Tee-se-itse Crayford

Aloittaja MarkoT, 04.10.2011, 17:50:34

« edellinen - seuraava »

MarkoT

Tervehdys taas,

Tuli tuossa kesän pimeinä hetkinä hieman askarreltua taas AstroMasteriin lisää modauksia (kohta ei taida alkuperäisestä putkesta olla paljoa jäljellä). Nyt oli kyseessä tarkennin. Perusajatuksena oli saada tukeva kuvauskäyttöön soveltuva tarkennin, joka ei lonksu ja vaapu kameran painon alla. Lopputulos on aikas järeä ja karskin näköinen, mutta toivottavasti toimiva. Vielä en ole kokeillut kuvata sen kanssa, koska kaikki osat ovat vielä kovin kiiltäviä.

Lisää tarinaa aiheesta allekirjoituksen linkistä.


"Scientists make a guess and call it a hypothesis. 'Guess' is too short a word for a professor."  ~ William Jennings Bryan

MtoAstro; GSO 150f5, Sigma 70-200 EX APO, Canon 1000D
EQ5, AstroEQ (DIY)
URSA, Tampereen URSA

Ransu

Hieno projekti, näitä on aina mukava lukea.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Wezen

Hei,

Olen itse tehnyt yhden helical-tyyppisen tarkennuslaitteen kotisorvissa ja -jyrsimessä. Pidän designia aika onnistuneena, matkittu kaupallisista hyvistä malleista tietysti. Tarpeen mukaan sitä voisi vielä hieman keventää.

Crayfordinkin haluaisin itse värkätä, mutta ihan vielä en ole löytänyt tai keksinyt riittävän pelkistettyä, mutta hyvää mekaanista toteutusta. Sinun mallisi on monessa mielessä inspiroiva ja mielenkiintoinen, mutta haluaisin omaani myös laakeroinnin okulaariputkelle. Mutta kyllä tästä taas saa ajatuksen uudestaan liikkeelle, hieno!

Terveisin Antti

An tti Veit ola

Wezen

Hei,

No inspiroiduin sen verran, että hankin palasen 40 mm paksua polyasetaalilevyä ja aloin tehdä sitä Crayfordia. Kuvassa runkopalasta puuttuu vielä iso reikä, johon tulee halkaisijaltaan noin 60 mm alumiiniputki 2"-okulaariputkeksi. Kulmiin on porattu 4 kpl reikiä 45 asteen kulmassa 10x4 mm kokoisten kuulalaakereiden akseleille. Poikkipäin on jyrsitty paikat itse laakereille. Keskireiän teko puhkaisee niiden päät näkyville niin, että laakerin pinta tulee yhden millimetrin ulos. Runkokappaleen toisessa päässä on reiät koko kappaleen läpi menevälle 6 mm rst-fokusointiakselille, sille tulee päihin laakereiksi vielä messinkiholkit. Muovi on niin nahkeaa, että siitä ei ole liukulaakeriksi. Poikittain akseliin näkyy isompi reikä, johon tulee ruuvilla kiristettävä jarrupala, joka painuu fokusointiakselin keskikohtaa vasten. Jarrupalan materiaali pitää vielä kokeilla: muovi, messinki, alumiini, jotain rst-tankoa pehmeämpää.

Polyasetaalia kehuttiin helposti työstettäväksi ja lämpölaajenemiseltaan pieneksi. Saa nähdä tuleeko ongelmia laitteen herkkyyden suhteen lämpötilan vaihdellessa. Muovista vaan tuntui helpoimmalta tehdä proto, alumiiniin voi siirtyä, kun malli on testattu. Keveillä työkaluilla muovi on nopea työstettävä.

Terveisin Antti
An tti Veit ola

MarkoT

Hienolta näyttää.

POM (polyasetaali) on osoittautunut varsin oivaksi aineeksi ainakin omissa tekeleissäni. En ole ainakaan toistaiseksi havainnut ongelmia lämpölaajenemisen kanssa. Ainoa hankaluus jonka olen huomannut on, että kierteet ovat pehmeitä, jos niitä joutuu tekemään. Helicoilit auttavat jos tarvitaan enemmän kestävyyttä.
"Scientists make a guess and call it a hypothesis. 'Guess' is too short a word for a professor."  ~ William Jennings Bryan

MtoAstro; GSO 150f5, Sigma 70-200 EX APO, Canon 1000D
EQ5, AstroEQ (DIY)
URSA, Tampereen URSA

Kaizu

Polyasetaalit imevät ilmasta jonkin verran kosteutta ja muuttavat mittojansa. POM ei ole muoveista pahimmasta päästä tässä suhteessa mutta tuo pitää huomioida jos tekee tiukkoja sovitteita. POM muuttaa jonkin verran mittojaan koneistuksen jälkeen ihan itsekseen eli ei kannata koneistaa kerralla valmista vaan ensin aika lähelle ja vasta pienen odottelun jälkeen lopulliseen mittaan. Sitten pitää muistaa muoveille tyypillinen ominaisuus, viruminen.
Nämä vaikutukset korostuvat kun tehdään muovista tarkkoja yhteensovitettavia kappaleista.

カイズ
Kai Forssen

Wezen

Hei,

Tuo viruminen on tietysti huono ominaisuus, Crayfordissa okulaariputken, laakereiden ja fokusointiakselin välillä tulee olla sopiva paine, jotta fokusointi ei lipsu. Mielenkiintoista nähdä, mitä tuosta tulee. Kierteiden tekoa vältän, läpipulteilla mahdollisimman pitkälle. Ei tuo kovin "kiinteältä" tunnu, omasta mielestäni PVC on napakampaa, mutta otin POMia Etran myyjän suosituksesta tällä kertaa.

Tuon jarrun laitan osin myös fokusointiherkkyyden säätöön. Jos teen jarrukengän hieman liukkaammasta materiaalista, painaa se fokusointiakselia sopivasti sisäänpäin.

Aika monessa Crayford-konstruktiossa akseli on kuormitettu jousin tms. Halusin kokeilla mahdollisimman simppeliä konstruktiota ensin.

T. Antti
An tti Veit ola

Wezen

Hei,

Laitetaanpa vielä kuvat tuosta "muovi-Crayfordista". Ihan toimiva siitä tuli; aika näyttää, onko muovirunko ominaisuuksiltaan pysyvä.

T. Antti
An tti Veit ola