Hankinnassa olisi aurinkoputki. Coronadolta ja Luntilta löytyy 400- milliset (polttoväli). Kumpaa pidetään parempana? Katseluun ja kuvaamiseen. Samanhintaisia, n. 780-800 €.
Lainaus käyttäjältä: vauve - 02.05.2014, 21:21:00
Coronadolta ja Luntilta löytyy 400- milliset (polttoväli). Kumpaa pidetään parempana? Katseluun ja kuvaamiseen. Samanhintaisia, n. 780-800 €.
Onko niillä muuta eroa kuin merkki? Luntin perusti pari Coronadosta lähtenyttä insinööriä. Firman nettisivulla on historiikkia:
http://luntsolarsystems.com/site/about.html (http://luntsolarsystems.com/site/about.html)
Lunt-yhtiön perusti Andrew Lunt, joka oli Coronadon omistajia vuoden 2005 yrityskauppaan asti. Voi tietenkin olla, että tuotekehitystä on sittemmin tapahtunut. Täällä joku on löytävinään eroja Coronadon ja Luntin välille:
http://stargazerslounge.com/topic/66401-lunt-35-v-coronado-pst-shootout/ (http://stargazerslounge.com/topic/66401-lunt-35-v-coronado-pst-shootout/)
Jorma M.
Kangasala
Itse kannatan coronadoa sen vuoksi että sen voi jälkeenpäin modata käyttämään isomman putken optiikkaa. Ransulla lienee kokemusta aiheesta muistelen että hänellä oli TAL-100RS luntin etalonin objektiivina.
Itsellä on mielikuva että Lunt on nykyään laadukkaampaa.
Sekään ei tehnyt mielikuvalle hyvää kun coronado joutui Meaden omistukseen.
Sanon tämän silti vaikka omistankin harvinaisen hyvälaatuisen yksilön.
Luntin eduksi luen myö parempilaatuisen fokuserin. Lisäksi Luntissa ei käsittääkseni ole PST:n ongelmaa saada kamera fokukseen polttotasolta - tarvitsee siis barlowia/lyhentäjää/sahaa jotta onnistuu.
Cloudy nights foorumillakin tuntuu olevan yleinen konsensus että coronado PST putkissa on hirvittävän suuria yksilökohtaisia eroja kuvan laadussa. Ilmeisesti etalon filtterin laadun toleranssit ovat melko suuret. Coronado PST:tä ostaessa pitää päästä siis kokeilemaan ennen kuin ostaa, muuten on aika riskialtis tapa käyttää melkein tuhat euroa.
Juu näin taitaa olla.
En tiedä oliko kuinka reilua peliä mutta omani ostin Saksasta firmasta joka mainosti että nyt myynnissä 'parhaat yksilöt kasan päältä', tai jotain tuohon suuntaan. Mutta mitä olen vertaillut netissä näkemiini kuviin, niin oma yksilö on tuottanut kiitettävän laadukasta jälkeä. Näillehän luvataan alle <1.0:n angströmin kaistanleveys, mutta luulen että omassani on lähempänä 0.7:aa.
Kiitokset vastauksista. Vielä kuvaamisesta: onnistuuko esim. Luntilla protuberanssien kuvaaminen tavallisella digijärkkärillä polttotasossa tai okulaarisuurennossovitetta käyttäen? Vai tarvitaanko tähän jokin erikoiskamera?
Ja vielä: Telescopes-Express.de: lienee luotettava verkkokauppa? Muita suosituksia (jos saa mainostaa)?
Kyllä se periaatteessa onnistuu digijärkkärilläkin mutta ei ole siihen paras vaihtoehto koska Ha-putkesta tulee monokromaattista tavaraa. Käytännössä digijärkkärissä vain punaiset pikselit on käytössä.
Siksi Ha-aurinkokuvaajat suosivat mustavalko-webkameroita.
TS on hyvä paikka tehdä kauppaa myös Ha-putkista.
Kannattaa erittäin vakavissaan harkita pykälää suurempaa Lunttia!
LS60THA/B1200C on ihan eri maailmasta, ja sillä voi kuvata isommallakin kennolla.
Hinta tosin yli 2000 €, mutta jokaiselle eurolle saa vastinetta!
Kaj Wikstedt
Onkos ylipäätään olemassa h-alfa- suodattimia tavallisiin, esim SkyWatcherin, linssiputkiin? Muistan jossakin nähneeni sellaisia mainostettavan, käytettäneen yhdessä AstroSolar- filmin kanssa. Kapeakaistaisina (<1 Å) nämä maksanevat maltaita. Vai onko tyytyminen K-line- ja Solaar Continuum- suodattimilla saavutettavissa oleviin tuloksiin?
Toki lötyy, mutta hinta on korkeampi kuin varsinaisilla Ha-putkilla.
DS-havainnointiin tarkoitetut Ha-suotimet ovat aivan liian laajakaistaisia.
Tarvitaan ERF-suodin, Ethalon ja putken perään Blocking Filter, mitäs se sitten onkaan suomeksi?
Kaj Wikstedt
Jalustan päällä makaa Ha-lunt, CaK-Lunt ja SW 120 ED + Herschel-kiila + Continuum
Daystarilla on Ha "okulaari"
Tosin tuote on jaettu ovelasti "Oma okulaari protuille ja toinen okulaari kromosfäärin tarkkailuun"
http://www.daystarfilters.com/Quark.shtml
noin 1100e/kpl
http://www.apm-telescopes.de/en/product.html?info=9867
EDIT: löytyi viellä tuollainen tieto:
Made for telescope: Refractors up to 80 mm without ERF, higher aperture with!
Eli yli 80mm putkille pitää olla oma ERF (energy rejection filtter )
ERF filsut on aika kalliita 90mm .... 180mm filsut 375e ... 1295e + filtteri kehys 145e .... 245e riippuu koosta (Teleskop servicen hintoja)
EDIT 2: viellä tollanen tieto..
units of 0.8 - 0.6Å are classified as PROMINENCE
and units of 0.5 - 0.3Å are classified as CHROMOSPHERE.
Daystarin yksikkö on lupaava ja minusta tämä on askel oikeaan suuntaan.
Jos tällaisen aikoo hankkia, kannattaa ottaa huomioon muutamia seikkoja:
-yksikössä on kiinteä 4.3X barlow, f/10 linssiputkesta tulisi tuon kanssa f/43, valmistajan mukaan toimii parhaiden f/4-f/8 välillä olevilla putkilla.
-koko auringon näkemiseen tarvitaan putki jonka polttoväli on alle 450mm
-käyttöön tarvitaan sähköä ja yksikön lämpenemistäjoutuu hiukan odottelemaan, (10min?)
Daystarissa on aivan erinomaista se, että yksikön voi vaihtaa helposti esim 400mm ja 1000 mm polttovälisiin putkiin, toisella kuvata koko auringon ja toisella pienempiä yksityiskohtia.
Tuolta voi lukea keskustelua Daystarin Quarkista:
http://solarchat.natca.net/viewtopic.php?f=4&t=11264 (http://solarchat.natca.net/viewtopic.php?f=4&t=11264)
http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6441882/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1 (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/6441882/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1/vc/1)
Minun mielestäni Daystar on tuulahdus menneisyydestä.
Ennen Luntin kehittelemää uutta tekniikkaa Aurinkosuotimet maksoivat maltaita.
Jos oikein olen ymmärtänyt, niin Lunt lähti Meaden ostamasta Coronadosta tekniikkaan liittyvien erimielisyyksien takia?
Valitettavasti en tähän hätään löytänyt linkkiä vertailutestiin Lunt / Coronado -pikkuputkista, mutta muistikuvieni perusteella Lunt on optisestikin parempi?
Kaj Wikstedt
PS. Lukaiskaa pari viimeistä Komeetan Pyrstöä netissä, olen niissä kirjoitellut jotain aurinkoputkista.
Laitoin vauve yksityisviestin aiheeseen liittyen.
Eli onko niin, että esim. putken Lunt 60 mm kanssa kuvaaminen ei kunnolla onnistu tavallisella digijärkkärillä tai pokkarilla käyttäen okulaarisuurennosta? Vaatii erillisen CCD- tähtikameran?
Pokkarilla on käytettävä okulaarisuurennosta, mutta järkkärin kanssa parempi kuvata polttotasolta tai barlowin kanssa.
Mutta kuten todettua niin vielä parempi on mustavalkoinen web/ccd-kamera.
Luntin putkilla ymmärtääkseni onnistuu kuvaaminen huomattavasti nätimmin kuin coronadolla, ainakin näin on noiden pienimpien HA putkien kanssa. Mustavalko kamera on yleensä parempi mutta kyllä järkkärilläkin jälkeä saa.
Laitetaanpa tänne kun ekaa kertaa huomasin tuolla Daystar Quarkilla otetun kuvan.
http://www.astrobin.com/96736/D/ (http://www.astrobin.com/96736/D/)
Ei hassumpaa minusta.
Hankittu Lunt LS50Tha, ja siihen B400- blokkeri. Kuvaamisesta: 1. Polttotasokuvaaminen (ilman kameraoptiikkaa ja okulaaria) ei varmaan onnistu, sillä kameran kennoa ei millään saa lähellekään putken objektiivin polttotasoa. Olisikohan jostakin Barlow- vioritelmästä apua? 2. Afokaalikuvaus (okulaari + kameraobjektiivi) onnistuu kuten missä tahansa digiscopingissa. 3. Okulaariprojektio ilman kameraoptiikkaa suoraan kennolle: en saanut pelittämään, vaikka käytössä on okularisuurennossovite. Kamera jää blokkerin (vastaa kulmapeiliä) kanssa liian etäälle. Eli onnistuukohan tuolla systeemillä mikään muu kuin afokaalikuvaus? P.S. 2xBarlow- linssin + 25 mm okul. käyttö ei onnistunut edes katselukäytössä: ei pääse tarpeeksi lähelle. Kokemuksia (vaikka Lunt LS60Tha:n kanssa kuvaamisesta)? Kiitos.
Tällainen kamera jonka saa polttotason kannalta samaan paikkaan kuin okulaari onnistunee polttotasolta kuvattaessa:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p5990_ALccd5L-IIm---Hochgeschwindigkeits-Mond--und-Planetenkamera--Schwarzwei-version.html
Minulla on kokemuksia LS60:sestä ja siinä ei ole ongelmia saada kennoa polttotasolle. Onnistuu järkkärilläkin. LS50:ssä on niin lyhyt polttoväli, ettei tarvitse isoa kennoa että saa koko auringon kennolle. Planeetta kamera toimii LS50:sen kanssa. Tuossa on esimerkki http://solarchat.natca.net/viewtopic.php?f=4&t=16711&p=162740&hilit=ls50#p162740 sillä otetusta kuvasta. Kannattaa lueskella solarchat.nacta.net juttuja. Siellä on paljon hyödyllistä tietoa aurinkokuvauksesta.
Tutkiskelin uteliaisuuttani tuota focus ongelmaa. Tarkennus kameran kanssa vaatii pientä modifiointia, että saa kennon tarpeeksi sisään. täällä http://solarchat.natca.net/viewtopic.php?f=4&t=14336 on kerrottu miten ASI 120M saadaan tarkennettua. ASI 120 on muutenkin sopiva 50THa putkeen. Newton renkaat saattava olla kiusallisia, mutta sekin on saatu hallintaan sopivasti kameraa kallistamalla.
Tuo ASI 120 rupesi kiinnostamaan, hintakin on budjetin raameissa (ab. 300 €). Mutta: ei minkäänlaista kokemusta tuollaisen kameran käytöstä. Siis vaatinee läppärin ja ohjelmiston? Mistähän löytyisi kevyt kuvaus a.o. kameralla kuvaamisesta?
Erään jälleenmyyjän sivulta:
''The manufacturer Lunt-USA is looking to possible making some adapters to make imaging with the LS50THa telescope easier. Right now it will not reach focus on DSLR cameras. It will reach focus with some CCDs and webcams when you remove the eyepiece-holder from the blocking-filter diagonal.''
Olen todennut tuon itsekin, sekä kameralla E-PM2 että D7200. Kuvaaminen onnistuu vain okulaarisuurennoksella ja kameraoptiikalla. Kuvatasokuvaaminen planeettakameralla, joka siis ruuvataan okulaaripidikkeen paikalle.
Ei vieläkään löydy adapteria, jolla m4/3- rungon saisi fokukseen. Uskaltaakohan tuohon tilata esim. ZWO Asin, olen jostain lukenut, että tarkennusvara niilläkään ei oikein riitä.
Oletko kysynyt myyjältä neuvoja?
Eipä ole tullut kysyttyä. Tuollainen löytyisi Ameriikasta:
http://www.ebay.de/itm/Micro-4-3-T-Ring-SHORT-ONLY-10mm-THICK-T2-M4-3-FAST-USA-PRIORITY-SHIPPING/252440651703?_trksid=p2045573.c100033.m2042&_trkparms=aid%3D111001%26algo%3DREC.SEED%26ao%3D1%26asc%3D36887%26meid%3Da1f02d7185a8422c8db8ff10c09659ce%26pid%3D100033%26rk%3D1%26rkt%3D1%26sd%3D252440651703
Pitänee panna tilaukseen. Tosin tullia ja alvia taitaa joutua maksamaan.
Lainaus käyttäjältä: vauve - 20.08.2015, 23:50:28
Tuo ASI 120 rupesi kiinnostamaan, hintakin on budjetin raameissa (ab. 300 €). Mutta: ei minkäänlaista kokemusta tuollaisen kameran käytöstä. Siis vaatinee läppärin ja ohjelmiston? Mistähän löytyisi kevyt kuvaus a.o. kameralla kuvaamisesta?
Kannattaa katsoa altairastron gpcameja. Ne ovat samalla kennolla kuin asit mutta 100e halvemmat. Toimineet itsellä hyvin.
Tuli tilattua (ab. 35 €): http://www.ebay.de/itm/Micro-4-3-T-Ring-SHORT-ONLY-10mm-THICK-T2-M4-3-FAST-USA-PRIORITY-SHIPPING/252440651703?_trksid=p2045573.c100033.m2042&_trkparms=aid%3D111001%26algo%3DREC.SEED%26ao%3D1%26asc%3D36887%26meid%3Da1f02d7185a8422c8db8ff10c09659ce%26pid%3D100033%26rk%3D1%26rkt%3D1%26sd%3D252440651703
Nyt tarkentuu polttotasolla Olympuksessa; suurin piirtein samassa kohtaa tarkenninta kuin okulaarilla katsottaessa. Mutta se polttoväli on vain 350 mm; pitää kokeilla seuraavaksi Barlowin kanssa.
Käyttöohjeet pitäisi lukea hieman tarkemmin. Ihmettelimme, miksi paineen säätö ei vaikuta näkymään millään lailla. Eihän se vaikuta, ellei painetta todellisuudessa ole. Siis painesylinterin mäntä pitää ruuvata kokonaan auki, ja sitten varovasti paikalleen ja pyöritys sisäänpäin. Vastapaine alkaa tuntua, ja tietyssä kohtaa (656,28 nm) koko komeus hyppää silmille. Paineen lisäys siirtää päästökaistaa, eli Aurinko muuttuu taas punaiseksi palloksi. Että silleen.
---poistettu---