Planeettaputki

[Timpe]

Onko Tane sitä mieltä että linssi olisi paras kun näin valosaasteessa ryvetään. 200mm peilillä minusta jotenkin tuntui että juuri tuo valosaaste teki häiriöitä kuvaan. Muistan varsinkin kun Jupiter oli matalalla niin se oli ihan kaoottista eikä siitä juuri keltaista kummenpaa irronnut vaikka kokeili pientä ja isoa suurennosta.

En nyt muista tuliko tähän jo vastattua, mutta valosaasteesta ja putken koosta voisi mainita pari sanaa. Tässähän on ratkaisevaa okulaarista tulevan lähtöpupillin koko ja tähän vaikuttaa käytetyn kaukoputken apertuuri (välillisesti suhteessa sen polttoväliin tietty). Lähtöpupillin kaava on tässä:

  putken aukko (esim. 200mm)
-------------------------------   =   lähtöpupillin koko okulaarissa 4 mm (= 200mm / 50)
putken suurennus (esim. 50x)

Jos lähtöpupillin koko ylittää tuollaiset 4...5mm niin, se vaalentaa taustataivasta jopa niin paljon että esim. himmeä sumu häviää näkyvistä valosaateisen taustataivaan hehkuun. Jos vaihdat tuohon 200mm apertuurin tilalle esim. 100mm apertuurin ja putken suurennus pysyy samana (50x), muuttuu myös lähtöpupillin koko pienemmäksi (100mm / 50 = 2mm). Tällainen 2mm lähtöpupillin antama kontrastikas näkymä tummentaa jo jonkin verran taustataivaan hehkua ja näin itse kohde näkyy paremmin tummempaa taustataivasta vasten.

Silmän iriksen maksimihalkaisija täysin pimeässä on 6...8mm (riippuen havaitsijan iästä, silmien kunnosta ja hämärä-adaptaation syvyydestä), joten kaukoputkessa ei kannata käyttää sellaista suurennusta mikä antaisi suuremman lähtöpupillin kuin tuo 6-8mm lukema. Tuossa 200mm putkessa tämä tarkoittaisi esim. 200mm / 7mm = 28.5x suurennusta. Valosaasteisen taivaan alla silmän iris ei välttämättä laajene edes 5mm kokoon, jolloin suositeltava minimisuurennus olisi 200mm / 5mm = 40x.

Kuvanlaatuun tällä lähtöpupillin koolla ei ole vaikutusta, jos unohdetaan silmän virheet kuten astigmaattisuus (jota esiintyy eniten suurella iriksen halkaisijalla ja vähiten alle 1mm halkaisijalla). Tämä selittää samalla sen, miksi monet silmälasinkäyttäjät voivat katsoa planeettoja suurella suurennuksella ilman silmälasejakin ja nähdä ne terävinä (tarkennuslaitteella saadaan korjattua katsojan liki/kaukonäköisyys ja suuri suurennnus antaa luonnollisesti pienen alle 1mm lähtöpupillin). Tuosta lähtöpupillin koosta vielä, että muistelen lukeneeni että jokin 0.6 - 0.8mm lähtöpupilli olisi optimipiste planeetan yksityiskohtien näkemiseen. Alle tämän, niin silmän sisäiset virheet (ns. floaters) alkavat häiritsemään kuvassa. Käytännössä seeing määrittää suurimman käytettävissä olevan suurennuksen ja jos suurennusta on liikaa suhteessa seeingiin, tulee " Muistan varsinkin kun Jupiter oli matalalla niin se oli ihan kaoottista" tapaisia ilmiöitä. Toinen syy tuohon ongelmaan olisi sisäiset putkivirtaukset ja puutteellisesti jäähtynyt pääpeili, joka kiehuttaa kuvan pelkäksi värimössöksi.

[mistral]

Samasta asiasta kuin Timpe, heitän yhden välikommentin. Jos on 100mm apertuuri ja sillä katsoo 100x suurennoksella, on taustataivas melko tumma. Yhtä tumma se on jos katsotaan 200mm/ 200x putkella. Tai 300mm/300x putkella.

Eli ei suurempi apertuuri vaalenna taustataivasta jos suurennos kasvaa samassa suhteessa.

[ALhi]

Samasta asiasta kuin Timpe, heitän yhden välikommentin. Jos on 100mm apertuuri ja sillä katsoo 100x suurennoksella, on taustataivas melko tumma. Yhtä tumma se on jos katsotaan 200mm/ 200x putkella. Tai 300mm/300x putkella.

Eli ei suurempi apertuuri vaalenna taustataivasta jos suurennos kasvaa samassa suhteessa.

Jos peilin halkaisija kasvaa 100 millistä 200 milliin, peilin valonkeräyskyky ei kaksinkertaistu vaan noin nelinkertaistuu.

[pappa]

Tänään tuli illalla ilmoitus TS:ltä, että lähetys on tapahtunut. Loppui levoton hae postit näplääminen Kätevää kun kotimaisella kielellä UPS järjestelmä vielä antaa vihjeen mahdollisesta ja oletetusta saapumispäivästä. Maksuohjeet sekä ilmoitus kuljettajan yhteydenotosta ennen luovutusta.

[mistral]

Jos peilin halkaisija kasvaa 100 millistä 200 milliin, peilin valonkeräyskyky ei kaksinkertaistu vaan noin nelinkertaistuu.

Totta, mutta kohteenkin pinta-ala nelinkertaistuu. Eli kun nelinkertainen fotonimäärä levitetään neljä kertaa suuremmalle pinta-alalle, säilyy pintakirkkaus samana. Ja koska valosaasteen pintakirkkaus säilyy samana, näyttää taustataivaskin yhtä tummalta.

[pappa]

Kuski soitti 15 minsaa ennen toimitusta, sitten vaan tutkimaan mitä paketti sisältää. Kasaus ja näin päästiin maaliin, ei kun odottamaan kelejä. Jos joku pähkäilee että kannattaako tälläinen ostaa niin voin sanoa linkkimaston kärjen ja käsituntuman perusteella, että kannattaa. Jämerä perushärveli planeettain ja aurikokunnan kohteiden katseluun. Okulaarit ei koskaan ole mitään hotspottia putken mukana, mutta yllättävän laadukas 25mm on, 10mm en kokeillut mutta kyllä silläkin varmaan katselee. Pari parempaa kuitenkin tulee kunhan taas saa sitä pätäkkää.

Linssiputki ketjussa perustin säikeen sille, siellä voi katsella kuvia paketista valmiiseen laitteeseen muutamilla yksityiskohdilla.

[Lithos]

Omalla tavallaanhan sitä voi miettiä että refraktorit ovat huonoja planeettahommissa koska apertuuri on aina niin kovin pieni mutta toisaalta kun optiikka on hyvää niin saa sillä apertuurilla aikaankin:

http://www.youtube.com/watch?v=6xM9VVfCwLI&feature=youtu.be

Tuossa mallia 13 senttisellä linssiputkella, mutta tosin kun aukko on 130mm ja merkki Takahashi niin on siihen kyllä sitten uponnut sitä rahaakin. Mutta ei tuo mitään huonoa jälkeä ole perus Toucamilla kuvatuksi. Onnellinen olisin jos joskus tuollaisen hyvän 130mm apokromaatin raskisin laittaa.

[einari]

No kyllä tuollaista jälkeä on tullut nähtyä ihan samankokoisella Mak-Cass-putkellakin otettuna.

[Lithos]

Se olisi toiveissa, kotirauhan rikkoutumisen pelossa tuli sellainen tuossa hommattua pitkän putken sijaan. Ja taitaa se olla tässä touhussa kuitenkin niin että keli on se joka vie ja havaitsija vikisee, joten hyvä paikka / kärsivällinen kyttäys merkkaa suhteellisesti eniten. Minulla on ympäroivien talojen vuoksi suhteellisen surkea parveke seeing.

Silti kyllä himottaa tuollainen takahashi putki ja EM2 :p

[pappa]

En löytänyt mistään Zeissin astro sovitetta, sen hinnalla uusi oku. Nyt sen puoleen pitäisi olla paljon valitettavaa.

[HTö]

     Tuolta löytyy ainakin jotain Zeiss-sovitetta (kysäisepä Teknofokuksesta): http://www.baader-planetarium.de/sektion/s25/s25.htm

     HTö

[pappa]

Tänään eli alk. 8.11 Jupiterin first light ja upea kokemus. Telescop simulator ei tee mitään oikeutta näkymälle ja havainnon koolle. Komeasti hieman kehnommassakin seeingissä pilvivyöt ja sivusilmällä myrskysilmä. Kuut veitsen terävät ja oikein mukavasti. Kyllä tällä putkella ja okulla katselee sen mitä jäljellä on. Parasta antia mitä tähän mennessä olen omilla laitteilla irti saanut.

Muok: Luonnostelin näkymää, tässä töherrys viimeyöltä.

[Reijo Teränen]

Pitääkö vaihtaa putki kun mistään ei löydy T2 renkasta joka sopisi Presser Plutoon,,,vai löytyykö ?  Tarkoitus olisi  saada kamera kiini putkeen .

[einari]

Tarkoitatko kameralla kenties digijärkkäriä ?
Jos tarkoitat niin silloin tarvitset kamerakohtaisen T-sovittimen ja kuvatasosovittimen.
http://www.teknofokus.fi/Astro/Tkuvaus.htm

Ja sitten sopii toivoa että Plutossa on tarkennusvaraa riittävästi.

[Reijo Teränen]

Kiitti Einari, ei ole tarkennusvaraa riittävästi , Täytyy miettiä uuttä putkea .