Huomasin ettei täällä ole kyseisestä kiikarista aihetta, ainakaan suoraan.
Itse olisin ennen ostopäästöstä halunnut hieman infoa kyseisestä kakkulasta, mutta kun ei löytynyt niin piti käydä Ursalla ihmettelemässä ennen ostoa
Eli nyt on kyseiset kiikarit ostettu ja alle Cullmannin Magnesit 532 jalusta Cullmannin Alpha 9000 -videopäällä
Tyhjää aikaa kun löytyy suht paljon niin miksei ruveta tarinoimaan omista kokemuksista, jos vaikka löytyisi apua heille kenellä mielenkiintoa kyseistä kalustoa kohtaan
Jalusta Cullmann Magnesit 532
Cullmannin Magnesit tripodi vaikuttaa erittäin tukevalta kamerajalustalta, muttei äärettömiä kestä.
1,8 kilon videopää + parin kilon kiikarit ei tuota ongelmia ollenkaan.
Tähdet ja Avaruus 2/2012 lehdessä oli vertailussa kyseinen jalusta, mutta manfrotton videopäällä.
Lyhyesti
Jalusta vaikuttaa laadukkaalta ja tarpeeksi tukevalta alle 7 kilon lastille, pieniä yksityiskohtia löytyy mitä voisi hioa, mutta se tietenkin nostaisi hintaa toiseen luokkaan.
Videopää Cullmann Alpha 9000
Ursan toimistolla kävin vertailemassa Berlebachin ja Cullmannin jalustoja, Berlebachin päällä oli Cullmanni ja Cullmannin päällä oli Manfrotton videopää.
Videopäiden välillä oli mielestäni huomattava ero, ei välttämättä tukevuuden suhteen, vaan laadun suhteen
Manfrotto tuntui "kulmikkaalta" käytettäessä, eli siis viimeistely ei ollut mieleeni.
Cullmannin videopää on nestevaimennettu(vai mikäköhän on teknisesti oikea termi?) ja kaksisuuntainen
Eli kamerakäytössä ei kameraa voi kallistaa kyljelleen, siitä miinus
Mutta tarkemmin kun rupesin ajattelemaan niin kolmisuuntaisuus tämän laatuiseen videopäähän olisi todennäköisesti melkoisen kallis ja vaikea ratkaisu.
Nestepää tekee kiikarin suuntauksesta mukavan sulavaa ja kiitos nestepään, ei kevyellä taakalla tarvitse lukita nappuloita suuntauksen jälkeen jotta kiikari pysyy suunnassaan ilman kiikarin "kaatumista" momentin vuoksi, eli neste periaatteessa "jousittaa" kiikarin siihen asentoon mihin sen jätät
Lyhyesti
Eli jos on valinta manfrotton ja cullmannin välillä eikä 40€ hintaerolla ole väliä, suosittelen vahvasti Cullmannia
Kiikarit Helios Quantum-4 15x70
Kiikarit tuli mukavassa pehmustetussa salkussa, pehmusteet olivat asialliset, mutta salkun laatu muuten ei ole hehkuttamisen arvoinen, mutta kiikarin kuljetukseen salkku sopii jos ei tarvitse alistaa pakettia lentokentän käsittelylle.
Kiikarit itsessään olivat aloittelijan käteen massiiviset, mutta niin oli myös 6" f/5 newton kun ensimmäistä kertaa paketin avasi. Vaikka löytyykin jonkun verran ruista ranteesta, niin minuutin kun käsivaralta katseli pääskysten lentoa niin alkoi kädet vapisemaan.
Lyhyen päivätestin jälkeen tuli todettua seuraavaa
-Optiikka minun mielestä hyvää
-Tarkennusrullan kumisuoja tuntuu olevan heikosti kiinni, ehkäpä heikko liimaus?
-Silmäsuojat ovat portaattomasti säädettävät, mutta niitten alla oleva muovi tuntuu hyvin halvalta
-Runko on käteen mukavan tuntuinen
-Mukana tullut kaulahihna on niiin heikon tuntuinen että en suosittele sen käyttöä, jos kaulapantaa tarvitsee, kannattaa hankkia esimerkiksi kameran tarvikehihna, olen todennut että se on huomattavasti vahvempi
Lyhyesti
Viellä en voi lopullista tuomiota antaa kiikarille, ehkäpä muutaman yön jälkeen voin tuomion antaa.
235€ on paljon rahaa, kokemusta ei ole muista kiikareista mutta vaikuttaa suht pätevältä laitteelta
Vähän selvennystä asiaan
Minulla ei kokemusta ole muista kiikarikalustoista joten vertailupohjaa en voi antaa
Voin sanoa vain miltä tämä kalusto tuntuu ensikertalaisen käytössä
Jos höpöttelyni tuntuu turhalta niin saa kritisoida, saa antaa suoria mielipiteitä tekstistä ja periaatteessa kaikesta.
Jatkan tätä myöhemmin kokeilukertojen jälkeen (ellei joku vedä hernettä nenään turhasta höpöttelystäni)
-V.K.
Oikein hyvää selostusta, lisää vaan tällaista :smiley:
Noilla isoilla kiikareilla lienee sanomattakin selvää, että jalusta on aivan ehdoton. Saahan niillä tietenkin leikkiä pitämällä käsissään, mutta 15 kertainen suurennos suurentaa myös käsien liikkeiden aiheuttaman huojunnan.
Ja raskaalle kiikarille jykevä jalusta. Muuten ei tule mitään.
ML
Lainaus käyttäjältä: avanti - 15.08.2012, 23:43:07
Noilla isoilla kiikareilla lienee sanomattakin selvää, että jalusta on aivan ehdoton. Saahan niillä tietenkin leikkiä pitämällä käsissään, mutta 15 kertainen suurennos suurentaa myös käsien liikkeiden aiheuttaman huojunnan.
Ja raskaalle kiikarille jykevä jalusta. Muuten ei tule mitään.
Näin on näppylät
Omasta mielestä tuo Cullmann + Cullmann yhdistelmä on riittävä k.o. kiikarille + ehkä, EHKÄ, voi riittää isommallekkin.
-V.K.
Jalusta on vastaava yhdistelmä kuin Manfroton 055+128 ja se pitää kiikarit kyllä vakaana tuossa kokoluokassa ja isommassakin. Keskiputken nousu on yleensä ongelmallisin, mutta sekin riittänee (zeniitti).
Kuten jo yllä mainitsin niin Manfrotton 128 -pää ei ollut mieleeni, ei sillä että se huono olisi, mutta Cullmannin ja Manfrotton välillä Cullmanni vei voiton.
Tosiaan pituutta löytyy ~191cm niin oli hieman mietittävä jalustan suhteen, mutta nyt kun kuivakokeiluja tullut tehtyä niin maaainiosti riittää ostamani paketti vaikka pitäisi zeniittiin toljotella
Ursan valikoimasta ehkäpä Berlebach olisi tämän suhteen ollut parempi vaihtoehto mutta köyhän opiskelijan budjetti ei antanut periksi
Tuli kokeiltua jalustaa tutun Canon 7D + Sigma 800mm f/5.6 APO EX DG HSM, paketilla painoa + 6kg ja hyvin hoiti homman, eli tässä tapauksessa tripodin nokassa oli videopää ~1,8kg, kamera + akkukahva ~1,5kg ja obuska ~4,8kg, elikkäs... nopeasti summattuna 8,1kg
Havaittavissa oli kyllä sitä että jalusta ei suunniteltu pitkällä käytöllä näin raskaaseen käyttöön, mutta hyvin onnistuisi iltapäivän lintukuvaukset kovallakin kalustolla
Tosin tässä tapauksessa keskiputkea ei tarvitse nostaa kuin enintään 20cm
Pimeitä ja krkkaita öitä odotellen...
-V.K.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 16.08.2012, 18:10:39
Jalusta on vastaava yhdistelmä kuin Manfroton 055+128 ja se pitää kiikarit kyllä vakaana tuossa kokoluokassa ja isommassakin. Keskiputken nousu on yleensä ongelmallisin, mutta sekin riittänee (zeniitti).
Minulla näkyy olevan Manfrotto 058+029 MK2 eli kinopää kookkaassa jalustassa. Videopää olisi oikeastaan parempi, mutta hyvä näinkin.
Siihen kun sitten laittaa ison kiikarini, niin kyllä tuntuu tosi raskaalta...
(Manfrotton pikakiinnityslevyjä on kaksikin, toinen aina Galileoskoopissa kiinni, joten voin nopeasti vaihtaa kiikarin ja kaukoputken välillä..)
ML
Päivittelyä höpöttelyyn
Tuli todettua seuraavaa
Ursalta ostettava L-kappale millä saa kiikarin jalustaan, on hieman kyseenalainen
Juu, sillä pysyy kiikari hyvin kiinni, mutta todennäköisesti kulumisen estämiseksi on laitettu luonnonkorkista tehty prikka, siihen kohtaan joka tulee L-kappaleen ja kiikarin väliin, tämä tarkoittaa sitä, että näppivoimilla ei välttämättä saa ruuvia kiristettyä niin kireeksi ettei kiikarit pääsisi kääntymään hieman.
Tiedä sitten onko edes mahdollista toteuttaa kiristystä siten että: Kiikarit eivät hajoa, L-palikka ei hajoa, mikään ei hajoa, ja kiikarit olisi tukevasti kiinni.
Ja tuli todettua myös se, että jos kaupungissa joutuu budjaamaan talven yli niin pitää tehdä kommando-isku ruuvimeisselin ja sivuleikkureiden kanssa muutaman lampputolpan kimppuun.
Taajamassa kun asustaa, niin toisella puolella taloa on katulamput, ja toisella puolella takapiha ja talonyhtiön pihavalot.
Katulamput voi eliminoida kävelemällä talonyhtiön pihalle, mutta pihavalot ovat sen verran korkeita että ne valaisee jokaisen nurkan pihasta... P*rkele
Toki tästä löytyy läheltä paikkoja mihin pääsee 5-10 minuutissa
MUTTA se nostaa kynnystä juuri ja juuri sen verran että puolet satunnaisista katselukerroista jää pois.
-V.K.
Jatkuu joskus...
Eipä ole tuossa minun Ursasta ostamassani L-raudassa mitään korkkia raudan ja kiikarin väliin. Ei ainakaan siitä tule löysää. Onhan tuo jo ollutkin, joten en tiedä onko malli muuttunut.
ML
Siis se korkki tottakai painuu kasaan paineesta, mutta tarkottaa ettei kiristys ole absoluuttinen
Luulisi että parempi vaihtoehto olisi ollut jotain kumia tms?
Mutta millasta jälkeä sulla on tullut siihen rautaan/kiikareihin kun ei mitään välissä ja jos haluaa kireäksi niin hampaat irvessähän sitä vääntää...
Sillon taitaa tollanen valettu piparimetalli ottaa uutta muotoa aika helposti
-V.K.
Eihän niitä optiikka ruuveja ole tehtykään "hampaat irvessä" väännettäväksi. Korkki lienee sen takia, ettei se pakkasessa kovetu ja halkea/putoa pois. Ainahan prikkoja saa uusia ja jos laittaa jousilevyn niin silloin ei tarvitse vääntää kovinkaan tiukkaan.
Muuten tuohon 128RC - puoleen, videopää on tehty akseleille A-Z eli sen ei ole tarkoituskaan taipua sivulle, sitä varten on kinopäät ja kuulapäät. Se on totta, että 128RC ei ole mikään nestevaimennettu, mutta se toimii kyllä vaikka millaisessa kelissä, toisin kun nestepäät joiden geelit jäätyy alle -10 asteessa, olkoon vaikka kenen tekemä. Itselläni on Manfroton järein videopää HD501 Zeiss lintuputkessa ja kokemusta on, nimittäin siitä jäykistymisestä.
Siis minulla on tuo Cullmann 9000 Alpha eikä sekään taivu sivulle.
Talvella tulee todettua sitten se kylmyyden kesto nestepäälle
-V.K.
Kiikareitten kanssa (Helios Stellar 15*70) yleensä käytän Manfrotto 136 "nestepäätä", eli se hieman vanhempaa mallia oleva. Satunnaisesti myös 229 kinopää käytössä. Kumpikin jumii pakkasella, alkaen noin -15C...-20C.
Niin ja vielä lisätään soppaan se, että itselläni eräästä Manfroton päästä pullistui tefat ulos kun töhnä kupli pihalle ja takuu ei kuulemma korvaa jos väkisin vääntää. No nikkarihemmona tein siitä riisutumman, eli otin kaikki töhnät ja niiden pussukat veke, ja toimii kun junan vessa vaikka olisi -50 pakkasta, kitkaa hoitaa pelkkä ruuvi. 128RC on ylivoimaisesti paras pakkaskestoltaan ja siksi sitä suositaan kaikista eniten lintuporukoissa yleispäänä, se on lisäksi metallia eikä kovetu tai halkeile pakkasessa. Tähtikäytössähän kiikaria tai pientä putkea ei tarvitse kovin nopeasti kääntää, eikä liikkeen vaimennuksella ole niin oleellista merkitystä kuin vaikka lentävän linnun tai parven seuraamisessa.
Näissä uusissa "hifipäissä" joihin luen oman HD501:kin on erittäin huolestuttava piirre, ne on tehty muovista ja erilaisista komposiiteista, ei metallista kuten ennen. Minulla on yksi vanha videopää joka on samaa mallisarjaa kun Timolla ja se on kuivunut eikä enää vaimenna vaan kiristys pitää avata kokonaan, siihen saisi uudet mönjät mutta se saa olla kuivaa mallia koska toimii parhaiten niin.
Tulipahan tehtyä ostos ihan tämän ketjun innoittamana ja toinen Helios koeajaja ilmoittautuu rinkiin. Vaarin Tento merkkiset (ne sodan aikana internoidut) ovat sen verran kellansävyiset että päätin sijoittaa uusiin tähtikiikareihin ja en ole ensikäpistelyn jälkeen ollenkaan tyytymätön. Kumimaisella aineella kauttaaltaan pinnoitetut, erittäin hyvällä otepinnalla varustetut. Voin kertoa että yli tonninkin lintukiikareissa on muoviosia joten en arvostele niitä (okulaari silmäsuppilon yhteydessä olevia) sen enempää. Optiikka tuntuu olevan linjassaan, omat silmäni ovat armottomat ja aivot viestivät päänsäryllä alta aikayksikön jos on jotain pielessä. Diopteri korjausta pitäisi riittää kaikille "erisilmäisillekkin". Itselläni on yli 2X eroa silmien välillä ja linssin edessä +2,7/+4,75 rillit. Erittäin hyvät silmälasikäyttäjiä ajatellen, klasit saa linssiin kiinni ja lähtöpupilli on kohdillaan, sekä koko kuvaympyrä avautuu estoitta.
Akselikierre, eli se mihin tulee adapteri jalustaa varten on messinkiä, ruuvi siis luistaa eikä tarvitse pakkasellakaan tuskailla kun on kunnon laakerimetallia kierteet, ei siis "hampaat irvessä" vääntämistä, ettei kierteet muutu rihloiksi. Akseli tuntuu olevan jeti, ei välyksiä, tarkennus myös erittäin täsmällinen. Tämän kokoisessa instrumentissä voisi olla jo keskusakseli koko mitalla ja keskiökiinnitys. Tosin vaarin tentoissa on vielä pidemmät putket ilman sitä ja monissa merikiikareissa sekä vastaavissa keskiakselia ei ole. Makuasia, painopiste tuntuu olevan oikeinkin kohdallaan, ei valahda kumpaankaan suuntaan kun on kiinni jalustassa. Itse en ainakaan kanniskele kombinaatiota olalla jalustoineen, keskiökiinnityksellä voisin vaikka kanniskellakkin, mutta säälin adapteri ruuvia suosiolla.
Laukku on perinteistä Acessories tavaraa, sitä voi modata ainakin sisälmyksien osalta retkipatjoilla ja muilla pehmikkeillä, ja ommella siihen vaikka pinkinvärisen karvapeitteen. Minulle riittää askeettinen kiikarin mukaan muotoiltu kolo joka ei ole täysin jeti, kiikari hölskyy jos sitä kääntelee ylösalas ympäri hei. Laukku on kuitenkin 100% parempi kuin nahkalurppa jonka sisällä on styroxboxi kuten eräällä tähtitarvikekaupalla on tapana. Laukku on nätti ja siististi viimeistelty massatuote, joka ei tosiaankaan kestä lentokenttä käsittelyä mutta on laadultaan ihan ok. Linkut on lukolliset, avaimet voi pudottaa kaivoon tai pitää laukkua kiinni ja availla jos haluaa. Yleensä kaivo on turvallisempi koska laukku ei muuten rikkomatta avaudu, jos avaimet häviää.
Pellonlaita katselun perusteella siis optinen suorituskyky on ihan hyvää, sinisen sävyinen anti on lupaavaa yö sessioita ajatellen ja viestii ettei kiikaria ole kalvotettu ultravioletti suodatin materiaaleilla tai muilla kirkkauden estokalvoilla. Putket on kuitenkin plaffattu joten ei pitäisi olla sisäisiä heijastuksia. Kunnollinen koe on kuitenkin vasta tähtikirkas tai sen kaltainen yö. Lisää tuloksia sen jälkeen.
Nonniin poijjaat(ja tyttöset)
Pääsin ensimmäistä kertaa todenteolla ihmettelemään taivasta tällä kaudella
Olin autoon asentanut uudet lisäkaukovalot ja pohdin että pitää lähteä valaistulta kaupunkialueelta jonnekkin hieman pimeämpään niitä suuntailemaan
Sääennuste lupaili pilvetöntä taivasta niin kiikarit, kamera ja jalustat lähti matkaan
Sipoon korvessa vain 15 min ajomatkan päässä Helsingin keskustasta oli 95% valosaasteeton taivas (yllätyksekseni)
Aikaa söi uskomattoman usvan kuvaaminen, mutten kiikareita unohtanut.
Elikkäs käytössä tehtyjä huomioita kalustosta
Kiikarit
15x70 Helios
-En ole aikasemmin kunnollisia kiikareita kovinkaan paljoa käyttänyt iltaisin taivaan katseluun, mutta tuli todettua että melkoisen valovoimaiset kiikarit on kyseessä(Huom! Omasta mielestäni)
Eli erittäin hyvä homma
-Tarkennukseen pitää kyllä keksiä joku parannus, en tiedä onko kyse omasta kappaleesta vai "ominaisuus"
Eli kiikareiden tarkennusrullaa peittää kuminen suoja, se antaa periksi kun tarkentaa vähän enemmän. Eli tuntuu kuin liima kumisuojan alta puuttuisi osittain tai olisi kuivunut.
Ehkä siihen jonkun vivun tapaisen keksin joka helpottaisi asiaa
-Etulinssien suojat eivät pysy kunnolla paikallaan, tosin ei ole suuri ongelma kuhan ei unohtele suojuksia pellonlaitaan
Jalusta
Cullmann Magnesit 532 + Cullmann Alpha 9000
-Aivan helkkarin tukeva jalusta, kun vertailee jalustoihin mitä minä olen käyttänyt kameroiden alla
-Kolmiosaisen jalan ylin osa on suojattu vaahtomuovisella(tai jollakin vastaavalla) pehmusteella, viellä en voi täysin sydämin sitä hehkuttaa, mutta kun talven pakkaset tulee ja erehdyn paljain käsin kalustoon koskea, niin silloin viimeistään
Eli tripodin jalkojen ylimmät osat ei ole paljasta metallia, vaan kädessä mukavan tuntuista vaahtomuovin sukulaista
-Keskitolpan korkeussäätö vaatisi melkein pyöritettävän kahvan kuten jo Markus Hotakainenkin sanoi T+A 2/2012 arvostelussa
Ei kuulu kovimpiin ongelmiin kuhan muistaa että tolpan päässä on 4 kiloa painoa kun ruuvia löystät
-Kiikareiden kanssa tuon videopään.. hmm... kaksiakselisesta säädöstä ei tule ongelmia, mutta kameran kanssa toivoisi myös kolmatta säätöä
Muuta
-Oli meinaa Sipoossa lyhyen elämäni sankin usva/sumu mihin olen törmännyt
Näkyvyys poislähtiessä max 7 metriä, ja piti kaukovalot sammuttaa kun heijasti usvapilvestä niin kirkaasti silmiin
-Lisäkaukovalot tuo oikeasti 70% lisäyksen auton kaukovalojen tehoon, suosittelen 50-150€ sijoitusta autoon ja ajoturvallisuuteen jos ajaa valaisemattomia teitä useammin(taitaa tosin mennä valosaasteen puolelle tämän foorumin käyttäjien mielestä :))
-V.K.
Päätöntä höpötystä jo melkein kaksi vuosikymmentä
Ei ollenkaan päätöntä höpötystä. Kiva lukea muidenkin kiikarin käyttäjien kokemuksia.
ML
Jep, nyt on sää suosinut harrastajaa
Elikkä eilenkin oli kirkas ilta ja päädyin taas Sipoon korpeen Knutersintielle (tiedoksi kiinnostuneille)
Nyt kun alkaa saamaan vauhtia tähänkin puuhaan niin huomasi valosaasteen melko selvästi 22.30 aikoihin, eli ei kuitenkaan mikään absoluuttisen pimeä paikka.
Mitä tuli todettua kalustosta
-Videopää pitää naksuvaa ääntä kun kääntää kiikarit lähelle zeniittiä, tämä oletettavasti johtuu nestepäästä kun neste tiivistyy mitä pystympään videopäätä kääntää.
Eli tiedä sitten miten talvella toimii
Kohteet
-M31, eli Andromeda, nopeasti löytyi, ja melko selkeänä, vähän aikaa kun jaksoi niskat vääntyneenä seistä paikallaan ja "valottaa" silmiä niin alkoi jopa näkymään muutakin kuin keskustaa (TAI se oli omaa mielikuvitusta)
-Double Cluster, pää melkein räjähti kun yksityiskohdat piirtyi verkkokalvolle
Näitä kahta tuli tarkasteltua vähän pidempäänkin, mutta, avonaisia tähtijoukkoja löytyi ja pystyi laskemaan tähdet ja toteamaan että perskutarallaa, kaikki näkyy
Tunnin aikana siis jotakuinkin 10 eri kohdetta + 10 minuuttia tappelua 15 vuotta vanhan rimpulajalustan kanssa, lopulta vittuunnuin ja päätin että en kuvaa
Täydennystä listaan
Eli seuraavat löytyi
-M31
-M34
-IC4665
-Double cluster
-NGC6633/IC4756
-M39, tätä ihmetellessä alkoi videopää naksumaan kun korkeus 76 astetta
-V.K.
Pitää ruveta kirjottelemaan listaa mitkä yrittäis löytää talven aikana
Nauti vielä kun voit, mutta kun lumi sataa maahan niin se valosaasteen määrä vähän pompsahtaa.
Tavotteena päästä lumien aikaan sitten oikeeseen korpeen Pohjois-Karjalaan
Tosin silloin taitaa jo taivaan valo olla tarpeeksi valaisemaan...
-V.K.
Jjaahas, ensimmäinen oikea miinus
Tripodin keskitolpan kiristysruuvin kierteet on näköjään mennyt...
Eli en saa tolppaa kiristettyä yläasentoon ja ala-asennossakin löytyy heiluntaa
Ja kyseistä ruuvia en tosiaan ole väkivalloin kohdellut...
300€ jalusta ja piparkakkutaikinasta tehdyt ruuvit
Jos ei töistä oikeilla kierteillä löydy tarpeeksi pitkää, niin lähtee valitukset suoraan Cullmannille...
-V.K.
Itellä on vastaava kiikari mutta Mannfrotton 055XPROB jalustalla ja RC128 videopäällä. Jalustan ruuvit ja kierteet ovat kestäneet hyvin vaikka olen säilyttänyt sitä lähes koko ajan ulkona säiden armoilla.
Tuli itsekin hankittua kyseiset kiikarit Ursasta.
Alkuvaikutelma oli laadukas, rakenne on tukevan tuntuinen. Pikaisen apertuurimittauksen perusteella molemmat putket ovat noin 62 mm, hieman olisi toivonut enemmän, mutta ihan ok verrattuna lainassa olleeseen Lidlin zoom-kiikariin, jossa apertuuri taisi olla 47 mm:ä 60 mm:n objektiivilla. Ilmeisesti vasemman putken prisman kiinnikkeet eivät jää baflauksen taakse kokonaan, sillä kiikarin okulaarin läpi pistetty valo jätti varjon muuten pyöreään objektiivin läpi tulleeseen valoon ja objektiivin reunalta sisään katsoessa se pilkistää myös.
Alkuun kuva vaikutti hyvältä, mitä nyt en oikein tahtonut löytää oikeaa kohtaa diopteri-säädöille. Kuva kaartuu reunoilla aika lailla mutta se on ok.
Viikon testailun jälkeen eilen sitten huomasin että osa vasemman kuvakentästä on epätarkka. Tuo osaltaan kai selittää miksi ei oikein saanut diopterisäätöjä heti kohdalleen. Tarkastelin käsivaralta ~200 m päässä olevaa tuuliviiriä, kun siirsin silmää pitkin okulaaria vaakasuunnassa oli osalla matkasta kuva epätarkka (Näyttää olevan tarkan kuvan lisäksi siitä irtaantunut haaleampi kuva, taittovirhe?). Ikäväksi tämän tekee se, että tuo tuntuu esiintyvän likellä keskikohtaa. Eilen illalla sitten katsoin kiikarin läpi sen ollessa penkin päällä (En ole hankkinut vielä jalustaa) pihan ~35 m:n päässä olevaa pihavaloa. Kun asetin sen näkymään kiikarin vasemman putken näkökentän keskellä ja katsoin siitä läpi, niin vasen puoli lampusta osoitti samaa ongelmaa kuin tuuliviirin tapauksessa, oikea puoli oli ok (Lamppu oli noin neljänneksen kuvakentästä). Kun hieman siirsin silmää okulaarin oikeaa reunaa kohti, koko lamppu näytti ok:lta. Oikeassa putkessa en ole tuota huomannut esiintyvän. Taustatietona vielä että käytän silmälaseja ja testasin vasemman putken käyttäen molempia silmiä.
Pitäisikö minun pistää kiikari vaihtoon/takuuseen? Eilen päivällä puhelimessa tapahtuneen hyvin lyhyen ongelmakuvauksen perusteella Ursan tyyppi oli viallisen kappaleen kannalla. Itseä vaan mietityttää voiko 235 € kiikarin pistää takuuseen tuollaisen takia (Ja toivoin käyttäväni kiikaria jouluna valosaasteettomalla paikkakunnalla)? Kun hieman siirtää silmän paikkaa niin kuva vaikuttaa olevan ok. Kuitenkin sitten kun kiikari olisi jalustassa niin ei oikeaa kohtaa oikein voi pitää (Lasit ei kiinni kiikarissa).
Tarkennuksena vielä: Kun siirrän silmää vasemmalle, epäterävä kohta siirtyy oikealle ja päinvastoin.
Totta kai pitää laittaa takuu korjaukseen jos eivät ole kunnolliset. Kannattaa kuitenkinensin varmistaa että vika on kiikareissa eikä silmissä. Näkevätkö muutkin samat viatkiikareissa. Oudolta tuntuu myös tuo apertuurijuttu. Olen oppinut että kiikareissa 15x70 merkintä tarkoittaa että suurennus on 15 x ja apertuuri eli objektiivin halkaisija on 70 mm.
Kaizu
Olen lukenut että vajaa apertuuri on aika tyypillistä halvemmissa kiikareissa.
Testautin nyt toisella katsojalla. Tuntu olevan kiire kun vaan katsoi oikealla silmällä vasemman putken läpi, mutta kertoi selvästi havainneensa saman. Sanoi että ei käytännössä merkitystä kun voi silmää siirtää, mutta hänellä ei olekaan 235 € kiinni kiikareissa.
Itsekin testasin taas uudemman kerran kiikari pihavaloon kohdistettuna. Oikea puoli ok, ei äkillisiä muutoksia kun silmä liikkuu okulaarin yli sivusuunnassa. Vasemman puolen läpi katsottuna lampun metallikehikko suorastaan pomppaa lumista kattoa vasten kun saavutaan ongelma-alueelle, joka on inhottavan lähellä näkökentän keskialuetta. Kuvailisin kuvavirhettä näin: Lampun metallikehikon paksuus näyttäisi olevan pienempi ja sitä reunustaa sitten haalemmat reunat. Myös kehikon sijainti näyttää hieman muuttuvan. Tämä näkyy vasemmassa yläosassa lamppua. Kun silmä siirtyy lisää vasemmalle, virhe näkyy puolestaan oikeassa alaosassa lamppua.
Alan tosiaan kallistua siihen, että viallinen yksilö. Kuvavirhe on kuitenkin aika suuri.
No, eihän tuollaisia kummallisuuksia saa olla laatukiikareissa, eihän siinä ole okulaari jotenkin löysällä?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 10.12.2013, 19:50:16
No, eihän tuollaisia kummallisuuksia saa olla laatukiikareissa, eihän siinä ole okulaari jotenkin löysällä?
Ei kuulunut kiikarista ainakaan ylimääräisiä kolinoita. Keskitarkennettavana ne joustaa hieman kevyestikin vetämällä, mutta rakenne vaikutti kohtuu jämerältä.
Vasemman putken prismakotelon perän kiinnitysruuveista yksi oli koholla, onkohan kasaaja pistänyt väärille jengoille. Ei sormella kokeilemalla liikkunut kuitenkaan.
Pistin nyt päivällä postiin takuukorjattavaksi. Toivottavasti oli vaan sattunut maanantai-työntekijän kasaama rööri liukuhihnalta. Pientä epäröintiä takuuseen pistämiseen aiheutti jonkun Kemiläisen(?) kirjoittamat jutut, että kiikarista ei näe läpi kuin vasta tonnin hintalapulla :cheesy:.
Eilen pistin Ursaan tilauksen kiikarista ja Cullmannista Manfrotton päällä (ja L-palikka ja jalustakassi samaan syssyyn). Ensmäinen isompi kiikari, vähän olen 7x21-kiikareilla katsellut mutta onhan se nyt vähän sellaista suhraamista. Pitäisi vaan malttaa odottaa!
No niin, nyt on haettu kiikari postista. Sain näemmä omani aivan erilaisessa veskassa kuin Ursan nettikaupan kuvassa, nämä on tuollaisessa nahkaisessa olkalaukussa jossa on melko tukevat väliseinät. Katsotaan nyt alanko pitää siellä vai siirränkö kamerareppuun.
Sen verran kävin parvekkeella käsivaralta katsomassa, että tarkennus ainakin näyttäisi pelaavan aivan hyvin. Raskaathan nuo on ainakin tällaiselle narukäsinaikkoselle, mutta siksipä tuon jalustan ostinkin. Jalustaa en ole sen kummemmin vielä purkanut, katsonut että osat on tallessa ja that's it. Ensimmäisessä kerroksessa männyn takana asuvana ei käy järkeen ruveta jalustaa parvekkeelle pystyttämään, mutta pidän sormet ristissä että huomenna olisi vielä kirkas sää niin että pääsisin tosissaan testaamaan. Tämä ilta mennee käyttöohjeisiin tutustuessa :rolleyes:
Jatkan viestiä siis kun olen päässyt tositoimiin!
// Kiikaripäivitys #1. Tai oikeastaan jalustapäivitys. Voi prkle sentään tuota L-sovitetta ja ruuvinreikiä!
Tuossa Manfrotton pikakiinnityslevyssä on keskellä ruuvi ja pienen matkan päässä muovinen tappi, jonka funktiosta en ole ihan selvillä, kai sillä on jotain tekoa videokameran kanssa - tähän tapaan (http://cdn-a.verkkokauppa.com/images/81/2_13245-1181x674.jpeg). Ensi katsomalta L-pala kävisi ihan nätisti kahden reikänsä kanssa ruuviin ja tappiin, mutta kun niitä sitten yrittää toisiinsa sovittaa niin eihän siitä mitään tule. En tiedä oliko tekniikkani väärä (en yllättyisi), mutta kun tekniikka-apulaismieskään ei saanut reikiä ja ruuvia+tappia sopimaan toisiinsa, niin alkoi melkein kiehua. L-sovitteen reikien väli oli jokusen millin isompi kuin ruuvin ja tapin väli, joten eihän ne nyt vaan käy yhteen. Heitin koko muovitapin lopulta jemma-nimiseen paikkaan että sain L-palikan kiinni pikakiinnityslevyyn, mutta tuntuuhan se nyt vähän hassulta että sovite joka toimitetaan videopään kanssa ei käy siihen sellaisenaan (toki ymmärrän ettei valmistaja ole sama).
Ihan siis vain narista halusin, kyllä se pelaa ilman muovitappiakin. Tätä tänään!
Noilla on hyvä surffata taivasta, oppii paremmin tähdistöt kuin kaukoputkella kun on helppoa "skannata" isoja alueita. Myös hyvät lintukiikarit, hyvät hämäräominaisuudet.
Sujautan seuraavanlaisen tarinan tähän säikeeseen, tämä parantaa kiikarilla tehtäviä havaintotoimia. Itse aloitin käytön Manfrotto 055 ja RC128 videopäällä, nämä vastaavat melkolailla Culman konseptia. Kyllästyi "liukuvan" keskiputken ja melko hentoisen jalustan tutinoihin, lisäksi videopääni oli heikko liikkumaan tasaisesti ja yleensä jalusta alkoi kallistua tai kaatua kampea käännellessä.
Itselläni on lintukaukoputkelle Manfroton 028 tuplajalka (ensimmäiselle pätkälle) ja 501HDV videopää, joka on oleellisesti järeämpi ja ennen kaikkea kunnolla vaimennettu tasaisesti liikkuva. Ongelmana vain oli kiinnityspalikan (väline jalustaan) erilaisuus. En juurikaan pidä edestakaisin ruuvailusta joten ostin toisen kiinnityspalikan isompaan videopäähän. Palikan hinnalla olisi saanut Kiinalaisen jalustan, se maksoi 75€. 501HDV pään kiinnitys on dovetail tyyppinen, tutinat loppuivat ja nyt kiikari pysyy vakaasti paikallaan, eikä jää tärisemään kääntämisen jälkeen. 028 jalustan veivattava keskitolppa on huomattavasti jykevämpi kun vapaasti kiristimen varaan lukittava keskiputki.
Korostan siis seuraavaa (jonka kyllä tekevät kaikki aihetta sivuavat kirjatkin): Hommatkaa kunnon jalusta, se painaa ja on hieman hankalampi kuljettaa, mutta ei tutise!
Hieman filosofista pohdintaa kiikarista, nyt kun käyttöaikaa ja varsinkin talvea alkaa olla takana. Tarkennusmekanismi on ilmiselvästi tehty leudompiin olosuhteisiin, sen jäykkyys pakkasella on ilmiselvä indikoija tälle diagnoosille, vain paljain käsin onnistuu ja ihan tosissaan saa vääntää, pelkään päällyskumin puolesta joka kerta. Kiikarit ovat pinnoitetut sinisellä kalvolla, se on tähtioptiikan valotasapainotuksen merkki, ne myös on tehty kaappaamaan jokikinen fotoni joka aperatuurin puitteissa putkeen sujahtaa. Päivänvalokäytössä kiikarit toimivat jos katselee tummaa taustaa vasten, taivasta vasten kaikki palaa puhki, eli katsellaan pelkkiä siluetteja. Armollinen myötävalo voi muuttaa tämän ihan toiseksi. Tonnin lintukiikariin ja kahdentonnin lintukaukoputkeen on matkaa.
Kahden silmän katselulla nämä kiikarit ovat kuitenkin nautinto omassa tarkoituksessaan. eli yö taivaan tarkastelussa. Jalustan tukevuutta ei voi liikaa korostaa
Lainaus käyttäjältä: pappa - 29.01.2014, 10:15:12
Kiikarit ovat pinnoitetut sinisellä kalvolla, se on tähtioptiikan valotasapainotuksen merkki, ne myös on tehty kaappaamaan jokikinen fotoni joka aperatuurin puitteissa putkeen sujahtaa.
Mistä ihmeestä tässä on kysymys?
En osaa ihan tarkasti sanoa detaljeja, mutta taivasoptiikka on pinnoitettu kalvoilla joissa on sininen sävy jos katsoo linssiheijastetta sivusta. Päivänvalo-optiikassa taasen on vihreä tai punainen kalvotus. Kaiketi johtunee valon säteiden laadusta, eli sininen: Mahdollisimman paljon valkoista valoa. Vihreä tai punertava: Digikamerasta tutusta suodatuksesta jossa vihreää on kaksinkertainen määrä punaiseen ja siniseen verrattuna. Eli päivänvalon spektrien mukainen tarvitsee erilaista tasapainotusta kun yön sävyt.
Sen tiedän että päivänvalossa esimerkiksi lintujen sulkien värien kontrastiin vaikuttaa suuresti laadukas optiikan pinnoitus. Sen lisäksi että huippulinseillä ja niiden erikoisilla lasin koostumuksilla/hionnalla vaikutetaan apokromaattiseen polttopisteeseen (kaikki värit samassa polttopisteessä) on kalvotuksella merkitystä erillaisten heijastusten ja päivänvalon sävyvaihteluiden suhteen suuri merkitys. Erityisesti hämärtyvässä illassa jyvät erottuvat akanoista. Valon vähentyessä laatulinssi säilyttää kontrastin ja terävyyden, vähemmän laadukkaassa värit alkavat puuroutua terävyys hävitä.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 30.01.2014, 13:03:06
En osaa ihan tarkasti sanoa detaljeja, mutta taivasoptiikka on pinnoitettu kalvoilla joissa on sininen sävy jos katsoo linssiheijastetta sivusta. Päivänvalo-optiikassa taasen on vihreä tai punainen kalvotus. Kaiketi johtunee valon säteiden laadusta, eli sininen: Mahdollisimman paljon valkoista valoa. Vihreä tai punertava: Digikamerasta tutusta suodatuksesta jossa vihreää on kaksinkertainen määrä punaiseen ja siniseen verrattuna. Eli päivänvalon spektrien mukainen tarvitsee erilaista tasapainotusta kun yön sävyt.
Minulla on nyt vaikeuksia ymmärtää tätä. En voi mitenkään uskoa että pinnoitteen väri sitä sivulta tarkasteltaessa olisi merkittävä asia, ainakaan vaikka valintaperusteeksi kun hyvää kiikaria tähtikatseluun valitsee.
Googletin sanalla linssipäällysteet, ja heti sain tietoa että linssipäällysteet estävät heijastukset vastavalossa. Taitaa riippua vain valmistajasta, minkä värinen linssipäällyste on? Enkä usko että sillä sen enempää merkitystä on.
ML
Onko nuo päällysteet edes oikeasti minkään värisiä vai onko kyse vain optisesta ilmiöstä joka saa ne näyttämään värillisiltä?
Jossain muistaisin nähneeni maininnan, että vihreä olisi parempi kuin punainen. Tarkoitus tuolla päällysteellä ei ole värittää näkymää, vaan parantaa linssin valonläpäisyä (siis ehkäistä heijastuksia). Mahtaisiko tuo väri riippua jotenkin pinnoitteen paksuudesta, en tiedä?
Halpakiikareissa olen nähnyt käytettävän voimakkaan punaisia linssin päällysteitä. Linssi heijastaa merkittävän osan punaisesta valosta takaisin ja kiikarin kuva on selkeästi vihreämpi kuin paljain silmin katsoessa. Ihmettelin syytä tällaiseen ja olin jopa sen keksivinäni, värikorjaukselta ei vaadita niin paljon kun blokataan punainen väri pois. Vähän sama ajatus kuin fringe killer suotimessa.
Kaizu
Kaizun lausunto on tuossa varmaan lähimpänä totuutta, ks. esim. Binocular FAQ täällä:
http://www.bigbinoculars.com/faq.htm#11 (http://www.bigbinoculars.com/faq.htm#11)
Is "ruby" coating available on your binoculars?
No. First of all, the coating has nothing to do with the mineral ruby. Some manufacturers filter red to compensate for poor-quality optics. By eliminating red from the spectrum, the optics appear to do a better job of minimizing color abberations- but gives the view through the binocular an unnatural greenish cast. Steer clear of "ruby" coating- it's simply a gimmick with no redeeming qualities. We've seen ads from unscrupulous vendors that claim magical "night vision" properties for their "ruby-coated" binoculars - "no batteries required". Rubbish...
Myös täällä (http://www.universetoday.com/13665/binoculars-for-astronomy/) varoitellaan punaisesta linssiheijastuksesta näin:
" Keeping stray light from bouncing around and spoiling the light you want to see is very important, but beware ruby coated lenses... These were meant for bright daylight applications and will rob astronomical binoculars of the light they seek."
Totuuden siemen tuossa viimeisessä lauseessa, sillä jos uskotaan tätä sivua... http://www.americanrifleman.org/Coatings (http://www.americanrifleman.org/Coatings)
...niin tuollainen punahehkuinen päällyste syö eniten juuri vihreää valoa (tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että ihmissilmä on herkin juuri vihreän valon aallonpituudelle ja punaheijastuksella varustettu kiikari syö juuri tältä alueelta sen himmeän ds-kohteen fotoneita eniten):
"Many believe that the quality of AR coatings can be determined by the color of light reflected from the surfaces. Perhaps, but to do so with any certainty requires considerable expertise. The color seen is not that of the coating material itself, which is colorless, but the reflective color or combined reflective colors of the wavelengths of light for which the coating is least effective. For example, a coating that is most effective in the red and blue wavelengths will produce a green reflection. Conversely, if the coating is most effective in the green wavelengths, the reflection will be some combination red and blue, such as magenta. The reflections coming from single-layer coatings of magnesium fluoride usually range from pale blue to dark purple. While the colors reflecting from the latest multi-layer coatings can be almost any color of the rainbow, with different colors showing on various optical surfaces throughout the system, a bright white (colorless) reflection usually indicates an uncoated surface."