Olisi kiva saaha nähdä pari kuvaa mielellään sama kohde otettuna peilittömällä ja peilillisellä.
jotta pääsis näkemään mitkä ovat erot. kuiteski täällä aika paljo ollu puhetta peilittömistä järkkäreistä. :)
polttelee nimittäin kameran vaihto tai verestäminen. yhtenä vaihtoehtona olisi tosin ccd kameran hankkiminen. tulee suurinpiirtein yhtä kalliiksi ku järkkärin laitto
Peilillä: http://www.astrobin.com/40110/
Ilman peiliä: http://www.astrobin.com/198490/
Ei se ero siitä peilistä tai sen olematta olosta synny, vaan kennon koosta. Valtaosa peilittömistä on peilikameroita pienemmällä m4/3 -kennolla, jolloin kuvanlaatu on huonompi, mutta SOnyn a7-sarjalaisissa on kinokenno, jolla pääsee samaan laatuun, ja jopa ylikin, kuin paremman luokan peilikameroilla.
Lainaus käyttäjältä: JKyytinen - 15.12.2015, 22:57:56
Ei se ero siitä peilistä tai sen olematta olosta synny, vaan kennon koosta.
Eijeijei.
Hyvin isossa osassa
hyvistä tälläkin foorumilla nähdyistä halvemman pään CCD-kameroista (esim. Atik 314+) on hyvin pienellä kennolla. Oikeammin pitäisi sanoa "kennosta; sen lukuelektroniikasta, lineaarisuudesta, kennon mikrolinsseistä, QE:stä, pikselikoosta, pikselien määrästä, ja mekaanisesta soveltuvuudesta haluttuun käyttöön". Ja jotain varmasti vielä jäi oikeille harrastajille täydennettäväksi.
Ei se ero siitä peilistä tai sen olematta olosta synny, vaan kennon koosta.
Juuri nimenomaan näin. Kysymys ja kommentti koski tavallisia järjestelmäkameroita. Tähtikuvaukseen tarkoitetuissa CCD-kameroissa on sitten noita aivan muita tekijöitä jotka vaikuttavat kuvanlaatuun enemmän kuin kennon ulkomitat.
t. Petri
Kyllä tuo pnuun latoma lista pitää paikkansa ihan hyvin myös niiden kuluttajajärkkäreidenkin kennoja vertaillessa. Kun puhutaan siitä pitääkö kameran olla peilillä vai ilman, niin oleellisin on tuo viimeinen kohta: "mekaanisesta soveltuvuudesta haluttuun käyttöön".
Laurin kanssa en lähde kiistelemään, se ei voi päättyä kuin katkeraan tappioon, mutta minkäs sille voi, että pitää aina vängätä vastaan. :shocked:
Puhutaan edelleenkin normi järkkäreistä. Kysymys oli peilillä vai ilman. Peili ei vaikuta kennon ominaisuuksiin tai kuvanlaatuun. Tai jos ihan aletaan tarkoiksi niin se voi käytännössä huonontaa kuvaa aiheuttamalla pienen täräyksen. Sen voi ohittaa käyttämällä peilin lukitusta.
Kannattaa nimenomaan kiinnittää huomio siihen kennoon. Kuten aiemmin todettiin m4/3 järjestelmän kenno on pieni. Niiden kuvanlaatu häviää muille peilillisille ja peilittömille. Johtuuko se sitten nimenomaan kennon suuruudesta? Ja kuten aiemmin todettiin, Sonyn peilittömät on ainakin normikuvauksessa todettu kohinaltaan aivan huippuluokan kapistuksiksi. En ole nähnyt niillä kuvattua syvää taivasta, mutta uskoisin, että toimivat oikein erinomaisen hyvin. Mutta varsinkin noi Sonyn uusimmat huippumallit on aika, tai siis tosi, kalliita.
Pidän siis tiukasti kiinni väitteestä, että järkkäreistä puhuttaessa kennon koko on käytännössä hyvin varma merkki kuvanlaadusta tähtikuvauksessa. MItä isompi sen parempi.
t. Petri
Niin, vielä mainittava noista a7:ista, että niissähän tähtikuvaukseen rajoittava tekijä on pakattu RAW. Kyseinen ongelma on ohjelmistopäivityksellä korjattavissa nykyään, mutta yhä yli 30s. valotuksissa bittisyys häviää ja pakkaus lisääntyy.
Lainaus käyttäjältä: rintape - 16.12.2015, 11:29:25
Puhutaan edelleenkin normi järkkäreistä. Kysymys oli peilillä vai ilman. Peili ei vaikuta kennon ominaisuuksiin tai kuvanlaatuun. Tai jos ihan aletaan tarkoiksi niin se voi käytännössä huonontaa kuvaa aiheuttamalla pienen täräyksen. Sen voi ohittaa käyttämällä peilin lukitusta.
Juuri näin. Kun se peili kerran väistyy pois tieltä kun aletaan valottaa, niin eihän se kuvaan vaikuta. Kameran yleiseen käyttökelpoisuuteen kylläkin.
Kurpan kysymyksen tarkkuuden huomioiden vastaus on siis ettei sen peilittömyyden etuja voi kuvia katsomalla todeta. Sitä yritin noilla linkittämilläni kuvilla kertoa.
Lainaus käyttäjältä: rintape - 16.12.2015, 11:29:25
Kannattaa nimenomaan kiinnittää huomio siihen kennoon. Kuten aiemmin todettiin m4/3 järjestelmän kenno on pieni. Niiden kuvanlaatu häviää muille peilillisille ja peilittömille. Johtuuko se sitten nimenomaan kennon suuruudesta? --
Pidän siis tiukasti kiinni väitteestä, että järkkäreistä puhuttaessa kennon koko on käytännössä hyvin varma merkki kuvanlaadusta tähtikuvauksessa. MItä isompi sen parempi.
Ihan oikein päättelet, mutta tuo pnuun tarkennus tarkoitti tosiaan että todellisuudessa ne ison kennon edut johtuvat pikemminkin noista listatuista detaljitason asioista eikä itsessään siitä, että kenno on fyysisiltä mitoiltaan iso. Jos sanotaan että käytännössä, niin silloin tarkoitetaankin oikeasti että ne isokennoiset kalliit ovat ylipäänsä parempia kameroita.
Vertaillaan: Otetaanpa tuollainen huippuluokan Sonyn kinokokoinen kenno ja tehdään vastaavalla tekniikalla kaksi M4/3 kokoista kennoa:
Kenno A: Saman kokoiset pikselit (vähemmän pikseleitä)
Kenno B: Sama määrä pikseleitä (pienemmät pikselit)
Sitten kun vaihdetaan Sonyn tilalle jompi kumpi, saadaan vielä kaksi vaihtoehtoa:
1: Käytetään samaa kaukoputkea ja katsotaan mitä käy, tai
2: Vaihdetaan tilalle lyhempi optiikka jotta saadaan sama kuva-ala
Kakkosvaihtoehdossa voidaan valita että lyhempi optiikka ostetaan joko paremmalla aukkosuhteella (yhtä iso linssi) tai samalla aukkosuhteella (pienempi linssi).
Nyt saadaan tällaisia lopputulemia:
1 A:
Kuvanlaatu on täsmälleen sama eikä lopputulos eroa siitä että olisi cropattu Sonyn kuvaa. Saatiin ainoastaan kapeampi näkökenttä ja vähän vähemmän pikseleitä.
2 A:
Kuvanlaatu voi olla parempi tai sitten ei, riippuen siitä paraniko aukkosuhde. Jos parani, niin kuvanlaatu voi periaatteessa olla parempi (koska tuli enemmän valoa per pikseli). Toisaalta kohteen kuva loppukuvassa pieneni ja pikseleitä on vähemmän.
1 B:
Kuvanlaatu huononee sikäli, että pienempi pikseli kerää vähemmän valoa ja kuva jää kohinaisemmaksi (jos valotusaikaa ei pidennetä). Toisaalta kohteen kuva on nyt loppukuvassa isompi (tästä ei välttämättä ole hyötyä vaan sen voi pilata optiikan piirto, kollimointi, tarkennus, seeing tai seuranta).
2 B:
Jos aukkosuhdetta parannettiin, kuvanlaatu voi olla yhtä hyvä. Jos aukkosuhde pysyi samana, kuvanlaatu on huonompi. Saatiin ainoastaan kaikilla tavoin saman kokoinen kuva kuin vanhalla putkella + Sonylla, mutta pienempi linssi keräsi vähemmän valoa.
Niinkuin näkyy, niin lopputulos riippuu ihan helkkarin monesta asiasta, joita otin tuohon esimerkkiin vain kaksi. Sitten on vielä täysin riippumattomia asioita, kuten että onnistuttiinko pienemmät pikselit tekemään yhtä hyvällä kuvanlaadulla kuin isommat (pnuun mainitsemat QE, mikrolinssit, elektronikaivon syvyys jne). Esimerkiksi melkein mikä vaan pikkukennoinen moderni järkkäri kyllä pesee vanhan täyskennoiseen 5D:n tähtikuvauksessa.
Asiaan vaikuttaa siis kennon koon lisäksi lompakko, muut käytettävät laitteet, olosuhteet, käyttötarkoitus, jne jne.
Siksi kannattanee olla vähän varovainen jos sanoo että nimenomaan isokokoinen kenno on avain onneen. :smiley:
Mulla oli leuka rinnassa ja suojaus ylhäällä, mutta ei auttanut. Muista Lauri, että maassa makavaa ei saa enää kiusata.
t. Petri
Siksi sanoinkin, että olet ihan oikeassa, lihavoin lainauksesta sen kohdankin jonka perusteella pelastuit. :grin:
Itselläni se peilillisyys tai peilittömyys kiteytyy viimekädessä back focus -etäisyyteen.
Suomeksi sanottuna noiden järkkärien vajaan viiden sentin kennopotero mutkistaa suunnitelmiani aina tasaisin väliajoin. Toki korjaimet on optimoitu mahdollistamaan järkkärien käyttö, mutta yritäppä sitten ujuttaa filtteripyörää tai OAG:kia sinne väliin. Syrjityn vähemmistön osa on monojärkkärikuvaajan osalta surkea :undecided: Mutta katsotaan sitten uudestaan jos/kun täyskennoisia järkkäreitä alkaa tulla enemmän. :wink: