Tämä ei tähtiharrastajia lämmitä!
Linkin (https://vimeo.com/338361997) video on kuvattu 50 mm Canon objektiivilla Hollannissa. Briteissä eräs kokenut harrastaja näki näiden liihottaneen Arcturuksen läheltä kohti Neitsyttä noin 10 asteen pituisena jonona. Kirkkaus oli ehkä n. +2 luokkaa ja näkyivät n. 90 sekunnin ajan taivaalla. Puolassa nämä näkyivät (http://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=153755) myös vähän liiankin hyvin.
Tässä on vasta 60 satelliittia, kun Elonin suunnitelmissa on 12 000 satelliitin armeija (kts. yhtiön sivut (https://starlink.com/)). Sivulla olevan animaation perusteella Elon aikoo täyttää koko taivaan näillä, niin että jokaisessa n. 10*10 asteen "ruudussa" olisi arviolta 1-4 satelliittia koko ajan näkyvissä...
Ratasimulaattori: https://celestrak.com/cesium/orbit-viz.php?tle=/NORAD/elements/starlink.txt&satcat=/pub/satcat.txt&orbits=25&pixelSize=3&samplesPerPeriod=90&referenceFrame=1 (https://celestrak.com/cesium/orbit-viz.php?tle=/NORAD/elements/starlink.txt&satcat=/pub/satcat.txt&orbits=25&pixelSize=3&samplesPerPeriod=90&referenceFrame=1)
Kyllä nämä ensimmäisetkin Suomen taivaalla näkyvät, parhaimmillaan ehkä jopa 30-45 asteen korkeudessa (tässä alkuvaiheessa iltayö näyttää olevan parasta aikaa).
Jos aurinko laskee klo 18 niin milloin viimeinen StarLink menee varjoon?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.05.2019, 15:48:20
Jos aurinko laskee klo 18 niin milloin viimeinen StarLink menee varjoon?
Pikaisesti laskien 1 h 15 min - 1 h 30 min päästä.
Nyt vielä ei paljoa haittaa, mutta kunhan Elon saa ne loput 11940 vehjettään laukaistuksi, niin Suomenkin taivaalla pitäisi näkyä pari kymmentä uutta tähteä joka hetki!
Edit: Mulla tuli ajatusvirhe. Oikea aika on tuplaten tuo.
Tunteja kuitenkin saa odotella mutta onneksi viimeiset näkyy vain taivaanpallon toisessa laidassa.
Lainaus käyttäjältä: mistral - 25.05.2019, 20:50:32
Tunteja kuitenkin saa odotella mutta onneksi viimeiset näkyy vain taivaanpallon toisessa laidassa.
Toistaiseksi. Vuoden loppuun mennessä noita on taivaalla jo satoja.
Seurantaa ja näkyvyys Suomessa (rekisteröimällä saa asetettua paikan haluamakseen): https://n2yo.com/passes/?s=74001
Sitten kun näitä alkaa olla enemmän, alkaa deep-sky kuvauksessa valotuksen pituuden optimointi ja "oikeat" (satelliittien ja lentokoneiden tekemät viirut hävittävät) pinoamismenetelmät olla arvossaan!
Noiden vaikutusta on pohdittu aika monessa paikassa:
https://www.geekwire.com/2019/sightings-spacexs-starlink-satellites-spark-awe-astronomical-angst/
Moni on arvellut niiden näkyvän selvimmin aamu & iltataivaalla ja korkeudesta johtuen häiritsevän vähemmän yön aikana. Mutta katsotaan nyt.
Yllättävän paljon tuli itsellä viime kuvauskerralla satelliittien rantuja kuviin, paljon enemmän kuin koskaan aiemmin. Ehkä oli kohteen (M13) sijainnistakin johtuvaa.
Nyt on TLE:t saatavana, joten tein havainnollisen animaation. Ensi yön pimeimpänä hetkenä Starlink-satelliittienjono näkyisi Etelä-Suomen etelähorisontissa noin 25 asteen korkeudella. Vaan onko havaintokeliä?
Animaatio Vimeossa (https://vimeo.com/338722163)
Tämä sivu tuntuu näyttävän näkymisennusteet aika hyvin. Rekisteröitymällä pääset asettamaan havaintopaikan
https://n2yo.com/passes/?s=74001
Musk vakuuttelee ettei haittaa tiedettä:
https://www.teslarati.com/spacex-starlink-satellites-will-protect-science/
Tein pieniä laskelmia... Unohdetaan kaikki "pienet epäolennaisuudet", kuten Maan muoto ja pinnanmuodot, ilmakehä ja sen refraktio, yms.
Ensin pieni teoreettinen esimerkki, josta saamme yhden tärkeän apuluvun. Kuinka kaukana StarLink-satelliitti on, jos se näkyy Etelä-Suomessa sijaitsevalla havaintopaikalla A (leveyspiirillä 60 astetta) juuri pohjoisessa horisontissa? Tiedossa on StarLink:in lopullinen ratakorkeus 550 km, ja Maan säde 6370 km. Käytän tässä keskisädettä, lopputuloksen kannalta tällä ei ole niin suurta väliä. Muodostetaan kolmio, jonka kärjet ovat Maan keskipisteessä, havaintopaikalla A (suora kulma) ja satelliitissa, jolloin saamme helposti satelliitin line-of-sight-etäisyydeksi havaintopaikalta n. 2700 km. Maan keskipisteestä katsoen tämän kolmion "avautumiskulma" on 23 astetta. Periaatteessa siis satelliitti, joka kulkee pohjoisessa aika lähellä pohjoisnapaa (leveyspiirin 83 astetta yli Suomen puolella napaa), voisi juuri näkyä havaintopaikan pohjoisessa horisontissa Etelä-Suomessa (leveyspiiri 60 astetta). Tai jos se satelliitti liihottelee etelässä Välimeren yllä (leveyspiirillä +37 astetta), se voisi vielä näkyä paikalla A eteläisessä horisontissa.
Ok, kuinka matalalla (horisontin alapuolella) oleva aurinko voisi periaatteessa vielä antaa heijastuksen tästä satelliitista? Tarkastelen nyt vain suuntaa pohjoiseen tilanteen hahmottamiseksi Suomen keskiyöllä. Satelliitti on siis 83 leveyspiirillä ohittamassa pohjoisnapaa Suomen puolelta. Kun aurinko paistaa juuri Maan pintaa sivuten leveyspiirillä +74 astetta, eli aurinko on eteläisessä horisontissa leveyspiirillä +74 astetta paikassa B (Suomesta pohjoisnavan yli katsottuna "navan tuolla puolen" eli jossain Beringinsalmen pohjoispuolella) ja siten 23 astetta satelliitin takana (Suomesta katsottuna), auringon valo voi vielä periaatteessa osua satelliittiin, joka kiertää Maata leveyspiirillä +83 astetta (Suomen puolella napaa) ja tästä voi näkyä heijastus havaintopaikalla A leveyspiirillä +60 astetta (juuri horisontissa). Kun aurinko näkyy eteläisessä horisontissa leveyspiirillä +74 astetta, se näkyy zeniitissä leveyspiirillä -16 astetta. Käytännössä aurinko voi olla keskipäivällä zeniitissä leveyspiirin -16 astetta pohjoispuolella ison osan vuotta, joten tämä heijastus on periaatteessa melko todennäköinen vielä keskiyölläkin.
Ok, pistetään vähän realismia kehiin: Jos satelliitti onkin 30 asteen korkeudessa havaintopaikalta A nähtynä? Lasku on tällöin vähän hankalampi, mutta silti laskettavissa. Satelliitti on tällöin n. 990 km line-of-sight-etäisyydellä havaintopaikasta A, ja kolmion aukeamiskulma Maan keskipisteestä on n. 7 astetta. Tällöin satelliitti kiertää (pohjoisen suunta tarkastelun kohteena) karkeasti Rovaniemen tienoilla leveyspiirillä 67 astetta. Tällöin auringon täytyisi näkyä pohjoisnavalla horisontissa (67 + 23 astetta = 90 astetta sillä auringon kulmaetäisyys satelliitista yllä kuvatussa geoimetriassa riippuu vain satelliitin radan korkeudesta), jotta se voisi aiheuttaa satelliitin kautta heijastuksen. Käytännössä siis ei ainakaan pohjoisen talvella keskiyöllä, koska aurinko on meidän keskiyöllä zeniitissä päiväntasaajan eteläpuolella.
Joku kätevä koodari rakentaisi helpohkosti softan, jolla tätä voisi mallintaa mielivaltaiselle paikalle ja ajanhetkelle, mutta Elon Muskin suunnitelmat tekevät sen nopeasti tarpeettomaksi. Musk on todennut, että 1000 satelliitilla verkko olisi globaalisti kattava, ja siitä eteenpäin aina 12000 satelliittiiin asti satelliittien määrä riippuisi vain käytöstä (käyttäjien määrästä). Satelliitit jakautuisivat kuitenkin tasaisesti Maapallon ympärille verkon kattavuuden takaamiseksi.
Jos satelliitteja olisi 1000, Suomen horisontin (havaintopaikka A) yläpuolella olisi jatkuvasti (tasaisella jakaumalla) n. 40 satelliittia. Ja vastaavasti 12000 satelliitilla n. 500 satelliittia. Yli 30 asteen korkeudessakin olisi jatkuvasti n. 4 tai 50 satelliittia (vastaavasti).
Joten, lienee sopivinta yrittää vain optimoida valotusten pituuksia ja ruveta varautumaan kunnollisten pinoamismetodien käyttöön. Kunnollisella tarkoitan sitä, että ne osaavat "uonhtaa" nuo lokaalit viirut "oikealla tavalla". Vaikka Elon lupailikin yrittävänsä minimoida satelliittiensa optista kirkkautta, voin luvata, että viiruja on tulossa lisää!
Ja tämä autuus ei välttämättä jää StarLinkiin, ainakin kolme muuta firmaa (Amazon, Telesat ja OneWeb) ovat vakavissaan pykäämässä omia satelliittiverkkojaan. Ne ovat tosin kooltaan paljon StarLinkiä pienempiä, muutamasta sadasta noin kolmeen tuhanteen satelliittiin.
Noista ainakin Onewebin satelliitit käyttäisivät polaarista kiertorataa 1200km korkeudella, joten sitä myötä noita piisasi aivan riittävästi näillekin leveysasteille:
https://en.wikipedia.org/wiki/OneWeb_satellite_constellation#Design_characteristics
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006124226.html
Laitetaan vielä suora linkki keskisormeen jota Musk heiluttelee tähtitaivaan ystäville:
https://twitter.com/elonmusk/status/1132897322457636864
eli pysykää vaan siellä valosaasteen keskellä niin ette näe satelliitteja ja jos haluatte kaukoputkea käyttää niin kiertoradallehan ne pitää laittaa jos mitään meinaa nähdä.
Ai niin ja ei teidän havainnot tähtitiedettä edistäis muutenkaan.
Aika kammottava kuva tässä jutussa aiheeseen liittyen:
http://darksky.org/starlink-response/ (http://darksky.org/starlink-response/)
Edit: Kuva on 25 sekunnin valotus. Kaukoputken koosta ei tietoa.
Uunituore havainto: Näin juuri 16x50 kiikarilla 35 Starlink-satelliittia n. 20 minuutin aikana. Kirkkaus vaihteli noin kakkosesta (ensimmäinen nähty, joka lienee ollut yksi neljästä tukirakenteesta) alaspäin. Osa oli varmaan vaan liian himmeitä näkyäkseen ja osa jäi näkemättä, kun piti katsoa välillä läppärin ruutua. Niitä tuli yksittäin ja erikokoisina ryhminä. Parhaimmillaan kiikarin 4 asteen kentässä näkyi kuusi satelliittia.
Valitsin kyttäyspaikaksi Käärmeenkantajan epsilonin ja tsetan välissä olevan 4,6 ja 5,2 tähtiparin.
Kävin viime yönä N2YO:n opastamana bongailemassa. Aikataulu ja suunta taivaalla olivat tiedossa, hyvä ja avoin havaintopaikka järven rannalla, vaan mitään ei paljain silmin näkynyt. Osasyynä yläpilvisyys, minkä takia horisontti oli valkea 5-10 asteen korkeudelta alaspäin. Ylilennon loppuvaiheessa (aikataulun mukaisesti n. 00:10) yksi mokomista välähti matalalla kaakkoistaivaalla. Välähdys oli selvästi kaksiosainen, ekan huipun kirkkaus oli kirkkaampi kuin Venus parhaimmillaan, toinen kuin Venus. Kokonaiskestoa välähdyksellä oli 3-4 sekuntia. Täytyy vielä katsoa kuvat, jäikö niihin mitään.
Edit: Kuvissa ei näkynyt kuin Arcturus ja Altair, sekä Jupiter.
Taivaalla tulee kohta ruuhka kun viranomaiset jakelevat lupia kuin karkkeja. Googlen verkko tulee kohta (~1000 kpl) https://fossbytes.com/google-satellite-constellation-patent (https://fossbytes.com/google-satellite-constellation-patent), Amazon (3,236 kpl) https://www.space.com/amazon-plans-3236-satellite-constellation-for-internet.html (https://www.space.com/amazon-plans-3236-satellite-constellation-for-internet.html) ja OneWeb (1,980 kpl) https://onewebsatellites.com/ (https://onewebsatellites.com/). Googlella ja Facebookilla oli joku vuosi sitten jotain ilmapallo-utopioita ja autonomisia multikoptereita. Nyt myös Facebook kehittelee oman Athena-satelliitin https://www.theinquirer.net/inquirer/news/3036326/facebook-confirms-its-taking-on-spacex-with-its-own-athena-internet-satellite (https://www.theinquirer.net/inquirer/news/3036326/facebook-confirms-its-taking-on-spacex-with-its-own-athena-internet-satellite). Tulee mieleen hullut ajat kun kaikki puhelinoperaattorit pystyttivät omia NMT-mastoja vierekkäin. Mitä tapahtui Kessler Syndrooman pelolle?
Starlink-satelliitit jakautuvat vähitellen tasaisemmin koko radalle, kuten tästä animaatiosta (https://vimeo.com/340037315) voi nähdä.
IAU ottanut kantaa:
https://www.iau.org/news/announcements/detail/ann19035/
12000 satelliittia ei näemmä riitä, pitäisi vielä saada 30k siihen päälle:
https://spaceflightnow.com/2019/10/15/documents-suggest-spacex-may-launch-30000-more-starlink-satellites/
Seuraava erä on ammuttu taivaalle.
https://www.nytimes.com/2019/11/11/science/spacex-starlink-satellites.html
Kyllä maailmassa liikkuu isot rahat kun jo nosto kiertoradalle maksaa paljon ja sitten lukumäärät on tolkuttomia, jokuhan tuon maksaa...
Jep,
Kyllä rahaa riittää kun kohta voi Elisan, Telian tai DNA:n tilalle valita Starlinkin (toimii myös Pohjois-Koreassa). Nämä Starlinkit ovat kuvien perusteella aika pieniä tyyliin 50cm*50cm*5cm. Tulevalla BFR:llä niitä varmaan saa reilun tuhat ripoteltua kerrallaan.
Mieleen tulee Wall-E elokuva, jossa alkukohtauksessa kiertorata oli täynnä vanhoja satelliittejä alkaen Sputnikistä.
t.Astroile
https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2019/11/11/starlink-sateliittihanke-taivaan-helminauha/
Taas on helminauhaa tarjolla...
https://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=157517
Ja myös viiruja kuviin...
https://www.forbes.com/sites/jonathanocallaghan/2019/11/18/this-is-not-coolastronomers-despair-as-spacex-starlink-train-ruins-observation-of-nearby-galaxies/#32ff0b46538b
Mjaahas, SpaceX:kin viimein todennut että tarttis viissiin tehdä jotain: https://spacenews.com/spacex-working-on-fix-for-starlink-satellites-so-they-dont-disrupt-astronomy/
"No one thought of this," she said. "We didn't think of it. The astronomy community didn't think of it."
Aikamoista, tuosta saa "joku" vielä pahasti nenilleen... BS:ää parhaimmillaan.
Muistelen kyllä että ennen laukaisua tuosta on jo keskusteltu, mutta saatan toki erehtyä.
Kari
Toki tämä oli tiedossa ja ammattitähtitieteilijät myös ilmaisivat huolensa.
Lainaus käyttäjältä: einari - 10.12.2019, 08:16:12
Toki tämä oli tiedossa ja ammattitähtitieteilijät myös ilmaisivat huolensa.
Jep. Tuossa on Ethan Siegelin ei niin valoisa (no pun intended) näkemys asiasta: https://www.forbes.com/sites/startswithabang/2019/12/11/elon-musk-spacex-unveil-latest-starlink-plans-creating-an-astronomical-emergency/
Kilpailija vähän pääsi näpäyttämään SpaceX:iä
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomessa-vieraillut-spacexn-kilpailija-napaytti-elon-muskin-yhtiota-emme-vain-laukaise-satelliittiparvea-avaruuteen-ja-odota-mita-tapahtuu/2704120d-a289-40a1-8d22-0de9a7073530
Tahti vaan kiihtyy, 3 laukaisua Starlinkille yksistään tammikuussa:
https://spaceflightnow.com/2019/12/20/spacex-poised-to-accelerate-launch-cadence-with-series-of-starlink-missions/
Vaikka SpaceX kuinka kokeilisi uusia pinnoitteita satelliittien albedon tiputtamiseksi niin tätä menoa taivaalla on aika monta satelliittia ennenkuin saavat ongelman korjattua (jos saavat).
Juna on tulossa illalla, oletko valmis?
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006356536.html
No jaa, pilvessä se on ainakin näillä kulmilla.
Lainaus HS:ltä:
Avaruuden käyttö on toistaiseksi varsin vapaata, mutta ei sääntelemätöntä. Vuonna 1967 solmitun avaruuden yleissopimuksen yksi pääperiaate on, että avaruutta saa hyödyntää, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija, avaruusoikeuteen erikoistunut juristi Jenni Tapio.
Yksityiset toimijat tarvitsevat siihen kuitenkin luvan omalta valtioltaan, joka taas on vastuussa valvonnasta ja mahdollista vahingoista. Yhdysvallat on siis myöntänyt Space X:lle luvan satelliittilaivueiden sijoittamiseen. Valtiot eivät voi toistensa myöntämiin lupiin vaikuttaa,
Jos vaikka Pohjois-Korea aloittaa avaruusbisneksen, voi se antaa luvat mille vaan?
Lainaus käyttäjältä: Disco Volante - 30.05.2019, 15:48:46
Taivaalla tulee kohta ruuhka kun viranomaiset jakelevat lupia kuin karkkeja. Googlen verkko tulee kohta (~1000 kpl) https://fossbytes.com/google-satellite-constellation-patent (https://fossbytes.com/google-satellite-constellation-patent), Amazon (3,236 kpl) https://www.space.com/amazon-plans-3236-satellite-constellation-for-internet.html (https://www.space.com/amazon-plans-3236-satellite-constellation-for-internet.html) ja OneWeb (1,980 kpl) https://onewebsatellites.com/ (https://onewebsatellites.com/). Googlella ja Facebookilla oli joku vuosi sitten jotain ilmapallo-utopioita ja autonomisia multikoptereita. Nyt myös Facebook kehittelee oman Athena-satelliitin https://www.theinquirer.net/inquirer/news/3036326/facebook-confirms-its-taking-on-spacex-with-its-own-athena-internet-satellite (https://www.theinquirer.net/inquirer/news/3036326/facebook-confirms-its-taking-on-spacex-with-its-own-athena-internet-satellite). Tulee mieleen hullut ajat kun kaikki puhelinoperaattorit pystyttivät omia NMT-mastoja vierekkäin. Mitä tapahtui Kessler Syndrooman pelolle?
Tämän vuoden aikana tulee valopisteitä lisää :sad: Lainauksia alla:
lähde https://spaceflightnow.com/launch-schedule/
***********************
Jan. 6/7Falcon 9 • Starlink 2
Launch time: 0219 GMT on 7th (9:19 p.m. EST on 6th)
Launch site: SLC-40, Cape Canaveral Air Force Station, Florida
A SpaceX Falcon 9 rocket is expected to launch the third batch of approximately 60 satellites for SpaceX's Starlink broadband network, a mission designated Starlink 2. Delayed from Dec. 30 and Jan. 3. [Dec. 31]
***********************
Mid-JanuaryFalcon 9 • Starlink 3
Launch time: TBD
Launch site: SLC-40, Cape Canaveral Air Force Station, Florida
A SpaceX Falcon 9 rocket is expected to launch the fourth batch of approximately 60 satellites for SpaceX's Starlink broadband network, a mission designated Starlink 3. [Dec. 12]
***********************
Late JanuaryFalcon 9 • Starlink 4
Launch time: TBD
Launch site: SLC-40, Cape Canaveral Air Force Station, Florida
A SpaceX Falcon 9 rocket is expected to launch the fifth batch of approximately 60 satellites for SpaceX's Starlink broadband network, a mission designated Starlink 4. [Sept. 11]
***********************
NET Feb. 7Soyuz • OneWeb 2
Launch time: TBD
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan
A Russian Soyuz rocket will launch approximately 32 satellites into orbit for OneWeb, which is developing a constellation of hundreds of satellites in low Earth orbit for low-latency broadband communications. The Soyuz-2.1b rocket will use a Fregat upper stage. Delayed from Nov. 20, Dec. 19, Jan. 23 and Jan. 30. [Dec. 30]
***********************
Early 2020Soyuz • OneWeb 3
Launch time: TBD
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan
A Russian Soyuz rocket will launch approximately 32 satellites into orbit for OneWeb, which is developing a constellation of hundreds of satellites in low Earth orbit for low-latency broadband communications. The Soyuz-2.1b rocket will use a Fregat upper stage. Delayed from Dec. 5. [July 18]
***********************
Early 2020Soyuz • OneWeb 4
Launch time: TBD
Launch site: Baikonur Cosmodrome, Kazakhstan
A Russian Soyuz rocket will launch approximately 32 satellites into orbit for OneWeb, which is developing a constellation of hundreds of satellites in low Earth orbit for low-latency broadband communications. The Soyuz-2.1b rocket will use a Fregat upper stage. [July 18]
***********************
"In response to concerns from astronomers, Shotwell said one of the 60 satellites set for launch Monday will test a new less-reflective coating designed to reduce the brightness of the spacecraft"
https://spaceflightnow.com/2020/01/07/spacex-launches-more-starlink-satellites-tests-design-change-for-astronomers/
Lisää pohdintoja astronomien puolelta StarLinkin ja yleensä satelliittien vaikutuksesta tähtitieteeseen:
https://gizmodo.com/astronomers-discuss-potential-disruptions-posed-by-sate-1840907411
Yksi itselle yllättävä huomio artikkelista oli tämä:
LainaaAnother problem mentioned at the conference is the threat of excessive radio interference coming from some of these satellites, such as the aforementioned ICEYE. Speaking to reporters at the conference, Harvey Liszt from the National Radio Astronomy Observatory (NRAO), said if SAR is pointed at a radio telescope that's looking directly back at it, SAR "will burn out the radio astronomy receiver," reported the BBC.
Ei näytä oikein tehokkaalta satelliitin 'pimentäminen':
https://www.youtube.com/watch?v=6E_qyAyvugA&feature=youtu.be
Lainaus käyttäjältä: einari - 28.01.2020, 11:21:07
Ei näytä oikein tehokkaalta satelliitin 'pimentäminen':
https://www.youtube.com/watch?v=6E_qyAyvugA&feature=youtu.be
Onko muutokset tehty jo laukaistuihin satelliitteihin?
Kuten tuolla todettiin yksi noista satelliiteista piti olla vähemmän häikäisevä.
"SpaceX said they have coated one of the satellites (the "darksat") to make it less reflective."
Tuossa saman kuvaajan otos 05/2019 laukaistun ensimmäisen setin satelliiteista:
https://youtu.be/MLFA1JnRIeA
Aikasta kirkasta...
IAU:n tämän hetkinen näkemys satelliittikonstellaatioden vaikutuksesta astronomiaan:
https://www.iau.org/news/pressreleases/detail/iau2001/
Kiertoradalle päässeiden StarLink-satelliittien määrä on eilisen laukaisun jäljiltä jo noin 300.
Empiiristä dataa Starlinkin kirkkaudesta lopullisessa korkeudessaan.
https://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=159593
Ei näytä kovin onnistuneelta himmennysyritys.
Seuraavassa laukaisussa kokeillaan häikäisysuojia:
https://spaceflightnow.com/2020/04/28/spacex-to-debut-satellite-dimming-sunshade-on-starlink-launch-next-month/
Tänä aamuna laukaistiin jo 11. StarLink-erä (n. 60 kpl/erä) taivaalle...
12. laukaisu lähti ylös...
Maailma on menossa konkurssiin mutta Elon Musk vaan antaa palaa. Onko muuten pakko tehdä internet avaruuteen?
Jos kovin huonosti käy, niin myös satelliittien palasten määrä käy kasvamaan:
https://phys.org/news/2020-10-starlink-satellites.html
Uusimmat StarLink satelliitit ovat jo aika näkymättömiä.
https://physicsworld.com/a/dark-coated-starlink-satellites-are-better-but-not-perfect-say-astronomers/
Jo 17. laukaisu eilen, satelliitteja on yht. jo yli tuhat.