Tonnin massaisesta satelliitista noin neljännes putoaa ESA:n arvioiden mukaan palasina Maahan asti.
http://yle.fi/uutiset/tutkimussatelliitti_putoaa_maahan_-_osia_voi_paatya_suomeen/6868775
Tuosta on Jari Mäkisen kirjoittama blogi ollut luettavissa jo viikon Ursan pääsivulla. Mielenkiintoista seurata tilannetta. Coge on nähtävissä Suomesta tulevina öinä Heavens above sivujen avulla ja on pienestä koostaan huolimatta hyvin paljain silmin nähtävissä.
ESA tiedotti, että satelliitiin Xenon-tankin kaasunpaine on pudonnut alle 2.5 barin, joka on raja moottorin luotettavalle toiminnalle. Moottori toimii vielä, mutta korkeintaan muutaman päivän. Sen pysähtymisen jälkeen alkaa vajoaminen, joka tuo Gocen alas parissa viikossa.
J-P
Goce näkyy aikaisin illalla:
http://www.heavens-above.com/PassSummary.aspx?satid=34602&lat=60.7334&lng=26.2128&loc=T%C3%A4htikallio&alt=67&tz=EET
Tulee maan varjosta yhä pohjoisempana. Yritimme viikon vaihteessa Artjärvellä katsoa, mutta meni juuri minuuttia paria ennen ajankohtaa täysin pilveen ko suunnalla. Tuolloin vielä tuli maan varjosta etelämpänä kuin havaintopaikka.
Tänään yritin katsoa kiikareilla (Helsingin Pukinmäestä) kun tuli maan varjosta pohjoisessa alas päin mennessään noin 25 asteen korkeudella. Mutta enpä onnistunut näkemään vaikka mielestäni katsoin oikeaan suuntaan ja oikeaan aikaan. Ilmeisesti siinä kohdassa ei juuri heijastanut auringon valoa tänne päin. Oulun leveysasteella ja sitä pohjoisempana vielä olisi ilmeisesti kohtalainen mahdollisus näkyä, mutta huononee nopeasti ja varsinkin sitten kun rata alenee. Eli joka haluaa nähdä, kannattaa yrittää pian havaita. Huomenna vaikuttaisi olevan pohjois Suomessa hyvä mahdollisuus noin kello 19.42 tai 19.43 .
Esko
Hmm. Pitääpäs seurata Ivalossa olevaa taivaskameraani, jos vaikka sattuisi selkeää. Melkein pitää katsoa tarkemmin myös vanhat kuva läpi. Jos joku haluaa kytätä "livenä", niin kerran minuutissa päivittyvä kuva tuolta löytyy täältä (http://www.puuppa.org/~pnuu/sky-cam/ivalo.html). Tuolta pääsee myös seuraamaan Espoossa olevan taivaskamerani kuvaa.
Tässä Gocen seuraavien 5 päivän ennusteiden mukaiset Suomen ylitykset. Kypärät päähän! :shocked:
Suomen alueen ylitykset:
25.10.2013 19:39 - 19:41 Ilomantsi - Kuusamo - Karigasniemi
28.10.2013 19:14 - 19:15* Lohja - Vaasa
29.10.2013 18:55 - 18:57* Lappeenranta - Oulu - Muonio
30.10.2013 18:36 - 18:38* Kuusamo - Inari
* Ajat paikallista aikaa. Mutta en tiedä huomioiko tuo sivu talviaikaan siirtymisen. Vaikuttaa että ei ja kaikki ajat ovat GMT +3h. Silloin * merkattuista ajoista pitää vähentää tunti.
Nämä ovat nähtävissä olevia ylityksiä. Menee useamminkin Suomen yli mutta päivänvalossa.
Lähde: http://www.n2yo.com/satellite/?s=34602
Se tulee nyt tänään illalla maan varjosta pikkuisen 70 leveyspiirin pohjoispuolella, pohjoispuolelle liikkuen, joten näkyminen on huonoa ja siltä kanalta huononee päivittäin. Eikä se ole ihan vielä alas tulossa.
SatEvo ohjelma ennustaa eilispäiväisistä elementeistä putomisen marraskuun 8. ihan alkuun.
Kaksi ja puoli vuorokautta aiemmista elementeistä ennusti myös marraskuun 8. mutta runsas puoli vuorokautta myöhemmälle ajankohdalle.
Esko
EDIT: "Epoch (UTC): 26 October 2013 03:05:34" elementeillä "tähtää" SatEvo ohjelman mukaan putoamisen marraskuun 10. päivän alkupuoleen. Vaihtelee tuo ilmakehän tiheys, luonnollisestikin.
Kyllä se sitten näkyy kun tulee ilmakehään vaikka olisi varjossa. :wink:
Suomeen on kerran pudonnut avaruusromua.
9.12.1967 ennen kello 17:sta Kosmos 194-tekokuun kantoraketin viimeinen vaihe putosi Suomen yllä ilmakehään. Taiaalla näkyi minuutin kestänyt kipinöivä ja pienempiä kappaleita jälkeensä jättänyt tulipallo jyrinän saattelemana. Leppävirralta löytyi myöhemmin hangelta 10 kilon painoinen ja noin neliömetrin kokoinen kantoraketista peräisin oleva metallilevy, joka oli katkonut puiden oksia pudotessaan. Kiteeltä löytyi myöhemmin pienempi osa.
Nyt on SatEvo ohjelma antanut 2-rivin elementeistä putoamisennusteeksi 10. päivän (sunnuntai) joka päivän elementeistä alkaen lokakuun 28. ( 31. päivältä jäi talteenotto väliin.) Näistä on pääasiassa eli 28. päiväistä lukuunottamatta UT-vuorokauden alkupuolelle.
Viimeisimmästä eli tämän päivän ( Epoch (UTC): 02 November 2013 03:46:50 ) elementeistä antaa UT-vuorokauden desimaalille 0.2 . Kyllä tuossa vielä ehtii muutostakin tapahtua, mutta olisikohan ehkä noin vuorokauden tarkkudella tuossa ajankohdassa (?)
Aerospace sivulla ei ole ainakaan vielä ennustetta:
http://www.aerospace.org/cords/reentry-predictions/upcoming-reentries/
"No reentries expected in the next 5 days."
Esko
EDIT:
Putoamista ja sen ennustamista on käsitelty lähemmin linkissä:
http://sattrackcam.blogspot.fi/2013/10/a-short-update-on-goce-five-days-after.html
Ja epävarmuutta aiheuttavana tekijänä mainitaan mm asento joka toistaiseksi on optimaalinen "It does so using magnetic torques."
Mutta arvellan että jossakin vaiheessa ilmeisesti se säätö pettää ja se vaikuttaa voimakkaasti aikaistaen putoamista.
Tuolla kun on mainittu SatEvo ohjelman yhetydessä Fx arvo 135 niin minulla oli käytössä ohjelman oletusarvo 150 joka vastaisi vähän voimakkaampaa auringon aktiivisuutta.
Ennuste pysyi usean päivän elementeistä 10. päivällä, mutta eilisistä hypähti noin puolitoista vorokautta myöhäisemmäksi ja sellaisena on tämänkin päivän elementeistä ollen lähellä 11. päivän vaihtumista 12. päivälle. Kun on yleisesti siirtynyt ennemminkin myöhäisempään päin, niin voisi arvella että ehkä vasta 12. päivä putoaisi (tai 11. loppupuolella), mutta jos se menettää asennon hallinnan selvästi aikasemmin niin sillä olisi suuri vaikutus aikaistaa putoamista. Ja joka tapauksessa riippuu auringon aktiivisuudesta lähipäivinä.
Esko
EDIT: (torstaina 2013,11,07 ) Tämänaamuisista elementeistä hypähtikin (edellisipäiväisiin verrattuna) runsaasti aikaisempaan suuntaan eli 10. päivälle jokseenkin puolille päiville UT. Tuohon on enää kolme päivää, joten mahtaneeko enää päivä tuosta muuttua.
Aerospacen ennusteessa:
http://www.aerospace.org/cords/reentry-predictions/upcoming-reentries/2009-013a/
joka olisi (todennäköisin aika) vasta 11. päivälle, menisi juuri viimeisellä kierroksella vähän ennen putoamistaan Suomen yli noin kello 19:n tienoissa meidän aikaamme. Se ennuste oli tehty eilen, jonka päivän elementeistä näyttikin venyttävän pitemmälle kuin muista nyt on ollut. Joten arvelisin todennäköisemmin putoavan tuota aiemmin.
Esko
Yllättävän suuria ovat vaihtelut elementtien hidastuvuusparametrissa.
( Mitä joskus aiemmin olen seurannut putoamista 2-rivi-elementtien avulla niin ei mielestäni tässä vaiheessa näin paljoa ole vaihdellut. Oli pienempi-inclinaatioinen joten johtuisiko siitä että suurimmat vaihelun syyt ovat revontulivyöhykkeellä, en juuri tunne tätä puolta.)
Eilisen päivän toisista elementeistä tuli ennuste 11. päivän jälkipuoliskolle. Ja juuri niistä tuli uusi ennuste Aerospacen sivulle joka on edelleen ja se 11. päivä kello 15.
Tämänpäiväisissä elementeissä sitä vastoin on voimakas muutos "nopeampaan suuntaan."
Korkeuskin huomioiden jokseenkin kaksinkertistui hidastuvuusparametri.
En tiedä onko jo merkki satelliitin asennon säädon pettämisestä. Joka tapauksessa niiden mukaan putoaminen olisi jo marginaalisesti 9. päivän eli huomisen puolella.
Jos huomenna putoaa tai ylihuomispäivän ihan alussa niin ei ole juuri muita mahdollisuuksia pudota Suomen alueelle kuin nämä kaksi ground trackia HvAb:ltä.
http://www.heavens-above.com/gtrack.aspx?satid=34602&mjd=56605.2781769676&tz=EET
http://www.heavens-above.com/gtrack.aspx?satid=34602&mjd=56605.6942439583&tz=EET
Näistä enin mainittu tuntuisi todennäköisesti liian aikaiselta paitsi jos tosiaan satelliitin asennonnssa on tapahtunut merkittävä muutos.
En ole varma kuinka pysyviä nämä linkit ovat. Aikataulu saattaa pikkuisen heittää erityisesti jos juuri putoaisi olisi ilmeisesti pikkuisen aiemmin, mutta ei paljoa. Tällöin ground-track olisi myös marginaalisesti idempänä.
Kenties tänään vielä tulee toisetkin elementit kuten eilen.
Esko
EDIT: Myös Hesarin uutinen viittaa ennusteen siirtämiseen päivällä eteen päin, kuten eilen vaikutti.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Goce-satelliitti+voi+sy%C3%B6ksy%C3%A4+kuolemaansa+Suomessa/a1383878362004
.. ja nyt siis vaikuttaa ihan toisen laiselta.
EDIT: "08 November 2013 13:15:24" Epochin elementtisetti antaa SatEvo ohjelmalla (F=180) putoamisennusteeksi sunnuntain 10.11 vähän 6:n jälkeen meidän aikaamme. Tuohon runsas kierros lisää niin voisi tapahtua vähän Suomen kaakkoispuolella joskus 8:n seutuvilla. HvAb ei enää näytä ennustetta noin pitkälle.
EDIT: Tulee nyt tiuhaan elementti-updateja ja kovin paljon heilahtelee käyttäytyminen.
"Epoch (UTC): 08 November 2013 15:33:10" antaisi putoamisen 11. päivälle desimaalille .194 eli jokseenkin vuorokaudella eteenpäin pomppaa edellisestä.
Nyt taas HvAb näyttää ennusteita paljon yli putoamisen. Ennusteissa on ilmeisesti huomioituna vajoamisesta vain ekan derivaatan tieto, joten sinällään näin voi olla ja on ollut ennenkin, joillain paljonkin sen jälkeen kun on pudonnut.
Mitäs veikkaatte minne tippuu? Itse pidän suurena epätodennäköisyytenä sitä, että Suomeen tippuisi, mutta ainakin viimeinen tieto mikä mulla on niin näyttäisi siltä, että olisi tippumassa Suomeen. Toivottavasti ei osu omalle kohdalle :wink:
Space-track.org sijoittaa putoamisen maanantaille klo 4.55 UTC, jolloin Goce on Tyynen valtameren päällä Havaijin ja Pohjois-Amerikan välissä. Se on matkalla pohjoiseen ja puolisen tuntia myöhemmin Goge näkyisi Etelä-Suomesta matalalla koilisella taivaalla. Suomi siis näyttää säästyvän.
Tämänaamuisista elementeistä "Epoch (UTC): 09 November 2013 03:35:23" antaa SatEvo ennusteeksi 10. päivänä eli huomenna suunnilleen puolen päivän aikaan UT. Noihin aikoihin ohittaa Suomen kaukaa. Ja ylipäätänsä huomenna ei ole juuri mahdollisuutta pudota Suomeen. Vähän 18:n jälkeen jos silloin vielä on ylhäällä melkein sivuaa pohjois Suomea koillispuoella mutta ilmeisesti menee vähän rajojen ulkopuolella.
Ja seuraavalla kierroksella (jos ylhäällä) vajaa puolitoista tuntia myöhemmin menee kait juuri Ahvenanmaan länsi(lounais)puolelta. Nähdä voisi Ahvenanmaalta jos sattuisi putoamaan kohdalla.
Maanantaina aamusella olisi mahdollisuuksia, mutta pidän epätodennäköisenä että olisi enää ylhäällä.
Esko
EDIT: Itse asiassa menisi noin 19.28 Suoraan Ahvenenmaan yli.
"Epoch (UTC): 09 November 2013 12:37:31" antaa putoamisennusteeksi 10. päivä n. kello 16.24 eli siitä runsaat kaksi kierrosta jos vielä kykenee sinnittelemään niin sitten voisi yltää tuonne.
Tuon Ahvenanmaan ylitysreitin näkee linksitä.
http://www.heavens-above.com/gtrack.aspx?satid=34602&mjd=56606.7281716204&alt=30&tz=EET
josko on pitempään toimiva.
EDIT: Ja seuraava "Epoch (UTC): 09 November 2013 14:59:07" siirtäisi UT ajassa tuntia vaille vuorokauden vaihteen eli meidän ajassa tunnin 11. puolelle.
Eli kriittiset hetket yrittää Suomessa havaita alastuloa olisivat 10.11 sunnuntana klo 18 koillisessa,mihin suuntaan liikkuu? ja klo 19.28 lounaassa sekä 11.11 ma klo 5.25 koillisessa?Onko muita ylityshetkiä tarjolla?Kaikki siis säävarauksella joka saattaa helpottaa sunnuntai-illaksi.. :undecided:
Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 10.11.2013, 00:19:21
Eli kriittiset hetket yrittää Suomessa havaita alastuloa olisivat 10.11 sunnuntana klo 18 koillisessa,mihin suuntaan liikkuu? ja klo 19.28 lounaassa sekä 11.11 ma klo 5.25 koillisessa?Onko muita ylityshetkiä tarjolla?Kaikki siis säävarauksella joka saattaa helpottaa sunnuntai-illaksi.. :undecided:
Uusimpien tietojen mukaan ei ole tippumassa ollenkaan Suomeen, mutta tilannehan ehtii vielä muuttumaan moneen kertaan, mutta katsotaan miten käy ja minne tippuu ja saako mitään vahinkoa aikaan. :laugh:
"Epoch (UTC): 10 November 2013 05:35:34" antaa vastaavasti huomisen ( maanantai 11.) puolelle pikkuisen kello 4:n jälkeen sen ollessa juuri ohittanut päväntasaajan pohjoiseen päin. Jos vielä yltäisi runsaat 3 kierrosta pitemmälle niin sitten olisi oiva tilaisuus Suomeen.
http://www.heavens-above.com/gtrack.aspx?satid=34602&mjd=56607.2850803472&tz=EET
Mutta katsotaan edelleen.
Esko
Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 10.11.2013, 00:19:21
Eli kriittiset hetket yrittää Suomessa havaita alastuloa olisivat 10.11 sunnuntana klo 18 koillisessa,mihin suuntaan liikkuu? ja klo 19.28 lounaassa sekä 11.11 ma klo 5.25 koillisessa?Onko muita ylityshetkiä tarjolla?Kaikki siis säävarauksella joka saattaa helpottaa sunnuntai-illaksi.. :undecided:
Illalla liikkuu pohjoisluoteeseen päin ja aamulla etelälounaaseen.
Jari Mäkisen Facebookissa välittämä graafilinkki kertoo aika hyvin nopeista vaihteluista.
http://www.satflare.com/news/n34602/sat_decay.png
Ja tuo kuvan tarkoittama ennuste mielestäni on (vähn eri kuin mitä Jari otsikoi) olisi tänään kello 17.59 UT.
EDIT: Näyttääkin editoivan tuota graafia "lennosta".
Tulkitsisin viimeisimmille enemmän painoa antaen että olisi vähän myöhemmin. Varmaankin tulee vielä pikapuoliin uutta tietoa, mutta ehkä tätä:
http://www.heavens-above.com/gtrack.aspx?satid=34602&mjd=56606.7292517014&alt=30&tz=EET
kannattaisi lounaisimmassa Suomessa ja Ahvenenmaalla pitää silmällä. Edellinen kierros koillisessa voisi näkyä (jos putoaisi silloin) vain maamme pohjoiskoillisosissa. Etelämpänä menisi liian etäältä.
Esko
EDIT: "Epoch (UTC): 10 November 2013 08:30:37" aikaistaa edellisen setin ennusteeseen nähden n. kaksi ja puoli tuntia eli olisi UT vuorokauden desimaalella 0.9804 , siis 10. puolella UT aikaa mutta 11. puolella meidän aikaamme.
Milläs korkeudella tämä rupeaa palamaan ja miten pitkä soihtu luvassa? Ajattelin vaaran päälle kavuta itäsuomessa josko hyvällä tuurilla näkyisi, mutta tuskin :grin:.
EPOK: "Epoch (UTC): 10 November 2013 12:00:09" vaihteeksi "siirtää" aikaempaan päin eli antaisi ennusteen UT-vuorokauden desimaalille .7467 eli vähän ennen kello 20 Suomen aikaa. Eli tuo Ahvenanmaan-ylityspassi kannattaa kyllä yrittää havaita, jos mahdollisuuksia.
Lainaus käyttäjältä: Manu - 10.11.2013, 14:51:30
Milläs korkeudella tämä rupeaa palamaan ja miten pitkä soihtu luvassa? Ajattelin vaaran päälle kavuta itäsuomessa josko hyvällä tuurilla näkyisi, mutta tuskin :grin:.
Kovin tarkkaa tietoa ei ole, mutta arvelisin hitaahkosta nopeudesta (verrattuna meteorihin) ehkä vasta jossain 80 kilometrissä alkaisi valoisalento. Tämän suuntaista korkeutta on muistaakseni muuallakin tarjottu hajoamisen alkamiseen.
Esko
Jos valoisa lento alkaa 80 km:ssä niin kuinkahan kauas tuo näkyisi?
Sää on selkenemään päin joten ainakin länsilounaassa saattaisi näkyä,Kuu tosin valaise eteläistä taivasta.
Lainaus käyttäjältä: marsil81 - 10.11.2013, 16:59:54
Jos valoisa lento alkaa 80 km:ssä niin kuinkahan kauas tuo näkyisi?
Sää on selkenemään päin joten ainakin länsilounaassa saattaisi näkyä,Kuu tosin valaise eteläistä taivasta.
Teoriassa liki 1000 kilometrissä olisi ihan horisontissa. Käytännön nkyvys rajoittuisi huomattavasti lähemmäksi.
Linkissä:
http://yle.fi/uutiset/goce-satelliitin_putoamisennuste_aikaistui__maahan_kello_2201/6926652
Markku Poutasen arvio on että:
"– Sadan kilometrin korkeudessa se alkaa hehkua. Hajoaminen tapahtuu pääpiirteittäin 100–80 kilometrin korkeudessa."
Saattaapa hyvinkin alkaa jo 100 kilometrissä. Hitaimman pään tulipallot, joilla kuitenkin nopeutta selvästi enemmän, voivat syttyä vasta 70 - 80 km välissä, mutta tämän suuri koko (ja myös loiva tulo) ja kenties materiaalikin edesauttanee valoisan lennon alkamista aikasemmin.
Esko
EDIT: Helsingin Pukinmäessä oli juuri tuolloin melkein pilvistä, pikkuisen aikaisemmin suureksi osaksi selkeää. Mutta jos se juuri tuolloin olisi pudonnut, niin jotain olisi varmaankin pilviaukoista kuultanut. Luultavasti on nyt vielä edelleen "lennossa".
Ei ole tullut HvAb:lle uusia el-settejä kello tuon kello 12 UT jälkeen, mutta linkissä:
http://www.satflare.com/news/n34602/sat_decay.png
näkyy kaksi myöhempää "päivityspistettä" joiden mukaan "venyisikin" yllättävän pitkälle (ja jotka keskenään liki yhtäpitäviä) eli jos ei taas heilahda toiseen suuntaan niin menisi aika pitkälle huomisen puolelle, ne ihan sinällään (ilman aiempien huomioimista) jonnekín kello 4 UT. Eli ehkei ole ihan mahdottomana (joskin epätodennäköinen) pois suljettu ylilentoa:
http://www.heavens-above.com/gtrack.aspx?satid=34602&mjd=56607.2817995833&tz=EET
Esko
EDIT: Elset "Epoch (UTC): 10 November 2013 17:14:45" antaa putoamisennusteen huomiselle 04:16 UT arvion. On ilmeisesti sama setti, joka oli jo mukana tuossa yllä mainitussa linkissä.
Onpa yllättävää kuinka suuria nopeita vaihteluita hidastuvuudessa on.
En tiedä onko aiemmin näin suurella tarkkuudella ja tiuhaan edes kyetty seuraamaan, eli mahdetaankohan tässä käyttää apuna itse laitteen GPS tietoja (?)
n2yo sivusto on ilmeisesti menny täysin tukkoon. Esan sivulla toimii seuranta joten kuten, välillä pätkii. Onko muita sivuja josta voi seurata livenä?
Seurasin tilannetta klo 19.20-20.00 Mäntyharjulla,taivas selkeni hetkeksi osittain ja kuvasin matalalla lounaan suuntaan kohti Ahvenanmaata pitkän kuvasarjan mutta en nähnyt mitään satelliittia eikä kuviinkaan tarttunut mitään mainittavaa.Pilvet kyllä häiritsivät jonkinverran,kirkas kuutamo ja koht tuuli.
Kuva otettu klo 19.29.Sitkeä kaveri tämä satelliitti.. :shocked:
Lainaus käyttäjältä: pepa - 10.11.2013, 21:42:22
n2yo sivusto on ilmeisesti menny täysin tukkoon. Esan sivulla toimii seuranta joten kuten, välillä pätkii. Onko muita sivuja josta voi seurata livenä?
Hei
Tässä yksi: http://www.foxnews.com/science/interactive/2013/11/08/track-europe-falling-2000-pound-satellite-in-real-time/
t vesa
Kiitos! Taitaa olla huikeat käyttäjämäärät Gocen sivuilla :)
tänne ilmestyi vielä päivitystä, noin tunnin välein viime aikana. Ainakin tämä sivu toimii :-)
http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/GOCE/GOCE_completes_its_mission
Minnepä näyttää tällä hetkellä tippuvan? Ei vissiin Suomi enää "vaaravyöhykkeellä" ja ei ole ollut minusta mielestäni oikeastaan missään vaiheessa, aika pienihän se suhdeluku oli, mutta olishan se ollut jännää, jos se olisi tänne tippunut :tongue:
Jonnekin Tyynelle- tai Intian valtamerelle.
Elikkä nyt näyttää kyllä selvältä että ei kannata enää huomisaamuna vahtia 08:48.
Esko
EDIT: Vielä havaittiin 23:42 CET:
http://www.esa.int/Our_Activities/Observing_the_Earth/GOCE/GOCE_completes_its_mission
ja alle 120 km. Pudonnee ihan näillä hetkillä ehkä Amerikkaan (etelä tai pohjoinen) tai Atlanttiin.
Tässä viimeisimmät:
http://blogs.esa.int/rocketscience/2013/11/11/end-of-tonights-coverage/
vesa
Juuri nyt puolet viimeisestä hajoamisikkunasta jo mennyt, ja samoin varmaan menee todennäköisyydet.
Höh jäi moinen juttu kokematta Suomessa :realmad:
Seurasin Ilmatieteen laitoksen nettisivujen kautta satelliittiseurantaohjelmaa n2yo.com. Klo 03:35:30 se ilmoitti satelliitin paikaksi lat -82,98 long -21,19 nopeus 7,9 km/s ja korkeus 130,58 km. Miksi ohjelma ei tiennyt satelliitin jo tuhoutuneen paljon alempana?
Ohjelma varmaankin perustuu viimeisimpään saatuun oikeaan sijaintidataan... olisiko niin että viimeisin varma päivitys satelliitin paikasta jonka ohjelma sai olisi juurikin ollut tuo mitä se näytti.
Lainaus käyttäjältä: vanhakauko - 11.11.2013, 10:54:38
Seurasin Ilmatieteen laitoksen nettisivujen kautta satelliittiseurantaohjelmaa n2yo.com. Klo 03:35:30 se ilmoitti satelliitin paikaksi lat -82,98 long -21,19 nopeus 7,9 km/s ja korkeus 130,58 km. Miksi ohjelma ei tiennyt satelliitin jo tuhoutuneen paljon alempana?
Seurantaohjelmat ilmeisesti yleensä seuraa viimeisimpien julkaistujen elementtien mukaan (tai mikä nyt lienee käytössä) huomioiden yleensä ilmanvastuksen aiheuttaman ensimmäisen derivaatan kiertoaikaan tai korkeuteen mutta ei enempää. Se vaikutus kun kuitenkin loppuvaiheessa voimistuu nopeasti niin seurantaohjelmien mukaan olisi ylhäällä vielä huomattavasti muöhemmin kuin oikeasti on. Eli niiden mukaan tulee lopussakin ikäänkuin tasaisesti alaspäin vaikka se putoaminen lopussa voimistuu vahvasti.
Kyllä se seurantaohjelmissakin voimistuu uusien elementtisettien mukaisesti aina vaihdossa mutta ei ilman niiden vaihtoa.
Tosinkin voisi olla, mutta vaatisi ohjelmalta aktiivisempaa putoamisen mallinnosta kuten vaikkapa SatEvo ohjelma. Se ei kuitenkaan ole varsinainen seurantaohjelma mutta antaisi kuitenkin lopussakin käyttöön joka kierrokselle elemettisetkin, joka tällöin pitäisi manuaalisesti aina vaihtaa seurantaohjelmaan. Ja sitten kuitenkin pitäisi se seurantaohjelmakin manuaalisesti lopettaa, siis ellei ole varsinaista mallinnosta sisäisesti, jolloin voisi lopettaa ohjelmoituna. En ole kuullut että tällaista seurantaohjelmaa olisi olemassa, mutta voisi ollakin.
Näin on yleensä myös HvAb:n seurannassa. Siellä on vielä nytkin tämän aamuinen Suomen ylitysennuste ja satelliitti liikkuukin edelleen "orbit-kuvissa" vaikka on ollut jo kauan pudonneena.
(Siellä on julkaistuna viimeisin elementtisetti "Epoch (UTC): 10 November 2013 23:03:03" joka sellaisenaan (SatEvo) antaisi putoamisen 11. päivän puolelle noin kello 01:40 UT, kun edellinen Epoch 20:52:02 UT, olisi antanut enemmän kuin kaksi kierrosta aikaisemman putoamisen.)
Esko
Ahaa. Selväksi tuli. Kiitoksia vastauksesta.
Tästä ceissistä voi ottaa opiksi ihan vastaisuuden varallekin ehkä montakin asiaa. Nyt tutkin pikkuisen mean motion derivaatan (kertoo, kuinka nopeasti on tällöin tulossa alaspäin) suurta vaihtelua. Lieneekö otettu laitteen omista GPS-paikannusdatoista tai hidastuvuusanturista hetkittäisiä arvoja tai ainakin käytetty käytännön kannalta liian lyhyen välin määrityksiä. Mm HvAb:ltä saaduissa elementeissä toiseksi viimeisessä oli tuo derivaatta arvo selvästi suurempi kuin viimeisimmässä vaikka sen olettaa normaalisti suurenevan (korkeuden laskiessa) aika nopeasti tuossa vaiheessa. Oli yli kaksinkertainen arvo runsaat 2 tuntia aikaisemmassa setissä, katsi graafi jonka selostus alla.
Jatko menee vähän tekniseksi.
Linkissä elmentti-parametrien selitys:
http://en.wikipedia.org/wiki/Two-line_element_set
(mean motion (anomalistic periodille) toisella rivilla sarakkeet 53-63 ja sen "derivaatta per 2" ekalla sarakkeet 34-43.)
Kun laskin elementtien väleille keskiarvoiset derivaatta-arvot mean motionin muutoksista, niin nämä arvot asettautuivat paljon siistimmin kuin valmiina Epoch-hetkille annetut arvot vaikkapa ajan tai korkeuden funktiona, eli satunnaiset vaihtelut ovat paljon pienempiä. Nämäkin kun on helppo laskea vaikkapa Excel-taulukossa niin vastaisuudessa kannattaa hyödyntää mieluummin näitä kuin suoraan annettuja arvoja.
( Ja toisaalta edelleen mean anomaly- (ja tarvittaessa arg.peri arvot huomioiden) voisi laskea keskiarvoisia mean-motion arvoja ja näistä edelleen derivaatta-arvoja. Näistä saisi taas jossain määrin eri arvot, en nyt kokeillut tätä ainakaan toistaiseksi.
Itse asiassa tämän viimeksi mainitun tyyppistä, joskaan ei ihan samanlaista käsittelyä on tarvinnut tehdä joskus aikoinaan kun on ihan manuaalisemmin yrittänyt käsitellä putoamista ilman edes 2-rivielementtejä saatavilla.)
Satellittien putoamisista olin kiinnostunut ja yritin mahdollisuuksien mukaan seuraillakin ensimmäisistä Sputnikeista alkaen. Joskin tässä välivuosikymmeninä vain satunnaisia tapauksia on tullut seurattua.
Liitänkin tähän graafin tuosta yllä käsitellystä hidastuvuusparametrista, ilman otsikointeja ym.
Vaaka-akseli on aika-akseli elispäivän desimaaliosa UT-aikaa ja pystyakselilla on ko parametri. Punaisella on elementeissä valmiiksi annetut arvot ja sinisellä em tavalla lasketut. Ajallisesti siniset on punaisten keskivälissä laitettu koska ko aikavälin keskiarvoja. Huomaa vaikkapa erityisesti toiseksi viimeisin punainen merkki arvon 0.4 tuntumassa, joka "hälytti" että nyt on jokseenkin putoamssa, mutta pari tuntia myöhemmin näyttikin ihan toisenlaiselta.
Ja noita punaisia pisteitä vastaavat vaihtelut näkyvät myös (ennusteajankohta kyseisestä) heilahteluina graafissa
http://www.satflare.com/news/n34602/sat_decay.png
mitä surempi parametriarvo niin sitä lähempänä ko ajanhetkeä tulisi putoaminen sen mukaan. Tuon käsittelijä on niitä alun perin tasoittanut tuon sovitussuoran avulla.
Esko
EDIT: Ja jotta tuo hidastuvuusparametri saisi vähän havainnollisemman tulkinnan niin näillä "matalilla" korkeuksilla arvo 0.1 merkitsee (laskennallisesti) keskikorkeuden pienentymistä vuorokauden aikana noin 52 km eli n. 3.1 km kierroksella.
Ja HvAb:n viimeisimmän setin löytää täältä.
http://www.heavens-above.com/orbit.aspx?satid=34602
karttakuvien alapuolelta.
EDIT: .. jossa se satelliitti on edelleen kiertävinään. Seurantaohjelmat eivät ehkä edes laske radan isoasädettä ("keskietäisyyttä" maan keskipisteestä) uudelleen ennustehetkelle vaan käyttänevät elementtejä suoraan vastaavaa arvoa. Laskevat todellisen anomalian (kulma perigeumista) kaavalla V(kierroksina)=mm*T+hid*T^2 , (jne) jossa "mm" on mainittu mean motion ja "hid" on tuo hidastuvuusparametri ja aika T Epookista vuorokausina.
Tuo (isosäde) nyt on niin yksinkertainen että se kyllä kannattaisi kyllä ohjelmassa laskea. Mutta ehkä syynä siihen että ei lasketa on se että edes havaintohetken kiertoaikaa (tai mean motion) ei tarvitse laskea kun tuo hidastuvuusparametri on "yksinkertaistettu" (kahdella jakokin derivaatalle tehty valmiiksi) niin että anomaly-kaava on mahdollisimman yksinkertainen polynomi. Mutta "tavallisilla" korkeammalla lentävien satellittien ennusteille tällä "puutteella" ei juurikaan ole merkitystä.
Eli tällainen riittää "tavallisiin ennusteisiin" joissa vielä muutaman päivän välein päivitetään elementtejä, mutta putoava tämän mukaisesti näyttäisi kiertävän ties kuinka pitkään vähitellen nopeutuvia kierroksia. Eli jos ei lasketa isoakselia uudelleen ennustehetkille niin ei edes menisi laskennollisesti maan sisään kiertämään. Nopeutuisi vaan iät ja ajat.
(Kiertoaikahan lyhenee ja itse asiassa nopeuskin lisääntyy (mikä voi tuntua vähän paradoksiselta) oikean lennon aikana huolimatta siitä että ilmakehä hidastaa (jarruttaa). Jarruttamisesta johtuva radan aleneminen lisää nopeutta enemmän kuin se varsinainen jarruttavuus vähentää. Sitten kun ei enää ole tähän mahdollisuutta niin tuleekin alas hetimiten. Jos hidastuvuus olisi hetkellisestä impulssista niin tällöin hidastuisi heti oikeasti, mutta rata muuttuisi niin että vastakkaisella puolella alenisi (ellipsillä kiertäisi taas impulssipisteeseen ilman muiden efektien vaikutusta) ja sinne toiselle puolelle päästyä nopeus lisääntyisi ja myös keskimääräinen nopeus. Jos tavallaan jarruuntuminen on niin nopeaa että tämä "ilmiö" ei ehdi balansoida (mikä siis tulee tavallaan puolen kierroksen viiveellä) niin sitten tulee alas alle kierroksella.)
Kaikesta päätellen Falklandin luo päättyi GOCEn matka.
http://news.discovery.com/space/twitter-goce-burned-up-over-falkland-islands-131111.htm (http://news.discovery.com/space/twitter-goce-burned-up-over-falkland-islands-131111.htm)
-Antti
Tämän linkin
http://tiedetuubi.fi/?q=node/524
kuvasta päätellen ylipäätänsä oli ehkä vasta putoamisen alkuvaiheessa (ei mm selvää hajoilua näy) Falkland saarten kohdalla josta kuva kerrotaan otetun, vaikkakkaan tarkempaa kuvauspaikkaa ei ainakaan minulla ole tiedossa.
Ja kun näennäisreitti menee noinkin selvästi alaspäin niin on jo osittain ohittanut kuvauspaikan.
Niinpä en pitäisi mahdottomana että jotain olisi ehkä lentänyt luoteeseen mantereelle asti Argentiinaan (?)
Esko
EDIT: Tarkistuksessa näyttäisi kuitenkin että ohitti saaret länsipuolelta joten meni kuvassa vasemmalta oikealle eli päin vastoin kuin olin hahmottanut. Taivaanrannan kajo kertoo myös kuvan suuntaa. Ja siten ei ollut kuvassa vielä ohittanut saaria. Ja ko reitillä on toista tuhatta kilometriä mantereelle, joten taisi olla ns turha toivo että jotain olisi lentänyt mantereelle asti.