Järkkärin modauksesta on valmistajilla ja myös täällä foorumissa erilaisia käsityksiä siitä, pitääkö tilalle asentaa joku toinen lasilevy tai sitten ei mitään.
Nyt olisi kiva kuulla modauksen tehneiltä ja käyttäjiltä, mikä on viisasta, jos kameraa käytetään modauksen jälkeen vain tähtikuvauksessa. Tarvitaanko modauksen jälkeen enää suotimia valosaaste tai muuhun tarkoitukseen.
Tarkoitin yleensä järkkärin modausta punaiselle valolle.
Mikäli haluaa maksaa pelkästä Baaderin suotimesta noin 100 €, niin voi sen sinne kennon eteen asentaa, tällöin infrapuna leikaantuu pois, autofokus toimii, ja kaikki Canon alkuperäiset objektiivit tarkentuu äärettömään. Asennus vaiheessa kennon ja sen suotimen väliin saattaa jäädä pölyä, eikä sitä saa pois muuta kuin uudelleen kameran avaamalla.
Canon 5D Mark II vaatii sen suotimen senkin takia, koska sulkimen raudat heijastaa kennolle ylimääräistä valoa pitkässä valotuksessa, ( ne raudat voi kyllä peittääkkin. )
Minä olen kuitenkin monesti sen baaderin suotimen jättänyt kennon edestä pois, siirtänyt kennoa hieman eteen päin, ja laittanut aina tarvittavan suotimen peilikotelon eteen, tällöin se suojaa myös kennoa polyyntymästä. Infrapunaa leikaavaa suodinta ei tarvitse jos kuvaa vetysumuja Baaderin 7nm h-alpha suotimella, koska se leikkaa myös infrapunan pois, tällä suotimella esim. tv.n kaukosäädin vilkuu suurinpiirtein samoin kuin alkuperäisellä Canon filtterillä.
UHC suodin päästää taas infrapunaa läpi, mutta jos kuvaa hyvin laajoja kohteita niin se ei juurikaan haittaa, pitkillä poltoväleillä saattaa tulla huonomilla objektiiveilla myös muita ongelmia, tarvittaessä voi sitten laittaa infrapunaa leikaavan suotimen objektiivin suodin aukkoon.
Päiväkuvauksissa sitten infrapuna leikaava suodin on vältämätön, koska kasvillisuus heijastaa auringon valoa ja se fokusoituu ihan eripaikkaan kennolla mikäli infravaloa leikaavaa suodinta ei ole mukana, ja tietenkin värit menee väärin.
Veijo T
Jos baaderin filtterin asentaa sinne kennolle sitä varten ettei halua infrapunaa, niin siinä on sellainen pieni haittatekijä, että se suodin ei tee mitään blokatakseen sitä.
Mikäli kamera tosiaan menee vain tähtikuvaukseen, niin nykytietämyksen valossa ottaisin kennolta kaikki filtterit pois ja sitten huolehtisin muiden filsujen avulla että infrapuna tulee blokatuksi jossain kohtaa. Mahdollisia kohtia ovat esim. peilikotelon etuosa (Astronomikin CCD-merkatut clippifilsut), 2" filtteri okulaariholkin adapterissa, SC-kierteinen filtteri esim. Celikoiden perässä tai sitten heliopanin 72mm digital-filtteri objektiivin etupään kierteissä.
40D:n kennoa ei tarvitse siirrellä mihinkään koska tarkennuksen voi tehdä livekuvalla.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 07.10.2011, 20:41:15
40D:n kennoa ei tarvitse siirrellä mihinkään koska tarkennuksen voi tehdä livekuvalla.
Tarkennus onnistuu mikäli säätövara objektiivissa riittää, mutta kaikki objektiivit ei välttämättä enää tarkennu äärettömään, minulla ei sellaisia ongelmaa ole kun olen ne rautasahalla katkaissut ja lyhentänyt.
Veijo T
Totta vieköön. Muistankin että täysin suotimettomassa 350D:ssä ei voinut käyttää Peleng-kalansilmää koska tarkentui kennon eteen ja peilikotelon edessä olevan suotimen kanssa kennon taakse, vaikka miten käänteli rengasta. Pidemmillä rööreillä lie enemmän pelivaraa.
Kiitoksia vastauksista.
Toisessa järkkärissäni 300D ei ole elävää ikkunaa, joten se ei tule kyseeseen. Minun tarkennustaidoillani on vain yksi tapa, eli Bahtinovin maski ja live- ikkuna. Maksoin tuosta 40D:stä aikoinaan sievoisen summan, joten sen voisi jättää ennallen ja etsiä, jos jollakin olisi ylimääräinen modattu live- ikkunalla varustettu Canon. Se on sitten luojassa, miten modaus on tehty. Kun omistaa Newtonin lisäksi OR102/750 mm linssiputken, olisi tosi paikallaan, jos kamerassa olisi vielä kääntyvä ikkuna. Tuskin niitä on vielä modattuna myynnissä.
Suomesta voi olla vaikeampi löytää valmiiksi modattua kameraa mutta jos kääntää katseensa ulkomaan astromyyntifoorumeille niin siellä niitä näkee.
Käytetyn 450D:n hintaluokka on näköjään 250-300 euroa huuto.netissä. Ottaisin itse sellaisen, ensimmäinen livekuvalla varustettu kuluttajasarjan kamera ja siten tänä päivänä halvin käytettynä. Myös 1000D on samassa hintaluokassa, jostain foorumilta (www.digicamera.net) voi löytyä halvemmallakin.
Eipä tuossa kovin suurta hintaeroa sitten ole uuteenkaan. Jostain mainoslehdestä taisin bongata pari päivää sitten plussakorttitarjouksena Eos 1100D kit oli 349 euron hintalapulla myynnissä. Tosin kyseessä lienee sen verran tuore malli ettei sitä vielä juuri ole modailtu missään.
Ja karkaa jo alkuperäisestä aiheestakin aika kauas mutta menköön.
Nyt on Canon 40D:n modaus tehty erään foorumin jäsenen toimesta. Kaikki lasit kennon edestä on poistettu ja fokuskin on saatu kohdalleen.
Modauksen jälkeen on käytössä tällä hetkellä suotimet: a) Baader UV/IR cut/L 2", b) Astronomik CLS-clip, c) Baader UHC-s 2" ja d) Neodymium Moon & Skyglow 2". Millä yhdistelmillä olisi parasta kuvata 1) galakseja ja muita saman valon kohteita ja toisaalta 2) sumuja. Tavoitteena olisi käyttää pääasiassa ISO 800 herkkyyttä ja osavalotusaikoja taustataivaan valoisuuden, suotimien ja kohteen mukaan. Sää ei ole todella suosinut kokeiluja nyt.
Kolmantena kysymyksenä olisi oikean valkotasapainosäädön ( mukautettu -) tekeminen ja siinä ja kuvauksessa käytettävä värilämpötila. Kun on aivan uusi asia, niin kaikki apu olisi tarpeen.
Lainaus käyttäjältä: TuRe - 04.01.2012, 11:32:26
Nyt on Canon 40D:n modaus tehty erään foorumin jäsenen toimesta. Kaikki lasit kennon edestä on poistettu ja fokuskin on saatu kohdalleen.
Modauksen jälkeen on käytössä tällä hetkellä suotimet: a) Baader UV/IR cut/L 2", b) Astronomik CLS-clip, c) Baader UHC-s 2" ja d) Neodymium Moon & Skyglow 2". Millä yhdistelmillä olisi parasta kuvata 1) galakseja ja muita saman valon kohteita ja toisaalta 2) sumuja. Tavoitteena olisi käyttää pääasiassa ISO 800 herkkyyttä ja osavalotusaikoja taustataivaan valoisuuden, suotimien ja kohteen mukaan. Sää ei ole todella suosinut kokeiluja nyt.
Kolmantena kysymyksenä olisi oikean valkotasapainosäädön ( mukautettu -) tekeminen ja siinä ja kuvauksessa käytettävä värilämpötila. Kun on aivan uusi asia, niin kaikki apu olisi tarpeen.
Modatun kameran kanssa on tärkeää ettei kennolle päästetä infrapunavaloa. Esimerkiksi tavallinen CLS-suodin päästää infrapunaa lävitseen, jolloin tarvitset toisen suotimen blokkaamaan infrapunaa. CLS-suotimesta on myös olemassa CLS-CCD-malli, joka huolehtii myös infrapunavalosta.
Tosiaan, mikäli tuo CLS-clippisuotimesi ei ole CCD-malli, niin siinä tapauksessa kaikkien noiden kanssa on käytettävä tuota baaderin UV/IR cuttia.
Eli vastauksena kysymykseesi,
1) galakseille ja heijastussumuille UV/IR cut + CLS tai Neodyymi (luulen että ovat aika samanveroisia filttereitä) ja
2) sumuille UV/IR cut + UHC-s.
Ja vielä yhtenä vaihtoehtona olisi moudauttaa kameraan antialias-suodatin takaisin paikalleen. Laurin mittauksien perusteella kutakuinkin täydellinen NIR-blokkeri:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=7903.msg87136#msg87136
Lainaus käyttäjältä: TuRe - 04.01.2012, 11:32:26
Nyt on Canon 40D:n modaus tehty erään foorumin jäsenen toimesta. Kaikki lasit kennon edestä on poistettu ja fokuskin on saatu kohdalleen.
Modauksen jälkeen on käytössä tällä hetkellä suotimet: a) Baader UV/IR cut/L 2", b) Astronomik CLS-clip, c) Baader UHC-s 2" ja d) Neodymium Moon & Skyglow 2". Millä yhdistelmillä olisi parasta kuvata 1) galakseja ja muita saman valon kohteita ja toisaalta 2) sumuja. Tavoitteena olisi käyttää pääasiassa ISO 800 herkkyyttä ja osavalotusaikoja taustataivaan valoisuuden, suotimien ja kohteen mukaan. Sää ei ole todella suosinut kokeiluja nyt.
Kolmantena kysymyksenä olisi oikean valkotasapainosäädön ( mukautettu -) tekeminen ja siinä ja kuvauksessa käytettävä värilämpötila. Kun on aivan uusi asia, niin kaikki apu olisi tarpeen.
Noista suotimista paras mielestäni on tuo neodymium koska se ainakin leikkaa infrapunaa, CLS on myös hyvä jos se on jo aiemmin mainittua ccd mallia (itsellä myös käytössä clippinä), nämä kumpikin käy melkein kaikkeen kuvaukseen (laajakaista). UHC-S taas käy hyvin sumuihin.
Itse käytän kuvatessa valkotasapainoasetuksena daylight (Jerry Lodrigussin neuvo http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/SETTINGS.HTM ), loppupelissähän valkotasapaino säädetään kuvankäsittelyssä.
Olen käyttänyt samaa asetusta ennen modausta sekä sen jälkeenkin ja mielestäni on toiminut kummassakin tapauksessa mutta jos joku tietää asiasta enemmän niin kertokoon.
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 04.01.2012, 20:12:26
Itse käytän kuvatessa valkotasapainoasetuksena daylight (Jerry Lodrigussin neuvo http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/SETTINGS.HTM ), loppupelissähän valkotasapaino säädetään kuvankäsittelyssä.
Valkotasapainoasetuksella ei ole mitään merkitystä kun tähtikuvauksessa käytetään kuitenkin aina raakaformaattia. Tämä sanotaan myöskin tuolla Lodrigussin ohjeessa:
LainaaIf you are shooting raw and JPEG concurrently, there is no reason not to experiment with different white balance settings since it doesn't affect the raw file.
Jos jostain ihmeen syystä haluaa hukata suuren osan datasta DS-kuvissa, niin sitten JPG-moodissa kuvatessa toki kannattaa säätää valkotasapaino kohdalleen, mutta kukapa näin tekisi?-)
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 04.01.2012, 20:12:26
Itse käytän kuvatessa valkotasapainoasetuksena daylight (Jerry Lodrigussin neuvo http://www.astropix.com/HTML/I_ASTROP/SETTINGS.HTM ), loppupelissähän valkotasapaino säädetään kuvankäsittelyssä.
Valkotasapainoasetus ei vaikuta mitään, koska kuvat otetaan rawina. Ja jos ei oteta, niin pitäisi ottaa. Daylight on kuitenkin ihan hyvä valinta sen suhteen, että kameran ruudulla kuvat näyttävät osapuilleen järkeviltä, eli puhtaasti mukavuustekijä. Kun kuvasin UHC:llä niin tuppasin heti saatuani jonkun 1-2min testivalotuksen määrittämään kameralle oman valkotasapainon sellaisesta ruudusta, jolloin tulee myös ihan järkevän näköinen esikatselukuva. Muuten ruudut olivat ihan punaisia tai ihan violetteja.
Kun kahlaa netistä tuollaisia laajoja tähtikuvaussivustoja joissa on luotettavan näköisiä, kattavia ja hyvin jäsenneltyjä ohjeita järkkärikuvaamiseen, kannattaa olla hyvin varuillaan. Lähes kaikki tuossa vuosien 2003 ja 2007 välillä nettiin tuotettu järkkärikuvausta koskeva aineisto on ihan puuta heinää. Nykyään järkkärikuvaajilla alkaa olla jo niin paljon yhteenlaskettua kokemuspohjaa että mutuohjeet alkavat pikkuhiljaa korvautua järkevällä informaatiolla.
Edit: Mutta niinkuin Panu näyttää tuolta lainanneen, Jerry on näköjään tuon asian kuitenkin huomioinut. Ylläoleva lätinä siis yleisenä ohjenuorana. :azn:
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 04.01.2012, 20:12:26
Itse käytän kuvatessa valkotasapainoasetuksena daylight. Olen käyttänyt samaa asetusta ennen modausta sekä sen jälkeenkin ja mielestäni on toiminut kummassakin tapauksessa mutta jos joku tietää asiasta enemmän niin kertokoon.
Ajatus ennen aivoja, huomasin tuon itsekin käydessäni äsken saunassa. Raakamoodissa kuvatessa ei todellakaan vaikutusta.
Kiitoksia ystävät tiedoistanne. Olin yrittänyt tehdä asiat ehkä vaikeammiksi kuin ovatkaan. Toivotaan testaussäätä vielä tämän talven aikana.