Kuulin menneenä kesänä mielenkiintoisen silminnäkijä havainnon mahdollisesta meteoriitin putoamisesta lampeen Hirvensalmella Mikkelin eteläpuolella,nopeasti referoiden kertomus meni näin:
Henkilö oli rakentamassa taloa Purulammen rannalla n 60 m rannasta,aika oli 5.5.1996 ja klo oli 13.05,sää kirkas,kun hän havahtui kovaan ääneen,pamahdus,räsähdys,hiljaisuus.Henkilö oli näkevinään jotain kuin harmaa viiva taivaalta alas lampeen.Henkilön mentyä katsomaan rantaan näki hän heti lammessa uuden avannon n 5 m rannasta,avannon halkaisija n 10 cm ja avanto oli lisäksi vaahtoinen.Hän arveli että kyseesssä oli meteoriitin putoaminen lampeen.Hän oli myöhemmin käynyt paikalla mittailemassa ja kuvaamassa ja syvyyttä oli paikalla n 2 metriä jonka jälkeen oli n 2m mutaa ennen kovaa pohjaa,va-kuvauksen mukaan pohjalla oli-mustaa mutaa-.
Kävin paikalla kuvaamassa nyt syksyllä mutta valitettavasti sukellustutkimus jää ensikesään vesien taas lämmettyä.Sukellustutkimus ei sinänsä ole ongelma mutta vedenlämpötila kylläkin:).
Paikalla käydessäni mieleen tuli muitakin selityksiä ilmiölle,pikkupoikien pommipila,metaaniräjähdys?,jotakin on pudonnut jostain lentokoneesta tai mitä tahansa.
Lisää tietoa on odotettavissa kunhan joku käy lammen pohjassa tarkistamassa mahdollisia jälkiä.Minkälaisen äänen päästää meteoriitti joka putoaa vedenpintaan?Onko muita mahdollisia selitysmalleja?Henkilö oli raportoinut ilmiöstä ainakin Eskolle.
PS:laittaisin kuvankin putoamispaikasta mutta miten 1 megan kuva pienennetään 400 kiloseksi..
Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 14.10.2012, 11:28:25
PS:laittaisin kuvankin putoamispaikasta mutta miten 1 megan kuva pienennetään 400 kiloseksi..
Windows 7:n vakio-ohjelma "Paint" osaa pienentää kuvan kokoa alle 1000 pikseliin leveämmältä sivultaan ja kun tallennat sen jpg-muotoon, olet varmasti alle tuon rajan.
Juu, kyseinen henkilö on ollut yhteydessä sähköpostilla, tämän vuoden tammikuun aikana.
( Tapahtumavuosi heittää yhdellä tuosta eli aiemmin kertoi 1995, mutta se ei ole tässä oleellinen asia.)
Ei kai liene mitenkään vakuuttavaa että kyseessä olisi meteoriitti, mutta mielestäni on otettava huomioon että voisi ollakin.
Eiköhän tällainen (tässä vaiheessa kuviteltu) jäähän ikeytyminen kuuluisi lähistöllä melkoisena rysäyksenä, mutta niin kai kuuluisi myös jos muusta syytä avanto äkkiä syntyisi.
Lähelle putoavasta kohtalaisen kokoisesta meteoriitista voinee kuulla loppuilmalennon aiheuttaman viuhunan, ennen jäähän iskeymää, mitä tässä ei kuultu, mutta ei voine siitä paljoa päätellä. Yliäänipamauksesta olisi voinut jotain kuulua ennen putoamista, mutta useinkin ihan putoamisaikan lähellä ei ehkä kuulu ollenkaan.
Tilanne on jäänyt kertojan oman tutkinnan varaan. On siis mm vedenpitävällä kameralla (muistaakseni) avannosta "katsonut", mutta lähinnä totesi mutaisen pohjan.
Sen kokoinen meteoritti (jäässä ensin ja sitten) parimetrisessä vedessä pysähtyisi melkein niin että lopussa vajoaisi jokseenkin samalla nopeudella kuin jos olisi pinnalta pudotettu. Siten riippuu pohjamudan pehmeydestä miten siihen uppoaa, vaiko ei.
Kivimeteoriitti (eri tyyppisetkin, monet kai ainakin) kyllä kohtalaisella todennäköisyydellä jään pintaan osuessaan hajoaisivat palasiksi. Olisi jo kannatanut alun perin tutika hyvin avannon ympristö mahdollisesti roiskuneilta ehkä pieniltä sirpaleilta.
Eli, jos oli meteoriiti niin pohjassa sattaa olla useita pienehköjä, mikä olisi otettava etsinässä huomioon.
Jos vaan suinkin on mahdollista enemmälti tutkia, niiin kyllä mielestäni kannattaa järkevissä rajoissa yrittää.
Eli ihan kiva marsil81, jos voit avustaa tämän tapauksen selvittämisessä
Yksi tapa yrittää olisi vahvalla magneetilla narun tai kepin päässä, josko kuviteltua isompaa tai pienempää fragmenttia tarttuisi. Nyt en kyllä hetimiten muista oliko ko henkilö tällaista jo yrittänyt.
Tähän "kertomukseen" lähetti aikoinaan myös oman kommenttinsa Jarmo Moilanen (mm kokemuksiaan jäältä kuuluvista äänistä ja jostain todellisesta lähiputoamishavainnosta), mutta en rupea niiitä tässä ilman lupaa toistamaan. Hän voi tässä itse kommentoida, jos katsoo aiheelliseksi.
(
Tulipallotyöryhmällä on tiedossa tapaus jossa kolme henkilöä aurinkoisena päivänä (tämä sulan kelin aikaan) kuuli ensin "ulinaa" ja ainakin kaksi näki ilmassa kun äkkiä putosi ja yksi näki roiskeet matalassa järven lahdessa järviruoikossa tuskin sadan metrin pässä. Paikalla on yritetty etsiä parikin kertaa ja "paras löytö" oli kaulushaikaran pesä jossa muistaakseni kaksi munaa. No se kaulushaikara ei ilmeisestikään liittynyt putoamistapahtumahavaintoon, vaikka sellainekin mahdollisuus jossain vaiheessa kävi mielessä. Tätä olemme pitäneet todennäköisenä meteoriitin putoamisena, mutta ei tämäkään varma sellainen tapaus ole.
)
Esko
Kiitos kommenteista,sukellustutkimus paikan päällä onnistuu ilman suurempia ongelmia(sattuu tuo sukeltelu olemaan toinen harrastukseni),jos siellä on jotain niin paikalla on toimittava harkitusti ettei satu hävittämään mitään tiedonmurusta (tai meteoriitin-),tarkotukseni oli jo tänä kesänä tutkia pohja mutta vedet kerkes kylmetä liikaa..
Tarkemmin mietittyäni en julkaisekaan kuvaa paikasta koska siitä pystyy tunnistamaan paikan,olkoon rauhassa uteliailta...(i hope you understand:))..jos sinne pohjaan on levinnyt jotain "oleellista" niin siellä tarvitaan rikosetsivän hermoja ettei mitään menetetä..viimeistään ensi kesänä on odotettavissa lisävalaistusta asiaan jos en keksi vielä tänä syksynä jotain uutta:)
Suoritin tänään ja eilen alustavia tutkimuksia paikalla,hakkasin jäähän avannon tuuralla ja kuvasin pohjan n 2 m:ssä va-videokameralla jossa mukana tehokas sukelluslamppu.Pohja oli tasaista mutapohjaa mutta pohjassa näytti olevan pieniä reikiä kymmenittäin,kuin sormella olisi tökitty,halkaisjaltaan sentti pari.
Tänään tein omatekoisen näytteenottimen riuùsta johon kiinnitin nippusiteillä polkupyörän metalliverkosta tehdyn kuljetuskorin ja sillä harasin pohjasta näytteitä pinnalle,siis korillinen mutaa!,huljutin avannossa siitä mudan pois ja kaadoin sisällön hangelle jossa paljain sormin etsin siitä mahdollisia kivensiruja.Nostin n 30 korillista tavaraa pohjasta ennenkuin oli pakko lopettaa kun sormet meni tunnottomiksi jäisestä vedestä.Ja tulos:ei mitään!Ei kivensiruakaan.
Nollatulokseen voi olla monia syitä;olin hieman väärässä paikassa,silminnäkijä muisti paikan epätarkasti,nostotekniikkani ei ollut paras mahdollinen,sirut voi olla paljon syvemmällä,mahd.meteoriitti on hajonnut täysin osuessaan veteen tms.Mutta tutkimukset jatkuu kaikesta huolimatta:)
En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta... Epäilen että tässä tapauksessa on yhdistetty kaksi asiaa joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Jotain on kuultu ja ehkä nähtykin. Sitten on huomattu avanto ja yhdistetty ne toisiinsa. Ilman että sille olisi mitään todellista syytä. Tämä on yllättävän yleistä. Aivot tekevät hätäisiä tulkintoja yllättävissä tilanteissa.
10 cm siisti avanto? Kehotan kokeilemaan millä voimalla 6-8 cm läpimittaisen kiven tai rautakappaleen saa jäästä läpi (vaikka toukokuun alun sohjoisesta jäästä). Ja millaista jälkeä siitä syntyy. Aito meteoriittiavanto tuskin on siisti reikä jäässä. Se muistuttaa enemmänkin räjähdysavantoa. Kyseessä kun on kappaleen iskeytyminen jäähän (tuon kokoisella kappaleella nopeus yli 150 km/h). Kyseessä ei ole porautuminen tai sulaminen jään läpi.
Meteoriittien tekemiä avantoja ei tunneta monia. Sillä harvoin meteoriitti edes läpäisee jään. Lähes kiloisia meteoriittikappaleita on löydetty lojumassa jäältä (esim. Luotolax). Ilmeisesti ainoa varma meteoriittin tekemä avanto mikä tunnetaan oli Bjurbölen meteoriitin avanto Porvoon edustalla. 328 kilon meteoriitti (läpimitta vajaa metri) meni rysähtäen läpi puolimetrisestä jäästä. Jäämurskan täyttämä avanto oli 4x3 metriä ja jää oli rikkoutunut 10 metrin läpimittaiselta alueelta. Avannosta lentänyttä vettä ja mutaa oli 400 m2 laajuisella alueella.
En lähde arvailemaan mikä Purulammen avannon on tehnyt. Enkä mistä äänet yms. havaintoon liittyvä on lähtöisin. Tiedot eivät riitä siihen, mutta veikkaus avannosta on pilkkireikä, jota ei ole aiemmin huomattu.
Uveavannoista pari kuvaa: http://www.somerikko.net/meteoriitit/uveavannot.html
Kiitos kommentista Jarmo,et ollut ilonpilaaja:),tutkiskelen joutessani erään silminnäkijän kertomusta ja kun tuo tapahtumapaikka on vain 30 km kotontani niin eipä tässä nyt hirmuisia suunnitelmia ole,kävin viikolla joutohetkinä penkomassa paikkaa ja tuloksena oli että pohja oli tasaista mutapohjaa ja että pohjasta ei löytynyt kivensirpaleita.Oikeastaan ainoa mitä voin enää tehdä on se että ensikesänä jonain sopivana ajankohtana käyn sukeltamassa paikan(2 m syvyyttä) olisko siellä mitään muita jälkiä..jos ei niin ..sitten ei voi mitään,ainakin on tehty mitä voitu.
Muistaakseni silminnäkijä kertoi että paikalla oli sulaa mutta edellisenä yönä oli oli tullut ohut jääriite,muutamia millejä.
En uskalla arvailla mitä oli paikalla tapahtunut,voi olla että tapahtuma jäänee selvittämättä..
Tuli mieleen olisko alueella ollut ukkoskuuro tuolloin,salaman pamaus..ja avanto jäässä jolla ei olisi mitään tekemistä asian kanssa..
Tämä on vain tälläistä pitkän pilvisen kauden ajantäytettä kun taivaalla on vain pilvimössöä.. :smiley:
Lähtökohtaisestihan kaikki epäillyt meteoriittitapaukset olisi hyvä tarkistaa jos järkevissä puitteissa mahdollista. Eli sikäli olet ihan oikein menetellyt. :grin:
Käy ostamassa muutama voimakas neodyymimagneetti ja liitä ne haravan tapaisesti riviin. Lakaise sellaisella varovasti pohja. Suurimmassa osassa (noin 90%) meteoriitteissa on sen verran rautaa että tarttuvat hyvin magneetteihin. Myös valtaosa kivimeteoriiteista tartuu voimakkaaseen magneettiin hyvin kiinni. Rautameteoriitit jopa pomppaavat ilmaan voimakkaan magneetin lähellä.
Jos mutaa on syvästi, kymmeniä senttejä tai muutama metri, mahdolliset kivet ovat luultavasti painuneet mudan alle. Joten silloin homma vaikeutuu eikä siihen ole oikein keksitty hyvää keinoa miten syvän mudan seasta helposti löytäisi meteoriitin.
Varoitus voimakkaisiin neodyymimagneetteihin liittyen: Moni on litistänyt sormenpäänsä neodyymimagneettien väliin kun on oltu huolimaton. Nostovoima (ja puristusvoima kahden magneetin välissä!) on kiloista jopa kymmeniin kiloihin magneetin koosta riippuen. Jostain löysin taannoin erikokoisia pyöreitä neodyymimagneetteja joissa on sopivasti ruuvireikä keskellä. Eikä magsaneet paljoa.
Itse olen taivaskamerani kanssa käyttänyt näitä (http://www.clasohlson.com/fi/Neodym-magneetti/Pr310564000) magneetteja (taisi olla keskimmäinen koko). Helppo kiinnittää ruuveilla ja ovat varsin voimakkaita; neljällä pysyy valvontakamerakotelo kameroineen ja optiikkoineen tukevasti kiinni ikkunalaudassa.
Tuosta huuhtomismenetelmästä vielä sen verran, että siinä varmaan painavat (pienet) kivet putoavat kyydistä ensimmäisenä ritilän raoista. Ehkä joku tiheämpi verkko, tai kullanhuuhdontatyylinen vaskoolin käyttö voisi olla varmempi tapa :-)
Vinkkinä eräältä toiselta foorumilta hyvä sivusto josta saa magneetteja erittäin edullisesti:
http://www.supermagnete.de/eng/
Tuota olisi tarkoitus tilata ja tehdä ensi kesäksi oma meteoriitin "poimuri"...
Kiitos kommenteista
Tarkistin korin verkon silmäkoon ja se on 4mm kertaa 4mm joten kyllä siihen olisi pitänyt jotain tarttua..
Tuo Panun ehdottama vaskaus olisi varmasti tehokas menetelmä mutta tutkittava alue on n 10m kertaa 10m ja mutakerros on n 2 m metriä paksu joten mutaa olisi vaskattava n 200 kuutiometriä..täytyisi varmaan olla helpompikin konsti..:)
Olisikohan imuruoppaus hyvä juttu..
Tuohon magneettijuttuun täytyy perehtyä tosissaan,näyttää venäläisetkin käyttävän sitä..
Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 23.02.2013, 21:11:04
Tuohon magneettijuttuun täytyy perehtyä tosissaan,näyttää venäläisetkin käyttävän sitä..
Magneettien käyttö on aina suositeltava keino tarkistaa epäilty paikka.
Lähes 80 % pudonneista meteoriiteista tarttuu magneettiin. Niistä 35 % (raudat, kiviraudat ja H kondriitit) erittäin hyvin, 31 % (L kondriitit) hyvin ja 7 % (LL kondriitit) hiukan heikommin. Lisäksi vielä lopuista löytyy tapauksia jotka tarttuvat magneettiin (jopa eräät hiilikondriitit).On myös tilastoja joissa on mukana myös löydöt ja niissä magneettiin reagoivat meteoriitit edustavat jopa hiukan yli 90 % meteoriiteista.
Kaupallisiakin magneettikeppejä meteoriittien etsintään on toki tarjolla: http://www.meteoritestick.co/
Jos haluaa maksaa yli 100 taalaa...
PS. Kiven tarttuminen magneettiin ei tarkoita että kivi on meteoriitti. Myös moni maapallon kivi tarttuu magneettiin.
Kävin tänään sukeltamassa paikanpäällä ja ottamassa ensimmäisiä valokuvia,näkyvyys veden alla oli alle 1 metri,jotain humusta oli tolkutomasti,pohjassa oli puolen metrin kerros kirkkaampaa joten kuvasin sukelluskameralla "sokkona" pohjan suuntaan ja osa kuvista näytti onnistuneen jotenkin.
Alustavasti kuvat läpikäytyäni ei erottunut mitään erikoisempaa,vain tavallista mutapohjaa mutta kunhan kerkeän niin käyn kuvat uudestaan läpi..
Sukelsitko laitteilla? On varmaan vaikeaa kartoittaa pohjaa ikäänkuin "ilmakuvauksella", eli koostamalla iso panoraama laajasta alueesta.
Tässä muuutama näkymä pohjasta,kuvat otettu n 1.7 m:m syvyydessä olevasta pohjasta.Kaikki kuvat otettu 5 m:n säteellä ilmoitetusta paikasta Kodakin sukelluskameralla.
"ilmakuvan " ottaminen pohjasta olisi sitä oikeaa tutkimusta mutta en ole vielä keksinyt systeemiä miten kuvilla katetaan jokainen kohta pohjasta yhden kerran..onko kellään ideoita,saattaa olla harrastelijalle kohtalaisen vaativa tehtävä..
Nämä kuvat otin snorklausvälineillä;märkäpuku,maski,räpylät,..
Joissain kameroissa on intervallikuvaus. Laitetaan kamera kuvaamaan vaikka kerran sekunnissa ja liikutetaan sitä sopivaa tasaista nopeutta suoraan alas kuvaten. Liikuttamiseen ei tarvita välttämättä edes sukeltamista vaan kuvaamisen voi tehdä esim. veneestä käsin.
Kuvia tulee paljon, mutta pohja tulee katettua melko hyvin. Liikuttelunopeudesta riippuen intervallia voi säätää pitemmäksi jos meinaa tulla liikaa päällekkäisyyttä kuviin. Mutta päällekkäisyys on oikeastaan hyvä asia. Optimaalista olisi sellainen hiukan reilu puolikuvaa päällekkäin. Silloin jokaisesta kohtaa tulisi kuva kahdesta pisteestä ja kuvista voi muodostaa stereokuvan tarkempaa tutkimista varten. Näinhän tehdään vieläkin mm. karttoja laadittaessa ilmakuvauksen avulla. Jos ei halua stereokuvia niin intervallia voi pidentää niin että kuvat menevät vain hiukan päällekkäin.
Ongelma on lähinnä liikuttelunopeuden tasaisena pitäminen jos ei ole käytössä moottorivenettä jolla se onnistuu paremmin.
Miten, olisiko kaikuluotaimesta apua ?
Mitähän mahtavat maksaa ?
Jos on mutaan painunut, kuten luultavasti on, jos sinne on meteoriitti pudonnut, niin tuskin on tavallisesta kaikuluotaimesta apua. Maatutkasta todennäkööisesti olisi vaikkapa jään päältä talvella ja taitaa veden pinnaltakin toimia. Ja jos olisi magnetimetri jolla pohjan kartoittaisi niin voisi olla parhaasta päästä apuväline.
Esko
Eskon ehdottama magnetometri toimii kyllä, mutta ovat yleensä isokokoisimpien kohteiden etsinnässä parempia. Eivät näe kovin pieniä kohteita kovinkaan syvältä.
Maatutkan ongelma on siinä että se ei kerro tarkasti mitä materiaalia näkyvät kohteet ovat. Kaikki kivet näkyvät samankaltaisina. Mutta jos keskellä mutakerrosta on ylimääräinen kivi niin se kyllä erottuu.
Garretilla on Garrett AT Pro ja Gold metallinpaljastimet. Ne ovat kumpikin 3 metriin vedenpitäviä. Eikä pelkästään kela vaan myös laitteistokotelo eli niitä voi käyttää myös sukelluksessa. Kuulokkeiden pitää silloin olla myös vedenpitävät. Ovat hiukan kalliimman puoleisia. Noin 600 euron molemmin puolin ja Gold on kalliimpi. Nuo paljastimet kuten muutkin vastaavan tasoiset kykenevät näkemään n. 70-80% meteoriiteista (myös H ja L kondriitteja). 200 gramman kivimeteoriitit tuon tason laitteet tunnistavat noin 10-20 cm päästä all metal toiminnolla.
Kiitti kommenteista,palaan niihin myöhemmin,tässä helteessä ei oikein jaksa ajatella..:),muutama kommentti kuitenkin.
Talven huonoissa olosuhteissa otetuissa kuvissa näkyi pohjassa olevia "reikiä",kun muutamaa katseli läheltä,nenä pohjamudassa kiinni niin erottui että ne olivat syntyneet vuosien mittaan pohjaan ristikolleen kasautuneista heinistä jotka olivat pikkuhiljaa alkaneet kasvaa umpeen humuksesta ja levien kerrrostuessa niiden päälle,suurimmat "aukot" näkyivät vielä reikinä,näin siis muutama otos..
Olin jostain lukevinani että avaruudesta veteen putoavat kivet hidastuvat hyvin nopeasti tavalliseen vajoamisnopeuteen,jos näin on niin olisi erittäin helppo simuloida pohjamutaan osuneiden kivien jättämiä jälkiä..täytyypä käydä taas järvellä..
Vieläkin suosittelisin tilaamaan tuolta saksasta tehokkaan magneetin jolla voisi sitten käydä veneestä käsin tuota paikkaa. Jos pohja on oikein mutainen niin virittämällä magneettiin lisäpainon saa sen uppoamaan syvemmälle.
Magneetit ovat aina hyvä ja usein toimivakin vaihtoehto näissä vedenalaisissa etsinnöissä.
Jos ei muuta niin mikrometeoriitteja voi keräillä niistä sitten jälkikäteen. Mikrometeoriitteja kertyy maanpinnalle ~0,2mm kappale / neliömetri / vuosi. Eli jos useamman vuoden mutapohjaa tonkii magneetilla niin väkisin joku tuollainen löytynee. Niiden tunnistaminen onkin sitten ihan oma taiteenlajinsa. Käytännössä kaikki pyöreät ja sulaneet ovat mahdollisia mikrometeoriitteja.
Niistä kiinnostuneille linkki: https://www.facebook.com/micrometeorites
Vesi on 1000x tiheämpi väliaine kuin ilma, joten vastuskin on 1000 kertainen. Hyvin nopeasti ne hidastuu veteen osuessaan.