja kevään tuoma valo Harsosumua en muistanut kokeilla eikä varmaan olisi näkynytkäänvalon takia :cry:. Ei varmaan enää toukokuun puolella kannata sitä yrittääkkään. Taivaaalla on sen verran paljon valoa kesä kuluu mukavasti välineitä huoltaessa ja kirkkaimpia planeettoja sekä kuuta havaittaessa. Jos oikein muistan niin harsosumu on lähes zeniitissä syksyllä, niin silloin vain celestron pihalle ja moottorit vinkumaan! :cheesy: Kiitos pekka ja marko vinkeistä joskus tuntuu että on nähnyt jo kaikki taivaalta, mutta kun avaa messierin luettelo -kirjan niin jo muuttuu ääni kellossa. Kokeilin never linkkejäsi, erittäin mielenkiintoisia! olisiko joillain muillakin sosituksia kirjoista kuin laurilla. Kyllähän noita kirjoja on tullut vastaan, mutta pitäis vaan muistaa nimiä .