Ensimmäisessä kuvassa seurannan periodinen virhe? Tämä on 600s valotus, mutta sitä esiintyy välillä lyhyemmissäkin. Esim. 2 peräkkäistä 2min valotusta, toisessa tähdet yhtä pistemäisiä kuin 15-30s valotuksissa, toisessa tähden tai parin pituinen viiru.
Entä toisessa? Koma, apupeilipidikkeen diffraktio, fokuserin välykset (klappia nyt jo yli mm ...) ... ?
Varmistu ensin että napasuuntaus (driftailit kai jo) ja tarkennus (hommaa bahtinov) on kohdallaan. Sitten selvitä miten päin rektaskensio ja deklinaatio kuvassasi on. Sen jälkeen on helpompi selvittää vikoja.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 17.08.2010, 03:46:33
Varmistu ensin että napasuuntaus (driftailit kai jo) ja tarkennus (hommaa bahtinov) on kohdallaan. Sitten selvitä miten päin rektaskensio ja deklinaatio kuvassasi on. Sen jälkeen on helpompi selvittää vikoja.
Napasuuntaus jäi kapulan mukaan enää 2" päähän (näissä esimerkeissä virhe kuitenkin isompi). Kun joudun fokusoimaan järkkärin etsimen läpi, niin bahtinovistakaan ei oikein ole iloa (bahtinovin sakarat ei erotu kunnolla edes Vegasta :rolleyes:), joten käytännössä teen niin että fokusoin ensin kirkkaan (lähi-)tähden ja muutaman koekuvan avulla, ja siirryn sitten varsinaiseen kohteeseen. Fokuserin välys on sitä luokkaa että esim. meridiaaniflipin jälkeen ei voi edes toivoa fokuksen säilyneen -- itseasiassa napasuuntaustanikin rajoittaa tällä hetkellä eniten fokuseri, koska välyksestä johtuen kohdistusepätarkkuus eri puolilla taivasta on hieman isompi kuin tuollaisen "kaksoisristikko-okulaarin keskineliö".
Alkoi tuntumaan, että fokuseri on joka tapauksessa vaihdettava :oops:
Merkitsen ensi kerralla kuvan Ra/Dec suunnat ylös.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 17.08.2010, 11:59:57
Kun joudun fokusoimaan järkkärin etsimen läpi, niin bahtinovistakaan ei oikein ole iloa
Itse otan 15-30 sekunnin mittaisia koevalotuksia bahtinovin maskin läpi ja säädän tarkennuksen niiden mukaan
Lainaus käyttäjältä: Murtsi - 17.08.2010, 13:27:07
Itse otan 15-30 sekunnin mittaisia koevalotuksia bahtinovin maskin läpi ja säädän tarkennuksen niiden mukaan
No ... tässä on kyllä järkeä :grin: Kokeilen.
Uusissa Canonin järkkäreissä voi tässä(kin) asiassa hyväksikäyttää LiveView'ta. Varsinkin Bahtinov Grabberin (http://www.njnoordhoek.com/?p=325) kanssa homma sujuu mukavasti.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 17.08.2010, 02:51:10
Entä toisessa? Koma, apupeilipidikkeen diffraktio, fokuserin välykset (klappia nyt jo yli mm ...) ... ?
Pääpeili pinteessä? Saatko kohtuullisella seeingillä suhteellisen pyöreät "Airy disk" renkaat tähden kuvaan (tähän (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg26717#msg26717) tapaan)? Itse katselin eilen oman putkeni tähtikuvia ja seeingin ollessa rauhallinen tähdenkuvasta ei pitäisi löytyä kovin pahoja kupruja, joista löytyy esimerkkikuvia linkin ketjustakin. Kollimoitu putki rauhallisessa kelissä antaa nätin symmetriset Airy-renkaat :)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 17.08.2010, 22:30:24
Pääpeili pinteessä? Saatko kohtuullisella seeingillä suhteellisen pyöreät "Airy disk" renkaat tähden kuvaan (tähän (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2245.msg26717#msg26717) tapaan)?
Katselin tänään noita viime päivien kuvia, ja joissakin kohteissa / sessioissa kirkkaatkin tähdet ovat siedettävän pyöreitä. Mutta sitten taas toisissa tuommoisia plus-merkkejä, tai "saturnuksia". Kollimoinnin tähtitesti ei ole *aivan* täydellinen, mutta kuitenkin mielestäni aivan hyväksyttävä. Koetan tänään saada kuvan tähtitestistäkin ...
Tein äsken fokusoinnin bahtinovin maskin avulla. Se ainakin selvisi, että lopullisen fokuksen säätö on kertaluokkaa hienovaraisempaa hommaa kuin olen kuvitellutkaan! Lopulta kun bahti-kuva näytti hyvältä otin toiveikkaana koevalotuksen, mutta edelleen Albireon komponentit näytti risteiltä (8-60s valotukset, kaikissa sama juttu, ja seurantakaan ei oikutellut).
Jatkan ihmettelyä, mutta kiitos kaikille tähänastisista neuvoista!
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 17.08.2010, 23:34:36
...edelleen Albireon komponentit näytti risteiltä (8-60s valotukset, kaikissa sama juttu, ja seurantakaan ei oikutellut).
Apupeilinpitimen aiheuttama diffraktio lienee kai jo poissuljettu (jos on nelivartinen pidin kyseessä)? Jos apupeilin pitimen varret ovat kovin paksut, tulee kuvaan muhkeat "ristit" niiden takia.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.08.2010, 18:43:26
Apupeilinpitimen aiheuttama diffraktio lienee kai jo poissuljettu (jos on nelivartinen pidin kyseessä)? Jos apupeilin pitimen varret ovat kovin paksut, tulee kuvaan muhkeat "ristit" niiden takia.
Ei ole poissuljettu vaan jopa yksi pääepäillyistä, varsinkin nyt kun sanoit :) Pitimillä on paksuutta 2-2.5mm (!!), ja esim. allaolevaan Vega-kuvaan verrattuna tyypillisten virheenä pitämieni ristien ero on usein vain kirkkaudessa. Vertailun vuoksi (samana iltana ja samalla fokuksella, mutta luultavasti eri pituisella valotuksella) kuvattu Albireo (kuvat on käyneet gimpin läpi, mutta oleellinen kai on edelleen nähtävissä). Ja varsinkin himmeimmät kuvissa näkyvät tähdet on usein kiitettävän pyöreitä. En ole vielä-kään täysin varma mistä kaikesta oikeasti on kysymys, mutta ilmeisesti _ainakin_ noista pidikkeistä ja liian satunnaisesti (ennen bahtinovia -- toivon) onnistuvasta fokusoinnista. Kollimoinnista en ehtinyt eilen kuvaa ottaa, mutta visuaalisesti se edelleenkin vaikutti siedettävältä. Sää näyttää kuitenkin siltä että ehkä jo tänään tiedetään taas enemmän.
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 18.08.2010, 19:02:08
Ei ole poissuljettu vaan jopa yksi pääepäillyistä, varsinkin nyt kun sanoit :) Pitimillä on paksuutta 2-2.5mm (!!)
Oman 300/1500mm putken apupeilin pitimen varret ovat paksuudeltaan 1,1 mm (leveyttä 40 mm) ja näillä tulee diffraktiota oheisen liitekuvan osoittamalla tavalla. Kuvassa kahden minuutin valotuksesta 100% croppi pienen seurantavirheen kera; itse pidin on kolmesakarainen ja epäsymmetrisellä asettelulla tehty malli... :tongue: (2/3 varsista on näemmä hiukan vinossa, kun eivät piirrä kuvaan kapeaa + teräväreunaista diffraktiopiikkiä, sinulla tulee tupladiffraktiot noista leveiden varsien molemmista reunoista erikseen!)
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.08.2010, 19:17:18
sinulla tulee tupladiffraktiot noista leveiden varsien molemmista reunoista erikseen!)
Jep. Ainoa heti oikeaan osunut arvaukseni tähän mennessä, ja sen sitten jätin sanomatta :rotfl:
Kiitos Timpe! Lohdullista että "viat" selviää -- vaikkei niitä sitten säädöillä voisikaan korjata.
Itse pitäisin tuplapiikkien syynä huonoa tarkennusta. Itse epäterävän tähden kuvahan on munkkirinkilä ja kun sille "annetaan motion blurria" niin tulee kaksi tuollaista piikkiä. Ennenvanhaan jotkut yritti noiden perusteella fokusoida, mutta ei siitä loppujenlopuksi niin tarkasti sitä paikkaa näe.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 18.08.2010, 20:18:08
Itse pitäisin tuplapiikkien syynä huonoa tarkennusta.
Tämäkin on lohdullista, koska jotain voi tehdä! Taidan keskittyä tänä iltana vain Vegaan.
Lainaa
Itse epäterävän tähden kuvahan on munkkirinkilä ja kun sille "annetaan motion blurria" niin tulee kaksi tuollaista piikkiä.
Motion blurrilla tarkoitat nyt seurantavirhettä? Tämä on mahdollista, koska ensinnäkin (Vega-kuvassa) himmeät tähdet on viiruja, toisekseen horisontaali-diffraktiot ovat ~saman suuntaisi kuin em. viirut (eikä niissä siten näy niin selvää kahdentumista), ja kolmannekseen noita kuvia otettaessa napasuuntaus ei ollut vielä kovinkaan tarkka. Sekä Vega että Albireo ovat 30s valotuksia. Sitä jään ihmettelemään, että miksi pystydiffraktio kuitenkin piirtää kaksi piikkiä eikä yhtä paksua -- periodinen nytkähdys?
Pari linkkiä aiheeseen:
http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html (http://www.beugungsbild.de/diffraction/diffraction.html)
http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm (http://www.telescope-optics.net/diffraction_pattern_and_aberrations.htm)
Neuvoisin vaihtamaan putkeesi nuo paksut varret vastaaviin ohuempiin apupeilinpitimen varsiin, jos rakentelu sujuu. Reilu pari milliä paksut varret ovat "järkyttävän" suuri diffraktion aiheuttaja kuviisi, jos asiaa tarkastelee näin sivullisen silmin... :undecided:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 19.08.2010, 22:24:12
Pari linkkiä aiheeseen:
Jep. Varsinkin tuon ensimmäisen perusteella vaikuttaisi, että paksut spiderit tekee kirkkaat piikit, mutta kahdentuminen olisi tosiaan (epä-)fokus-efekti.
Valitettavasti tuli työkiireitä ja nämä pari (tällä erää viimeistä ...?) kirkasta iltaa jäi hyödyntämättä, mutta tästä se sitten taas jatkuu.
Lainaa
Neuvoisin vaihtamaan putkeesi nuo paksut varret vastaaviin ohuempiin apupeilinpitimen varsiin, jos rakentelu sujuu. Reilu pari milliä paksut varret ovat "järkyttävän" suuri diffraktion aiheuttaja kuviisi, jos asiaa tarkastelee näin sivullisen silmin... :undecided:
Rakentelu ei aivan luontevasti suju (vaikka kiinnostaakin), mutta kun kunnolla suunnittelee ja hitaasti tekee niin joskus on itsekin yllättynyt. Fokuserin päivityksestä olen jo päättänyt, ja siihen käsiksi pääseminen näyttäisi edellyttävän myös apupeilin ja spiderin irrotuksen, joten ans kattoo :)
Kiitos vielä kerran ajasta ja aivoistanne asian selvittelyssä!
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 18.08.2010, 20:43:24
Motion blurrilla tarkoitat nyt seurantavirhettä?
...
Sitä jään ihmettelemään, että miksi pystydiffraktio kuitenkin piirtää kaksi piikkiä eikä yhtä paksua -- periodinen nytkähdys?
Motion blur on kuvankäsittelytermi enkä meinannut että kuvassasi olisi varsinaisesti sellaista blurria, yritin vain kuvailla miten kaksoispiikit syntyvät munkkirinkilästä. Vähän huono termi ehkä siis.
Ajattele että pistemäisen valonlähteen PSF eli point spread function on plus-merkin muotoinen risti kuljettuaan kaukoputken läpi ja spiderin jalkojen ohi. Sen jälkeen mieti, millainen munkkirinkilän näköisen tähden kuvio voisi olla, niin että munkkirinkilän jokainen piste tekee oman ristinsä. Keskellä oleva reikä jättää ikään kuin tyhjää niihin piikkeihinkin. Jos ei aukene, voin huomenna piirtää kuvan, nyt valottelen sydänsumua. :) (mikään ei ole mennyt pieleen, ihme kyllä)
Tämä on oikeastaan hyvä ketju jatkaa aiheesta, kun saan esille konkreettisen esimerkin peilinpitimen aiheuttamista muotovirheistä tähden kuvaan ja sitten vielä lyhyen testin kolmevartisen apupeilinpitimen diffraktiokuvioista eri valotusajoilla. Kesällä tuli tehtyä vielä pientä modausta Newtonin pääpeilin pitimeeni ja eikös tuossa tapahtunut loppukasauksessa pienen pieni virhe, kun yksi pitimen rungossa olevista kiinnitysruuveista jäi "kantamaan". Seurauksena oli se, että 18-piste tuennasta tuli 12+1 pisteen tuenta eli yhden tukikolmio-parin tilalle nousi tuo yksi ruuvi aavistuksen korkeammaksi. Korjasin tuon tänään, mutta sitä ennen otin testikuvia taivaalta (kohteena Gamma And eli Alamak), joissa näkyy hyvin tasaisen pääpeilintuennan tärkeys kuvalaadun kannalta (kuva #1).
Kuva #2 on samalla (virheellisellä) systeemillä kuvattu "diffraktio-tutkielma" omasta putkestani, jossa on siis kolme kapeaa/suoraa tukivartta tukemassa apupeiliä paikalleen. Oikaisin tätä ennen aiemman lievän kierouden parista tukivarresta ja nyt tuo varsirakennelma näkyy antavan yhtä leveät piikit kaikkiin kolmeen suuntaan (+ näiden vastakkaisiin pisteisiin apupeilin yli). Varret ovat nyt lievästi epäsymmetrisesti tuolla ympyrän kehällä (=ei tasan 120 asteen kulmissa), mutten raaskinut lähteä poraamaan uusia kiinnitysreikiä putkeeni. Ei kai tuosta ole haittaakaan, jollei kosmeettista epäsymmetrisyyttä lasketa? Tästä kuvasta näkee hyvin selvästi kuinka tuennan virheet näkyvät suoraan ja hyvin selvästi loppukuvassa tähtien muodossa. Pidemmillä valotusajoilla seeingin vaihtelu suttaa nuo epämuodostelmat yhteen ja tekee sitten tähdistä jotain muuta kuin säännöllisen pyöreitä (tästä tulee kolmas esimerkkikuva, jossa sama virhe näkyy 60 sekunnin valotuksessa hämäävästi "seurantavirheenä" :shocked:). Ainakin itselleni tuli pienenä yllätyksenä, että tähden suuremmat "Airy disk" -virheet/epäkohdat siirtyvät näin helposti loppukuvaan saakka...
On niin samannäköisiä nuo hännät kuvissasi, että minullakin menee tuenta tarkasteluun. Mainio artikkeli!
Kuvailen paraikaa kameraoptiikalla eli tuolla 200mm FD-objektiivilla. Aivan mahtavaa hommaa -- vaivatonta, jopa niin että siinä ehtii tähtien tarkkailun lisäksi ajatella. Piti tulla oikein erikseen korjaamaan tuo älytön ideani "periodisesta nytkähdyksestä", ettei se vaan ehdi juurtua kenenkään mieleen. Eihän periodinen virhe mikään nytkähdys ole, vaan koko välityskoneiston (mato, kiekko ..) hienoisesta ja vääjämättömästä valmistusvirheestä johtuva summavirhe. Madossa tai kiekossa ei ole yhtä hammasta joka on väärän kokoinen.
:oops:
On jalustoissa myös "periodisia nytkähdyksiä". Siihen riittää että jokin vaihteiston hammaspyörä on virheellisesti koneistettu niin että jyrsinnässä ensimmäinen ja viimeinen hammas ei kohtaa oikein. Losmandyn G11 kohdalla foorumeilla puhutaan 76 sekunnin virheestä, vaihteistossa lienee jokin pyörä joka pyörähtää kerran 76 sekunnissa ja jonka koneistuksessa on jokin virhe. Vastaavia virheitä löytyy lähes kaikkien jalustojen PE-käyristä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 21.08.2010, 11:25:48
On jalustoissa myös "periodisia nytkähdyksiä". Siihen riittää että jokin vaihteiston hammaspyörä on virheellisesti koneistettu niin että jyrsinnässä ensimmäinen ja viimeinen hammas ei kohtaa oikein. Losmandyn G11 kohdalla foorumeilla puhutaan 76 sekunnin virheestä, vaihteistossa lienee jokin pyörä joka pyörähtää kerran 76 sekunnissa ja jonka koneistuksessa on jokin virhe. Vastaavia virheitä löytyy lähes kaikkien jalustojen PE-käyristä.
OK. Arvatenkin näiden nytkähdysten suuruus PE-käyrässä on kuitenkin << käyrän amplitudi. Oma "nytkähtelyni" lähti liikkeelle siitä, kun tuossa ensimmäisen viestin ensimmäisessä kuvassa tähdet ovat liukumisen lisäksi pysyneet välillä pitempiä aikoja paikoillaankin, ja sopivasti kieroon katsomalla ja teille vilauttamattomiin kuviin vertaamalla pystyi jopa kuvittelemaan että jakson pituuskin olisi jäänyt talteen. Ehkä näin-kin olikin, mutta myöhemmin olen huomannut että ei napasuuntauksenikaan vielä esimerkkikuvien aikaan, tai vieläkään, ollut sillä tasolla kuin olin luullut (ja jalustan kapula väitti -- jossain vaiheessa virhettä muka 2". Tällä hetkellä 4:llä kalibrointitähdellä kapulan mukaan ~45' ja ~25' -- 2min osavalotukset onnistuu 200mm FD-linssillä huonolla prosentilla, mutta 1min aika hyvällä).
Voit helposti mitata tuon PE:n kotikonstein säätämällä napasuuntauksen reilusti pieleen ja ottamalla parinkymmenen minuutin valotuksen. Saadusta tähtiviirusta voi sitten laskeskella matlabilla PE-käyriä. Katso http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4508.msg42181#msg42181
Ja sitten kun tutkitaan tuota Laurin neuvomalla tavalla saatua käppyrää (kannattaa kokeilla, tämä on helppo ja hyvä vinkki :smiley:), kiinnitetään huomiota PE-käyrän laaksojen ja huippujen toistumiseen kerrasta toiseen samanlaisina (tällainen PE-virhe on helppo korjata toisin kuin epätasainen säkkyrä joka heittelee mihin sattuu). Toinen tarkasteltava asia on tietysti tuo poikkeaman suuruus keskiviivan molemmin puolin.
Löytyi vahingossa tällainen "pikkukiva" aberraatio-simulaattori:
http://aberrator.astronomy.net/ (http://aberrator.astronomy.net/)
Aberratorilla voi tutkia kuinka erilaiset optiset virheet vaikuttavat tähden ja sen Airy disk:n -kuvaan (kaukoputkelle tehtävän tähtitestin (http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index1.htm#kappale1.4) perusteet olisi hyvä tietää, niin tämän simulaattorin käyttö avautuisi paremmin). Kokeilkaapa vaikka kuinka paljon erilainen apupeilin peittoprosentti tai pieni astigmaattisuus muuttaa tähden kuvaa (puhumattakaan seeingin aiheuttamasta häiriöstä :laugh:). Ohjelmaa ei tarvitse asentaa ja se näyttää toimivan myös Windows 7:ssa...
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 20.08.2010, 22:25:21
... loppukasauksessa pienen pieni virhe, kun yksi pitimen rungossa olevista kiinnitysruuveista jäi "kantamaan". Seurauksena oli se, että 18-piste tuennasta tuli 12+1 pisteen tuenta eli yhden tukikolmio-parin tilalle nousi tuo yksi ruuvi aavistuksen korkeammaksi. Korjasin tuon tänään...
...tai ainakin niin luulin, kunnes tuo uusien hankintojen mukanaan tuoma "pilvisakko" viimein hellitti eilen hetkeksi :undecided:
Seeingiä oli sen verran, että sain putkesta jokseenkin kelvolliset testikuvat uudella 82mm apupeililläni ja eikös joku vieläkin syö tähden kulmasta tuollaisen palasen pois (ks. kuva #1). Eipä tainnut tuo yksi ruuvin lievä kantaminen olla kuitenkaan syyllinen tähän Airy disk -virheeseen. Lisään siis vielä tähän kuvan #2 putken sisustasta ja peilin tuennasta edestä päin. Itse epäilen tuota peilin putoamisen estävää klipsiä syylliseksi (vaikka nekin olivat varsin löysällä), joten löysäsin nyt nuo kolme korkeussuuntaista pidintä selvästi peilin pinnasta irti (=n. 1mm ilmarako klipsin ja peilin välissä + huopatassu mahdollisessa kontaktipinnassa). Purin samalla muutenkin peilinpitimeni atomeiksi ja kasasin sen uudelleen osien tarkastuksen jälkeen. Kokosin 18 pisteen tukikolmiot ja keinutangot nyt vielä aiempaa löysemmälle (jottei siellä olisi piilevää jäykkyyttä) + viilasin loputkin ruuvin kannat matalaksi tuolta pääpeilin alta. Sivuttaistuennassa löytyi yksi keinutanko muita hiukan hiukan kireämmällä, muttei kuitenkaan jumissa.
Mutta mutta... entäs tuollainen ruuvi putken seinällä, voisiko se aiheuttaa tällaista virhettä vaikka peilin ympärillä on joka puolella 25 mm vapaata ilmatilaa putkessa? Ei kai? Sain nyt paikallistettua tuon virheen sijaintikulman heiluttelemalla kättä putken edessä ja katsomalla okulaarista tuota tähden Airy disk -kuvaa. Tuolta virhealueelta löytyy nyt yksi ruuvinkanta (max. 10mm korkea), tuo keinutanko-sivuttaistuki ja se peilin klipsi. Jollei noista löydy vikaa, niin sitten pitää alkaa miettimään 18-pisteen tuennan sopivuutta ekvatoriaaliseen jalustaan (putki enemmän kyljellään kuin Dobsoneissa) ja tuota sivuttaistuentaan käytettyä keinuratkaisua (tukitangoissa on huopatassut kontaktipinnoissa, jotka ottavat peilin sivuun kiinni, ei pitäisi olla pistekuormitusta ja peili oli muutenkin melko löysällä pitimessään).
Sinällään mielenkiintoista näiden virheiden kanssa puuhaaminen, mutta tuon soisi joskus tulevan ihan kuntoonkin... :grin:
(Rohkaisevan siisti "Airy disk" tuolta kuitenkin löytyi, jollei huomioida tuota koloa.)
Onko putki jäähtynyt kunnolla? Mulla näkyi samanlaista virhettä tossa viikko sitten kun laitoin putken sisältä pihalle ja peili ja putki oli huoneenlämmössä ja ulkona oli 3 astetta. Kun putki jäähtyi niin tuo virhe väheni ja poistui kokonaan. Paikallistin sen vielä putken yläosioon laittamalla käden putken eteen kun tähti oli ohi fokuksen. Nuo kuvat mitä laitoit näyttää kyllä suht jäähtyneen optiikan kuvaa, joten vaikea tässä arvailla.
Vehkis teki meidän Halkian putkeen vähän samantapaisen kiikkutuennan peilin sivulle. Kiikut ovat isommat niin että tukipisteet ovat peilin säteen (25cm) päässä toisistaan, eli tasajaolla. Tuenta on toiminut hyvin, taustalla on myös monipistetuenta. Putki on ekvatoriaalisella haarukkajalustalla.
Eihän Timpe putkesi fokusointilaite tee tuota "möykkyä" kuvaan. Muistelen että se tulee aika lähelle valon kulkureittiä jos se on ruuvattu aivan sisään.
Kaizu
Lainaa
Lainaus käyttäjältä: Pekka Moisio - 10.09.2010, 22:02:14
Onko putki jäähtynyt kunnolla? Mulla näkyi samanlaista virhettä tossa viikko sitten kun laitoin putken sisältä pihalle ja peili ja putki oli huoneenlämmössä ja ulkona oli 3 astetta. Kun putki jäähtyi niin tuo virhe väheni ja poistui kokonaan. Paikallistin sen vielä putken yläosioon...
Putki on kylmävarastossa ulkona, joten sikäli se on asteen pari päässä ulkoilman lämpötilasta (tämäkin vain silloin, kun aurinko on lämmittänyt varaston ilmaa ulkoilmaa lämpimämmäksi). Toisaalta nuo Airy diskin renkaat olivat sangen levollisia, joten en nyt uskoisi tämän johtuvan peilin jäähtymisestä tai ilmamassojen rajapinnoista peilin pinnassa.
Nyt menivät aiemmat uskomukset uusiksi eilisillan kokemuksien perusteella :shocked:
Tuossa ylläkuvatussa virheessä taitaa kuitenkin olla kyse peilin jäähtymisestä tai ilmamassojen rajapinnoista pääpeilin pinnassa! Asensin näet viikonlopun aikana putkeni peilinpitimeen välilevyn, jossa on keskellä aukko lähinnä vain puhaltimelle. Lisäksi käänsin tuon 12 VDC puhaltimen
imemään ilmaa pois putkesta. Nyt ulkoilma menee putkeen sisälle ylhäältä ja valuu yhtä matkaa alas peilin sivuitse, jos puhallin on kytketty käyttöön. Samalla tuo puhallin imee varmaankin ilman tasaisesti pois peilin pinnasta sen pintaa pitkin, jolloin ilmamassa ei jää enää pyörteilemään peilin eteen pilaamaan seeingiä. Kuvassa on nyt näkymä putkeni takaa, missä näkyy tuo rakennelma. (Tilkitsen vielä nuo loputkin raot umpeen, jotka vielä nyt näkyvät kuvassa...)
Eilen oli kohtalainen seeing muutenkin, mutta kun kytkin puhaltimen imemään ilmaa putkesta, hämmästelin suu auki kun sinne tänne väreilevä tähtitestin kuva rauhoittui parissa kymmenessä sekunnissa ja tähdestä saattoi erottaa 3-5 melko tasaista Airy disk rengasta (sen aiemman väreilevän/säkenöivän tähdenkuvan sijasta). Nuo aiemmat tähtitestin kolot kiekon reunassa olivat nyt hävinneet kokonaan :cheesy: Toinen uudistus koski kylmävarastoa, mikä sai varustukseensa digitaalisen lämpömittarin. Tällä selvisi että lämpötilaero ulkoilman ja "kylmävaraston" välillä oli kuitenkin kolmisen astetta. Ja jos tuollainen 5kg lasinpalanen on kolme astetta ulkoilmaa lämpimämpi, niin kyllähän se säteilee lämpönsä pois ja aiheuttaa samalla putkivirtauksia pilaamaan kuvalaatua. En olisi uskonut aiemmin näin pienen lämpötilaeron olevan haitaksi, mutta nyt taitaa olla pakko uskoa :wink: